Prof. Jaakko Valvanne, Tampereen Yliopisto. Vanhuspalveluiden muuttuva maailma. ICT & Hypake -hankkeen päätösseminaarin 27.5.2015 materiaali

1. YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA
Jaakko Valvanne
27.5.2015
Hoivapalvelut digiaikaan -seminaari
Vanhuspalveluiden
muuttuva maailma

2. - ja vanhus keskiöön!
Kaikki
mukaan

3. Sisältö
•Yhteiskuntapolitiikan ja vanhuspalvelujen
muutokset 1970 è
•Case EKSOTE
•Teknologisia ratkaisuja
•Kurkistus tulevaisuuteen
•Oppia Jönköpingistä
•Asiakas keskiöön!

4. Yhteiskuntapolitiikan
ja vanhuspalvelujen
muutokset 1970 è
Lähde: Simo Koskinen. Gerontologia 2012(4);26:247-251

5. 1970-luku - standardipalveluita
•Suomalaisen hyvinvointivaltion
lajenemisen kausi
•Käsite vanhuspolitiikka vakiintui
–korostettiin ikääntyneen väestön hyvinvoinnin,
itsenäisen elämän ja sosiaalisen osallisuuden
edelltysten turvaamista yhteiskunnassa
•Ikäihmiset miellettiin homogeeniseksi
ryhmäksi, jonka tarpeita tyydytettiin
standardipalveluilla

6. 1980-luku - monituottajuus
• Hyvinvointivaltio laajentui ja julkinen vastuu lisääntyi
– perheenjäsenet vapautettiin hoitovastuusta
– keskeiset periaatteet: palveluhenkisyys ja palvelujen
monipuolistaminen
• Alkoi laaja keskustelu palvelurakenneuudistuksesta
• Alettiin kehittää kotona asumisen mahdollistavia koti- ja
tukipalveluja
• Uusliberalismin aikaa
– sosiaalipolitiikka aiheuttaa turhia kulueriä
– enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnista kansalaisille itselleen
• Hyvinvointipluralismi (welfare mix)
– monituottajuus alkoi yleistyä myös vanhuspalveluissa

7. 1990-luku –lama heijastuu
• Sosiaalisuus alistettiin taloudellisten tavoitteiden
alle
– sosiaalipolitiikan tehtävänä tuottavuus, kilpailukyky,
kannustavuus, aktivointi ja joustavuus
• Taloudellinen puhe korvasi etiikkapuheen
– hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioksi: juustohöylä,
priorisointi
– laitoshoitoa purettiin, avohoitoa ei lisätty
• New Public Management
– palvelujen ulkostaminen, tilaaja-tuottaja-malli,
kilpailuttaminen

8. 2000-luku –talous keskiössä
• Monet trendit kiihtyivät: markkinoistuminen,
monituottajuus
• Suhteessa vanhusten määrän kasvuun
palvelujen saatavuus heikentyi
• Ikääntymiseen varautumisesta suuri
yhteiskuntapoliittinen haaste
– vanhuspalvelujen tehostaminen
– kansalaisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
• Ikääntymispolitiikka alistettiin täysin taloudelle

9. 2010-luku –uudistuksen aikaa
• Onnellisuuspolitiikka
– subjektiiviset palvelukokemukset ja koettu elämänlaatu
– kuluerästä voimavaraksi
• Taloudellistuminen kuitenkin tosiasia
– tuottava ikääntyminen: palkkatyö, vapaaehtoistyö, omaishoito
• Sosiaalisen kumppanuuden politiikka
– ikäihmiset aktiivisia vaikuttajia palvelujen suunnittelussa ja
kehittämisessä
• Tärkeitten uudistusten ja kehittämishankkeiden kausi
– luotu uusia muotoja vanhustyön käytäntöjen ja palveluketjujen
kehittämiseen
– omaksuttu gerontologisen kuntoutuksen laaja-alaisuus
– kehitetty geronteknologisia käytäntöjä ja kulttuurisia työmuotoja
• Siirrytty tuottajalähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen
– halpuudesta laatuun

10. 25.5.2015Minna-Liisa Luoma 10
Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja
palvelujen parantamiseksi

11. 25.5.2015 11
Vanhuspalvelulailla tuetaan ikäihmisten toimintakykyä

12. Oliver ym. 2014
Ten
components
of care for
older
people
Making our health
and care systems
fit for an
ageing
population

13. Case
EKSOTE

15. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Ikäystävällinen, ikäihmisetkin huomioiva kunta
(Lähde: Mukaillen Tracking the development of universal metrics to help cities and communities compare and contrast
their progress on the design and implementation of age-friendly policies, strategies and interventions. An ActiveAge
Discussion Paper November 2012) . Suomennetut kriteerit Terve Kuopio julkaisun liitteessä, alla linkki
http://www.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=ab73c78e-acc5-4b0d-b050-426eb046f63c&groupId=12167

16. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Hyvinvointiasemakonseptin suunnittelu
Palvelutarpeen
arviointi
Tilaratkaisut
Yhteyskeskus (Contact Center)
- Monikanavaisuus
Sähköinen asiointi ja
palvelut
Etäkonsultaatiot
Kansalaisten valmennus
Liikkuvat palvelut
HYVINVOINTIASEMA
Ensihoito ja päivystys
Hoito ja palvelut
Palvelukeskittymät ja
-keskukset
O
S
A
A
M
I
N
E
N
J
A
T
Y
Ö
N
J
A
K
O
L
O
G
I
S
T
I
I
K
K
AViestintä
Talous- ja IVA-
vaikutusten arviointi
2.10.2013 Marja Kosonen

17. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Yhteyskeskus
- yhden numeron periaate
CALL CENTER
Kotihoito
(päivisin ja iltaisin )
tieto
tieto
Hälytys-
käynti
Hälytys-
käynti
Turva-auttajat
ja yöpartio ja
tehostettu
kotisairaanhoi
to ensihoito
(yö aikaan)
Videopuhelinyhteys
Online
Terveys- ja etämonitorointitiedot
Palveluneuvonta, ajanvaraus

18. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Alueellisesti koordinoitu kuntoutus
- tärkein laitosjaksojen lyhentäjä, tärkeä
myös kotona asumisen tukena
Toimivassa järjestelmässä kuntoutus alkaa jo akuutissa hoidossa ja
päätös hoito- tai asumispalveluista tehdään kuntoutusjakson, joka jatkuu
vielä kotona, tulosten perusteella
- Nykyinen järjestelmä sijoittaa (pysyvästi) laitokseen ENNEN kuntoutusta, koska
jatkohoito on tähdätty sairauksista toipumiseen, ei kuntoutukseen
Todennäköisesti suurin osa potilaista voitaisiin kuntouttaa kotona tuettuna selviytyviksi (esim.
Göteborgissa 80 %)
kuntoutusHoito
Tehostettu palvelu-
asunto
Palveluasunto
Koti
7… 30 vrk
arviointi kotiutus
Kotikuntoutus
Kotikuntoutus
YLE-os

19. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Kotona asumista tukeva kuntoutusprosessi
Eksote
CALL CENTER
Kotikuntoutus-
monitorointi
(päivisin ja iltaisin )
tieto
tieto
Netti-
terapeutti
Kotikäynti
TEHOKO
Fysio- ja
toiminta-
terapeutti
Kotikuntoutus-
ohjelma
Videopuhelinyhteys
Online
Terveys- ja etämonitoroint

20. Teknologisia
ratkaisuja

21. Hilkka Hiltunen on saanut avun turvapuhelimesta.
(Somero paikallislehti 1/2015)

25. Hälytys aktivoituu käyttäjän itse painaessa nappia tai passiivisesti
käyttäjän poistuessa ennalta määritellyltä turva-alueelta.
Kuinka paikantava turvaranneke toimii
HÄLYTYS
Turva-alueet toimivat
satelliitin avulla
Rannekkeeseen voidaan asettaa
turva-alueet, joilta poistuttaessa
hälytys aktivoituu
automaattisesti. Turva-alueiksi
määritellään yleensä käyttäjän
asunto ja alueet kodin ympärillä,
missä käyttäjä tavallisesti liikkuu.
Tarkka sijaintitieto käyttäjästä
Alarm Center
GPS satellite
postioning on the
Vega
Transmission of the GPS
position via GPRS to
Alarm centre.

26. Sairaanhoitopiireille, hoitoyksiköille, kunnille ja palvelutaloille
kustannustehokkaaksi ratkaisuksi edistää potilaiden turvallisuutta,
vapauttaa hoitoresursseja sekä tukea itsenäistä kuntouttavaa liikkumista.
Muistisairaiden osalta käytön onnistumiseen
vaikuttaa paljon riittävän aikainen
käyttöönotto.
Palvelun loppukäyttäjiä ovat:
ikäihmiset
muistisairaat
kuntoutujat
sairauskohtauksille alttiit
liikuntarajoitteiset
yksintyöskentelevät
Kenelle turvaranneke on tarkoitettu

30. Kurkistus
tulevaisuuteen

31. Professori Raimo Sepponen
Aalto yliopisto, Elektroniikan laitos
Teknologian
mahdollisuuksista
sosiaali- ja
terveyden-
huollossa

32. Raimo Sepponen

39. Raimo Sepponen

40. Raimo Sepponen

41. Raimo Sepponen

42. Raimo Sepponen

43. Raimo Sepponen

44. Raimo Sepponen

45. Raimo Sepponen

46. Raimo Sepponen

47. Raimo Sepponen

48. Raimo Sepponen

49. Raimo Sepponen

50. Raimo Sepponen

51. Raimo Sepponen

52. Raimo Sepponen

53. Oppia
Jönköpingistä

55. Jönköpingin tulokset
• Yksi harvoista paikoista
maailmassa, missä on onnistuttu
koko systeemin muuttamisessa
– 800 mitattavaa parannnusta
– yli 8 miljoonan SKR:n säästö
• Ruotsin halvimmat kustannukset
• Ruotsin parhaat tulokset
• Vähän sairauspoissaoloja,
vähäinen henkilökunnan
vaihtuvuus
Göran Henriks

56. Who are we here for?
We are here to increase value for our inhabitants…
Keitä varten olemme työssä?
Olemme töissä tuottaaksemme arvoa kuntalaisillemme

57. Koko järjestelmän muutos

58. Kuinka voimme tehdä mahdolliseksi jokaisen vaikuttaa palvelujärjestelmään?

59. Parempi
asiakaslaatu
Parempi
johtamisen
laatu
Parempi
ammatillinen
laatu
Jokainen
Batalden

60. Potilas ykkösasiaksi!
Potilas
ykkösasiaksi!
Göran Henrics 21.11.2012

61. Asiakas
keskiöön

62. Teknologian vaikutukset sosiaaliseen kolmioon
Integroituminen
palvelujärjestelmään
Sosiaalinen
integroituminen
(R Pieper 1997)
Asiakas Läheisapu
Kotihoito
Tehokkuus
Tuki Helpotus
Teknologia ja
kodin
ympäristö

63. ICT-Hypake -hanke
• Digitaalisuuden ja teknologioiden soveltaminen
hyvinvointipalveluiden tuottamisessa on
vaikuttavaa hoivan ja huolenpidon
toteutumisessa sekä asiakkaan että hoitajan
näkökulmasta.
• Tärkeä osa hoivapalvelujen, digitaalisten
työvälineiden ja palveluiden muotoilua on
hoitajan ja asiakkaan kyky soveltaa näitä uusia
digitaalisia työvälineitä ja toimintatapoja arjen
vuorovaikutuksessa ja hoitotyössä.