Twitter viestintänä -seminaari, Tampereen yliopisto 29.1.2016. Tulokset osin alustavia. Seuraa tagia digivaalit2015 Rajapinta-blogissa uusimmista tuulista: http://rajapinta.co/tag/digivaalit2015/

1. Digivaalit-projekti: Arto Kekkonen2, Salla-Maaria Laaksonen1, Mari Marttila2,
Matti Nelimarkka2,3, Mari Tuokko2, Mikko VIlli1
@jahapaula

2. There is no revolution.
Twitter tai muut verkkoalustat eivät ole
murtaneet olemassa olevia valtarakenteita (e.g.,
Margolis & Resnick, 2000; Lilleker et al., 2011;
Vergeer and Hermans, 2013)
• Käyttö painottunut nuoriin ja yhteiskunnallisesti
aktiivisiin toimijoihin (e.g., Barbera2014)
• Sosiaalisen median kautta 2011 eduskuntavaaleja seurasi
9 prosenttia väestöstä (Strandberg 2013)
Normalisaatio
-hypoteesi
Tasa-arvoistumis-
hypoteesi
Viides valtiomahti
(5th Estate)
(Dutton 2009)

3. Isot datamassat – ihmistoiminnan
digitaaliset jäljet Tutkimuksen aineistot:
● Sosiaalisesta mediasta kerätty
laaja aineisto (big data;
Facebook, Twitter; Suomi24,
foorumit, blogit) (n ~ 1,4
miljoonaa)
● Perinteisen median sisällöt
valituista medioista (n = 5427)
● Verkkoetnografia
● Aikarajaus Twitter-analyyseissa
19.3.2015 – 19.4.2015 klo 20:00,
n. 200 000 twiittiä: poliitikot,
#hashtagit ja avainsanat
Menetelmät:
● Laskennallinen yhteiskuntatiede
(ml. aiheiden mallintaminen,
verkostoanalyysi)
● Yhdistettynä laadullisten
aineistojen analysointiin
(etnografia,
vuorovaikutusanalyysi)

4. Twitter-vaalit?
• Edustajien ja ehdokkaiden läsnäoloa
ja aktiivisuutta selittää ikä
• Alle 10% edustajista on vastuussa yli
40 prosentista edustajien
tarkastelujaksolla julkaisemista
twiiteistä (Marttila, 2015)
Vaalit 2011 Syyskuu
2014
Vaalit 2015 Eduskunta
2015 (5/2015)
Twitter-tili
(n)
78 122 1092 160
Twitter-tili
(%)
39% 61% 50,89% 80%

5. Kuka verkossa oli äänessä?

6. Aktiivisuus #vaalit2015
• Vaaliaiheinen
twiittailu
aktivoitui
helmikuun alussa,
ensimmäisen
kerran yli 2 000
twiittiä päivässä
naputeltiin 9.2. ja
18.3. valittuja
aihetunnisteita
käyttäen
twiitattiin jo yli
8000 kertaa
päivässä.

7. Hashtagit:
teemoja vai
“hybridejä
foorumeja”
(Callon, Lascoumes &
Barthe 2011)?

11. Aiheiden mallinnus

12. #vaalit2015

13. Johtopäätökset: ei Twitter-vaalit,
mutta hashtag-vaalit
Poliitikkojen läsnäolo tai aktiivisuus ei
suoraan korreloi vaalimenestyksen tai
valta-aseman kanssa.
Viestintä pysyy puoluekuplissa.
Twitterin aiheiden perusteella aiheet
määräytyvät ennen kaikkea
kampanjoinnin ehdoilla -- yhteys
todelliseen politiikkaan?

14. Kiitos!
• Projektin kotisivu: https://www.hiit.fi/digivaalit-2015
• Rajapinta-verkkotutkimusblogi http://www.rajapinta.co

15. Lähteet
•Barabasi, A. L. (2002). Linked: How everything is connected to everything else and what it means. Plume Editors.
•boyd, D. (2007). Social Network Sites: Public, Private, or What ? Social Network Sites Mediated Publics. Knowledge Tree, (13), 1–7.
•Castells, M. (2007). Communication, Power and Counter-power in the Network Society. International Journal of Communication, 1, 238–266.
•Castells, M. (2009). Communication Power. Oxford: Oxford University Press.
•Cammaerts, B. (2007). Jamming the Political: Beyond Counter-hegemonic Practices. Continuum, 21(1), 71–90.
•Couldry, N. (2008). Mediatization or mediation? Alternative understandings of the emergent space of digital storytelling. New Media & Society, 10(3), 373–
391.
•Dahlgren, P. & Alvares, C. (2013). Political Participation in an Age of Mediatisation Towards a New Research Agenda. Javnost-The Public, 20, 47-65.
•Dutton, W. H. (2009). The Fifth Estate Emerging through the Network of Networks. Prometheus, 27(1), 1–15.
•Eranti, V. & Lindman, J. (2014). “Sosiaalinen media ja kampanjointitapojen muutos: Pekka Haavisto ja presidentinvaalit 2012”. Politiikka 56.2, s. 101–115.
•Graham, T., Broersma, M., Hazelhoff, K., & van ’t Haar, G. (2013). Between Broadcasting Political Messages and Interacting with Voters. Information,
Communication & Society, 16(5), 692–716.
•Herkman, J. (2012). Convergence or intermediality? Finnish political communication in the New Media Age. Convergence 18(4):369–384.
•Khaldarova, I., Laaksonen, S-M. & Matikainen, J. (2012). The use of social media in the Finnish Parliament Elections 2011. Media and Communication Studies
Research Reports 3/2012.
•Ernesto, L., & Chantal, M. (1985). Hegemony and socialist strategy: towards a radical democratic politics.
•Lippmann, W. 1932. Public opinion. New York: Harcourt.
•Marttila, M. (2015). #vainkansanedustajajutut. Tutkielma Suomen kansanedustajien Twitter-aktiivisuudesta. Pro gradu -tutkielma, valtiotieteellinen
tiedekunta, Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153967
•McCombs, M E & Shaw, D.L., (1972). The agenda-setting function of mass media. Public opinion quarterly 36(2):176–187.
•Messner, M. & Distaso, M. (2008). The source cycle: How traditional media and weblogs use each other as sources. Journalism Studies 9(3):447–463.
•Parmelee, J. H. (2013). The agenda-building function of political tweets.” New Media & Society.
•Parviainen, O,. Poutanen, P., Laaksonen, S-M. & Rekola, M. (2012). Measuring the effect of social connections on political activity on Facebook. In Paper
presented at Internet, Politics, Policy 2012: Big Data, Big Challenges? conference. Oxford Internet Institute in Oxford, September 20th 2012.
•Ragas, M. & Kiousis, S. (2010). Intermedia agenda-setting and political activism: MoveOn. org and the 2008 presidential election. Mass Communication and
Society 13(5):560–583.
•Resnick, D. (1997). Politics on the Internet: The normalization of cyberspace. New Political Science pp. 47–68.
•Semaan, B. C., Robertson, S., Douglas, S: & Maruyama. M. (2014). Social media supporting political deliberation across multiple public spheres. In
Proceedings of the 17th ACM conference on Computer supported cooperative work & social computing - CSCW ’14. New York, New York, USA: ACM Press pp.
1409–1421.
•Shifman, L (2014). Memes in Digital Culture. Cambridge, Massachusetts: MIT Press.
•Skovsgaard, M. & Van Dalen, A. (2013). Dodgin the gatekeepers? Social media in the campaing mix during the 2011 elections. Information, Communication &
Society 16(5):737–756.
•Spitulnik, D. (1996). The Social Circulation of Media Discourse and the Mediation of Communities. Journal of Linguistic Anthropology, 6(2), 161–187.
•Strandberg, K. (2013). A social media revolution or just a case of history repeating itself? The use of social media in the 2011 Finnish parliamentary
elections. New Media & Society 15.8, s. 1329–1347.
•Sumiala, J. & Tikka M. (2009) “Netti edellä” kuolemaan – koulusurmat kommunikatiivisena ilmiönä. Media & Viestintä 32(2).
•Suomen Virallinen Tilasto (2014). Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Helsinki: Tilastokeskus. http://tilastokeskus.fi/til/sutivi/