kielenhuolto

1. Välimerkit
voi oppia, kun
tietää, mikä on persoonamuotoinen verbi ja
predikaatti
ymmärtää, mikä on lause ja mikä on virke ja
tunnistaa alistus- ja rinnastuskonjunktiot.

2. Virke
alkaa isolla kirjaimella
päättyy isoon välimerkkiin . ? !

3. Lause
Virkkeessä on niin monta lausetta, kuin siinä on
predikaatteja.
Lauseet ovat joko pää- tai sivulauseita.
Päälause on aina itsenäinen.
Sivulause täydentää aina päälausetta tai toista
sivulausetta.

4. Sivulausetyypit
1. Konjunktiolauseet (KL)
 alkavat alistuskonjunktiolla (että, jotta, koska, kun,
jos, vaikka, kuin, kunnes, ellei, jollei)
 Konjunktiolauseilla voidaan ilmaista esim. seurausta
(että, niin että, jotta)
syytä (koska)
aikaa (kun, kunnes, ennen kuin)
ehtoa (jos, ellei, jollei)
vertailua (kuin)

5. 2. Relatiivilauseet (RL)
 alkavat relatiivipronominilla tai relatiivisella sanalla
(joka, mikä, jollainen, millainen…)
 relatiivipronomini taipuu sijamuodoissa
 relatiivipronominilla on aina korrelaatti (sana tai
sanaryhmä, johon pronomini viittaa)
 joka-pronomini viittaa välittömästi edellä olevaan
sanaan. Esim. Luokkaan tuli tyttö, josta sain heti
ystävän.
 mikä-pronomini viittaa yleensä edellä olevaan
lauseeseen. Esim. Työskentelemme pareittain, mikä
on hauskaa.

6. 3. Epäsuorat kysymyslauseet (EKL)
 alkavat kysyvällä sanalla (kuka, mikä, miksi, kumpi…)
tai sanalla, jossa on -ko tai -kö-liite
 Epäsuoraan kysymyslauseeseen ei odoteta vastausta
 Virkkeen loppuvälimerkki määräytyy päälauseen
mukaan, ei epäsuoran kysymyslauseen mukaan.
Esim. Tytöt eivät ymmärrä, miksi pojat kiusaavat.
Pojat eivät tiedä, haluavatko tytöt, että heitä
kiusataan.

7. Rinnasteiset lauseet
ovat keskenään samanarvoisia (PL ja PL tai SL ja SL).
liittyvät toisiinsa rinnastuskonjunktioiden
välityksellä.
rinnastuskonjunktiot: ja, sekä, sekä – että , -kä, eli, tai,
joko – tai, vai, mutta, vaan, sillä.