Koulutus Naisten Valmiusliiton ja MPK:n järjestämän Lempi-harjoituksen informaatiovaikuttaminen-kurssin osallistujille, 27.8.2022, Harto Pönkä, Innowise

1. Informaatiovaikuttamisen
tunnistaminen somessa
27.8.2022
Harto Pönkä
Innowise
Kuva: Pixabay

2. Koulutuksen aiheita
2
Informaatiovaikuttaminen
Suomessa
Valeuutiset, disinformaatio
ja kuvamanipulaatiot
Valeprofiilien tutkiminen
Luottamuksen nakertajat:
trollit ja botit

3. Harva ajattelee olevansa kuplassa, mutta informaatiovaikuttamiseen uskotaan
3
Lähde: Matikainen, Ojala, Horowitz & Jääsaari, 2020, Media ja yleisön Luottamuksen ulottuvuudet: Instituutiot, journalismi ja mediasuhde,
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti.pdf

4. Sosiaalisessa verkostossa jokainen on kuplassa
4
Kyse on siitä,
tiedostaako
olevansa kuplassa,
ja minkä kokoinen
kupla on.
Eri kuplien välillä
samasta aiheesta
voi olla täysin
vastakkaiset
käsitykset.

5. 5
Lähde: Pew, 2017,
http://www.people-press.org/2017/02/23/partisan-conflict-and-congressional-outreach/pdl-02-23-17_antipathy-new-00-02/
Tuohtuneet viestit saivat keskimäärin tuplasti enemmän
tykkäyksiä ja 3-4 kertaa enemmän kommentteja kuin viestit,
joissa ei tuotu esiin erimielisyyttä.
Tunne vs. järki

6. Someväittelyt: vastakkainasettelua vai dialogisuutta?
6
▪ Polarisaatio on arkipäivää Suomessakin: keskustelu muuttuu helposti vastakohtien väittelyksi.
▪ Someväittelyissä vastakkaisten leirien välissä on vaikeaa olla neutraali ja asiapitoinen.
Lähde: Jenna Vuorela, 2021, pro gradu –tutkielma, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74872

7. Joskus netissä tapahtuvan häirinnän kohteeksi joutuneet 2017-2020
Datalähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699, 2017, 2019 ja 2020.
http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html Kuva: Harto Pönkä
7

8. ▪ Algoritmit valitsevat käyttäjän sijasta
▪ Algoritmit voimistavat tunnereaktioiden
vaikutusta näkyvyyteen
▪ Algoritmien manipulointi on yhä helppoa
Kuva suuren somepettymyksen vuodelta 2018 päivitettynä vuoden 2022 tilanteeseen
8
▪ Tottuminen epäaitoon
sisältöön somessa
▪ Somevaikuttajat
▪ Kaikkea voidaan ostaa:
seuraajia, tykkäyksiä,
kommentteja, katselu- ja
kuuntelukertoja
▪ Totuuden jälkeisenä aikana
faktoja ei pidetä aina tärkeinä
▪ Klikkiotsikot leviävät lukematta
▪ Tarkoituksellinen disinformaatio
▪ Keskustelut polarisoituvat helposti
vastakkaisten leirien väittelyksi
▪ Trollaus, maalittaminen, vihapuhe
▪ Yhä harvempi haluaa osallistua
somessa julkisesti
▪ Käyttäjistä kertynyt data
on nettijättien ja muiden
datankerääjien hallussa
▪ Tietovuodot yleisiä
▪ Henkilötietoja käytetään
myös huhujen
levittämiseen ja
cancelointiin
Sosiaalinen media vuonna 2022

9. Informaatiovaikuttaminen Suomessa

10. Informaatiovaikuttamisen tekniikoita
10
Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512
Tunnistatko informaatiovaikuttamisen ja osaatko vastata siihen?

11. 11
"Todennäköisesti Venäjä pyrkisi vaikuttamaan
Suomen Nato-kansanäänestykseen
informaatiovaikuttamisella.”
(Antti Pelttari, 29.3.2022)
▪ Sosiaalinen media on keskeinen kanava
informaatiovaikuttamisessa
▪ Supon mukaan Venäjän keinovalikoimaan voivat
kuulua mm. väitteet venäläistaustaisen henkilöiden
kaltoinkohtelusta Suomessa, poliitikkojen
mustamaalaus ja väärennetyt deep fake -videot.
▪ Tärkeää: medialukutaito, kriittisyys ja tiedon
oikeellisuuden tarkistaminen
▪ Muista myös tietoturva:
"Tavallinen kännykkä ei ole oikea väline valtion
turvallisuutta koskeville keskusteluille."
Kuvakaappaus: HS, 29.3.2022, Suojelupoliisin tiedotustilaisuus,
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008711456.html

12. Venäläinen strateginen ”totuus”
12
Kuvakaappaukset: Venäjän suurlähetystö Suomessa, @RussianEmbFinla, 16.3.2022, https://twitter.com/RussianEmbFinla/status/1504087251009081348 ja Venäjän ulkoministeriö
@mod_russia, 3.4.2022, https://twitter.com/MID_RF/status/1510635762332712963 (käännökset: Google Kääntäjä)

13. Millaisia väitteitä Suomesta nyt levitetään?
13
1. Pääministeri Marinin mustamaalaaminen ”uutena Mannerheimina”
2. Suomi haluaa Natoon ”Hitler-kultin” takia
3. Suomen väitetään siirtäneen panssarivaunuja rajalle
4. Suomi valmis olemaan jälleen ”ponnahduslauta” hyökkäykselle
5. Suomi ”ukrainalaistuu” vauhdilla
6. Virheelliset väitteet Suomen Nato-jäsenyydestä
”Vähän totuutta mukana tekee lopusta uskottavamman.”
Lähde ja lisää aiheesta: Iltalehti, 5.5.2022, https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9bed7d3f-925c-41f2-942e-f4c4a0b2c9c6
Katso myös vanhat valheet: EUvsDisinfo, 6.8.2018, https://euvsdisinfo.eu/finland-puts-russian-kids-in-prison-disinformation-that-shaped-the-minds-of-millions/#
Fake

14. Niinistön ja Marinin julkaisuihin vastanneita trolli- ja bottitunnuksia Twitterissä, 21.4.2022, bottianalyysi Tweeps.net:illä + edelliset 100 twiittiä valituilta tunnuksilta, keskusteluverkosto ja
klusterianalyysi, tehnyt: Pönkä H. @hponka ja Laiti M. @mihkal
14

15. Valeuutiset, disinformaatio ja kuvamanipulaatiot

16. Havainnut netissä epätosia tai epäilyttäviä tietoja edellisen 3 kk:n aikana
Datalähde: SVT, 2021, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, https://www.stat.fi/til/sutivi/2021/sutivi_2021_2021-11-30_tie_001_fi.html (N=6000, 16-89-vuotiaat),
kuvaaja: Pönkä H., 27.4.2022
16

17. Mitä viitteitä valeuutisesta huomaat?
17
Lisää tapauksesta: http://www.snopes.com/clinton-votes-found-in-warehouse/
Kuvakaappaus: http://archive.is/5lfHH
Ei ole tunnettu sivusto
Pöyristyttävä väite.
Kuinka uskottavaa on
tällaisen skuupin julkaisu
tuntemattomalla sivustolla?
Kirjoittajan nimi puuttuu.
Kuvassa on kummallisia
tuhruja.
Fake

18. Kuva oli irrotettu alkuperäisestä asiayhteydestä ja sitä oli muokattu
18
Kuva ja lisätietoa: https://petapixel.com/2017/01/19/problem-fake-photos-fake-news/
Original

19. Valeuutisten levittämisen mekanismit
19
1. Tunteisiin vetoava väite, huhu tai oikea
uutinen, jolle annetaan haluttu merkitys.
2. Synnyttää lukijoissa helposti tunnereaktion:
tykkäyksen, kommentin, jakamisen.
3. Tehosteena huomiota herättävä kuva tai video.
4. Valeuutisen tekijä ja lähipiiri levittävät julkaisua
sosiaalisen median kanavissa.
5. Valeuutisten levittämisen tueksi voidaan
perustaa joukoittain some-tunnuksia ja
esimerkiksi Facebook-ryhmiä, joilla
”rekrytoidaan” apulaisia mukaan.
6. Kriitikot käännetään eduksi esim. leimaamalla
heidät virallisen propagandan edustajiksi.
7. Valeuutinen saavuttaa suurimman
näkyvyytensä, jos sitä lainataan valtamediassa.

20. MH17-lennosta kertova feikkiuutinen venäläisellä TV-kanavalla (2014)
▪ Tämä kuva esitettiin venäläisellä tv-kanavalla 14.11.2014 – juuri ennen G20-maiden kokousta Australiassa
▪ Todellisuudessa lentoturmatutkimuksen mukaan kone ammuttiin venäläisellä BUK-ohjusjärjestelmällä.
Alkuperäinen tv-juttu: https://www.1tv.ru/news/2014-11-14/29049-za_mgnoveniya_do_krusheniya_boinga_pod_donetskom_unikalnyy_kadr_v_analiticheskoy_programme_odnako (käännös: Google kääntäjä)
Tarkan kuvan lähde: https://thinkmorebetterer.wordpress.com/2014/11/15/does-this-satellite-photo-prove-mh17-was-shot-down-by-a-jet/
Tietoa MH17-turman tutkinnasta: Wikipedia, https://fi.wikipedia.org/wiki/Malaysia_Airlinesin_lento_17
20
Fake
”Kuvassa olevien
koordinaattien mukaan
voidaan olettaa, että
kuvan on ottanut
amerikkalainen tai
brittiläinen satelliitti.
Teimme tämän kuvan
yksityiskohtaisen
analyysin emmekä
paljastaneet merkkejä
väärennöksestä", sanoi
Ivan Andrievsky,
Venäjän insinööriliiton
ensimmäinen
varapuheenjohtaja.”

21. Kuva oli photoshopattu mm. Google Mapsin karttakuvista
▪ Sama kuvassa oleva pilvi oli Google Maps -kuvassa, mutta muut pilvet eivät täsmää tv-kuvan kanssa.
▪ Kuvassa olevan koneen tyyppi on väärä: MH17 oli Boeing 777-200ER, mutta kuvassa on Boeing 767.
Oik. puoleisen kuvan lähde: https://thinkmorebetterer.wordpress.com/2014/11/15/does-this-satellite-photo-prove-mh17-was-shot-down-by-a-jet/
Google Maps -kuva: https://www.stopfake.org/en/lies-russian-channel-one-demonstrated-a-satellite-image-of-the-malaysian-boeing-being-attacked/ (kuvien liitos: Pönkä, 23.5.2022)
21
Fake

22. Photoshopattu
kuva paljastuu
milläs muulla kuin
Photoshopilla!
Tässä tapauksessa
feikkikuva oli
yhdistelmä
monesta eri
karttakuvasta
+ lentokoneet
+ ”ohjuksen” vana
Kuvassa Adobe Photoshop -sovellus ja edellisen sliden kuva, jossa on yhdistetty alkuperäinen feikkikuva ja sen päälle lisätty Google Mapsin karttakuva 1:1.
Huomaa yhteensopimattomat pilvet, jotka paljastavat muun ohessa paljastavat huijauksen.
22

23. Deep fake -videot
23
▪ Väärennetyllä videolla Zelenskyi ”sanoi” Ukrainan antautuvan.
▪ Videota levitettiin mm. Facebookissa, YouTubessa ja
Twitterissä.
▪ Ukraina julkaisi nopeasti Zelenskyin vastausvideon (oikealla).
Lähde: BBC, 18.3.2022, Deepfake presidents used in Russia-Ukraine war, https://www.bbc.com/news/technology-60780142
Kuvakaappaus oikealla: Ukrainan puolustushallinnon Twitter-tilillä julkaistu vastausvideo, https://twitter.com/DefenceU/status/1504054999793512449
(käännös: Google Kääntäjä)

24. Kuvien ja videoiden aitouden selvittäminen
24
▪ Mistä kuvan/videon väitetään olevan?
▪ Onko kuvaaja voinut olla ko. paikassa?
▪ Näyttääkö ko. paikassa samalta kuin
kuvassa/videossa?
▪ Onko kuva/video varmistettavissa
jostakin muusta lähteestä?
▪ Onko kuvassa/videossa jotain, mikä
voisi olla merkki sen muokkauksesta?
▪ Onko sama kuva, video tai videon
pysäytyskuva julkaistu aikaisemmin?
Työkaluja kuvien ja videoiden tutkintaan:
▪ Googlen kuvahaku: https://images.google.com/
▪ TinEye-kuvahaku: https://tineye.com/
▪ Yandex-kuvahaku: https://yandex.com/images/
(venäläinen, mutta tehokas)

25. Salaliittoteorioita levitetään esimerkiksi meemikuvien avulla
▪ Faktantarkastajien mukaan tällaista puhetta Kissinger ei ole pitänyt. Valesitaattia on levitetty somessa 2019 lähtien monella eri kielellä.
▪ AFP: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1
▪ Reuters: https://www.reuters.com/article/uk-factcheck-henry-kissinger-quote-manda-idUSKBN22Y251
▪ AAP: https://www.aap.com.au/factcheck/henry-kissingers-claim-about-using-vaccinations-for-social-and-population-control-is-false/
Kuvan lähde: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1
Kuvaa on levitetty viime aikoina myös Twitterissä esim. @SusanSundqvist, 25.4.2022, https://twitter.com/SusanSundqvist/status/1518509456660873216/photo/1
25
Fake

26. Faktantarkistusta suomeksi
Katso myös: EUvsDisinfo https://euvsdisinfo.eu/
26
https://faktabaari.fi/
https://faktantarkistus.afp.com/

27. Disinformaation oikaisu eli debunkkaus
Oikaisu kohdistuu tiettyyn aiheeseen, josta on levitetty väärää tietoa (esim.
valeuutinen tai deep fake -video). Oikaisu on haastavaa, koska faktat ovat tässä
vaiheessa jo levinneiden väärien käsitysten ja ennakko-odotusten vastaisia.
1. Korosta oikeaa tietoa. Kerro faktat, perusteet ja lähteet.
2. Kerro vasta sen jälkeen, mitä väärää tietoa aiheesta oli levitetty.
Merkitse väärä tieto selkeästi tai varoita ennen sen esittämistä.
3. Anna selitys, miksi aiheesta levitetään väärää tietoa, ja mihin
vaikutukseen sillä saatetaan pyrkiä.
4. Havainnollista kuvalla tai grafiikalla– se jättää muistijäljen.
27
Lähteitä: NATO Strategic Communications, Fact-checking and debunking, 2021, nato_stratcom_coe_fact-checking_and_debunking_02-02-2021-1.pdf (stratcomcoe.org)
George Mason University, Debunking handbook, 2020, https://www.climatechangecommunication.org/debunking-handbook-2020/

28. Valeprofiilien tutkiminen

29. 1. Viestillä houkutellaan huijaussivulle, jolla pyritään saamaan käyttäjän tunnus ja salasana.
2. Käyttäjän Facebook-tunnuksella lähetetään huijausviestiä edelleen tämän kavereille.
Poisto: Asetukset ja yksityisyys → Asetukset → Turvallisuus ja sisäänkirjautuminen
→ Missä olet sisäänkirjautuneena? → Näytä lisää → Kirjaudu ulos kaikista istunnoista
Kaapatut tunnukset & Facebook Messengerin virusviestit
Ohjeita: https://harto.wordpress.com/2020/04/23/facebook-messenger-virus-ja-sen-poistaminen/
29
Fake Fake

30. Huijaussivuston linkki Twitter-mainoksessa
Kuvakaappaus: Twitter-mainos, 9.1.2019. Ari Lahdella ei ole mitään tekemistä tämän huijausmainoksen kanssa.
Lisää aiheesta: IS, 13.1.2019: https://www.is.fi/huuhkajat/art-2000005964476.html
30
Fake

31. ”Oululainen bloggaaja Veikko Korhonen”
▪ Helmikuussa 2022 venäläisessä VK-
yhteisöpalvelussa levitettiin ”Veikko
Korhosen” tekstiä, jonka mukaan
moni maa saisi kiittää
olemassaolostaan Venäjää tai
Neuvostoliittoa.
▪ Kyseistä henkilöä ei ole olemassa
▪ Valeprofiilin kuvaksi on otettu
Helsingin yliopiston
ympäristömuutoksen professorin
Atte Korholan kuva.
▪ Teksti on jäljitetty alun perin vuoteen
2015 erään Itä-Ukrainan
separatistiryhmän sivulle
▪ Teksti on kiertänyt venäjänkielisessä
somessa jo 7 vuotta, vaikka se on
osoitettu feikiksi jo vuonna 2018.
Lähde ja kuva: Kaleva, 6.3.2022, https://www.kaleva.fi/oululainen-veikko-korhonen-levittaa-propagandaa-ve/4403777, alkuperäinen kuvan lähde: Liubov Alekseeva,
Lisätietoa aiheesta myös Nato StratComin Robotrolling 1/2019 –raportissa: https://stratcomcoe.org/publications/robotrolling-20191/105
31
Fake

32. Tekoälyn luoman profiilikuvan tunnistaminen
▪ Usein ”mallikasvoinen” nainen
▪ Epäselvä tausta, oudot
muodot, kiiltävät täplät
(GAN-algoritmin tunnettu vika)
▪ Silmät keskellä kuvaa
▪ Puuttuva korvakoru tai eri pari
korvat
▪ Välillä katkeavat tai taustaan
häipyvät hiukset
▪ Virheet hampaissa, esim.
toinen etuhammas paksumpi
▪ Muut epäsymmetriat
▪ Värivirheet ihossa tai taustassa
Kuvakaappaus ja lähteet: NPR, 2022, https://www.npr.org/2022/03/27/1088140809/fake-linkedin-profiles,
Lifehacker, 2019, https://lifehacker.com/how-to-spot-an-ai-generated-photo-1834558395
32

33. Esimerkkejä AI:n tekemistä virheistä kasvokuvassa
▪ Avaa kuva kuvankäsittelyohjelmassa
▪ Kun tutkit kuvaa, zoomaa sitä ja katso yksityiskohtia, niin huomaat mahdolliset tekoälyn
tekemät virheet kuvan generoinnissa.
Kuvien lähde ja lisää esimerkkejä: Kyle McDonald, 2018, https://kcimc.medium.com/how-to-recognize-fake-ai-generated-images-4d1f6f9a2842
33

34. Työkalu tekoälyn avulla luotujen profiilikuvien tunnistamiseen
▪ Jos käytät Chrome-selainta, voit
asentaa Fake Profile Detector –
selainlaajennuksen
▪ Tämän jälkeen voit testata, onko
profiilikuva feikki klikkaamalla
sitä hiiren oikealla napilla ja
valitsemalla kohdan ”Check fake
profile picture”
▪ Tulos tulee hetken kuluttua
selaimen ilmoituksena
▪ Kyse on uudesta palvelusta,
toiminnassa on katkoksia
Laajennuksen sivu: https://chrome.google.com/webstore/detail/fake-profile-detector-dee/jbpcgcnnhmjmajjkgdaogpgefbnokpcc
34

35. Profiilin muut tiedot
▪ Milloin profiili on luotu?
▪ Kerrotaanko profiilin kuvauksessa
mitään yksilöiviä asioita?
▪ Löytyykö hakukoneilla esittelysivua tai
muuta tietoa?
▪ Löytyykö muista somepalveluista?
▪ Onko organisaatiota olemassa?
▪ Keiden kanssa on verkostoitunut?
▪ Mitä sisältöjä tuottaa ja jakaa?
▪ Vastaako yhteydenottoon?
▪ Voiko jotain tietoja tarkistaa julkisista
rekistereistä?
35
Etunimi
Sukunimi
@nimimerkki
Liittynyt 7.9.2021
▪ Bio tai esittelyteksti
▪ Työpaikka/ketä edustaa
▪ Sijainti: maa ja kaupunki
▪ Linkit muille sivustoille
▪ Muut sometunnukset
Aiheet
1. Esiintyykö asiantuntijana?
2. Mihin aiheisiin osallistuu?
3. Mihin sivustoille linkittää?
Keskustelutyyli
▪ Onko omia julkaisuja?
▪ Onko tyyli ns. trollausta?
▪ Vastaako koskaan asiallisesti?

36. Tutkijat löysivät yli tuhat LinkedIn-
valeprofiilia…
36
▪ Profiilikuvat luotu tekoälyn avulla
▪ Kuvausteksti yleistä korporaatiokieltä
▪ Runsaasti kontakteja, mutta vain vähän omaa
aktiivisuutta
▪ Työkokemus ja opintotiedot osoittautuivat
väärennetyiksi
▪ Työnantajaorganisaatio saattaa olla aito,
vaikka profiili olisi keksitty
▪ LinkedInissä on tavallista hyväksyä
kontakteiksi tuntemattomia henkilöitä
▪ LinkedIn-feikkiprofiileja käytetään mm.
markkinointiin, mutta myös huijauksiin ja
tietojenkalasteluun
Lähde: NPR, 2022, https://www.npr.org/2022/03/27/1088140809/fake-linkedin-profiles

37. LinkedIn-huijari
37
▪ Epäilin huijariksi jo alun perin,
koska vastaavia on LinkedInissä
paljon
▪ Tyypillinen huijari-profiili
▪ Miksi tarjoaa rahoitusta juuri
minulle ja kysyy yhteystietojani?
▪ Profiilikuva löytyi kuvapankista
Profiilikuvan lähde:
https://br.depositphotos.com/72737961/stock-photo-
businessman-in-building-hallway.html
Fake

38. Valeprofiili Antti Kurvisesta Twitterissä meni läpi mediassa
38
Iltalehti ehti tehdä virheellisen uutisen valetilin
takia, mutta oikaisi sen nopeasti.
Vasemmalla: @kurvisentiitti-valetili 1.2.2022
Oikealla: Iltalehti, 1.2.2022, https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f62b139c-32fb-4d97-bfc0-74448622a96e
Fake

39. Luottamuksen nakertajat: trollit ja botit

40. Trollaus
▪ Tarkoituksena ärsyttää muita.
▪ Trolli-sanaa käytetään myös yksittäisistä
provosoivista viesteistä.
▪ Trollaus synnyttää ristiriitoja ja voi estää
järkevän keskustelun aiheesta.
▪ Trolleiksi voidaan kutsua myös käyttäjiä,
jotka levittävät tiettyä aatetta tai
mielipidettä tukevaa tietoa tai
suoranaista propagandaa.
▪ Trollaamisen yhteyttä valtiolliseen
toimijaan ei yleensä voida osoittaa.
▪ Twitter poisti esim. ”Pietarin
trollitehtaaseen” (virall. Internet Research
Agency, IRA) yhdistettyjä käyttäjiä 3613
kpl lokakuussa 2018.
40
Kuvakaappaus: käyttäjän @tux_86 vastaus valtiovarainministeri @AnnikaSaarikko twiittiin, 27.4.2022, https://twitter.com/tux_86/status/1519406250139824131
Esimerkki: trollaaja vastaa ministerin twiittiin
esittämällä kärjistettyjä perättömiä väitteitä.

41. Botit
▪ Botti tarkoittaa Twitter-tiliä, joka toimii
tietokoneohjelman ohjaamana.
▪ Hyödyllisiä botteja ovat esimerkiksi uutisista
ja päivän keskustelunaiheista automaattisesti
twiittaavat Twitter-tilit
▪ Haitallisia botteja ovat esimerkiksi
spämmibotit ja trollibotit.
▪ Usein oheisen kuvan mukaisia Twitter-
tunnuksia luullaan usein boteiksi, vaikka ne
ovat ilman käyttöä jääneitä Twitter-tilejä.
▪ Bottitoiminnan osoittaminen on joskus
helppoa: esimerkiksi samanlaisten viestin
julkaisu tai liian tiheä julkaisunopeus voivat
olla merkkejä botista.
41
Esimerkki: pelkästään tunnuksen ja profiilin
perusteella ei voi tietää, että kyse olisi botista.

42. Manipuloivat botit
42
Lähde: NATO StratCom, 2020, Social media manipulation report 2020, https://www.stratcomcoe.org/social-media-manipulation-report-2020

43. Twitter-bottien ja –trollien analyysityökalu
https://www.tweeps.net/
43

44. Bottien mahdollisia tunnusmerkkejä
▪ Twiittaa säännöllisesti eli tietokoneohjelman ohjaamana.
▪ Lähettää twiittejä vuorokauden ympäri (ei nuku).
▪ Lähettää pääasiassa vain retwiittejä tai vastauksia muille.
▪ Lähettää runsaasti linkkejä samoille nettisivustoille.
▪ Seuraa huomattavan paljon muita Twitterin käyttäjiä.
Kuva: esimerkkejä Twitter-bottien viestien jakaantumisesta eri vuorokauden tunneille.
44

45. Poliittinen botti
Kuvakaappaukset: Twitter-tunnus @PMinister_Naeem ja Tweeps.net:in bottianalyysin tulos (2.5.2022)
Tunnus kampanjoi Marine Le Penin puolesta. Aiemmin toiminut ns. patrioottien puolesta Yhdysvalloissa. Tunnus myös Instagramissa.
45

46. Pro Ukraina -botti
Kuvakaappaukset: Twitter-tunnus @E_U_kraine ja Tweeps.net:in bottianalyysin tulos (2.5.2022)
Twiittaa Ukrainan puolesta.
46

47. Botti levittämässä pääministerin erottamisadressia
Kuvakaappaukset: Twitter-tunnus @RoopeSyrjala ja Tweeps.net:in bottianalyysin tulos (26.8.2022)
47

48. Osa trollitileistä on silmiinpistäviä – tarkoituksellako tökeröitä?
Lähde: Twitter, 2.5.2022 (saman tyyppisiä Twitter-tunnuksia on aiemmin jäädytetty, esim. @MEEMIKUNINGAS)
48

49. Nämä tunnukset ovat trolleja, eivät botteja
Lähde: Tweeps.net-bottianalyysit ko. tunnuksista, 2.5.2022. Tunnuksissa ei ole selviä merkkejä automatisoinnista.
49

50. “
Omasta mielestäni huolestuttavin löytämäni vaikutus oli se,
että valetilit olivat voittaneet joidenkin aitojen suomalaisten
ihmisten luottamuksen.
Aidot ihmiset levittivät trollien materiaalia eteenpäin
omissa verkostoissaan.
- Jessikka Aro
(Putinin trollit, 2019)
50

51. Bottiverkoston spämmikampanja
▪ Kuvassa on esimerkki spämmiboteista, jotka pyrkivät
boostaamaan tiettyä Twitter-tunnusta (liittyy
kryptovaluuttaan) toukokuussa 2022.
▪ Yhteensä tunnuksia oli yli 50
▪ Tunnukset oli luotu jo 2010-2015
▪ Kaikissa twiiteissä sama teksti alkua lukuunottamatta
▪ Useilla tunnuksilla oli samat profiilikuvat
▪ Samoja tunnuksia oli käytetty useissa kampanjoissa.
▪ Tweeps.net:in analyysissä tunnukset saivat keskimäärin
9,9 bottipistettä eli ne olivat täysin selviä botteja.
▪ Twitter ei kuitenkaan ollut tunnistanut bottitunnuksia eli
rajoittanut niiden näkyvyyttä tai poistanut niitä.
▪ Vastaavia kampanjoita voi löytää helposti yksittäisten
spämmibottien kautta.
Lisätietoa: https://twitter.com/Tweeps_net/status/1523615561095200769
51

52. Milloin voidaan epäillä bottihyökkäystä? (Niinistön Twitter-tunnus)
▪ Tweeps.net:in seuraajien analyysin tuloksissa esitetään ns. verhokuva, jossa pisteet ovat
seuraajien tunnuksia seuraamisjärjestyksen ja tunnusten luontipäivien mukaan.
▪ Jos mahdolliset botit (punaisella) keskittyvät tiettyyn aikaan, kyse voi olla bottihyökkäyksestä.
▪ Presidentti Niinistön Twitter-tunnukselle tuli epätavallisen paljon bottiseuraajia 11.5.-22.5.2022
Lisätietoa: https://twitter.com/Tweeps_net/status/1525373964318560257
52

53. Mihin informaatiovaikuttamisen kampanjoihin on syytä reagoida?
53
Seuraa ja
varaudu muutoksiin
Reagoi
Negatiivinen/
pahantahtoinen
Neutraali/
passiivinen
Positiivinen/
hyväntahtoinen
Seuraa ja reagoi
tarvittaessa
Kaikkea informaatiovaikuttamista on syytä seurata sekä
tutkia niiden toimijoiden verkostoja ja menetelmiä.

54. Mistä huomaa, jos botti keskustelee tekoälyn avulla?
▪ Kuvassa on havainnollistamistarkoituksessa tehty tekoälyä ja konekäännöksiä käyttävä botti.
Kuvakaappaus ja lähde: Inkeri Koskinen, 2022, https://blogs.tuni.fi/eufemia/teema1/juttelin-rokotevastaisen-botin-kanssa-suomeksi/
54

55. Muistilista: milloin hälytyskellojen pitäisi soida?
▪ Saat kaveriltasi yllättävän yksityisviestin somepalvelussa, jonka
mukana on epäilyttävä linkki
▪ Saat yllättävän kaveripyynnön tuntemattomalta henkilöltä
▪ Uusi nettituttavuus pyrkii pian aloittamaan yksityisen keskustelun
▪ Anonyymillä käyttäjällä on tyypilliset tekoälyn luomat ”mallikasvot”
▪ Anonyymi käyttäjätunnus ei tuota omaa sisältöä, vaan osallistuu
pääasiassa kriittisesti suosittujen käyttäjien keskusteluihin
▪ Käyttäjästä ei löydy uskottavia jälkiä muualta netistä
55

56. Ilmianna epäilyttävät käyttäjätunnukset
Mene käyttäjän profiilisivulle ja klikkaa … -ikonista tai Lisää/More-napista:
56
Twitter Facebook LinkedIn
Snapchat Instagram
WhatsApp

57. 57
Kysymyksiä tai
kommentteja?
Yhteystiedot
Harto Pönkä
0400500315
@hponka
harto.ponka@innowise.fi
https://www.innowise.fi/
Kiitos!