Sosiaalisen median perusteita, esimerkkejä ja käyttöönoton vinkkejä kirjastolaisille
•Transferir como PPT, PDF•
5 gostaram•1,506 visualizações
Luento Oulun yliopiston kirjastolle 5.10.2010, Harto Pönkä, http://www.innowise.fi/
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais procurados
Mais procurados (20)
Destaque
Destaque (20)
Semelhante a Sosiaalisen median perusteita, esimerkkejä ja käyttöönoton vinkkejä kirjastolaisille
Semelhante a Sosiaalisen median perusteita, esimerkkejä ja käyttöönoton vinkkejä kirjastolaisille (20)
Mais de Harto Pönkä
Mais de Harto Pönkä (20)
Sosiaalisen median perusteita, esimerkkejä ja käyttöönoton vinkkejä kirjastolaisille
- 1. Sosiaalisen median perusteita, esimerkkejä ja käyttöönoton vinkkejä kirjastolaisille Harto Pönkä, 05.10.2010
- 2. 43 EU:n väestöstä käy netissä joka päivä. 16-24-vuotiailla lukema on 66% . Heistä 74% luo tai jakaa verkkosisältöjä. Lähde: http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/09/1221&format=HTML&aged=0&language=FI
- 5. Taustaa: Web 2.0 ja semanttinen web Semanttisen webin piti mullistaa maailma, mutta sen tekikin sosiaalinen media.
- 7. Sosiaalisen median käsite Lähde: http://harto.wordpress.com/2009/07/27/sosiaalisen-median-maaritelmia/ Sisällöt Yhteisöt Teknologiat Yhteisten merkitysten muodostamisen prosessi
- 8. Kyse on ennen muuta keskustelusta...
- 11. Sosiaalisen median palvelut elävät käyttäjistään .
- 12. Kuva: http:// xkcd.com/256/ Aktiivisuus on siirtynyt verkkoon, etenkin nuorilla.
- 13. Yli 500 milj. käyttäjää. 250 milj. päivittäistä käyttäjää. Yli 150 milj. aktiivista mobiilikäyttäjää. Käyttäjillä on keskimäärin 130 kaveria ja he ovat liittyneet keskimäärin 80 sivuun, ryhmään tai tapahtumaan. Lähde: http://www.facebook.com/press/info.php?statistics (4.10.2010)
- 14. Suurin ikäryhmä on 25-34-vuotiaat. Pienin, mutta nopeimmin kasvava ikäryhmä on yli 65-vuotiaat . Lähde, 8.9.2010: http ://www.facebakers.com/countries-with-facebook/FI/ 1,85 milj. suomalaista on Facebookissa (42,44 % netinkäyttäjistä)
- 20. Sosiaalisissa verkostopalveluissa selvästi tärkeintä on pitää yhteyttä kavereihin . Lähde: http://www.pewinternet.org/Reports/2009/Adults-and-Social-Network-Websites.aspx
- 21. 10% Internetin käyttäjistä on poistanut profiilinsa jostakin sosiaalisesta verkostosta. Nykyisistä käyttäjistä 28% on poistanut profiilinsa jostakin sosiaalisesta verkostosta. 17% profiilinsa poistaneista on lopettanut sosiaalisten verkostojen käytön kokonaan. 60% aikuisista käyttäjistä suojaa täydellisen profiilinsa sosiaalisissa verkostoissa. Lähde: http://www.pewinternet.org/Reports/2009/Adults-and-Social-Network-Websites.aspx ” Minä vain lopetin sen käytön.”
- 23. TweetDeck
- 24. Lähteet: http://mashable.com/2010/03/18/twitter-infographic/ ja http://www.hubspot.com/Portals/53/docs/01.10.sot.report.pdf Vain 20%:lla Twitterin käyttäjistä on yli 10 seuraajaa. Käyttäjillä on suunnilleen yhtä monta seuraajaa kuin mitä he itse seuraavat.
- 25. Yleisin syy käyttää Twitteriä on pitää yhteyttä kavereihin. Joka viides käyttää Twitteriä pysyäkseen ajan tasalla. Alle 35-vuotiaille on tärkeää päivittää omaa statustaan eli markkinoida itseään . 35-54-vuotiaat käyttävät eniten Twitteriä työtarkoituksiin . Lähde: http://www.emarketer.com/Article.aspx?R=1007193
- 26. Twitter ei ole pelkästään jaarittelua 38% viesteistä on keskustelua. 8 % viesteistä on retweettejä eli käyttäjien suodattaman relevantin tiedon välitystä eteenpäin . Lähteet: http://mashable.com/2009/08/17/twitter-100/ ja http ://www.informationisbeautiful.net/2009/more-truth-about-twitter/
- 27. Lähteet: http://mashable.com/2009/08/17/twitter-100/ ja http ://www.informationisbeautiful.net/2009/more-truth-about-twitter/ Twitterin kiireisimmät päivät ovat tiistai ja keskiviikko. Twitterin hyödyllinen käyttö keskittyy viikon alkuun ja ajallisesti iltapäivään.
- 30. Blogikirjoitukset synnyttävät aaltoja blogosfäärissä, kun blogit linkittävät muiden blogien kirjoituksiin. Mitä suurempi vaikutusvalta , sitä suuremmat aallot. Lähde: http://darmano.typepad.com/logic_emotion/2006/08/influence_rippl_1.html
- 31. Blogit keräävät kävijöitä Lähde: http://blog.hubspot.com/blog/tabid/6307/bid/5506/Active-Business- Blogs-Draw-6-9-Times-More-Organic-Search-Traffic-than-Non-Bloggers.aspx
- 32. Wikit Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua Yhteisöllinen oppimisympäristö: sisällöntuotanto ja keskustelut Oppimisprosessin seuraaminen (tulee näkyväksi!) http://www.wikispaces.com/
- 33. Pieni wikiharjoitus: Mitä tietoa kirjaston wikissä voisi olla?
- 34. http://www.slideshare.net/jaakkokeskari Jaetut esitykset Esityksellä on suurempi merkitys netissä kuin alkuperäisessä kontekstissa Esityksen voi upottaa opetuksessa käytettäviin web-palveluihin Oma osaaminen muiden nähtäväksi ja arvioitavaksi Mahdollisuus saada vertaispalautetta ja oppia muiden esityksistä
- 41. Suomessa luotetaan huomattavasti enemmän TV-uutisiin, sanomalehtiin, yritysten kotisivuihin ja esitteisiin kuin muissa maissa. – Ei paras mahdollinen kasvualusta sosiaaliselle medialle? Kuitenkin luottamus Wikipediaan, foorumeihin ja blogeihin on samaa luokkaa kuin muissa maissa. Lähde: http://www.emarketer.com/Article.aspx?R=1007067
- 42. Sosiaalisen median käyttäjäryhmät sisällön tuottajat sisällön kuluttajat Lähde: http://blogs.forrester.com/groundswell/2007/04/forresters_new_.html
- 43. 1-19-80 -sääntö 1% tuottaa suurimman osan sisällöstä 19% osallistuu sisällön tuottamiseen 80% osallistuu passiivisesti (HUOM! Luvut kuvaavat vapaaehtoista osallistumista. Opetuksessa ei toki voida tyytyä 20%:iin.) Lähde: http://calacanis.com/2006/09/05/the-three-cs-or-the-1-19-and-80-of-social-media-one-more/
- 44. Suurin osa käyttäjien luomasta sisällöstä tehdään sosiaalissa verkostoissa . Ennuste 2013: 50% käyttäjistä tuottaa sisältöä ja 70% käyttäjistä kuluttaa muiden tuottamaa sisältöä. Lähde: http://www.emarketer.com/Article.aspx?R=1006914
- 45. Yhteisöllisyys ja sosiaaliset verkostot
- 47. ” Ryhmää” ei synny ilman yhteistä tavoitetta! Yhteinen tavoite syntyy neuvottelemalla , jonka jälkeen ryhmän jäsenten tulisi tiedostaa se.
- 51. On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä . Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta. Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti . Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa.
- 54. Sosiaalisten verkostojen rakenne Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja eri klustereiden välille. Niiden välillisyysluku on suuri. Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa. Niiden keskeisyysaste on suuri. Kiinteät ryhmät kierrättävät joskus tarpeetontakin tietoa. Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia. Sosiaalisen verkoston luomiseen voidaan käyttää monia erilaisia aineistoja . Vahvoja sidoksia kuten kolmioita syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri. Ulkopuolisilla (isolaateilla) ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.
- 55. Tämä verkosto syntyi noin kahdessa viikossa . Verkosto voidaan visualisoida useilla tavoilla. Tässä verkoston solmukäyttäjät ovat lähimpänä ympyrän keskipistettä. Käyttäjillä oli keskimäärin 19,6 yhteyttä . Käyttäjien etäisyys toisistaan oli keskimäärin 2,23 . Lähde: http:// harto.wordpress.com/2009/03/22/qaikun-sosiaalinen-verkosto-visualisoituna/
- 56. ” Kaverien” määrä kasvaa Twitterissä vain tiettyyn rajaan asti, kun seurattavien määrä kasvaa yhä suuremmaksi. Kaveri = käyttäjä, johon on ollut yhteydessä vähintään kahdesti. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063
- 57. Twitterissä monilla on satoja ja tuhansia kontakteja, mutta vain harvojen kanssa ollaan aktiivisesti yhteydessä. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063
- 58. Verkkoyhteisön sosiaalinen verkosto Lähde: http://www.orgnet.com/community.html Lurkkaajat, jopa yli 60% Pienet kaveriklusterit Yhteisön ydin (ja sisäpiiri) ” Verkkoyhteisö kasvaa jäsenten JA yhteyksien lisääntymisen kautta.”
- 59. Ei yksi, vaan monta verkostoa
- 60. ” Miten tuota voi käyttää kirjastossa?”
- 61. Haasteita
- 62. Tietoa haetaan netistä: Googlesta ja Wikipediata. Mitä kirjasto voisi tarjota sosiaalisen median kautta?
- 63. Uskallatko olla avoin ja keskustella?
- 64. Miten saada ihmiset osallistumaan? Kuva: http://isparade.jp/
- 65. Innovaattorit tulevat mukaan ensimmäisenä Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Crossing_the_Chasm Nopeutuva kasvu Hidastuva kasvu Viimeisetkin tulevat mukaan Kuilu Huippu
- 66. Mitä muita haasteita sosiaaliseen mediaan liittyy?
- 67. Perusteluita
- 68. Sosiaalinen media on enimmäkseen a v o i n Tiedon jakaminen ja osallistuminen vaativat avoimuutta, mutta luovat samalla uusia mahdollisuuksia.
- 71. Esimerkkejä
- 84. Organisaatio Asiakasverkostot Yhteistyö- verkostot ” Ihmiset verkostoituvat, eivät brändit”
- 92. Ei välttämättä toimivin ohjeistus http://twitter.com/mrusila/status/13963433400
- 99. T A V O I T T E E T
- 100. Jos haluat saada kaikki mukaan, anna heidän osallistua aidosti.
- 101. Mitä tavoitteita kirjastolla voisi olla sosiaalisessa mediassa?
- 103. Blogit Wikit Yhteisölliset muistiinpanot Jaetut dokumentit ja muut tiedostot Sosiaaliset verkostot ja yhteisöt Projektinhallinta- ohjelmat Keskustelu- kanavat Avoimen organisaation sisäisiä välineitä Jaetut kalenterit Lisää tulee jatkuvasti
- 104. Kotisivut Blogit Facebook Flickr Muut Twitter Avoimen organisaation julkinen rajapinta
- 107. Harto Pönkä http://harto.wordpress.com/ http ://twitter.com/hponka/ http://www.innowise.fi/ KIITOS!
Notas do Editor
- Sosiaalinen media on prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla. (Jussi Pekka-Erkkola sekä Kalliala ja Toikkanen 2009)
- Esim. Piraattipuolue pitää kokouksensa IRC:n välityksellä. Yhdistyslakia muutetaan nuorten pasiivisuuden ja yhteiskunnasta vieraantumisen takia. Kuitenkin netissä ollaan todella aktiivisia. Sähköinen sosiaalisuus, pikaviestimet, kännykät tekstareineen, irc, galtsu, yhteisöpalvelut: Facebook, MySpace jne.
- Monelle tutuin. toiseksi suosituin nettipalvelu heti Googlen jälkeen. Kasvaa nopeiten yli 35-vuotiaiden keskuudessa.
- Sisällön tuottajat – kuluttajat. Ennuste 2013: 50% käyttäjistä tuottaa sisältöä ja 70% käyttäjistä kuluttaa muiden tuottamaa sisältöä. Nykyisin 43% ja 60%.
- Tärkeimpiä taitoja ovat oppimisen taidot, varsinkin yhteisöllisen oppimisen taidot, sillä kukaan ei enää jatkossa menesty yksin – poikkeuksia lukuunottamatta. On väitetty, että verkossa on mm. joukkoälyä, monipäistä yhteistyötä ja verkkovoimaa, mutta oppimistutkijan silmin... Tämä on viime vuosien oppimistutkimuksen tuottamaa tietoa (ymmärtävä oppiminen, asiantuntijuuden tutkimus), esim. Scardamalia ja Bereiter (yhteisöllinen tiedonrakentelu) Yhdysvalloissa ja Suomessa mm. Sanna Järvelän Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusryhmä sekä Kai Hakkarainen (tutkiva oppiminen).
- Wikipedia on paras esimerkki WIKISTÄ: käyttäjien yhdessä tuottamaa verkkosisältöä, joka täydentyy ja korjaa jatkuvasti itse itseään. Mikään tietosanakirja ei pysty siihen. Massat pystyvät – sopivilla välineillä. Kuvassa Wikipedian tieteelliseen toimintaan keskittyvät alueet. Kuten näkyy, toiminta on aktiivista. Wikipedia on esimerkki siitä, miten tiedonhakeminen on siirtynyt kirjojen käytöstä verkkoon. Opetuksessa on haaste vähentää kirjojen käyttöä, tilalle esim. yhteisöllistä tiedonrakentelua, tiedon hakemista verkosta ja oppimateriaalien tuottamista opiskelijoiden voimin – vaikkapa sitten omassa wikissä. Toisaalta on muistettava medialukutaito, lähdekriittisyys ja kriittisyys muutenkin.
- Kaksi näkökulmaa, tässä ensimmäinen: sosiaalisen median käyttö organisaation sisällä.