1. Turvaa ja palveluita
Sähköisen liiketoiminnan iltapäivä
21.4.2016
Jari Taimi

2. Tietojen kalastelua
 PÄIVITYS 15.4.2016: Danske Bankin nimissä
tehtävä tietojenkalastelu.
 Pankkitunnuksia kalastelevien sivujen linkkejä
on jaettu sähköpostilla, jonka otsikkona on
ollut ainakin "Verkkopankin Päivittää" ja
"tekninen työ". Viestissä pyydetään
kirjautumaan verkkopankkiin päivityksen
suorittamiseksi sähköpostissa olevan linkin
kautta.
 Linkki johtaa ohjaa väärennetylle sivustolle,
jolla pyritään varastamaan käyttäjän
pankkitunnukset.
 Pankki ei koskaan ota yhteyttä suoraan
sähköpostilla

3. Verkkomainoksiin ujutettu haittakoodia
 Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus on
saanut maanantaina 11.4. tietoja suurten
uutissivustojen mainosten kautta levitettävistä
haittaohjelmista.
 Tieto koskee tällä hetkellä yhtä suomalaista
uutissivustoa.
 Vastaavia havaintoja on myös ainakin
alankomaalaisista sivustoista.
 Alustavien tietojen mukaan näyttää siltä, että
sekä suomalaiset että ulkomaiset tapaukset
liittyvät saman kansainvälisen verkkomainosten
jakeluyrityksen jakelemaan sisältöön.

4. Kiristysohjelmat kaappaavat nyt koko
yrityksen verkon
 Helmikuussa Yhdysvalloissa yksityinen
sairaala maksoi 17 000 dollaria
kiristysohjelmalle, joka piti sen koko
verkkoa hallussaan.
 Kanadan Ottawassa sairaala on
myöntänyt, että myös sen tietokoneille on
isketty kiristysohjelmalla.
 Sairaala on joutunut jälleen Yhdysvalloissa
kiristysohjelman uhriksi. Kuukautta
aiemmin yksityinen sairaala Los
Angelesissa maksoi haittaohjelman
vaatimat lunnaat.

5. Pidä ohjelmistot ja tietoturvaohjelmisto
ajan tasalla
 Ajantasainen tietoturvaohjelmisto on erittäin
tärkeässä roolissa käyttäjien ja organisaatioiden
suojaamiseksi verkkohyökkäyksiltä. Sen lisäksi
tietoturvaa kannattaa parantaa huolehtimalla
ohjelmistojen, kuten selaimen ja sen liitännäisten
tietoturvapäivityksistä.
 Selainliitännäiset, kuten Adobe Flash ovat
verkkorikollisten suosiossa haittaohjelmien
tartuttamiseksi levitysjärjestelmien (exploit kit)
välityksellä. Useimmissa selaimissa liitännäiset
käynnistyvät automaattisesti, ellei sitä erikseen estä.
Viestintävirasto suosittelee säätämään selaimen Click-
to-Play-ominaisuudesta liitännäiset odottamaan
käyttäjän klikkausta käynnistyäkseen.

6. Sähköpostin tietoturva
 Jos sähköpostiviestin otsikko näyttää epäilyttävältä, älä avaa viestiä. Myös
tutuilta tullut sähköposti voi sisältää viruksen.
 Suhtaudu varauksella viesteihin, jotka on kirjoitettu kielellä, jota lähettäjä ei
yleensä käyttäisi. Tarvittaessa varmista viestin alkuperä sen lähettäjältä.
 Älä avaa epäilyttäviä sähköpostin liitetiedostoja. Erityisesti tiedostopäätteet
.COM, .EXE, .SHS, .PIF ja .VBS ovat yleisiä sähköpostitse leviävissä
haittaohjelmissa. Joissakin tiedostoissa voi olla kaksi tiedostopäätettä peräkkäin,
esimerkiksi kuva.jpg.VBS tai teksti.rtf.EXE.
 Varmista, että sähköpostiohjelmasi näyttää tiedostopäätteen, koska muuten
näet vain harmittomilta vaikuttavat tiedostonimet "kuva.jpg" ja "teksti.rtf".
 Jos sähköpostiohjelmassasi on esikatselutoiminto, määritä toiminnon tietoturva-
asetukset niin, ettei esikatselu näytä muualta linkitettyjä kuvia.
 Vältä html:ää tai rich textiä sisältäviä viestejä. Ne eivät välttämättä näy
vastaanottajalla oikein, jolloin haluamasi viesti ei mene perille.
 Aseta sähköpostiohjelmasi käyttämään pelkkää tekstiä (plain text).
 Vastatessasi sähköpostiin lainaa vastausviestiin vain
tarvittava määrä viestiä.

7. Tietokone – Tabletti – Puhelin – Televisio –
Jääkaappi (pian)
 Top5 Android-haittaohjelmat
 SmsSend: lähettää tekstiviestejä maksullisiin
numeroihin
 Slocker: salaa laitteen tiedostoja ja vaatii
lunnaita
 Fakeinst: on asentavinaan halutun sovelluksen,
mutta lähettää tekstiviestejä maksullisiin
numeroihin
 Gingerbreak: varastaa tietoja puhelimesta ja
lähettää ne rikollisille
 SmsPay: lähettää tekstiviestejä maksullisiin
numeroihin

8. Mihin tarvitaan IT -laitteita
 Vuonna 2000
 Työkäytössä oleva tietokone maksoi
1,5 kk:n henkilökulut ja oli
vanhentunut parissa vuodessa ja
yleensä vielä rikki kerran pari
vuodessa.
 Tietokoneella käytetiin ohjelmia
 Tietokone oli fyysinen ”pömpeli”
 Vuonna 2016
 Työkäyttöön tuleva tietokone maksaa
noin viikon henkilökulut ja toimii noin
neljä vuotta ja tuskin koskaan
laitehuollossa.
 Tietokoneella käytetään palveluita,
jotka päivittyvät automattisesti.
 Kaikki laitteet sisältävät pian
tietokoneen (IoT, Internet of Things =
Esineiden internet)

9. Laite on kuollut – eläköön palvelu
 Ennen
 Mitä ohjelmia käytät?
 EmCe, Outlook, Photoshop, Word ja
Excel
 Mikä tietokone sinulla on?
 Fujitsu, IBM, Hewlett-Packard
 Mikä prosessori ja paljonko muistia?
 Pentium, 512 Mb ja 500 Mb
 Nyt
 Millaisia palveluita käytät?
 Teen taloushallintaa, viestintää,
kuvankäsittelyä ja raportointia
 Miten näitä palveluja käytät?
 Töissä, kotona, kännykällä, tietsikalla
ja tabletilla
 Koska käytät palvelua?
 Aina? Vai mitä tarkoitat?

10. Palveluita vain kun niitä tarvitaan
 Tapa hankkia IT:tä muuttuu
 Laitteita tarvittaessa
 Palveluita (ent. ohjelma) tarvittaessa
 Kuka enää viitsii maksaa palvelusta 24
tuntia ja 365 päivää, kun sitä tarvitaan
vain 7,5 tuntia ja 200 päivää?
 Kaikesta tietotekniikasta tulee
palvelu, jolla on käyttöajat ja
vasteajat. Hinnoittelusta tulee
”pelimäistä”, saat parempaa kun
maksat vähän lisää – on line.

11. Kiitos
SataCom Oy
Jari Taimi
jari.taimi@satacom.fi