3. Kun totumme saamaan
tarvitsemamme helposti
Googlesta, voivat muut tavat
tuntua liian hankalilta, vaikka
tiedämme, että ne voisivat
tuottaa parempaa tietoa.
Esimerkiksi Facebookissa ja
Instagramissa kommenttien ja
tykkäysten saaminen tuntuu
hyvältä, mikä ruokkii kierrettä
hankkia niitä lisää. Miten tämä
vaikuttaa sosiaalisiin
suhteisiimme?
Netti ja some tyhmistävät?
Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014
4. Wikipedian Kasvatus -artikkeli https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvatus (11.5.2017)
- Miten opetat arvioimaan Wikipedian ja muiden nettilähteiden luotettavuutta?
5. Lähde: Uutismedia verkossa 2018, Reuters Institute Digital News Report Suomen maaraportti,
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/103750/978-952-03-0796-7.pdf (N=2012)
Uutiset kuullaan verkossa
6. Mielipiteet polarisoituvat somessa
Kuva: Kiran Garimella/Aalto-yliopisto,
lähde: https://www.sttinfo.fi/tiedote/algoritmi-voi-luoda-sopua-clintonin-ja-trumpin-kannattajien-valille?publisherId=37936456&releaseId=57059022
Valikoiva altistuminen, kuplat, tunteella reagointi,
valeuutiset, totuuden jälkeinen aika
7. Sosiaaliset verkostot toimintaympäristöinä
Verkostojen rakenteiden ja
mekanismien tunteminen on
tarpeen, jotta eri tilanteita
somessa voi ymmärtää,
tarkastella kriittisesti ja
osallistua itse tehokkaasti.
Esimerkkinä v. 2015 eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-
verkosto: http://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-
ja-ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss
8. OPS:it ovat (taas!) jäljessä
nykymenosta ja liian yleisiä.
Opetuksen käytännön tavoitteet
ja sisällöt tulee päivittää.
10. • Netiketti eli miten sosiaalisessa mediassa tulee toimia
• Somepalvelujen algoritmien toiminnan ymmärtäminen
• Sosiaalisten verkostojen rakenteen ja mekanismien
ymmärtäminen
• Lähdekriittisyys tiedonhaussa ja somepalveluissa
• Looginen ajattelu, päättely ja argumentointi
• Verkkokeskusteluissa tarvittavat vuorovaikutustaidot
• Netissä ja somessa yleisten huijausten tunnistaminen
• Häirintään ja vihapuheeseen suhtautuminen ja avun
hakeminen
• Valeuutisten ja mielipidevaikuttamisen tunnistaminen
• Markkinoinnin tunnistaminen sosiaalisen median sisällöissä
Mitä taitoja pitäisi opettaa somea varten?
Lähde: Pönkä H., 2018, Sosiaalisen median opetus totuuden jälkeisessä ajassa ja koulujen kännykkäkeskustelu,
julkaistaan Dimensio-lehdessä No 5, 31.10.2018.
13. WhatsAppin käyttö alle
16-vuotiaiden opetuksessa
• WhatsAppin käyttöehtojen tarkoittama ”käyttäjä”
on se, joka rekisteröi tunnuksen ja hyväksyy
käyttöehdot. Jos huoltaja hyväksyy käyttöehdot, hän
on sopimuksen osapuoli.
• Huoltaja saa antaa hallitsemansa WhatsApp-
tunnuksen lapsen käyttöön ikärajan sitä estämättä.
Käyttöehdoissa ei tätä kielletä.
• Lapsen kännykän käyttö perustuu muutenkin
huoltajan tekemiin sopimuksiin ja palveluihin, jotka
tämä on antanut lapsen käytettäväksi (esim.
puhelinliittymä ja Google-tunnus).
• Lapsen kännykän käyttö tapahtuu huoltajan luvalla,
valvonnassa ja vastuulla.
• Lapsen kännykän ja sen sovellusten opetuskäyttöön
tarvitaan huoltajan lupa.
• Luvan antaminen on vapaaehtoista: sitä ei voida
edellyttää eikä siihen pidä painostaa.
• Perusteet käyttää WhatsAppia opetuksessa on hyvä
käydä läpi opettajien, huoltajien ja lasten kanssa.
Lue lisää blogistani:
https://harto.wordpress.com/2018/05/18/whatsappin-
ikarajasta-opetuskaytosta-ja-gdprsta-viela-kerran/
14. • Sopimuksen tekeminen vaatii lain mukaan
18 vuoden ikää (oikeustoimikelpoisuus).
• Alaikäisen huoltaja voi tehdä sopimuksen ja
antaa palvelun lapsen käyttöön (ikärajoista
huolimatta), mikäli käyttöehdoissa ei
kielletä palvelun antamista toisen käyttöön.
• Jos 13 vuoden GDPR-ikäraja lakiin
Suomessa toteutuu, 13-17-vuotiaat voivat
antaa suostumuksen henkilötietojen
käsittelyyn sekä hyväksyä ikätasoonsa
nähden tavanomaisia ja merkitykseltään
vähäisiä käyttöehtoja.
Ikärajat, käyttöehdot ja GDPR
17. Läksy ennen
oppituntia
1. Verkkoluento esim.
YouTube-videona tai muu
verkkomateriaali
2. Ennakkotehtävä tai
ryhmäkeskustelu verkossa
3. OPPITUNTI VAPAUTUU:
- aktiiviselle työskentelylle
- yksilöohjaukselle
(Älä toista ennakkotehtävää tunnilla!)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
Kätevä työkalu käänteisen opetuksen tehtäviin on esimerkiksi
http://tozzl.com/
Käänteinen opetus (flipped classroom)
18. ”Tiedon luominen on
parasta oppimista.”
Kirjoitelmia, blogeja, wikejä, käsitekarttoja, esityksiä,
digitarinoita, videoita, animaatioita jne.
20. Blogissaan oppija voi
arvioida omaa ja
ryhmänsä
työskentelyä sekä
pohtia oppimisen
kannalta keskeisiä
aiheita.
Blogit sopivat myös
projekti- ja
ryhmätyöskentelyyn.
Blogi oppimispäiväkirjana
26. PYRI SIIHEN, ETTÄ OPPIJAT…
1. selittävät ajatteluaan ja
välittävät tietoa toisilleen
2. arvioivat tietoa kriittisesti
3. esittävät kysymyksiä
4. rakentavat uutta tietoa
5. ratkaisevat ongelmia
6. soveltavat oppimaansa
Yhteisöllinen oppiminen käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.
33. Paras todennäköisyys hyviin oppimistuloksiin oli niillä
opiskelijoilla, jotka olivat aktiivisia ryhmänsä wikin
tekemisessä.
Ne opiskelijat, jotka olivat aktiivisia blogireflektoijia,
olivat myös aktiivisia wikiartikkeleiden muokkaajia ja
kirjoittajia. Tätä voidaan pitää esimerkkinä oppimisesta,
joka on yhtä aikaa reflektoivaa ja yhteisöllistä.
”
Jari Laru, 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö (toim. Pönkä, Impiö & Vallivaara) http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-
951-42-9823-3 Tarkemmin Larun väitöskirjassa: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9940-7
34. Open somekirja
(Docendo, 2017)
• Sosiaalinen media koulussa ja
opetuksessa, uudet OPS:it
• Askelmerkit sosiaalisen median
opetuskäyttöön
• Pedagogiikka ja some
• Yhteisöllinen oppiminen, pedagogiset
mallit ja opetuksen skriptaaminen
• Yli 80:n some-palvelun esittely
• Laitteet, uudet trendit, opettajien
some-verkostot ja paljon muuta
• Lue lisää:
https://www.docendo.fi/open-
somekirja-harto-ponka.html Esitys perustuu pääosin tähän kirjaan!