1. LIIKUNTA OSA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
Terveysliikunnalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta, jolla terveyttä edistäviä tai
ylläpitäviä vaikutuksia.
Perusliikunnaksi kutsutaan arkielämän tavallista fyysistä aktiivisuutta, esimerkiksi: töihin
kävelyä, kotitöiden tekemistä ja pihalla leikkimistä.
Perusliikuntaa reippaampaa voidaan luokitella kuntoliikuntaa, joka kehittää hengitys -ja
verenkiertoelimistöä ja tuki- ja liikuntaelimistöä. Esimerkkejä kuntoliikunnasta on:
hölkkäily, sauvakävely, hiihto, aerobic, kuntosali, kotijumppa ja palloilut.
Liikunnan säännöllinen ja kohtuullinen harrastaminen pienentävät huomattavasti
useiden kansansairauksien ilmentymisen. On todistettu tutkimusmenetelmin, että
liikunta ehkäisee mm. sydän -ja verisuonitaudeista johtuvan kuoleman riskiä, tyypin 2

2. diabeteksen, hypertension kehittymistä, alentaa hypertensiota ja auttaa
painonhallinnassa. Lisäksi riski sairastua osaan syöpätauteihin pienentyy.
Liikuntaaa auttaa kehittämään ja ylläpitämään:
- verenkiertoelimistöä,
- luustoa,
- lihaksiston ja nivelten toimintakykyä,
- auttaa iäkkäitä selviytymään pienentäen heidän kaatumisriskiä,
- kohottaa mielialaa ja vireystilaa,
- parantaa itsetuntua ja -arvostusta,
- vähentää stressiä, parantaen stressinsietokykyä,
- lieventää depressiota ja ahdistuneisuutta sekä
- parantaa unen laatua edistäen nukahtamista.
Maailman terveysjärjestö - World Heath Organization luokittelee liikunnan
harrastamisen puutteen olevan neljänneksi yleisin kuolemansyy maailmanlaajuisesti.
Jokaisen aikuisen tulisi liikkua päivässä vähintään puoli tuntia yhtäjaksoisesti, tai
useampina jaksoina vähintään kohtalaisella rasittavuudella useimpina päivinä viikossa,
mieluiten päivittäin.
Puolen tunnin fyysisen aktiivisuuden voi toteuttaa yhtäjaksoisesti tai kerätä useammasta
lyhyemmästä, 10 - 15 minuutin jaksosta.
Tärkeä rooli liikunnan edistämiseen on kaikilla sektoreilla, esimerkiksi kuntien terveyden
edistämisessä terveysliikuntatoimien kohtien täytyisi olla kaikenikäiset, mutta eri-
ikäisten liikuntaa ja eri liikuntamuotojen käyttöä edistäen erilaisilla toimilla.

3. Monipuoliset liikuntavaihtoehdot tulisi olla tarjolla, sillä se edistää myös
terveysliikunnan harrastamista. Liikuntapaikat ja kevyen liikenteen väylät tulisi pitää
hyvässä kunnossa ympäri vuoden. Jotta lasten- ja nuorten liikunnan edistettäisiin,
täytyisi lähiliikuntapaikkoja mahdollistaa. Suomessa toimii Suomen Liikunta ja Urheilu
SLU ry jo on vuonna 1993 perustettu suomalaisten liikuntajärjestöjen katto- ja
palvelujärjestö. Sen tehtävänä on parantaa liikuntajärjestöjen, -seurojen ja niissä
toimivien ihmisten toimintaedellytyksiä.
Kehonkoostumus
Kehonkoostumuksen tärkeimmät liikuntaan ja terveyteen yhdistyvät osa-alueet ovat
kehon rasvapitoisuus ja rasvan jakautuminen kehossa. Terveyden kannalta haitallisin on
vyötärölle ja vatsan sisäosiin kertyvä rasva, mutta siihen voidaan vaikuttaa liikunnalla.
Kehon koostumusta voi arvioida mm. rasvaprosenttimittauksella, painoindeksillä (BMI),
vyötärönympäryksen mittauksella ja peiliin katsomalla. Vyötärön ympärysmitan olisi
hyvä olla naisilla alle 80 cm ja miehillä alle 90 cm.
Painoindeksi eli BMI lasketaan matemaattisesti näin:
paino kiloina : (pituus metreinä x pituus metreinä) = BMI
Esimerkiksi meillä on 55kg painava tyttö joka on 165cm pitkä.
55kg : (1.65 x 1.65) = 19,83 = normaali paino
18,5 – 24,9 normaali paino
25 – 29,9 lievä lihavuus
30 – 34,9 merkittävä lihavuus
35- 39,9 vaikea lihavuus
40 tai yli sairaalloinen lihavuus
40 tai yli sairaalloinen lihavuus

4. Vyötärönympärys
Miehet
<90 cm: vyötärön ympäryksesi on normaali
90-100 cm: vyötärönympäryksesi on lievästi suurentunut
>100 cm: vyötärönympäryksesi on huomattavasti suurentunut
Naiset
<80 cm: vyötärön ympäryksesi on normaali
80-90 cm: vyötärönympäryksesi on lievästi suurentunut
>90 cm: vyötärönympäryksesi on huomattavasti suurentunut
Terveyskunnon testaus
Eurofit – terveyskuntotestistö aikuisille on terveyskuntotesti, jonka Euroopan Neuvoston
urheilukomitean asettama asiantuntijaryhmä on luonut. Testistö sisältää yhteensä 12
suoritustestiä sekä kolme kehonkoostumusta arvioivaa testiä. Eurofit testeissä mitataan
kestävyyskuntoa, tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa ja motorista kuntoa. Osaa liikkujista
kuntotestit motivoivat lisäämään liikuntaa.

5. Suomen Kuntoliitto ry:n, Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n, Nuori Suomi ry:n, Suomen
Olympiakomitean sekä Helsingin kaupungin teettämä liikuntatutkimus 2009-2010, jonka
on toteuttanut Gallup Oy, tulokset ovat näyttäneen 55% eli enemmistön harrastavan
ainakin jonkinlaista liikuntaa vähintään neljästi viikossa. Tutkimustulokset näyttävät
miesten ja naisten välillä olevan eroa liikunnan harrastamisen useudessa. Esimerkiksi
45% naisista liikkuvat ainakin viidestä viikossa ja 60% neljästi viikossa. Kun miehistä vain
34% harrastaa liikuntaa viidesti viikossa ja joka toinen 49% neljästi viikossa. Molempien
sukupuolten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt edellisestä tutkimuskerrasta.
On tutkittu myös, että alle puolet koululaisista liikkuu riittävästi oman terveytensä
kannalta. Liikkujien ja liikkumattomien jakautuminen ryhmiin näkyy yhä selvemmin.
Samoin näkyvät liikkumattomuuden seuraukset: elämäntapasairauksien riskit uhkaavat
yhä nuorempia - jopa neljäsosan 7−18 -vuotiaista arvioidaan olevan ylipainoisia tai
lihavia.
Koululaisttan tulisi saasa vähintään 1−2 tuntia päivässä päivittäistä liikuntaa. Liikunta on
välttämätöntä heidän terveen kehityksensä turvaamiseksi ja sillä on myönteisiä
vaikutuksia myös oppimiseen ja viihtymiseen koulussa.
UKK:n liikuntapiirakka on kätevä tapa hahmottaa, mitä terveysliikunnalla tarkoitetaan
ja miten sitä voidaan toteuttaa.