Etäkoulutus Kirkkonummen kunnalle, 24.5.2022, Harto Pönkä, Innowise

1. Informaatiovaikuttaminen
somessa
24.5.2022
Harto Pönkä
Innowise
Kuva: Pixabay

2. Koulutuksen aiheita
2
Lähtökohta: sosiaalinen
media vuonna 2022
Informaatiovaikuttaminen
Suomessa ja luottamuksen
nakertajat
Valeprofiilit, valeuutiset,
disinformaatio ja
kuvamanipulaatiot
Salaliittoteoriat

3. Totuuden jälkeinen aika – viimeistään 2016 lähtien
3
Totuuden jälkeisessä ajassa on tärkeämpää, mitä kerrotaan kuin mikä on totta.
Totuuden jälkeisessä ajassa algoritmit päättävät, mitä sisältöjä saamme somesta
luettavaksemme.
Totuuden jälkeisessä ajassa et voi tietää, onko somessa tapaamasi käyttäjä todella se, joka hän
väittää olevansa, vai ehkä sittenkin valetili tai botti.
Totuuden jälkeisessä ajassa somepalvelut seuraavat ennen muuta sinua, vaikka sinulle
uskotellaankin niiden tarjoavan alustan, jonka kautta voit seurata sinulle tärkeitä ihmisiä ja
puheenaiheita.
Totuuden jälkeisessä ajassa mikä tahansa pikku mielipide-ero verkkokeskustelussa
muodostuu pian kahden vastakkaisen leirin väliseksi taisteluksi, jossa totuudella ei lopultakaan
ole paljon merkitystä.
Lähde: Pönkä H., 2018, Mitä sosiaalisessa mediassa tapahtui vuonna 2018?, https://harto.wordpress.com/2019/01/18/mita-sosiaalisessa-mediassa-tapahtui-vuonna-2018/

4. Harva ajattelee olevansa kuplassa, mutta informaatiovaikuttamiseen uskotaan
4
Lähde: Matikainen, Ojala, Horowitz & Jääsaari, 2020, Media ja yleisön Luottamuksen ulottuvuudet: Instituutiot, journalismi ja mediasuhde,
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti.pdf

5. Sosiaalisessa verkostossa jokainen on kuplassa
5
Kyse on siitä,
tiedostaako
olevansa kuplassa,
ja minkä kokoinen
kupla on.
Eri kuplien välillä
samasta aiheesta
voi olla täysin
vastakkaiset
käsitykset.

6. 6
Lähde: Pew, 2017,
http://www.people-press.org/2017/02/23/partisan-conflict-and-congressional-outreach/pdl-02-23-17_antipathy-new-00-02/
Tuohtuneet viestit saivat keskimäärin tuplasti enemmän
tykkäyksiä ja 3-4 kertaa enemmän kommentteja kuin viestit,
joissa ei tuotu esiin erimielisyyttä.
Tunne vs. järki

7. Facebookin ex-työntekijän paljastukset 2021
”Algoritmi vahvistaa jakolinjoja,
ääriajattelua ja polarisaatiota
sekä heikentää yhteiskuntia
joka puolella maailmaa.
Facebook on ymmärtänyt, että
jos he muuttavat algoritmin
turvallisemmaksi, ihmiset
viettävät vähemmän aikaa
sivustolla, napsauttavat
vähemmän mainoksia ja
ansaitsevat vähemmän rahaa."
Kuvakaappaus: Frances Haugen kuultavana Yhdysvaltain kongressissa, 5.10.2021, https://www.youtube.com/watch?v=32GKcPZkPdM
Lainaukset: HS, 5.10.2021, https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008310079.html
7

8. Someväittelyt: vastakkainasettelua vai dialogisuutta?
8
▪ Polarisaatio on arkipäivää Suomessakin: keskustelu muuttuu helposti vastakohtien väittelyksi.
▪ Someväittelyissä vastakkaisten leirien välissä on vaikeaa olla neutraali ja asiapitoinen.
Lähde: Jenna Vuorela, 2021, pro gradu –tutkielma, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74872

9. Vihapuheen määritelmä
9
”Vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka
levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä
vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai
muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen.
Tämä koskee niin aggressiivista suvaitsematonta
kansalaismielisyyttä kuin vähemmistöjen, siirtolaisten,
ja siirtolaistaustaisten ihmisten syrjintää ja
vihamielisyyttä heitä kohtaan.”
(Euroopan neuvoston ministerikomitea, 1997)
▪ Käsitettä käytetään usein väärin: eri asia kuin vihainen puhe!
▪ Osa vihapuheesta täyttää rikoksen tunnusmerkistön
(kunnianloukkaus, kiihottaminen kansanryhmää vastaan)
▪ Osa vihapuheesta on ei-rangaistavaa, mutta voi silti olla
esimerkiksi yhdenvertaisuuslain perusteella kiellettyä.
Alkuperäislähde: https://rm.coe.int/CoERMPublicCommonSearchServices/DisplayDCTMContent?documentId=0900001680505d5b, suomennoksen lähde: Poliisi.fi/vihpuhe (16.10.2019)
Lisää aiheesta: Pönkä H., Vihapuheen määritelmiä, 2019, https://harto.wordpress.com/2019/10/16/vihapuheen-maaritelmia/

10. Joskus netissä tapahtuvan häirinnän kohteeksi joutuneet 2017-2020
Datalähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699, 2017, 2019 ja 2020.
http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html Kuva: Harto Pönkä
10

11. ▪ Algoritmit valitsevat käyttäjän sijasta
▪ Algoritmit voimistavat tunnereaktioiden
vaikutusta näkyvyyteen
▪ Algoritmien manipulointi on yhä helppoa
Kuva suuren somepettymyksen vuodelta 2018 päivitettynä vuoden 2022 tilanteeseen
11
▪ Tottuminen epäaitoon
sisältöön somessa
▪ Somevaikuttajat
▪ Kaikkea voidaan ostaa:
seuraajia, tykkäyksiä,
kommentteja, katselu- ja
kuuntelukertoja
▪ Totuuden jälkeisenä aikana
faktoja ei pidetä aina tärkeinä
▪ Klikkiotsikot leviävät lukematta
▪ Tarkoituksellinen disinformaatio
▪ Keskustelut polarisoituvat helposti
vastakkaisten leirien väittelyksi
▪ Trollaus, maalittaminen, vihapuhe
▪ Yhä harvempi haluaa osallistua
somessa julkisesti
▪ Käyttäjistä kertynyt data
on nettijättien ja muiden
datankerääjien hallussa
▪ Tietovuodot yleisiä
▪ Henkilötietoja käytetään
myös huhujen
levittämiseen ja
cancelointiin
Sosiaalinen media vuonna 2022

12. Informaatiovaikuttaminen Suomessa

13. “
Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään
järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen,
ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä
kautta yhteiskunnan toimintakykyyn.
Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai
harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä
sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö.
Kyse on strategisesta toiminnasta, jonka tavoitteena on saada
kohde tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan
omaa etuaan vastaan.
13
Lähde: Valtionhallinnon viestintäsuositus, 2016, https://vnk.fi/documents/10616/3541383/Valtionhallinnon-viestintasuositus-2016.pdf

14. 14
"Todennäköisesti Venäjä pyrkisi vaikuttamaan
Suomen Nato-kansanäänestykseen
informaatiovaikuttamisella.”
(Antti Pelttari, 29.3.2022)
▪ Sosiaalinen media on keskeinen kanava
informaatiovaikuttamisessa
▪ Supon mukaan Venäjän keinovalikoimaan voivat
kuulua mm. väitteet venäläistaustaisten henkilöiden
kaltoinkohtelusta Suomessa, poliitikkojen
mustamaalaus ja väärennetyt deep fake -videot.
▪ Tärkeää: medialukutaito, kriittisyys ja tiedon
oikeellisuuden tarkistaminen
▪ Muista myös tietoturva:
"Tavallinen kännykkä ei ole oikea väline valtion
turvallisuutta koskeville keskusteluille."
Kuvakaappaus: HS, 29.3.2022, Suojelupoliisin tiedotustilaisuus,
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008711456.html

15. Venäläinen strateginen ”totuus”
15
Kuvakaappaukset: Venäjän suurlähetystö Suomessa, @RussianEmbFinla, 16.3.2022, https://twitter.com/RussianEmbFinla/status/1504087251009081348 ja Venäjän ulkoministeriö
@mod_russia, 3.4.2022, https://twitter.com/MID_RF/status/1510635762332712963 (käännökset: Google Kääntäjä)

16. Strategiset narratiivit
16
▪ Esimerkiksi etnisistä tai uskonnollisista ryhmistä voidaan väittää asioita niin, että ne sopivat
laajempaan historialliseen tai poliittisen narratiiviin sekä ihmisten ennakkokäsityksiin
kyseisistä ryhmistä.
▪ Strategisen narratiivin kohteena voi olla myös ulkopuolinen kritisoija, toimittaja tms.
Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512

17. Millaisia väitteitä Suomesta nyt levitetään?
17
1. Pääministeri Marinin mustamaalaaminen ”uutena Mannerheimina”
2. Suomi haluaa Natoon ”Hitler-kultin” takia
3. Suomen väitetään siirtäneen panssarivaunuja rajalle
4. Suomi valmis olemaan jälleen ”ponnahduslauta” hyökkäykselle
5. Suomi ”ukrainalaistuu” vauhdilla
6. Virheelliset väitteet Suomen Nato-jäsenyydestä
”Vähän totuutta mukana tekee lopusta uskottavamman.”
Lähde ja lisää aiheesta: Iltalehti, 5.5.2022, https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9bed7d3f-925c-41f2-942e-f4c4a0b2c9c6
Katso myös vanhat valheet: EUvsDisinfo, 6.8.2018, https://euvsdisinfo.eu/finland-puts-russian-kids-in-prison-disinformation-that-shaped-the-minds-of-millions/#
Fake

18. Niinistön ja Marinin julkaisuihin vastanneita trolli- ja bottitunnuksia Twitterissä, 21.4.2022, bottianalyysi Tweeps.net:illä + edelliset 100 twiittiä valituilta tunnuksilta, keskusteluverkosto ja
klusterianalyysi, tehnyt: Pönkä H. @hponka ja Laiti M. @mihkal
18

19. Informaatiovaikuttamisen tekniikoita
19
Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512
Tunnistatko informaatiovaikuttamisen ja osaatko vastata siihen?

20. Luottamuksen nakertajat

21. Trollaus
▪ Tarkoituksena ärsyttää muita.
▪ Trolli-sanaa käytetään myös yksittäisistä
provosoivista viesteistä.
▪ Trollaus synnyttää ristiriitoja ja voi estää
järkevän keskustelun aiheesta.
▪ Trolleiksi voidaan kutsua myös käyttäjiä,
jotka levittävät tiettyä aatetta tai
mielipidettä tukevaa tietoa tai
suoranaista propagandaa.
▪ Trollaamisen yhteyttä valtiolliseen
toimijaan ei yleensä voida osoittaa.
▪ Twitter poisti esim. ”Pietarin
trollitehtaaseen” (virall. Internet Research
Agency, IRA) yhdistettyjä käyttäjiä 3613
kpl lokakuussa 2018.
21
Kuvakaappaus: käyttäjän @tux_86 vastaus valtiovarainministeri @AnnikaSaarikko twiittiin, 27.4.2022, https://twitter.com/tux_86/status/1519406250139824131
Esimerkki: trollaaja vastaa ministerin twiittiin
esittämällä kärjistettyjä perättömiä väitteitä.

22. “
Omasta mielestäni huolestuttavin löytämäni vaikutus oli se,
että valetilit olivat voittaneet joidenkin aitojen suomalaisten
ihmisten luottamuksen.
Aidot ihmiset levittivät trollien materiaalia eteenpäin
omissa verkostoissaan.
- Jessikka Aro
(Putinin trollit, 2019)
22

23. Osa trollitileistä on silmiinpistäviä – tarkoituksellako tökeröitä?
Lähde: Twitter, 2.5.2022 (saman tyyppisiä Twitter-tunnuksia on aiemmin jäädytetty, esim. @MEEMIKUNINGAS)
23

24. Nämä tunnukset ovat trolleja, eivät botteja
Lähde: Tweeps.net-bottianalyysit ko. tunnuksista, 2.5.2022. Tunnuksissa ei ole selviä merkkejä automatisoinnista.
24

25. Twitter-bottien ja –trollien analyysityökalu
https://www.tweeps.net/
25

26. Maalittaminen
▪ Tarkoittaa henkilön ”ottamista maalitauluksi”
ja ihmisten usuttamista hänen kimppuunsa.
▪ Maalittamisen osana saatetaan hankkia
kohdehenkilön yhteys- ja muita tietoja.
▪ Maalittamiseen puuttumisen ongelmana on
näyttää sen tarkoituksellisuus toteen.
▪ Maalittamisesta syytetään joskus perusteetta.
▪ Kyse on osittain sosiaalisen verkoston
ilmiöstä: tuhansien ihmisten joukossa on
todennäköisesti myös häiriköintiin alttiita.
▪ Maalittaminen voi olla rikos, jos siihen liittyy
kunnianloukkaus, uhkaus tai kiihottaminen
kansanryhmää vastaan.
▪ Maalittaminen voi liittyä mm. kehystykseen ja
valheelliseen uhriutumiseen.
26
Kuvakaappaus: Keijo Kaarisade, 14.1.2020, https://twitter.com/keijomedia/status/1216852020528865282
Lisätietoa esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maalittaminen_(sosiaalinen_media) ja Nytin Vihapuhepoliisi-artikkelista: https://www.hs.fi/nyt/art-2000006065927.html
Esimerkki: Twitter-tunnus, joka on olevinaan
parodiatili poliisista, maalittaa poliitikkoa.

27. Botit
▪ Botti tarkoittaa Twitter-tiliä, joka toimii
tietokoneohjelman ohjaamana.
▪ Hyödyllisiä botteja ovat esimerkiksi uutisista
ja päivän keskustelunaiheista automaattisesti
twiittaavat Twitter-tilit
▪ Haitallisia botteja ovat esimerkiksi
spämmibotit ja trollibotit.
▪ Usein oheisen kuvan mukaisia Twitter-
tunnuksia luullaan usein boteiksi, vaikka ne
ovat ilman käyttöä jääneitä Twitter-tilejä.
▪ Bottitoiminnan osoittaminen on joskus
helppoa: esimerkiksi samanlaisten viestin
julkaisu tai liian tiheä julkaisunopeus voivat
olla merkkejä botista.
27
Esimerkki: pelkästään tunnuksen ja profiilin
perusteella ei voi tietää, että kyse olisi botista.

28. Epäiletkö bottia? Tarkista ensin nämä
28
1. Profiilikuva
▪ Näyttääkö kuva tekoälyllä luodulta?
▪ Käytetäänkö samaa kuvaa muualla?
2. Aktiviteetti
▪ Onko tunnus liian aktiivinen ollakseen ihminen?
▪ Onko julkaisuajoissa säännöllisyyttä?
3. Nimi
▪ Voiko nimestä/nimimerkistä päätellä jotain?
4. Tilin luontipäivä
▪ Onko tunnus luotu vasta äskettäin?
5. Kieli
▪ Mitä kieliä tunnus käyttää?
▪ Onko viitteitä konekäännöksestä?
6. Tiedot
▪ Voiko kuvauksesta, sijainnista tai linkistä päätellä jotain?
7. Vuorovaikutus
▪ Keitä tunnus seuraa? Ketkä seuraavat sitä?
▪ Näyttävätkö julkaisut ihmisen kirjoittamilta?
Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512

29. Spämmi-/markkinointibotti
Kuvakaappaukset: Twitter-tunnus @DeveloDupont ja Tweeps.net:in bottianalyysin tulos (2.5.2022)
Markkinoi webhotellipalvelua.
29

30. Poliittinen botti
Kuvakaappaukset: Twitter-tunnus @PMinister_Naeem ja Tweeps.net:in bottianalyysin tulos (2.5.2022)
Tunnus kampanjoi Marine Le Penin puolesta. Aiemmin toiminut ns. patrioottien puolesta Yhdysvalloissa. Tunnus myös Instagramissa.
30

31. Pro Ukraina -botti
Kuvakaappaukset: Twitter-tunnus @E_U_kraine ja Tweeps.net:in bottianalyysin tulos (2.5.2022)
Twiittaa Ukrainan puolesta.
31

32. Manipuloivat botit
32
Lähde: NATO StratCom, 2020, Social media manipulation report 2020, https://www.stratcomcoe.org/social-media-manipulation-report-2020

33. Bottien mahdollisia tunnusmerkkejä
▪ Twiittaa säännöllisesti eli tietokoneohjelman ohjaamana.
▪ Lähettää twiittejä vuorokauden ympäri (ei nuku).
▪ Lähettää pääasiassa vain retwiittejä tai vastauksia muille.
▪ Lähettää runsaasti linkkejä samoille nettisivustoille.
▪ Seuraa huomattavan paljon muita Twitterin käyttäjiä.
Kuva: esimerkkejä Twitter-bottien viestien jakaantumisesta eri vuorokauden tunneille.
33

34. Milloin voidaan epäillä Twitter-bottien hyökkäystä?
▪ ”Liittymispäivän vuoksi epäilyttävät”
tunnukset (vihreällä) voivat olla
merkki siitä, että bottitunnuksia on
luotu tarkoituksella tietyn käyttäjän
tai käyttäjien seuraajiksi.
▪ Joskus selitys on yllättävä kuten oli
Haaviston tapauksessa v. 2017:
https://harto.wordpress.com/2017/12/21/ku
n-grow-jonneja-epailtiin-twitter-trolleiksi/
Kuvat: Tweeps.net-bottianalyysityökalulla saadut tulokset: @valavuori-tunnuksen seuraajat 29.4.2021 ja @kirsipiha-tunnuksen seuraajat 1.4.2021.
34
@valavuori
▪ Tweeps.net-työkalun seuraajien analyysin tuloksissa
esitetään ns. verhokuva, jossa pisteet ovat seuraajien
tunnuksia seuraamisjärjestyksen ja tunnusten
luontipäivien mukaan.
▪ Tunnistetut botit (punaisella) keskittyen tiettyyn aikaan
tarkoittavat mahdollista bottihyökkäystä tai seuraajien
ostamista.
@kirsipiha

35. Bot Sentinel – bottien tietokanta
Kuvakaappaus: Bot sentinel –sivusto, https://botsentinel.com/analyzed-accounts/problematic (28.4.2022)
35

36. Mistä huomaa, jos botti keskustelee tekoälyn avulla?
▪ Kuvassa on havainnollistamistarkoituksessa tehty tekoälyä ja konekäännöksiä käyttävä botti.
Kuvakaappaus ja lähde: Inkeri Koskinen, 2022, https://blogs.tuni.fi/eufemia/teema1/juttelin-rokotevastaisen-botin-kanssa-suomeksi/
36

37. Valeprofiilien tutkiminen

38. Erota nämä toisistaan: lempinimi, anonyymi, valeprofiili
Lempinimi/nickname
▪ Yleensä tavallisia
käyttäjiä
▪ Henkilö voi käyttää
samaa nickiä eri
somepalveluissa
▪ Ei välttämättä edes yritä
peitellä oikeaa nimeään
▪ Nick voi olla niin
vakiintunut, että sitä
käytetään, vaikka nimi
olisi tiedossa
Anonyymi
▪ Anonyymi esiintyy vain
nimimerkin takaa
▪ Anonyymi ei paljasta
nimeään, vaan haluaa
pitää sen salassa
▪ Syitä anonyyminä
toimimiseen on useita
Valeprofiili
▪ Väärä tai keksitty nimi
▪ Keksitty henkilö tai
esiintyy toisena
▪ Profiilikuva voi olla
kuvapankista, tekoälyn
luoma tai toiselta
henkilöltä otettu
▪ Mahdollisesti muitakin
keksittyjä/vääriä tietoja
▪ Älä sekoita: parodiatili
julkkiksesta (joka
kerrotaan avoimesti)
38

39. ”Oululainen bloggaaja Veikko Korhonen”
▪ Helmikuussa 2022 venäläisessä VK-
yhteisöpalvelussa levitettiin ”Veikko
Korhosen” tekstiä, jonka mukaan
moni maa saisi kiittää
olemassaolostaan Venäjää tai
Neuvostoliittoa.
▪ Kyseistä henkilöä ei ole olemassa
▪ Valeprofiilin kuvaksi on otettu
Helsingin yliopiston
ympäristömuutoksen professorin
Atte Korholan kuva.
▪ Teksti on jäljitetty alun perin vuoteen
2015 erään Itä-Ukrainan
separatistiryhmän sivulle
▪ Teksti on kiertänyt venäjänkielisessä
somessa jo 7 vuotta, vaikka se on
osoitettu feikiksi jo vuonna 2018.
Lähde ja kuva: Kaleva, 6.3.2022, https://www.kaleva.fi/oululainen-veikko-korhonen-levittaa-propagandaa-ve/4403777, alkuperäinen kuvan lähde: Liubov Alekseeva,
Lisätietoa aiheesta myös Nato StratComin Robotrolling 1/2019 –raportissa: https://stratcomcoe.org/publications/robotrolling-20191/105
39
Fake

40. Valeprofiili toisen nimissä voi olla identiteettivarkaus eli rikos
▪ Identiteettivarkaus on vuodesta 2015 lähtien ollut rikos, jos siten aiheutetaan taloudellista
vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa.
▪ ”Vähäistä suurempi haitta” voi olla esimerkiksi toisen nimissä levitetyt viestit somessa.
▪ Sen sijaan keksitty henkilöllisyys somessa ei ole identiteettivarkaus, jos sen yhteydessä ei
käytetä toisen henkilön henkilötietoja, tunnistamistietoja tai vastaavia yksilöiviä tietoja.
Lähde: Rikoslaki, 38 luku 9 a §, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L38
40

41. Tekoälyn luoman profiilikuvan tunnistaminen
▪ Usein kauniskasvoinen nainen
▪ Epäselvä tausta, oudot
muodot, kiiltävät täplät
(GAN-algoritmin tunnettu vika)
▪ Silmät keskellä kuvaa
▪ Puuttuva korvakoru tai eri pari
korvat
▪ Välillä katkeavat tai taustaan
häipyvät hiukset
▪ Virheet hampaissa, esim.
toinen etuhammas paksumpi
▪ Muut epäsymmetriat
▪ Värivirheet ihossa tai taustassa
Kuvakaappaus ja lähteet: NPR, 2022, https://www.npr.org/2022/03/27/1088140809/fake-linkedin-profiles,
Lifehacker, 2019, https://lifehacker.com/how-to-spot-an-ai-generated-photo-1834558395
41

42. Esimerkkejä AI:n tekemistä virheistä kasvokuvassa
▪ Avaa kuva kuvankäsittelyohjelmassa
▪ Kun tutkit kuvaa, zoomaa sitä ja katso yksityiskohtia, niin huomaat mahdolliset tekoälyn
tekemät virheet kuvan generoinnissa.
Kuvien lähde ja lisää esimerkkejä: Kyle McDonald, 2018, https://kcimc.medium.com/how-to-recognize-fake-ai-generated-images-4d1f6f9a2842
42

43. Työkalu tekoälyn avulla luotujen profiilikuvien tunnistamiseen
▪ Jos käytät Chrome-selainta, voit
asentaa Fake Profile Detector –
selainlaajennuksen
▪ Tämän jälkeen voit testata, onko
profiilikuva feikki klikkaamalla
sitä hiiren oikealla napilla ja
valitsemalla kohdan ”Check fake
profile picture”
▪ Tulos tulee hetken kuluttua
selaimen ilmoituksena
▪ Kyse on uudesta palvelusta,
toiminnassa on katkoksia
Laajennuksen sivu: https://chrome.google.com/webstore/detail/fake-profile-detector-dee/jbpcgcnnhmjmajjkgdaogpgefbnokpcc
43

44. Valeprofiiliksi epäillyn Elina Hinderin profiilikuva
▪ Kuva herättää epäilyn trollitunnuksesta
▪ Fake Profile Detectorin mukaan kuva EI
60 %:sesti ole tekoälyllä luotu
▪ Kuvassa on mahdollisia viitteitä AI-
teknologian käytöstä: ei taustaa,
mallimaisuus, väitetty
epäsymmetrisyys poskissa
44

45. Elina Hinderin profiilikuva lähitarkastelussa
▪ Silmät ovat yhtä kaukana keskilinjasta, mikä on tyypillistä tekoälyn luomille kuville
▪ Kasvot ja korva vaikuttavat olevan eri perspektiivissä
▪ Sekaiset hiukset. Korvan yli menevä hiuskiehkura jatkuu paksumpana korvan alla.
▪ Ylivalotus paljastaa ”tuhruisuutta” kuvan taustasta, mikä on tyypillistä tekoälyn luomille kuville.
45

46. Vastaavia esimerkkejä tekoälyn luomista kuvista
▪ Puoliprofiili on tekoälylle vaikea: korvat ovat usein eri paria tai väärässä perspektiivissä
Kuvien lähde: https://this-person-does-not-exist.com/en
46

47. Twitter-käyttäjä Elina Hinderin (@elinahinder) selvityksen tulokset
47
Selvitettävät asiat Tulos
Löytyykö Googlella henkilöstä jotakin muuta tietoa? Vastamediasivustojen artikkeleissa on
lainattu @elinahinderin twiittejä*
Löytyykö saman nimistä henkilöä Facebookista? EI
Löytyykö nimellä jotain YouTubesta? EI
Löytyykö henkilöä ”puhelinluettelosta”? (Fonecta ja Yritystele) EI
Vastaako puheluun, sähköpostiin tai yksityisviestiin? EI (tähän mennessä)
Onko nimessä/nimimerkissä piilomerkitystä tai kyse sanasta? ”hinder” voidaan suomentaa
”takapuoleksi”
Löytyykö profiilikuva kuvahaulla jossakin muussa yhteydessä? EI
Onko profiilikuva todennäköisesti tietokoneella luotu?
(Fake Profile Detector + manuaalinen tarkastelu)
Kuva läpäisee automaattisen tarkastuksen,
mutta on todennäköisesti AI:n luoma
Onko Twitter-tunnus todennäköisesti botti?
(TruthNest ja Tweeps.net)
EI
Onko viestinnässä selviä merkkejä informaatiovaikuttamisesta? EI
JOHTOPÄÄTÖS: Kyse on melko varmasti valeprofiilista
*) Mainintoja löytyi MV-lehdestä ja Uvmedia-sivustolta (havainnot tehty 2.5.2022)

48. Ilmianna epäilyttävät käyttäjätunnukset
Mene käyttäjän profiilisivulle ja klikkaa … -ikonista tai Lisää/More-napista:
48
Twitter Facebook LinkedIn
Snapchat Instagram
WhatsApp

49. Valeuutiset, disinformaatio ja kuvamanipulaatiot

50. 50
Lähde: Faktabaari, 27.1.2018, https://twitter.com/Faktabaari/status/957230461184507904
Lisätietoa: https://faktabaari.fi/baaripuhetta/disinformaation-analysointi-ja-faktantarkistusprosessi/

51. Havainnut netissä epätosia tai epäilyttäviä tietoja edellisen 3 kk:n aikana
Datalähde: SVT, 2021, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, https://www.stat.fi/til/sutivi/2021/sutivi_2021_2021-11-30_tie_001_fi.html (N=6000, 16-89-vuotiaat),
kuvaaja: Pönkä H., 27.4.2022
51

52. Netissä havaitun epäilyttävän tiedon tarkistaminen tai tarkistamattomuus (edell. 3 kk)
Datalähde: SVT, 2021, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, https://www.stat.fi/til/sutivi/2021/sutivi_2021_2021-11-30_tie_001_fi.html (N=6000, 16-89-vuotiaat),
kuvaaja: Pönkä H., 27.4.2022
52

53. Mitä viitteitä valeuutisesta huomaat?
53
Lisää tapauksesta: http://www.snopes.com/clinton-votes-found-in-warehouse/
Kuvakaappaus: http://archive.is/5lfHH
Ei ole tunnettu sivusto
Pöyristyttävä väite.
Kuinka uskottavaa on
tällaisen skuupin julkaisu
tuntemattomalla sivustolla?
Kirjoittajan nimi puuttuu.
Kuvassa on kummallisia
tuhruja.
Fake

54. Kuva oli irrotettu alkuperäisestä asiayhteydestä ja sitä oli muokattu
54
Kuva ja lisätietoa: https://petapixel.com/2017/01/19/problem-fake-photos-fake-news/
Original

55. Valeuutisten levittämisen mekanismit
55
1. Tunteisiin vetoava väite, huhu tai oikea
uutinen, jolle annetaan haluttu merkitys.
2. Synnyttää lukijoissa helposti tunnereaktion:
tykkäyksen, kommentin, jakamisen.
3. Tehosteena huomiota herättävä kuva tai video.
4. Valeuutisen tekijä ja lähipiiri levittävät julkaisua
sosiaalisen median kanavissa.
5. Valeuutisten levittämisen tueksi voidaan
perustaa joukoittain some-tunnuksia ja
esimerkiksi Facebook-ryhmiä, joilla
”rekrytoidaan” apulaisia mukaan.
6. Kriitikot käännetään eduksi esim. leimaamalla
heidät virallisen propagandan edustajiksi.
7. Valeuutinen saavuttaa suurimman
näkyvyytensä, jos sitä lainataan valtamediassa.

56. Potentiaalisen somekohun 5 kriteeriä
56
1. Jaettavuus: Sisällön jakaminen somessa on helppoa.
2. Iskevyys: Nopealukuisuus on valttia, esim. kuva tai lyhyt video.
3. Samaistuttavuus: Ihmiset jakavat helpommin sellaista, johon heillä
on yhtymäkohtia.
4. Vaivannäkö: Jos somekohun aloittaja esimerkiksi keksii erikoisen
näkökulman, meemin tai sanavalinnan, sisältöä jaetaan
todennäköisemmin.
5. Äkillinen tunnetila: Esimerkiksi ilahdus, järkytys, suuttumus,
hämmästys tai pelästys.
Lähde: Katleena Kortesuo, 2016, s. 50

57. MH17-lennosta kertova feikkiuutinen venäläisellä TV-kanavalla (2014)
▪ Tämä kuva esitettiin venäläisellä tv-kanavalla 14.11.2014 – juuri ennen G20-maiden kokousta Australiassa
▪ Todellisuudessa lentoturmatutkimuksen mukaan kone ammuttiin venäläisellä BUK-ohjusjärjestelmällä.
Alkuperäinen tv-juttu: https://www.1tv.ru/news/2014-11-14/29049-za_mgnoveniya_do_krusheniya_boinga_pod_donetskom_unikalnyy_kadr_v_analiticheskoy_programme_odnako (käännös: Google kääntäjä)
Tarkan kuvan lähde: https://thinkmorebetterer.wordpress.com/2014/11/15/does-this-satellite-photo-prove-mh17-was-shot-down-by-a-jet/
Tietoa MH17-turman tutkinnasta: Wikipedia, https://fi.wikipedia.org/wiki/Malaysia_Airlinesin_lento_17
57
Fake
”Kuvassa olevien
koordinaattien mukaan
voidaan olettaa, että
kuvan on ottanut
amerikkalainen tai
brittiläinen satelliitti.
Teimme tämän kuvan
yksityiskohtaisen
analyysin emmekä
paljastaneet merkkejä
väärennöksestä", sanoi
Ivan Andrievsky,
Venäjän insinööriliiton
ensimmäinen
varapuheenjohtaja.”

58. Kuva oli photoshopattu mm. Google Mapsin karttakuvista
▪ Sama kuvassa oleva pilvi oli Google Maps -kuvassa, mutta muut pilvet eivät täsmää tv-kuvan kanssa.
▪ Kuvassa olevan koneen tyyppi on väärä: MH17 oli Boeing 777-200ER, mutta kuvassa on Boeing 767.
Oik. puoleisen kuvan lähde: https://thinkmorebetterer.wordpress.com/2014/11/15/does-this-satellite-photo-prove-mh17-was-shot-down-by-a-jet/
Google Maps -kuva: https://www.stopfake.org/en/lies-russian-channel-one-demonstrated-a-satellite-image-of-the-malaysian-boeing-being-attacked/ (kuvien liitos: Pönkä, 23.5.2022)
58
Fake

59. Photoshopattu
kuva paljastuu
milläs muulla kuin
Photoshopilla!
Tässä tapauksessa
feikkikuva oli
yhdistelmä
monesta eri
karttakuvasta
+ lentokoneet
+ ”ohjuksen” vana
Kuvassa Adobe Photoshop -sovellus ja edellisen sliden kuva, jossa on yhdistetty alkuperäinen feikkikuva ja sen päälle lisätty Google Mapsin karttakuva 1:1.
Huomaa yhteensopimattomat pilvet, jotka paljastavat muun ohessa paljastavat huijauksen.
59

60. Deep fake -videot
60
▪ Väärennetyllä videolla Zelenskyi ”sanoi” Ukrainan antautuvan.
▪ Videota levitettiin mm. Facebookissa, YouTubessa ja
Twitterissä.
▪ Ukraina julkaisi nopeasti Zelenskyin vastausvideon (oikealla).
Lähde: BBC, 18.3.2022, Deepfake presidents used in Russia-Ukraine war, https://www.bbc.com/news/technology-60780142
Kuvakaappaus oikealla: Ukrainan puolustushallinnon Twitter-tilillä julkaistu vastausvideo, https://twitter.com/DefenceU/status/1504054999793512449
(käännös: Google Kääntäjä)

61. Kuvien ja videoiden aitouden selvittäminen
61
▪ Mistä kuvan/videon väitetään olevan?
▪ Onko kuvaaja voinut olla ko. paikassa?
▪ Näyttääkö ko. paikassa samalta kuin
kuvassa/videossa?
▪ Onko kuva/video varmistettavissa
jostakin muusta lähteestä?
▪ Onko kuvassa/videossa jotain, mikä
voisi olla merkki sen muokkauksesta?
▪ Onko sama kuva, video tai videon
pysäytyskuva julkaistu aikaisemmin?
Työkaluja kuvien ja videoiden tutkintaan:
▪ Googlen kuvahaku: https://images.google.com/
▪ TinEye-kuvahaku: https://tineye.com/
▪ Kuvan tai videon manipuloinnin tutkimiseen:
https://www.invid-project.eu/

62. Salaliittoteoriat

63. Suomalaisten uskomat salaliittoteoriat TOP 20 (2021)
Lähde: FINSCI-tutkimushanke, 2022, https://www.finsci.fi/uutisia/finsci-selvitti-salaliittoteoriauskomuksia-suomalaisten-suosituin-uskomus-on-omaksuttu-elokuvista
(N=1 132, syyskuussa 2021)
63
Sija % Väite
1.
38,4 Lee Harvey Oswald ei toiminut yksin John F. Kennedyn
salamurhassa.
2.
32,2 Vapaamuurarit vaikuttavat salaisesti liike-elämässä ja
politiikassa.
3.
29,8 Tietokoneyritykset julkaisevat tarkoituksellisesti
ohjelmia, joissa on virheitä, jotta voivat myydä niihin
päivityksiä.
4.
29,3 iPhone-puhelimen sovellukset tallentavat keskusteluja
ilman käyttäjän lupaa.
5.
24,1 Koronavirus (SARS-CoV-2) kehitettiin alun perin
laboratoriossa.
6.
21,7 Tietyt julkisuuden henkilöt ovat lavastaneet
kuolemansa kadotakseen julkisuudesta.
7.
21,4 Viranomaisilla on paljon laittomasti kerättyä tietoa
jokaisesta kansalaisesta.
8.
20,3 Eri maiden hallitukset kehittävät ja rahoittavat
sosiaalisen median toimijoita kuten Facebookia ja
Twitteriä, jotta voisivat vakoilla niiden käyttäjiä.
9.
19,3 Suomalaisessa mediassa valtaa pitää punavihreä
toimittajablokki, joka syöttää kansalaisille omaa
agendaansa ja estää muunlaisten näkemysten
julkitulon.
10.
17,8 Autonvalmistajat ja öljy-yhtiöt toimivat yhdessä
estääkseen ympäristöystävällisten moottoreiden
kehitystä.
Sija % Väite
11.
17,2 Lääkeyhtiöt yrittävät pitää ihmiset sairaina
tavoitellakseen voittoja.
12.
17,2 Koronataudin (COVID-19) aiheuttava virus päästettiin
tahallisesti liikkeelle kiinalaisesta laboratoriosta.
13.
17,1 Viranomaiset ovat peitelleet sitä, että matkustajalautta
Estonian uppoamisen vuonna 1994 aiheutti räjähdys tai
törmäys sukellusveneeseen.
14.
17,1 USA:n armeija tutkii avaruusolentoja salaisessa
tukikohdassa nimeltä Area 51.
15.
16,6 Maailman eliitti kokoontuu säännöllisesti salassa
päättääkseen maailmanpolitiikan suunnasta.
16.
16,3 Osa USA:n hallituksesta tiesi WTC-iskuista etukäteen,
muttei tehnyt mitään estääkseen iskuja.
17.
16,0 Todisteita makeutusaine aspartaamin myrkyllisyydestä
on tarkoituksellisesti peitelty.
18.
15,9 Eri maiden hallitukset salaavat todisteita
avaruusolentojen vierailuista Maassa.
19.
14,7 Ilmaisia energianlähteitä on ollut olemassa jo
vuosikymmeniä, mutta öljy- ja kaasuyhtiöt pitävät ne
pimennossa.
20.
14,6 Koronarokotteiden haitallisuutta peitellään.

64. Salaliittoteorioita levitetään esimerkiksi meemikuvien avulla
▪ Faktantarkastajien mukaan tällaista puhetta Kissinger ei ole pitänyt. Valesitaattia on levitetty somessa 2019 lähtien monella eri kielellä.
▪ AFP: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1
▪ Reuters: https://www.reuters.com/article/uk-factcheck-henry-kissinger-quote-manda-idUSKBN22Y251
▪ AAP: https://www.aap.com.au/factcheck/henry-kissingers-claim-about-using-vaccinations-for-social-and-population-control-is-false/
Kuvan lähde: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1
Kuvaa on levitetty viime aikoina myös Twitterissä esim. @SusanSundqvist, 25.4.2022, https://twitter.com/SusanSundqvist/status/1518509456660873216/photo/1
64
Fake

65. Faktantarkistusta suomeksi
Katso myös: EUvsDisinfo https://euvsdisinfo.eu/
65
https://faktabaari.fi/
https://faktantarkistus.afp.com/

66. Tuore faktantarkistus: Pietarin pohjoispuolella EI kuljetettu Iskander-ohjuksia
66
▪ Somessa leviävällä venäjänkielisellä videolla
väitetään virheellisesti Venäjän siirtäneen
Iskander-ohjuksia Suomen suuntaan.
▪ Kaksi brittitabloidia teki ison uutisen
videosta (The Sun ja Mirror).
▪ Maanpuolustuskorkeakoulusta on
vahvistettu, että videolla näkyvä kalusto ei
liity Iskander-ohjusjärjestelmään. Kyse on
K-300P Bastion-P –meritorjuntaohjuksesta.
▪ Informaatiovaikuttamiseen viittaa
ajoituksen ohella venäjänkielisen videon
valmiiksi pureskeltu kertomus. Puhuja
tietää kolonnan ajoneuvojen lukumäärän jo
ennen kuin on ajanut niiden ohi ja arvelee,
että Viipurin alueelle on perusteilla uusi
”Iskander-divisioona”.
Kuva ja lähde: Faktabaari, 19.5.2022, https://faktabaari.fi/fakta/pietarin-pohjoispuolella-liikkunut-kolonna-ei-kuljettanut-iskander-ohjuksia/
Fake

67. Ammattilaisen vinkit lähdekritiikkiin
67
1. Todisteet pöytään
2. Mene lähteelle
3. Epäile täydellisyyttä
4. Luetko ”uutisia”?
5. Mieti motiivia
6. Erota mielipiteet faktoista
7. Älä anna kuvan hämätä
8. Tarkkana meemien kanssa
9. Tunteilla voi manipuloida
10. Varo vääriä profeettoja
11. Älä usko feikkitohtoria
12. Lainaa laadukasta
tutkimusta
13. Vältä yksipuolisuutta
Lähde: Pasi Kivioja, 2022, Salaliittoteorioiden ihmemaassa: Tositarinoita ihmisistä kaninkolossa (Docendo)

68. Disinformaation oikaisu eli debunkkaus
Oikaisu kohdistuu tiettyyn aiheeseen, josta on levitetty väärää tietoa (esim.
valeuutinen tai deep fake -video). Oikaisu on haastavaa, koska faktat ovat tässä
vaiheessa jo levinneiden väärien käsitysten ja ennakko-odotusten vastaisia.
1. Korosta oikeaa tietoa. Kerro faktat, perusteet ja lähteet.
2. Kerro vasta sen jälkeen, mitä väärää tietoa aiheesta oli levitetty.
Merkitse väärä tieto selkeästi tai varoita ennen sen esittämistä.
3. Anna selitys, miksi aiheesta levitetään väärää tietoa, ja mihin
vaikutukseen sillä saatetaan pyrkiä.
4. Havainnollista kuvalla tai grafiikalla– se jättää muistijäljen.
68
Lähteitä: NATO Strategic Communications, Fact-checking and debunking, 2021, nato_stratcom_coe_fact-checking_and_debunking_02-02-2021-1.pdf (stratcomcoe.org)
George Mason University, Debunking handbook, 2020, https://www.climatechangecommunication.org/debunking-handbook-2020/

69. Kuvan lähde: https://knowyourmeme.com/photos/533460-abraham-lincoln
69

70. 70
Kysymyksiä tai
kommentteja?
Yhteystiedot
Harto Pönkä
0400500315
@hponka
harto.ponka@innowise.fi
https://www.innowise.fi/
Kiitos!