2. • 48% tietoisesti vähensi työpanostaan.
• 47% tietoisesti vähensi töissä viettämäänsä aikaa.
• 38% tietoisesti alensi työnsä laatutasoa.
• 80% käytti aikaansa tapahtuneen murehtimiseen.
• 63% menetti aikaa pyrkiessään välttelemään loukkaajaansa.
• 66% sanoi, että heidän suorituksensa heikkeni.
• 78% sanoi, että heidän sitoutumisensa organisaatioon heikkeni.
• 12% sanoi jättäneensä työnsä sivistymättömän kohtelun takia.
• 25% myönsi purkaneensa turhautumistaan asiakkaisiin.
Työntekijöistä ja esimiehistä, jotka kokivat tulleensa
kohdelluksi epäkunnioittavasti tai töykeästi…
Huonotapaisuuden hinta Porath, C.L., Pearson, C.M..
"The Price of Incivility." Harvard Business Review Jan/F (2013)
3. Miten hyvällä johtajuudella kilpaillaan?
Strategiaa tukeva
toimintakulttuuri
Johtajuus kannattelee kulttuuria
Muutosketteryys
Johtajuusketju
”voimansiirtomekanismina”
Kilpailu aiempaa monimuotoisemmasta,
kriittisemmästä ja liikkuvammasta
työvoimasta
Lähijohtajuus ratkaisee
Näkökulma =
50 ÄO-pistettä
Erilaisuuden arvo
vapautetaan johtajuudella
LÄHDE: Aaltonen, Kirjavainen, Pitkänen (2014): Kutsumusjohtaja
4. ”Johtajuuskäyttäytyminen”?
– Nykyorganisaatiossa johtajuus kuuluu kaikille
• On tärkeää erottaa esimieheys (asemana, tehtävänä)
ja johtajuus (ilmiönä, käyttäytymisenä)
• Kyky ottaa johtajuutta ilman direktio-oikeutta
ratkaisee esimerkiksi…
• projektiorganisaatioissa
• matriisiorganisaation risteyskohdissa
• erilaisissa kehittämisverkostoissa
Termi johtajuuskäyttäytyminen viittaa johtajuuteen
organisaatiossa esiintyvänä ilmiönä, ei asemaan
liittyvinä tehtävinä.
5. Onnistuminen riippuu yhä enemmän
eri johtajuustoimijoiden yhteispelistä
Johtamisrakenne
ja johtamisjärjestelmä
Yksittäiset sankarijohtajat eivät riitä!
Kollektiivinen johtajuuskyvykkyys ratkaisee!
LÄHDE: Aaltonen, Kirjavainen, Pitkänen (2014): Kutsumusjohtaja
6. Mistä kollektiivinen johtajuuskyvykkyys muodostuu?
Johtajuusroolien yhteispeli – vertikaalisesti,
horisontaalisesti, kollektiivisilla areenoilla
• Vuorovaikutuksen laatu: yhdistämmekö työtä
vai teemmekö yhteistyötä?
• Kollegiaalinen sparraus oman johtajuuden kehittämisessä
• Esimiesalaisten kehittymisen tuki
Johtajuuskulttuuri – tyypillinen johtajuuskäyttäytyminen:
mitä ihaillaan, mihin kannustetaan, mitä vältetään
Rakenteet ja johtamisjärjestelmät – tila ja tuki
yksilön johtajuudelle
• Roolitasojen määrä ja keskinäiset suhteet,
suunnittelu- ohjaus-, raportointi- ja kokouskäytännöt
Yhteinen visio
hyvästä
johtamisesta,
johtajuuden
seuranta- ja
kehittämis-
menetelmät
LÄHDE: Aaltonen, Kirjavainen, Pitkänen (2014): Kutsumusjohtaja
7. • Teollisen aikakauden managementista
on tullut monille nykyajan
organisaatioille rasite.
Renkinä sitä tarvitaan kuitenkin yhä.
• Management luo johtajuudelle
tukirakenteen – se pitää muuttaa
johtajuustyyliin sopivaksi, ei
toisin päin.
• Tarvitaan management innovaatioita:
”Management-roina” pitää tunnistaa
ja siivota.
Leadership ja management – isäntä ja renki yhteistyössä
LÄHDE: Kirjavainen, 2010
8. Kolme vinkkiä
LÄHDE: Kirjavainen, P. (2014) Johtajuuskyvykkyys kasvuyrityksen kilpailutekijänä,
http://bonnierpro.fi/fi/yrityksen-kasvu
1. Selkeytä johtoryhmäsi näkemys johtajuuden ja yrityksen kasvun
yhteyksistä. Älkää tyytykö miettimään vain sitä, miten eri johtajapositiot kannattaa
miehittää vaan pohtikaa myös johtajuuden merkitystä ja suuntaa laajemmin.
Millainen rooli johtajuudella on juuri teidän yrityksenne kasvuprosessissa? Mitä
huono johtaminen voi tulla maksamaan? Miten johtajuus voi vauhdittaa
kehittymistä ja millaista johtajuutta silloin tarvitaan?
2. Älä kehitä vain yksilöiden johtamistaitoja, vaan tarjoa myös henkilökohtaista
sparraustukea johtajuusroolin ottamiseen ja johtajaidentiteetin
vahvistamiseen. Ihmiset haluavat seurata aitoja johtajia, eivät täydellisiä johtajia.
3. Vahvista kollektiivista johtajuutta käynnistämällä keskustelua
hyvästä johtajuudesta niin johtoryhmissä kuin esimiesten
kehityskeskusteluissakin. Vuoropuhelu siitä, mitä liiketoimintanne vision ja
strategian toteuttaminen vaatii johtajuudelta, auttaa yksilöitä tiedostamaan omaa
johtajuuskäyttäytymistään ohjaavia oletuksia ja muuttamaan johtajuuttaan paljon
tehokkaammin kuin muodollisten johtajuusarviointien pohjalta toteutetut
koulutukset.