Pulahduksia AVO-vesillä – Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 sisältää kahdeksan kertomusta, joista kukin valottaa hankkeen käytännön toteutuksia eri näkökulmista. Raportti on suunnattu sekä asiantuntijoille että asiasta kiinnostuneille. Teemat käsittelevät avointa oppimista, avointa toimintakulttuuria, yhteisöllistä mediaa ja sisällöntuotantoa. Niin ikään virtuaalimaailmojen ja mobiililaitteiden opetuskäyttö sekä vapaiden ja avoimien ohjelmistojen käyttö opetuksessa ja organisaatioissa ovat esillä kuvauksissa. Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hanke toteutettiin vuosina 2008–2011 valtakunnallisessa Manner-Suomen ESR-kehittämisohjelman toimintalinjassa 3: Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi. Rahoittajana on toiminut Lapin ELY -keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry ja mukana oli kaikkiaan 11 organisaatiota.

1. Pulahduksia AVO-vesillä
KUVAUKSIA AVO-HANKKEEN TOIMINNASTA 2008–2011
AVO-HANKKEEN RAPORTTEJA 1/2012

2. Sisältö
Esipuhe ”Me oltiin ihan pihalla, ulkona
Tiina Front-Tammivirta .............................................. 3 luokkahuoneista – ja me opittiin!”
Outi Vahtila, Johanna Salmia,
AbstRact .................................................................... 5 Annika Michelson ja Lotta Linko .........................37
Koordinoinnin kulmakivet ja yhteinen Viisautta wikin tekoon – vertais-
viestintä AVO-verkostohankkeessa tuotanto loi uutta toimintamallia
Tiina Front-Tammivirta, Anne Rongas ja Joanna Kalalahti ......................................................61
Titi Tamminen ............................................................. 7
Second Life -virtuaalimaailma
AVO-hanketoimijoiden yhteinen opetuskäytössä
etäkeskusteluväline Riitta Liski, Päivi Svärd,
Joanna Kalalahti ......................................................15 Isto Huvila, Kim Holmberg ....................................71
Opettajien sosiaalisen median Educoss edisti onnistuneesti
koulutus ja sen kehittäminen vapaiden ja avoimen lähdekoodin
Ari-Matti Auvinen ja ohjelmistojen (VALO) opetuskäyttöä
Kaisa Honkonen-Ratinen .......................................25 Elias Aarnio ...............................................................85
Nettiajan kansalaisyhteiskunnan
verkosto kokeili ja kehitti uusia
toimintamalleja
Antti Poikola ..............................................................33
Suomen eOppimiskeskus ry, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@eoppimiskeskus.fi • Taitto: Adverbi Oy
Paino: Kirjapaino Fram • ISBN 978-952-67714-0-3 (painettu julkaisu) • ISBN 978-952-67714-1-0 (sähköinen julkaisu)
2 raportit 2012

3. Esipuhe
A
voimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeen koordinointi ja hankeviestintä (Tiina Front-Tammivir-
myötä avoin tuottaminen ja jakaminen ovat mo- ta, Anne Rongas ja Titi Tamminen); hanketoimijoiden
nimuotoistuneet. Kollektiivisesti tuotettuja ta- etäkeskusteluväline (Joanna Kalalahti); sosiaalisen
pahtumia ja julkaisuja on syntynyt runsaasti. Yhteisöl- median koulutus opettajille (Kaisa Honkonen-Ratinen
linen tekeminen on näkynyt tapahtumien, koulutusten
ja tilaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä
osallistumisessa materiaalien työstämiseen ja ideoin-
tiin verkon yhteisöpalveluissa ja wikeissä.
Vertaistuotantona ovat syntyneet niin sosiaalisen
median koulutuskonsepti, Mobiilikesäkoulu, AVOn webi-
naarisarja (noin 40 webinaaria), toiminnalliset ja aktivoi-
vat sessiot konferensseihin (mm. ITK-päiville, DCL-kon-
Avoimuusperiaatteen vuoksi on
ferenssiin) sekä joukko sosiaalisen median ympäristöjä
ja niihin materiaaleja. Vertaistuotantoja on toteutettu suosittu ilmaisia, vapaasti käyttöönotettavia
hanketoimijoiden kesken ja avoimena ulkopuolisille
työkaluja ja palveluja. Eri puolilla maata
osallistujille. Hyvänä ”testiympäristönä” uusien palve-
lujen ja verkkotilojen käytölle on toiminut hankkeen laa- toimivat hanketyöntekijät haastavat perinteiset
ja verkosto; kansallisen verkoston kautta hankkeessa
yhteydenpito- ja palaverikäytännöt.
on toiminut toistakymmentä organisaatiota ja kymme-
niä asiantuntijoita kuudessa osahankkeessa vuosina
2008–2012. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin ja ti-
laisuuksiin on osallistunut yli 2 500 henkilöä.
AVO-verkostossa on käytetty ahkerasti uusia palve-
luita ja verkkotiloja, joilla etäälläkin toisistaan olleet
toimijat ovat saaneet läsnäolon tuntua yhteisössä. ja Ari-Matti Auvinen); mobiilikesäkoulu-tapahtuma (Ou-
Viestintävälineiden kirjo on ollut laaja. Yhtenä tavoit- ti Vahtila, Johanna Salmia, Annika Michelson ja Lotta
teena onkin ollut uusien palveluiden testaaminen ja Linko); nettiajan kansalaisyhteiskunta (Antti Poikola);
pilotoiminen hanketoiminnassa. Avoimuusperiaatteen Second Life (Riitta Liski, Päivi Svärd, Isto Huvila, Kim
vuoksi on suosittu ilmaisia, vapaasti käyttöönotettavia Holmberg); viisautta wikin tekoon -vertaistuotantopro-
työkaluja ja palveluja. Eri puolilla maata toimivat han- jekti (Joanna Kalalahti) sekä Educoss (Elias Aarnio).
ketyöntekijät haastavat perinteiset yhteydenpito- ja pa- Julkaisun on toimittanut yhdessä allekirjoittaneen
laverikäytännöt. Laajan hankkeen koossa pitäminen ja kanssa Oili Salminen. Raportin on mahdollistanut AVO-
raportointi sekä hankkeen sisällä että sen ulkopuolel- verkoston aktiivinen, uutta luova toimijajoukko. Lämpi-
le ovat vaatineet uudenlaista toimintakulttuuria, joka mät kiitokset teille kaikille!
puolestaan on luonut maaperää uudenlaisille hanke-
käytännöille. Hämeenlinnassa maaliskuussa 2012
Tämä raportti sisältää kahdeksan kertomusta, jois- Tiina Front-Tammivirta
ta kukin valottaa hankkeen käytännön toteutuksia eri AVO-hankkeen koordinaattori
näkökulmista. Mukana ovat seuraavat kertomukset: Suomen eOppimiskeskus ry
raportit 2012 3

4. 4 raportit 2012

5. OILI SALMINEN
Translated by Tiina Lanas
Abstract
The AVO project (Open Networks for Learning, 2008– and mobile learning devices for educational purposes,
2011) searched for methods to jointly produce learning as well as for those that employ free and open soft-
materials; it also developed methodologies for open ware in school use. There will be two other reports pub-
production and sharing and promoted a communal way lished of the AVO project:
of planning and implementing events, functions and
courses. The cooperation among the eleven participat- • AVO on open collision courses – challenges
ing organisations went well, in general. The new cul- in combining the real and the virtual
ture of working together and borrowing creatively was (AVOimesti törmäyskurssilla – haasteita reaali-
adopted in varying depths at varying times. ja verkkomaailman yhdistämisessä)
The key feature of the project was networking. Peer • AVO ripples propagate – openness in sight!
production and peer learning together with the creation (AVO:n laineet liplattavat – avoimuutta näkyvissä!)
and maintenance of networks were central to its mode
of operation. The results reached were excellent. These reports will deal with the success and effective-
The implementation occupied thousands of individ- ness of the project. This report contains eight stories,
uals. The extensive national-level network had more each shedding light on the project’s practical imple-
than ten organisations involved in project work and mentation from a different angle. The stories are the
dozens of experts participating in the six subprojects following: coordination and project communication (Tii-
in 2008–2011. More than 2500 individuals participat- na Front-Tammivirta, Anne Rongas and Titi Tamminen);
ed in the training sessions and events that were organ- project members’ distance communication tools (Joan-
ised during the project. na Kalalahti); social media education for teachers (Kai-
The AVO network used new services and web rooms sa Honkonen-Ratinen and Ari-Matti Auvinen); mobile
actively so that the widely dispersed participants were summer school event (Outi Vahtila, Johanna Salmia,
able to establish a sense of presence in the project Annika Michelson and Lotta Linko); civic society online
community. The range of communication tools em- (Antti Poikola); Second Life (Riitta Liski, Päivi Svärd, Is-
ployed was deliberately extensive, as one of the project to Huvila, Kim Holmberg); peer production project Vii-
objectives was the testing and piloting of new servic- sautta wikin tekoon – Wisdom in Wiki production (Joan-
es offered for project use. A broad range of web ser- na Kalalahti) and Educoss (Elias Aarnio).
vices and web rooms was first introduced into project The AVO project was implemented in 2008–2012
internal use, and then a variety of interest groups was under the ESF Operational Programme in mainland Fin-
trained to use them. land, axis 3, Active Citizen of the Open Learning Envi-
This project report is intended for learners and ronment. The project was funded by the Centre for Eco-
users in diverse educational institutions and organi- nomic Development, Transport and the Environment in
sations that employ open learning, open working cul- Lapland and coordinated by the Association of Finnish
tures, social media, content production, virtual worlds eLearning Centre.
raportit 2012 5

6. 6 raportit 2012

7. Tiina Front-Tammivirta, Anne Rongas ja Titi Tamminen
Case: Koordinoinnin kulma-
kivet ja yhteinen viestintä
AVO-verkostohankkeessa
Tämä osaraportti kuvaa AVO-hankkeen hallinnollista koordinointia ja viestintää, jotka
olivat Suomen eOppimiskeskuksen vastuualueita. Kun kirjattiin kokemuksia ja näkökulmia
Avoimet verkostot oppimiseen -hankkeen koordinoinnista ja viestinnästä, esille nouse-
vat väistämättä sellaiset teemat kuten verkosto, vuorovaikutus, auttaminen ja yhdessä
tekeminen, talkootyö, kansainvälisyys sekä verkostotyön ilot ja murheet. Koordinaattorin
tärkeimpiä tehtäviä olivat suuren toimijajoukon yhteistyön mahdollistaminen ja toimivien
vuorovaikutusmallien luominen. Koordinaation vastuulla olleet viestinnälliset toimenpiteet
ja toteutukset tukivat käytännössä koordinaatiotyön pyrkimyksiä ja myös muiden osa-
hankkeiden työskentelyä. Lisäksi raportissa kerrotaan siitä, mitä hankkeessa tapahtui.
Kysymys, voiko hyviä käytäntöjä siirtää, jää vastaamatta missä asioissa tai toiminnoissa tulokset jäivät tavoi-
tyhjentävästi. Raportissa esitellään muutamia tapoja, telluista tai suorastaan epäonnistuivat. Näistä jaetaan
miten hyviä käytäntöjä voi tehdä muille tutuiksi ja sillä muutamia kokemuksia.
tavoin edistää niiden hyödyntämistä muissa hankkeis- Mukana on ollut erittäin laajasti eri alojen ihmisiä
sa ja toiminnoissa. Kerrotaan myös siitä, mikä kolmen eri puolilta Suomea. Tämä on helpottanut työtä. Ollaan
vuoden työssä (yhteensä 22,5 henkilötyövuotta) on ol- päästy levittämään hankkeesta tietoa verkostoissa ja
lut sellaista, mitä oman kokemuksemme perusteella saatu siihen apua niin tutuilta kuin tuntemattomilta.
voisimme suositella muiden ottavan käyttöön vastaa- Voidaan aidosti sanoa, että ME kaikki eri projekteissa
vanlaisissa laaja-alaisissa hankkeissa niin julkishallin- toimineet teimme AVOn yhdessä.
nossa, kansalaisyhteiskunnassa kuin yrityksissäkin. Kaiken kaikkiaan, innostuneiden ja motivoituneiden
Lisäksi tarkastellaan, mitä vuorovaikutusmalleja verkostotoimijoiden kanssa tämä hankekokonaisuus
hankkeessa oli käytössä ja mitä tuloksia niistä saa- on ollut opettava, innostava ja rohkaiseva. Näitä laatu-
tiin. Tarinassa sivutaan muitakin tarpeelliselta tuntu- sanoja ollaan kuultu myös muilta hankkeessa mukana
via aiheita, jotta koordinaation osuus koko hankkeen olleilta. Niin ikään palaute hankkeesta on ollut pääasi-
sisällä asettuisi oikeisiin raameihin. Tällaisella maise- assa myönteistä. Poikkipuolisia arvioita ollaan kuultu
man kartoituksella toivotaan lukijan saavan käsityksen harvoin. Rahoitusohjelman kattohanke Aktiivi on anta-
AVOn moninaisuudesta ja sen eri tahoille levittäytyvistä nut AVOsta pääasiassa myönteistä palautetta, kannus-
ulokkeista. Monia oletettavasti kiinnostaa tietää myös, tanut ja linjannut toimintaa tarvittaessa.
raportit 2012 7

8. Hankkeelle on aina kunniaksi, jos sen ydinajatus- teknologian joustavaa hyödyntämistä. Hanketavoittei-
ten toteuttamista jatketaan. Tämä onnistui, ja uusi laa- siin kuuluu myös etsiä sellaisia uusia tuoteideoita,
ja hankekokonaisuus Avoimuudesta Voimaa Oppimis- joista voitaisiin tehdä liiketoimintamalleja. Tavoitelta-
verkostoihin -hanke aloitettiin vuoden 2012 alussa. vat tulokset tukevat uudenlaisten oppimispolkujen ra-
Sen tavoitteena on yhteisöllisen, osallistavan ja ver- kentamista erilaisille oppijoille. Oppimisen esteitä, hi-
kostomaisen toimintakulttuurin synnyttäminen ja vah- dasteita ja umpiperiä pyritään poistamaan ja aktiivisille
vistaminen osallistuvissa oppilaitoksissa ja organisaa- toimijoille luodaan monenlaisia mahdollisuuksia tuo-
tioissa sekä niiden sidosryhmissä. da näkyviin omaa osaamistaan (kts. esim Hämewiki,
http://ttstyt.wordpress.com/tietoa/).
Hankkeen nimessä sanat ”avoimet verkostot op-
pimiseen” kuvaavat hyvin sitä, mitkä asiat ovat olleet
toiminnan ytimessä – ikään kuin kiintopisteitä, joiden
ympärille AVO on toimintaansa rakentanut. Avoimuus
ja verkostot ovat tässä hankkeessa olleet oppimisen
mahdollistajia, tukijoita ja tehostajia. Yhdessä nuo kol-
me sanaa ovat tärkeitä kärkiä kolmiossa eikä mikään
Avoimuus ja verkostot ovat niistä olisi yhtä tuloksellinen ilman muita.
AVO pilotoi, koulutti ja tuki uusien toimintamalli-
tässä hankkeessa olleet en jalkautusta oppilaitoksiin ja kansalaistoimintaan.
oppimisen mahdollistajia, Toimintamalleissa erityisen tärkeätä oli pedagogises-
ti sopivien ominaisuuksien ja piirteiden mukanaolo.
tukijoita ja tehostajia. AVOssa tuettiin myös kriittiistä käyttöönottoa, joka tar-
koittaa kokeiluja ja analysointia uusien mallien sisään-
ajossa ja mahdollisuuksia muuttaa mallia, mikäli sen
käyttö kohteessa ei ole mielekästä. AVO-hankkeen ra-
hoitus on ollut vuosittain noin 860 000 euroa, joten
rahoituksen loppusummaksi koko kolmivuotiskaudel-
la tulee runsaat 2,5 miljoonaa euroa. Tästä summas-
ta itse hankittua rahaa oli 15 prosenttia, josta puolet
tuli kuntarahoituksena ja toinen puoli kuntaorgani-
saatioille järjestetyistä sosiaalisen median koulutuk-
sista. Euromäärältään hanke on Euroopan sosiaalira-
haston (ESR) rahoituspäätöksissä melko suuri, mutta
Avoimuus, verkostot ja oppiminen kun sitä vertaa EU-puiteohjelmien ja muihin EU-tason
AVO-kivijalan aineksia hankkeisiin, se on melko pieni. Keski- ja suuren luo-
AVO-hanke toteutettiin valtakunnallisessa Manner-Suo- kan projektit ovat niissä 8–10 miljoonan euroa.
men ESR-kehittämisohjelman toimintalinjassa 3: Avoi- Hankkeen koordinoinnissa raha-asioiden hoitami-
missa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi. nen ja maksatukset vaativat runsasti työtä. Hyvin hoi-
Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalai- dettu talous antaa tunnetusti liikkumatilaa varsinai-
seksi -kehittämisohjelmassa on paneuduttu vuodesta seen toimintaan ja tekemiseen. Talouden hoitaminen
2008 lähtien kansalaisten aktivoimiseen erilaisissa sujui hyvin, joskin välillä jouduttiin paimentamaan inno-
oppimisympäristöissä. ESR-ohjelmaan kuuluva kehittä- vatiivisten toimijoiden pysymistä aikatauluissa.
misohjelma on rahoittanut 14 eri hanketta, joista yksi Koordinoinnin materiaalia on kertynyt mittavat mää-
on ollut AVO. Kolme uutta hanketta on aloittanut toimin- rät. Hankeraportointi ja maksatukset ovat tuottaneet
taansa vuodenvaihteen tuntumassa 2011–2012. 20 isoa leveäselkäistä mappia maksatusaineistoja ja
AKTIIVI-kattohankkeessa on valtakunnallisia ver- ennen kuin hanke laitetaan arkistoitavaksi, tulossa on
kostohankkeita, joiden tulokset ovat kaikkien kansa- todennäköisesti vielä kuusi samanlaista mappia lisää
laisten käytössä. Verkostohankkeiden tavoitteena on sekä seurantatietoja, päätösasiakirjoja, maksatuspää-
tukea teema-alueen yhteistyötä, lisätä osaamista, ja- töksiä jne. Paperittomuuteen ei siten tässäkään digi-
kaa tietoa ja parhaita käytäntöjä sekä samalla edistää taalisuutta hyödyntäneessä hankkeessa päästy.
8 raportit 2012

9. Seurantatietoja 2008–2011
Osallistuneet Tavoite Toteuma (31.12.2011)
Yritykset 10 87
Organisaatiot 200 255
Henkilöt 850 2533
Naisia 600 1526
Miehiä 250 1007
Opetus-, ohjaus- ja henkilötyö-päivät Tavoite Toteuma (31.12.2011)
Lähiopetus 900 1616
Etäopetus 850 851
Ohjaus- ja konsultointi 290 300
Muut hlötyöpäivät 150 157
Yhteensä 2190 2924
Henkilöstömäärä on vaihdellut kausittain. Saman- helppo muuttaa. Muutoksiin onkin matkan varrella ol-
aikaisesti mukana on ollut keskimäärin 50–60 henki- lut tarvetta.
löä, kokoaikaisia työntekijöitä on ollut suurimman osan Ilman aktiivisia toimijoita hanke kuin hanke hiipuu
aikaa yhdestä kahteen ja näiden lisäksi on ollut osa-ai- ja lakkaa mahdollisesti tekemästä tulosta ennen kuin
kaisia. Hankkeessa on toiminut lukuisa joukko erilaisia sen toimeksianto on valmis. AVO-hankkeessa tukijat
asiantuntijoita. Vaihtuvuuden takia on työhön perehdyt- ja toimijat olivat koko matkan ajan tekemässä omaa
tämistä ollut runsaasti. osuuttaan, mutta myös auttamassa muita osallistu-
jia. AVO-konsortion muodostivat Aalto-yliopiston Media-
Hyvä suunnitelma auttaa laboratorio, Tampereen yliopisto INFIM, Åbo Akademi,
toteuttamista ja koordinointia Hämeen ammattikorkeakoulu, Otavan Opisto, Kansa-
EU-rahoitteisten hankkeiden toteutus ja raportointi ovat laisfoorumi SKAF, Teknologiakeskus Innopark, Hämeen
tarkasti määriteltyjä. Kun vuonna 2007 AVO-hankkeen kesäyliopisto, Hämeenlinnan kaupunki, Kotkan kau-
valmisteluryhmä alkoi laatia suunnitelmaa rahoitusta punki ja HCI Productions.
varten, maailma oli kovin erilainen kuin nyt. Muun mu- Hankkeen aikana on kehitetty mobiililaitteiden, blo-
assa matkaviestinnän, sosiaalisen median ja virtuaali- gien ja wikien käyttöä oppimisessa ja vuorovaikutuk-
maailmojen nykyiset sovellukset ja palvelut olivat vasta sessa, kolmiulotteisten virtuaalimaailmojen ja onli-
tuloillaan eikä osasta niistä ollut vielä mitään tietoa. ne-konferenssien opetuskäyttöä, sosiaalisen median
On selvää, että suunnitelmien tekeminen sellaisel- työkalujen pilotointia, avoimen lähdekoodin ratkaisuja
la nopeasti muuttuvalla ja uudistuvalla alueella kuten sekä web-yhteisöjä opettajan oppimisresurssina. Tär-
verkko-oppiminen on vaikeaa, ehkä jopa mahdoton- keä osa-alue on ollut vertaistuotannon laadun arvioin-
ta. Rahoituksen saaminen on kuitenkin kiinni projek- ti. Se on vaikeaa, mutta samalla siinä on joutunut lait-
tisuunnitelmasta ja hakumenettelyssä mainituista eh- tamaan itsensä likoon ja huomaamaan, miten oma
doista. Oli sikäli onnekasta - tai kaukonäköistä - että toiminta vaikuttaa muihin ja muiden tuloksiin. Laajan
valmisteluryhmä osasi tehdä suunnitelmat vaaditun toimijajoukon yhteistyö kestää, kun toiminnan edelly-
tarkoiksi, mutta samalla niin joustaviksi, että niitä oli tykset ja periaatteet ovat selviä.
raportit 2012 9

10. Virtuaalista kahvipöytää toivottiin reaaliaikaiseen
Laajan toimijajoukon vuorovaikutukseen halukkaille. Kokeilu aloitettiin Flow-
yhteistyö kestää, kun dock-palvelulla, josta siirryttiin Organisaatio-Qaikuun
ja lopuksi Yammer-yhteisöpalveluun. Palvelua vaihdet-
toiminnan edellytykset ja tiin kahdesti, koska Flowdock muuttui maksullisek-
periaatteet ovat selviä. si ja eikä Organisaatio-Qaiku osoittautunut toimivaksi
helppona yhteydenpitovälineenä. Virtuaalinen tila loi
käyttäjilleen yhteenkuuluvaisuuden tunnetta; yksin or-
ganisaatiossaan hanketyötä tekevälle tämä oli tärkeä
tuki. Nopeat reaktiot ja vastaukset virtuaalitilaan hei-
tettyihin kysymyksiin ja pohdintoihin synnyttivät ajoit-
tain voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Huomionarvoista on, että voimia on koottu yhteen, Verkkopalaverin välineenä käytettiin pääasiallises-
ja monissa tapauksissa joukkoponnistus on tapahtu- ti Adobe Connect Pro (ACP) -verkkokokousohjelmistoa,
nut itseohjautuvasti ilman hankekoordinointia. Tässä Skypen ryhmächat-toimintoa wikillä ja kollaboratiivisil-
mielestämme näkyy loistavasti verkostotyön myöntei- la tekstieditoreilla tuettuna (Etherpad) sekä kokeiltiin
nen puoli. Vapaaehtoistyötä on muutenkin tehty huo- wikikokousta, jossa keskustellaan wikin kokoussivulla
mattavassa määrin. Tehtyjä tunteja ei ole laskettu tar- tiettynä ajankohtana. Videokuvan välittäminen ei mai-
kasti yhteen. nitulla välineellä toimi parhaalla mahdollisella tavalla
usean käyttäjän kesken; acp-yhteydessä liikkuva kuva
Hankkeen viestintä vie paljon kaistatilaa ja huonontaa yhteyden laatua. Ää-
Viestintävälineiden kirjo on ollut laaja alusta lähtien ja nen ja tekstin käyttö palavereissa koettiin kuitenkin riit-
hankkeen aikana nousseita uusia palveluja on testattu täviksi, varsinkin sen jälkeen kun joukkoon oli jo kas-
ja pilotoitu ahkerasti. Hankkeen luonteesta ja toimija- vokkain tutustuttu.
joukosta johtuen uusien välineiden kokeilu ja arviointi Elokuussa 2011 uutuutena tuli kokeiluun Google+
on luontevasti kuulunut osaksi vuorovaikutuskanavien -palvelun hangout-toiminto, jossa yhdistyvät laadukas
valintaa. Avoimuus on ollut kantavana teemana koko ääni ja liikkuva kuva jopa kymmenen osallistujan kes-
hankekokonaisuudelle ja siksi on mahdollisuuksien ken. Vapaamuotoiseen maanantaiaamun hanketoimi-
mukaan suosittu ilmaisia, vapaasti käyttöön otettavia japalaveriin Google+hangout olikin mainio väline.
työkaluja ja palveluja. Kasvokkaisia tapaamisia järjestettiin kaksi kertaa
Yhteisiksi tiedonjakamisen ja keskustelun kanavik- vuodessa, joista jälkimmäinen toteutettiin kaksipäiväi-
si vakiintuivat AVO-hankkeessa alusta lähtien hankewi- senä syyskauden alussa. Kasvokkaisiin tapaamisiin oli
ki hankehallinnointiin, sähköpostilista, hanketoimijoille aina mahdollista osallistua osittain myös etänä, vaik-
jaetut Google-kalenterit sekä sisäisiä että ulkoisia ta- kakin ensisijaisesti toivottiin saapumista paikan päälle.
pahtumia varten, säännölliset palaverit verkossa (noin 90 prosenttia hanketoimijoiden yhteydenpidosta ja pala-
1krt/2kk) ja paikan päällä (2 krt/vuosi). Maanantaitie- vereista on joka tapauksessa toteutettu verkon kanavil-
dote sähköpostilistalla jaettuna toimi hankkeen viik- la ja työkaluilla.
kotiedotteena ja sitä koottiin avoimesti Googledocsin
jaetussa dokumentissa. Jaettuja dokumentteja on käy- AVO-helmet kertovat tyytyväisyydestä
tetty paljon ja näin on vältetty eri versioiden lähettely Avoimet verkostot oppimiseen tähtäsi avoimen oppi-
sähköpostitse. Sisäisessä viestinnässä ja yhteissuun- misen ja sisällöntuotannon mallien ja menetelmien
nittelussa käytössä olivat myös kollektiiviset miellekar- luomiseen, kehittämiseen ja tukemiseen oppilaitok-
tat, koulutussuunnitteluwiki sekä mobiilivideot AVO-ka- sissa ja kansalaistoiminnassa. Miten hanke on tässä
navalla Bambuser-palvelussa. onnistunut?
Ulkoinen viestintä on myös pitkälti hoidettu verkos- AVO-helmet kertoo hankkeessa mukana olleiden käsi-
sa. Koosteblogi Avoinvirta on toiminut sekä oman ver- tyksen parhaista tuloksista ja käytännöistä. Ne on koottu
koston kesken yhtenä seurantaväylänä että ulkoisena yhteisessä työpajassa ”AVO-helmiksi”. Helminauhan kes-
tiedotuskanavana. Hanketoimijoiden omat blogit sekä kellä sijoitimme timantiksi ”positiivisen pöllimisen kult-
muut aiheeseen liittyvät blogit ovat seurattavissa yh- tuurin” eli periaatteen: jaetaan kaikki julkisella rahoituk-
destä nettiosoitteesta. sella tehdyt tuotokset ja toimintamallit avoimesti.
10 raportit 2012

11. Yhdessä tekeminen
Vertaistuotanto Avoin toimintakulttuuri
raportit 2012 11

12. Toiminnan luonnetta kuvaa ajatus, että hanke ja- Eri puolilla maata toimivat hanketyöntekijät haas-
kaa kaikki julkisella rahoituksella tehdyt tuotokset ja tavat perinteiset yhteydenpito- ja palaverikäytännöt.
toimintamallit avoimesti kiinnostuneiden tietoon ja AVOssa otettiin kokeiluun rohkeasti verkon kanavia
käyttöön. verkkokokousjärjestelmästä Skypeen ja videoiden ja-
Yhteisöllinen tekeminen on ollut luonteenomaista kamiseen. Periaatteena on ollut, että ”toimimme niin
koko hankkeen ajan ja sitä on harrastettu toiminnan kuin opetamme”, toisin sanoen käytimme hankkeen si-
kaikilla tasoilla. sällä samoja työkaluja ja avoimia toimintamalleja, joita
kohderyhmille opetimme.
Yhteistyötä on tehtävä heti alusta lähtien. Kun yh-
teistyö alkaa jo varhaisessa vaiheessa, siitä tulee ta-
pa, joka lisää onnistumisen mahdollisuuksia. AVOssa
yhdessä tekeminen ja toimiminen on oikeastaan onnis-
tunut paremmin kuin aluksi oli arvioitu.
Innovatiiviset ratkaisut sopivat arkeen
Käytimme hankkeen sisälla AVO-hanke on tuottanut uutta tietoa alueelta, jolta ei
Suomessa ole tähän mennessä juurikaan ollut saa-
samoja työkaluja ja avoimia
tavilla. Tietoa on hankkeessa tuotettu käytäntöön so-
toimintamalleja, joita veltaen, mikä on mahdollistanut uusia toimintatapo-
ja esimerkiksi oppimateriaalien vertaistuotannosta
kohderyhmille opetimme.
hanketyöhön, kansalaistoimintaan jne. Innovatiivisia
ratkaisuja on ollut hyvän käytännön arvoisesti myös
siinä, että hanketoiminnassa ja koordinoinnissa on
voitu käyttää sellaisia työkaluja, joilla tiedot ja ohjeis-
tukset on onnistuttu levittämään kohderyhmään hy-
vin nopeasti ja helposti käyttöönotettavasti. Opetuk-
sessa innovatiiviset ratkaisut näkyvät painotuksessa,
ettei koulutus ole välinekoulutusta, vaan sisältää uu-
denlaisia toimintamalleja ja -kulttuuria siihen, että
tekniikkaa hyödynnetään joustavasti kohderyhmän
mukaan.
Keskitetyt maksatukset ja viranomaisyhteydet
Koordinoivalla taholla pitää olla selkeä ohjeistus ja pro-
sessit kunnossa maksatusten ja seurantatietojen ke-
ruuseen. Sovitut aikataulut raportoinnissa ja maksa-
Hyvät käytännöt kiertoon tuksessa edellyttävät osallistuvien organisaatioiden
Periaate ”Toimimme niin kuin opetamme” vahvaa sitoutumista.
Koordinaattorin tärkeimmiksi tehtäviksi oli sovittu suu- Yhteydenpito rahoittajaan hankkeen eri vaiheissa
ren toimijajoukon yhteistyön edellytysten takaaminen on tärkeä osa koordinaattorin työtä ja alusta lähtien
ja toimivien vuorovaikutusmallien luominen. Tätä pal- sovittiinkin keskitetystä kontaktoinnista rahoittajavi-
veli hyvin jo hankkeen alussa omaksuttu tapa jakaa ranomaiseen päin. Maksatusten osalta koordinaat-
kaikki julkisella rahoituksella tehdyt tuotokset ja toi- tori kokoaa kirjanpitoaineiston ja toiminnan raportit
mintamallit avoimesti kaikkien kiinnostuneiden käyt- määräaikaan mennessä ja toimittaa maksatusai-
töön, niin julkisesti kuin suunnaten ne räätälöidysti neiston yhtenä pakettina viranomaiselle. Tämä jär-
hankkeen osapuolille. Yhteisesti sovitut pelisäännöt jestely on toiminut hyvin eikä budjetetissa ole tullut
yhteydenpidossa, viestinnässä ja palavereissa ovat tar- ylityksiä. Tähän on saattanut tosin vaikuttaa myös
peen. Vaihtoehtoja ja monimuotoisuutta pitää kuiten- raha-asioissa varhaisen puuttumisen malli, ts. koor-
kin tukea isossa toimijajoukossa, jotta jokainen löytää dinaattori on ohjannut ja auttanut maksatusten val-
itselleen parhaat ja sopivat keinot. mistelussa.
12 raportit 2012

13. Perustyötä hankkeen koordinoinnissa tehtiin he- eri organisaatioiden välille. Organisaatio- ja ryhmäkes-
ti alkuvaiheessa, jolloin jokaisen osaprojektin toteut- keisestä toimintamallista on tarpeellista siirtyä jousta-
tajataho tavattiin henkilökohtaisesti palaverissa, jos- vampaan tapaan. Seuraavassa suuressa hankkeessa
sa oli esillä etukäteen laadittu asialista, joka sisälsi tarkoituksena onkin edetä enemmän sisältöteemojen
sekä käytännön hanketoimintaan ja raportointiin liitty- ja aihepiirien mukaan.
viä asioita että sisällöllistä keskustelua. Niiden perus- Hankkeen aikana on tullut selvästi esille puuttee-
teella kunkin osahankkeen tavoitteet ja toimintamuo- na se, ettei rahoitusta voi kohdistaa alle 16-vuotiaille
dot tarkennettiin yhdessä. Raportointiohjeita ja muuta tai yli 64-vuotiaille, vaikka heilläkin olisi hyvää tietoa ja
ohjeistusta osaprojektit ovat löytäneet hankewikista. osaamista sosiaalisen median käyttöön.
Koko hankekaudelle suunnitellut ohjeistukset esim.
raportoinnin, osallistujatietojen keruun, hyväksyttävien Hyvien käytäntöjen levittäminen
kustannusten ja logojen käytön osalta luovat perustan AVO-hankkeen koordinaattorina Suomen eOppimiskes-
usean organisaation muodostaman hankekonsortion kus on levittänyt tietoa hankkeesta ja kertonut, mitä
sujuvalle toiminnalle. Osallistujatietojen keskitetty ke- hyviä tapoja ja muotoja erilaisiin toimintamuotoihin on
rääminen tapahtumista ja tilaisuuksista oli myös yksi mahdollista käyttää. Tässä levitystehtyvässä on onnis-
AVOn onnistumisen mahdollistajista. Sosiaalinen me- tumista voinut seurata mm. sen perusteella, kuinka
dia hanketyössä oli myös osaprojektin aiheena. Se to- paljon AVO-verkostojen jäseniä on pyydetty tilaisuuk-
teuttiin Satakunnan ELY-keskukselle , ja siinä oli muka- siin puhujiksi, kouluttajiksi tai muihin asiantuntijateh-
na opetusalan hankkeita ja niiden vetäjiä. täviin. Hankkeen aikana kysyntä on kasvanut ilahdut-
tavasti ja sosiaalisen median koulutuksiin AVOlaisia
Positiivinen ”pöllimisen” kulttuuri elämään on pyydetty erittäin usein. Informaatiota on jaettu eri-
Yhdessä tekemisessä ja vertaistuottamisessa on tyisesti SeOppi-lehden, Avoin virta -blogin ja Sometu-
haasteita, mutta myös innostavaa imua, joka vie mu- verkoston ja muiden nettiverkostojen sekä blogien
kanaan. On opittava toimimaan epävarmalla pohjalla, kautta kautta. Niin ikään kansainvälinen tietojen vaih-
jos päämääränä on saada aikaan tuotos yhdessä ja to on ollut käytössä mm. konferenssien, seminaarien,
samalla itsekin oppien. Positiivinen pöllimisen kulttuu- näyttelyiden yms. muodossa. Hankkeen kaikki tuotok-
ri syntyy siinä ohessa. set, materiaalit ja oppaat ovat avoimesti saatavilla ja
Sosiaalinen media leimataan vieläkin usein ”höm- ne löytää kätevimmin avoimesta wikistä osoitteessa:
päksi”. Hankkeen aikana on huomattu, että leima on http://bit.ly/avomateriaalit
haalistunut ja nyt jo ymmärretään sosiaalisen median Hankkeessa mukana olleet ovat projektin päättyes-
käyttömahdollisuudet mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. säkin edelleen tavoitettavissa, joten mikäli haluat an-
On luultavaa, että sosiaalisen median soveltaminen taa palautetta, ota yhteyttä.
ja toisilta oppiminen – jopa pölliminen – arkisissa yh-
teyksissä ja myös tylsiksi luokiteltujen tehtävien hoita-
miseen, kuten esimerkiksi taloushallintoon, sovelletut
yhteisöpalvelut ovat edistäneet sosiaalisen median va-
kavasti otettavuutta.
Rahoitusohjelma: Manner-Suomen ESR-kehittä-
Mikään ei ole ikuista misohjelman toimintalinja 3: Avoimissa oppimis-
– tarvitaan valmiutta uudelleen arviontiin ympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi
Tavoitteita ja toimintamalleja tarkistettiin matkan var-
ralla yhteisissä tapaamisissa ja verkkokeskusteluissa. Budjetti: 2,7 milj. euroa vuosille 2008–2012
Hankehallinnossa ovat vaikeita aiheita olleet mm. Hankekonsortio: Aalto-yliopisto/TaiK, Tampe-
tekijänoikeudet, mikä tuli esille verkossa avoimesti ja- reen yliopisto, Åbo Akademi, Hämeen ammatti-
ossa olevien aineistojen omistajuudesta. Tekijänoike- korkeakoulu, Otavan opisto, Kansalaisfoorumi
usasioissa onkin jouduttu ns. vääntämään kättä vi- SKAF ry, Teknologiakeskus Innopark Oy, Hämeen
ranomaisten kanssa, sillä hallinto ja säädökset ovat kesäyliopisto, Hämeenlinnan ja Kotkan kaupun-
jäljessä siitä, mitä nyt tapahtuu verkossa. git sekä HCI Productions Oy. Koordinaattorina
AVO-hankkeen toteuttaminen lähti liikkeelle organi- Suomen eOppimiskeskus ry.
saatioiden voimin ja sitten hiljalleen alkoi syntyä ryhmiä
raportit 2012 13

14. 14 raportit 2012

15. Joanna Kalalahti, Tampereen yliopisto
Case: AVO-hanketoimijoiden
yhteinen etäkeskusteluväline
Tässä osaraportissa kerrotaan, miten etä-lähi-näkökulma ja välimatkojen
kokeminen muuttui uudenlaisten etätyöskentelyvälineiden avulla AVO-
hankkeen osaprojekteissa ja verkostomaisessa hanketoiminnassa.
Etäällä ja lähellä AVOssa luoda organisaatiolle verkkotyötila reaaliaikaista kes-
AVO-hanke koostui kuudesta erillisestä osaprojektista, kustelua varten (vrt. reaaliaikainen chat-keskustelu).
joista jokainen keskittyi tiettyyn sisältöosioon. Luon- Keskusteluväline oltaisiin todennäköisesti voitu ottaa
tevaa yhteistä tekemistä syntyy aidosti yhteisten asi- käyttöön jo aikaisemmin, mutta jostain syystä välineen
oiden ympärille, mutta niiden havaitseminen edellyt- valinta tuntui kynnyskysymykseltä. Lopulta Flowdock
tää kommunikaatiota. Koska hankkeessa oli yhteisiä otettiin käyttöön melko spontaanisti – yksi hanketoimi-
tavoitteita, joiden saavuttamiseksi rahoittaja edellytti joista perusti verkkoyhteisön ja kutsui muut hanketoi-
hanketoimijoiden yhteistoimintaa. Hanketutkimukses- mijat mukaan. Ajatuksena oli, että on parempi lähteä
sa, joka tehtiin vuoden 2011 lopulla, tuli esiin koke- konkreettisesti kokeilemaan yhtä potentiaalisesti sopi-
muksia yhteisten tavoitteiden epäselvyydestä ja siitä, vaa välinettä kuin jatkaa keskustelua siitä, mikä väline
ettei niistä keskustella tarpeeksi. otettaisiin käyttöön. Keskustelu verkossa lähti heti hy-
Jotta yhteistyö olisi mahdollista, tarvitaan toimiva vin käyntiin, ja se jatkui vilkkaana koko sen ajan kuin
keskustelukanava. Koska hanketoimijat olivat eri puo- välinettä käytettiin. Keskustelua käytiin paitsi yleisistä
lilta Suomea, verkon tarjoamia välineitä hyödynnettiin hankeasioista, mutta myös epämuodollista jutustelua
hankkeessa paljon alusta alkaen. AVO-hankkeen alku- mahtui mukaan. Keskusteluvälineen käytön myötä ke-
vaiheessa käyttöönotetut välineet eivät kuitenkaan tu- hittyi myös ryhmän omia sisäpiirijuttuja, kuten erään
keneet yhteistä keskustelua eivätkä myöskään toivetta hanketoimijan keskusteluun perjantaisin laittama va-
toimijoiden välisen yhteisökokemuksen vahvistamises- paamuotoinen vitsi, joka sai nimen perjantaiherja. Kyn-
ta tai tarvetta toimijoiden välisen tuntemuksen lisäämi- nys osallistua keskusteluun oli selvästi melko matala,
sestä. Koska epämuodollisen keskustelun avulla voi- ja Flowdockissa keskusteltiin hyvin monenlaisista asi-
daan helpottaa osapuolten keskinäistä tutustumista, oista. Kanava toimi erittäin hyvin silloin, kun osallistuja
toiveena oli, että valittavassa uudessa keskusteluväli- halusi vastauksia muilta hanketoimijoilta johonkin ky-
neessä olisi tällainen ominaisuus. symykseen, esimerkiksi muiden näkemysten kyselemi-
Hankkeen puolivälissä, syksyllä 2010, otettiin käyt- seen. On kuitenkin todettava, että kaikki hanketoimi-
töön Flowdock1, suomalainen sovellus, jolla voidaan jat eivät osallistuneet keskusteluun, vaan keskustelua
käytiin pääosin noin 8–10 hengen muodostaman ydin-
1
www.flowdock.com ryhmän kesken.
raportit 2012 15

16. verkkokeskustelua mitä tavoiteltiin. Hankaluus johtui
luultavasti pitkälti alustan ominaisuuksista, jotka oli
tarkoitettu hieman toisentyyppiseen käyttöön kuin ak-
tiiviseen verkkokeskusteluun. Organisaatio-Qaikussa
keskustelu perustui eri kanaviin, joiden seuraaminen
ja käyttö koettiin sekavaksi ja hankalaksi. Organisaa-
tio-Qaiku ei esimerkiksi ilmoittanut millään tavalla uu-
sista saapuneista viesteistä. Lisäksi kanavien viestejä
oli hankala löytää. Tiedonrakentelutarkoitukseen alusta
sopii selvästikin paljon paremmin. Keskustelun kuihtu-
misen takia aluksi kaavailtua neljän kuukauden kokei-
lujaksoa lyhennettiin. Alustan vaihdon yhteydessä to-
teutettiin hanketoimijoille jälleen kysely, jonka kautta
toivottiin saatavan tietoa siitä, minkälaiset tekijät Orga-
nisaatio-Qaikussa mahdollisesti tyrehdyttivät keskuste-
lua ja lisäksi näkemystä siitä, minkälaisia ominaisuuk-
sia yhteisen virtuaalisen tilan luomiseen soveltuvissa
verkkokeskusteluvälineissä tulisi olla. Helmikuun 2011
alussa käyttöön päätettiin ottaa Yammer3 -alusta ja ko-
ettaa herätellä keskustelua uudestaan henkiin käyt-
tötarkoitukseen mahdollisesti paremmin soveltuvalla
alustalla. Osa hanketoimijoista oli jo ehtinyt ottaa Yam-
merin käyttöön toisen kyselyn toteuttamisen aikaan, jo-
Kun Flowdock muuttui maksulliseksi vuoden 2010 ten siitä pystyttiin kysymään myös ensivaikutelmia.
loppupuolella, hanke päätti ottaa sen tilalle jonkun Odotukset Yammerin käytön suhteen olivat selväs-
muun maksuttoman alustan. Vaihdon yhteydessä to- tikin korkealla Organisaatio-Qaikun vuoksi koetun pet-
teutettiin kyselytutkimus yhteisen keskusteluvälineen tymyksen jälkeen. Kommentit olivat rohkaisevia, mutta
käyttökokemuksista kolmen edeltäneen kuukauden käytännössä keskustelu oli Yammerissa pitkään mel-
ajalta. Kyselyssä oli mukana kysymyksiä sekä niil- ko hiljaista ja vähäistä verrattuna Flowdockissa käytyyn
le hanketoimijoille, jotka eivät olleet käyttäneet Flow- keskusteluun. Koska alusta näytti samanaikaisesti si-
dockia aktiivisesti tai eivät lainkaan, sekä yleisluon- sään kirjautuneet käyttäjät, näytti siltä että keskimää-
toisempia kysymyksiä etäviestintävälineiden käytöstä. rin viisi henkilöä oli lähes aina läsnä. Silti keskustelua
Kyselyn kautta oli tarkoitus selvittää, miten verkko- ei tuntunut syntyvän, vaikka muutama hanketoimija ko-
keskusteluvälineen käyttöönotto oli vastannut han- etti houkutella muita mukaan. Yhteisistä asioista tie-
ketutkimuksessa esiin tulleisiin toiveisiin yhteisestä dottaminen ei edelleenkään sujunut Yammeria käyt-
virtuaalisesta tilasta, keskustelusta sekä toisiin tutus- täen, koska läheskään kaikki eivät sitä käyttäneet.
tumisesta. Yleisvaikutelma oli rohkaiseva, ja keskuste- Syksyllä 2011 näytti siltä, että Yammerin käyttö oli
lun odotettiin jatkuvan uudelleen yhtä vilkkaana uudes- yllättäen lisääntynyt hanketoimijoiden keskuudessa,
sa välineessä. koska useita viestejä tuli päivittäin, kun puolen vuoden
Uudeksi verkkokeskustelualustaksi valittiin jo muu- ajan tilanne oli sellainen, että saattoi mennä useita
tamille hanketoimijoille ennestään tutun mikroblogi- päiviä ilman uusia viestejä.
tyyppisen Qaikun organisaatioversio, Organisaatio-Qai- Kokemustemme mukaan keskustelualustoissa on
ku2. Keskustelualustan vaihdon myötä joulukuun 2010 eroja, mutta niihin tutustuminen pelkästään ominai-
alussa keskustelu tuntui tyrehtyvän alkuihmettelyn jäl- suuslistojen varassa ei välttämättä kerro koko totuut-
keen lähes kokonaan. Muutama henkilö koetti kovas- ta alustojen toimivuudesta tarkoitettuun keskusteluun.
ti avata Organisaatio-Qaikussa keskusteluja ja pitää Muutama ominaisuus on kokemustemme mukaan
niitä yllä, mutta yksin on hankala keskustella. Uuden osoittautunut melko kriittiseksikin alustan toimivuuden
keskusteluvälineen todettiin tukevan huonosti sellaista kannalta, kuten se, että saapuvista viesteistä tulee
2
www.qaiku.com/organisations 3
www.yammer.com
16 raportit 2012

17. ilmoitus, alustan yksinkertaisuus ja siihen liittyen help- Palautekyselyt
po- ja sujuvakäyttöisyys, viestinnän seuraamismahdolli- AVO-hankkeen verkkokeskusteluvälineiden käytöstä
suus ajallisesti taaksepäin ja alustan sopiminen omalle toteutettiin kaksi erillistä kyselyä: ensimmäinen Flow-
päivittäiselle välinereitille. Ongelmana AVOn kaltaises- dockista Organisaatio-Qaikuun vaihdon jälkeen ja toi-
sa hajautuneessa verkostossa on, että hanketoimijat nen Yammeriin4 siirtymisen yhteydessä. Molemmissa
ovat eri tavoin ja eri prosenttiosuuksilla mukana hank- kyselyissä pyrittiin hahmottamaan paitsi kokeiltuihin
keessa, eikä kaikkien saaminen mukaan keskusteluun sovelluksiin liittyviä näkökohtia myös taustalla olevaa
ole välttämättä mahdollista. Tämä tietysti vaikuttaa sii- laajempaa muutosta, joka liittyy etä-lähi-näkökulmaan.
hen, että kaikille ei tietoa saada jaettua samassa väli- Näyttäisi löytyvän sekä käytettävään välineeseen
neessä, joten muitakin välineitä tiedottamiseen on käy- että muihin asioihin liittyviä edellytyksiä, jotka ovat
tettävä. Viestien kautta syntyy jonkinlainen yhtenäinen olennaisia yhteisökokemuksen ja sujuvan etäläsnä-
kuva siitä, mitä verkkokeskusteluvälineen käyttäjät kul- olon kannalta. Kyselyihin vastanneista peräti yhdeksän
loinkin tekevät, mitkä asiat heitä askarruttavat, mitä toi esiin sen, että mikäli käytössä on toimivat ja vuo-
havaintoja he ovat ”kentältä” tehneet - välinettä käyt- rovaikutuksen mahdollistavat välineet, etäläsnäolo on
tämättömien osalta tällaista kuvaa ei tietenkään väli- aivan yhtä hyvä vaihtoehto kuin reaalinen läsnäolo. En-
ty. Verkkokeskustelu muiden hanketoimijoiden kanssa sinnäkin välineellä itsellään nähtiin olevan merkitystä
ja tieto siitä, että muitakin hanketoimijoita on välineen sen kannalta, miten sen koettiin tuovan toiset etäällä
kautta ”läsnä” samanaikaisesti antaa hankkeesta to- olevat henkilöt lähelle kuten seuraavat kyselyvastauk-
dellisuuden tunnetta, kun perinteiset tapaamiset eivät set osoittavat:
onnistu. Verkkokeskusteluväline auttaa jakamaan tie- • Flowdock auttoi lähentämään etäällä olevia henki-
toa, mahdollistaa helpon kysymisen muilta sekä luo löitä tosiinsa hyvin (5 mainintaa) tai erittäin hyvin
myös tuttuuden tunnetta hanketoimijoiden välille. (2 mainintaa), kun Organisaatio-Qaiku auttoi
Miten verkkokeskusteluvälinettä sitten käytetään? tuomaan etäällä olevat AVO-hanketoimijat lähelle
Yksittäisiltä hanketoimijoilta välineen käyttöönotto ei huonosti (6 mainintaa) tai erittäin huonosti
ole juuri muuta vaatinut kuin käyttäjätunnuksen luo- (1 maininta). Vain kaksi vastaajaa ilmoitti
misen ja verkoston perustajan kuittauksen uuden jä- sen luoneen hyvin etäläsnäolon tunnetta.
senen hyväksymisestä. Sen jälkeen verkkokeskuste- • Flowdockin nähtiin edistäneen muihin AVO-
luväline on käytettävissä, ja käyttö vie erittäin vähän hanketoimijoihin tutustumista enimmäkseen
aikaa. Silti se toimii kaiken aikaa auki olevana ja siten erittäin hyvin (1 maininta) tai hyvin (5 mainintaa),
lyhyenä reittinä etätyötovereiden luokse. AVO-hank- mutta yhden maininnan mukaan huonosti.
keessa kokeilluissa välineissä on eroja, mutta väline • Flowdockin nähtiin auttaneen synnyttämään tai
”ilmoittaa itsestään” vain silloin, kun uusista viesteis- lisäämään luottamusta muihin hanketoimijoihin
tä tulee eri tavoin tieto (äänimerkki, visuaalinen vihje erittäin hyvin (2 mainintaa) tai hyvin (5 mainintaa).
uudesta viestistä). Kokeilluista välineistä mm. Organi- • Kommunikoinnin koettiin sujuneen Flowdockin
saatio-Qaiku ei ilmoittanut uusista viesteistä. Verkko- kautta erittäin hyvin (1 maininta) tai hyvin (6 mainin-
keskusteluvälineeseen on tallentuneena myös paljon taa), organisaatio-Qaikun kautta neljän vastaajaan
erilaista tietoa hankkeesta, kun hanketoimijat ovat liit- mukaan hyvin ja viiden vastaajan mukaan huonosti.
täneet viesteihinsä linkkejä ja keskustelleet – näin ol-
len välineestä on välillä tullut myös etsittyä jotakin tie-
toa. Mobiilikäyttöliittymää ei kokeilluista välineistä ole
ollut muissa kuin Yammerissa, mikä on hankaloittanut
mobiililaitteita käyttävien hanketoimijoiden työskente-
lyä. Yammerissa on mobiilikäyttöliittymän lisäksi eril-
linen työpöytäsovellus niille, jotka eivät halua toimia
4
AVO-hankkeessa on työskentelyt kymmeniä henkilöitä erilaisilla pro-
siellä selaimen avulla. Lisäksi Yammer on mahdollista
senttiosuuksilla. Molempiin kyselyihin vastasi 12 henkilöä. Ensimmäi-
integroida useisiin eri sovelluksiin, joten se on helppo seen kyselyyn vastanneista 7 käytti Flowdockia jotakuinkin aktiivisesti
saada sopimaan päivittäisiin työskentelytapoihin eri- (viikottain 2 ja päivittäin 5 henkilöä). Organisaatio-Qaikua aktiivisesti
käyttäneitä oli kuusi, joista säännöllisesti viikottain käyttäviä oli 4 ja
laisten välineiden avulla. Verkkokeskusteluväline vä-
päivittäin käyttäviä 2. Aktiivisesti käyttävistä kuudella oli Flowdock kai-
hentää sähköpostin määrää, mikä oli AVO-hankkees- ken aikaa auki, organisaatio-Qaiku kahdella, muut seurasivat välinei-
sakin tavoitteena. den viestintää satunnaisemmin.
raportit 2012 17

18. Jutustelu verkkokeskusteluvälineen kautta
nähtiin tärkeänä useastakin syystä:
Kuva 1. Verkkokeskusteluvälineen merkitys AVO-hanketoiminnalle.
Epämuodollisen keskusteluvälineen merkitystä kuvaa • luontevasti omalle päivittäiselle ”välinereitille”
hyvin erään hanketoimijan kommentti: ”Itselle tämä epä- osuva (1 maininta)
muodollinen väline on ihan välttämätön omankin työmoti- • sellainen, missä on mahdollista esittää
vaation kannalta, koska organisaatiossani ei kukaan muu jäsenten profiilikuva (1 maininta)
tee tätä hanketta työkseen. Tarvitsen vertaiskeskustelua, • sellainen, missä erot eritasoisten käyttäjien
vaikka se olisikin vain säästä, mutta silti.” Verkkokeskuste- välillä eivät korostu liiaksi (1 maininta).
luun ja yhteisen virtuaalisen tilan luomiseen käytettävän
välineen tulisi olla kyselyvastausten mukaan: Hanketoimijat listasivat erilaisia välineitä, jotka hei-
• eri aisteja ja viestintämahdollisuuksia (ääni, puhe, dän mielestään onnistuvat parhaiten luomaan lä-
kirjoitettu viestintä kuten chat) tukeva, koska helläolon kokemuksen oltaessa fyysisesti etäällä.
kaikille esimerkiksi kirjoitetun viestinnän kautta Sellaisia ovat chat, virtuaalimaailmat, mikroblogit,
ei läsnäolon tunne välity (6 mainintaa) verkkoyhteisöt, verkkokokousjärjestelmät, yhteisen
• yksinkertainen, helppo- ja sujuvakäyttöinen kirjoittamisen mahdollistavat wiki- ja dokumentti-
(3 mainintaa) alustat, kannettava tietokone, puhelin ja paikkatie-
• riittävän reaaliaikainen – tärkeää on, että tosovellukset. Vaihtelua oli runsaasti sen perusteel-
sovellus esimerkiksi ilmoittaa käyttäjälle la, miten kukin vastaaja suosi mitäkin välinettä tai
uusista viesteistä reaaliaikaisesti (2 mainintaa) välineyhdistelmää. Henkilökohtaisilla mieltymyksillä
• sellainen, joka mahdollistaa viestinnän ja käyttötilanteella ja -tavoitteilla nähtiin olevan mer-
seuraamisen taaksepäin (2 mainintaa) kitystä.
18 raportit 2012

19. Seuraavaan taulukkoon kerätyt kokeiltujen alustojen vertailut valottavat hyvin, miksi organisaatio-Qaikua ei koet-
tu yhtä sopivaksi AVO-hanketoimijoiden verkkokeskusteluvälineeksi kuin Flowdockia ja Yammeria (taulukko alla):
Kokeiltujen sovellusten ominaisuusvertailua
Sovelluksen ja käyttö- Organisaatio-Qaikun käyttöliittymän ja koko ohjelman toimintaperiaatteiden hahmottumattomuus
liittymän selkeys ja sekavuus aiheutti ongelmia, kuten hankaluuksia hahmottaa mille kanavalle mikin teksti kuului,
ja ylipäätään koko kanavien varaan rakentunut periaate ei ollut ymmärrettävä (9 mainintaa). Omia
tekstejä ei saanut näkyville koska ei ollut tietoa mitä sovelluksessa piti klikata, ja uusia viestejä
ja varsinkin niiden kommentteja oli vaikea löytää. Sen sijaan Flowdockissa käyttöliittymä nähtiin
selkeänä (3 mainintaa), eikä siihen liittyviä varsinaisia negatiivisia huomioita tullut lainkaan esiin.
Yammerin ulkoasusta pidettiin – käyttöliittymän ominaisuuksista esimerkiksi ’tykkää’-painike ko-
ettiin tärkeäksi varsinkin epämuodollisessa keskustelussa, ja Yammerin koettiin muistuttavan
monille tuttua Facebookia ja olevan sen vuoksikin helppo käyttää (2 mainintaa). Flowdockiin puo-
lestaan olisi kaivattu hieman enemmän yhteisösovelluksen piirteitä (1 maininta). Negatiivisena pi-
dettiin sitä, että organisaatio-Qaikusta puuttuivat statuspäivitykset (1 maininta).
Käyttötarkoitukseen Organisaatio-Qaiku ei kyselyvastausten mukaan sopinut tarkoitukseensa tiettyjen piirteidensä ta-
sopivuus kia. Sen ei koettu sopivan päivittäiseen nopearytmiseen keskusteluun ja pikaviestintään (7 mai-
nintaa), ja sen päivittäistä käyttöä hankaloitti sen sijaan uusien viestien saapumisesta ilmoittavien
visuaalisten tai äänivihjeiden puuttuminen sovelluksesta. Organisaatio-Qaikun ei myöskään nähty
soveltuvan niin pienelle ryhmälle, minkä AVO-hanketoimijat muodostivat (2 mainintaa). Toisaalta
organisaatio-Qaikun vahvuutena nähtiin se, että viestiketjut jäivät talteen ja olivat pysyviä, mistä
syystä organisaatio-Qaikun nähtiin soveltuvan erityisen hyvin asynkroniseen ja pitkäjänteiseen työs-
kentelyn sekä yhteiskehittelyyn, tiedonrakenteluun, suunnitteluun tai seminaariraportointiin (5 mai-
nintaa). Yammeria kokeilleiden ensivaikutelmat olivat pitkälti positiivisia – väline vaikutti kätevältä
ja sopivan hyvin käyttötarkoitukseensa kuten epämuodolliseen kahvipöytäkeskusteluun, hankkeen
sisäiseen tiedotukseen, ajan tasalla pysymiseen sekä tilannepäivityksiin, ja keskustelu vaikutti ole-
van sujuvampaa kuin organisaatio-Qaikussa (3 mainintaa). Vaikka Flowdockin ja Yammerin nähtiin
soveltuvan noin yleisesti paremmin sellaiseen keskusteluun kuin AVO-hankkeessa oli tarpeen käy-
dä, yksi vastaaja epäili ensimmäisessä kyselyssä, oliko Flowdock välineenä oikeaan osunut valinta,
sillä sen nähtiin soveltuvan paremmin sellaiseen tiimityöskentelyyn, jossa jäsenet tekevät tiivistä
yhteistyötä päivittäin, AVO-hanke taas on hieman löyhempi. Tarkemmin tätä ei kuitenkaan perustel-
tu, ja hanketoimijoiden kokemukset Flowdockista olivat muuten positiivisia (5 mainintaa).
Uusista viesteistä Flowdock nähtiin toimivana, eikä sen nähty aiheuttavan informaatiohälyä, koska siinä on erilaisia
ilmoittaminen suodattimia ja uusista viesteistä kertovia äänimerkkejä on mahdollista itse säätää halutulle tasol-
le (1 maininta). Käyttöliittymä oli yksinkertainen ja selkeä, ja yhdellä silmäyksellä oli mahdollista
hahmottaa kaikki itselle oleellinen (2 mainintaa).
Sovelluksen sopiminen Mitä tulee ongelmiin verkkokeskusteluvälineen sovittamisessa päivittäiselle ”sovellusreitille” on
päivittäiselle sovellus- kyselyiden pohjalta hankala sanoa tarkemmin, mitä parannuksia tähän olisi voitu tehdä. Mobiili-
reitille käyttöliittymä voisi olla ainakin joillekin käyttäjille toimiva parannus. Mobiilikäyttöliittymän puute
Flowdockissa samoin kuin organisaatio-Qaikussa koettiin harmillisena (kummankin osalta 1 mai-
ninta). Sen sijaan Yammerin mobiililiittymä koettiin hyväksi (1 maininta), muutenkin Yammerin
osalta nostettiin esiin toimivina erilaiset vaihtoehdot sovelluksen käyttämisessä (2 mainintaa),
kuten työpöytäsovellus selainkäyttöliittymän lisäksi (myös Linuxille on olemassa oma asiakasoh-
jelmansa, vaikka se koettiinkin kehnoksi). Organisaatio-Qaikun kohdalla hankaloittavana pidettiin
automaattisen kirjautumisen puutetta (3 mainintaa) ja puuttuvaa mahdollisuutta käyttää Digsbyn
kautta (1 maininta).
Aikaisempi sovelluksen Aikaisemman kokemuksen merkitys sovellusten käyttöönottoa helpottavana tuotiin kyselyvastauk-
käyttökokemus sissa esiin (2 mainintaa). Organisaatio-Qaikun myös nähtiin korostavan hanketoimijoiden eroja ja
eriarvoistavan kommunikaatiota (1 maininta), koska osa oli tottuneita Qaikun käyttäjiä, minkä ko-
ettiin näkyvän sen kautta toteutetussa viestinnässä.
raportit 2012 19

20. Toisaalta kyselyvastauksissa tuotiin esiin, että itse Teknologinen kehitys on mahdollistanut fyysisen
välineellä ei ole niinkään merkitystä etäläsnäolon ko- välimatkan kuromisen umpeen yhä helpommin. Sen
kemuksen syntymisen kannalta, vaan aivan muilla asi- myötä etäällä ja lähellä olemisen merkitykset ovat
oilla, kuten ihmisten keskinäisellä tuttuudella (3 mai- muuttuneet, tai ehkäpä osin myös korostaneet jo aikai-
nintaa), samalla aaltopituudella olemisella ja halulla semminkin havaittua tuntemusta, että lähellä oltaes-
olla tekemisissä toistensa kanssa (4 mainintaa) se- sa saatetaan olla kauempana kuin etäällä. Teknologia
kä leikin ja huumorin sisältymisellä viestintään (1 mai- on tuonut fyysisesti etäällä oloon uudenlaisia ulottu-
ninta). Tärkeänä pidettiin riittävän nopeasti saatavaa vuuksia. Tekstuaalinen ja puheperustainen kommuni-
vastakaikua viestittäessä, jotta läsnäolon tunne syn- kaatio eivät enää ole ainoat ulottuvuudet, joiden kautta
tyy (3 mainintaa): ”Etävälineeseen huudettuihin asioi- voidaan olla yhteydessä etäällä oleviin, vaan erilaiset
hin on tultava reaktio, mielellään arkipäivän kuluessa. kolmiulotteisuutta hyödyntävät virtuaalitilat mahdol-
Ilman sitä usko viestikanavan toimivuuteen rapautuu. listavat myös kehollisen kokemuksen liittämisen väli-
Jos reaktiot tulevat ajoittain nopeammin (eli jopa muu- matkan ylittämiseen. Vaikka erilaisia tekniikoita on ja
tamassa sekunnissa) syntyy läsnäolon tunne, että nyt on ollut jo pitkään runsaasti olemassa, ei niitä ole vie-
tässä ollaan molemmat/kaikki läsnä ja jutellaan.” Yk- lä osattu ottaa käyttöön. Niiden käyttöönotto herättää
silökohtaisia eroja etäläsnäolon kokemuksen syntymi- monenlaisia näkökantoja. perinteiset kirje ja puhelin-
sen vaatimuksista tuli myös esiin – joku tarvitsi siihen kin ovat esimerkkejä fyysisen välimatkan ylittävistä vä-
tapaamista fyysisessä maailmassa ja sitä kautta syn- lineistä, vaikka harva meistä sellaista enää huomaa
tynyttä luottamusta (2 mainintaa), joillekin tutustumi- niiden tultua niin arkisiksi ja kaikkien käyttöön.
nen on luontevaa käytettävästä mediasta riippumatta Tärkeä käsite etäällä ja lähellä olon ulottuvuuksia
(1 maininta). tarkasteltaessa on ’etäläsnäolo’ (telepresence, virtu-
Fyysisillä tapaamisilla nähtiin olevan paikkansa (9 al presence, co-presence). Sitä voidaan käyttää kuvaa-
mainintaa) tutustumisen (5 mainintaa) ja vapaamuotoi- maan koettua läsnäolon tunnetta, joka syntyy oltaessa
sen yhdessäolon ja jutustelun kannalta (4 mainintaa). ajallisesti tai fyysisesti etäällä jonkin vuorovaikutustek-
Fyysisten tapaamisten tarpeen ei kuitenkaan nähty ole- nologian tai -välineen kautta. Kokemuksen voimakkuus
van niin suuri tutustumisen jälkeen, jos verkkoviestintä voi vaihdella, ja perinteisesti siihen vaikuttavia muut-
sujuu. Hanketoimijoiden sanoin fyysisten tapaamisten tujia on etsitty teknologian ominaisuuksista – kuinka
nähtiin olevan ”sielun ja ruumiin antamisessa verkko- hyvin teknologia esimerkiksi tekee käyttäjälle mahdolli-
persoonille” sekä virkistyksen ja vaihtelun tuomisessa seksi vaikuttaa sen toimintaan, tai kuinka nopeasti tek-
etätyöskentelyyn. nologia antaa vastetta käyttäjän toteuttamiin toimenpi-
Toiminnan tavoitteellisuudella ja koetuilla yhteisil- teisiin. Toisaalta kuitenkin etäläsnäolon kokemus on
lä ponnistuksilla nähtiin olevan merkitystä läsnäolon voimakkaasti yksilöllinen ja jossain määrin hankalas-
kokemuksen kannalta (2 mainintaa). Myös sellaisen ti muutettavissa mitattavaan muotoon, vaikka erilaisia
yhteistyön joka ei ole niin syvällistä, nähtiin sujuvan testejä onkin kehitetty kokemuksen mittaamiseen. Li-
etäläsnäolon mahdollistavien välineiden kautta (1 mai- säksi on hyvä muistaa, että etäläsnäolon kokemukseen
ninta). Tasapuoliset verkkovuorovaikutuksen taidot liittyy myös muiden toimijoiden läsnäolo samassa virtu-
nähtiin tärkeinä (1 maininta). aalisessa tilassa sekä tilanne- ja henkilökohtaiset teki-
jät. (Steuer 1993, 11–18, Mokka & Välkkynen 2002.)
Pohdintaa Myös AVO-hankkeen verkkokeskusteluvälineen käy-
Mitä voisivat olla ne uudet toimintamallit, jotka liitty- tön palautekyselyissä nousi esiin käytettävän teknolo-
vät teknologioiden myötä tapahtuneeseen etäällä ja lä- gian lisäksi muita seikkoja, joita voidaan nostaa esiin
hellä olemisen muutokseen? Minkälaisia ajatuksellisia etäläsnäolon kokemuksen synnyttämisessä. Tärkeää
ja toimintatapoihin liittyviä esteitä on tarpeen ylittää, vaikuttaisi olevan välinettä käyttävien toimijoiden vuoro-
jotta teknologiavälitteisesti lähellä olemisesta tulee vaikutus ja tuttuus, joista voi olla hankala sanoa, kumpi
yhtä luontevaa kuin fyysinen läsnäolo? Tämän osara- tulee ensin. Hankkeessa tai muunlaisessa yhteenliitty-
portin kahdessa esimerkissä väline, jonka kautta toi- mässä, jossa toimitaan paljon etänä voi olla hankala
mintaa ja sen muutosta on tarkasteltu, on erilainen, tutustua toisiin. On luonnollista että osa toimijoista on
mutta kummankin välineen käytön tarkastelu tuo esiin enemmän yhteydessä toistensa kanssa, osa toimijois-
jotakin olennaista etä-lähi-näkökulman muutoksesta ja ta tuntee toisensa jo ennalta. Yhteistä tekemistä ja
sen merkityksestä toiminnassa. keskustelua ei kuitenkaan synny väkisin edes tutussa
20 raportit 2012

21. porukassa, mikäli aidosti yhteisiä asioita ei ole. Näin ol- välineeseen rakentama sitoutuminen (engagement), jo-
len väline ei voi pelastaa vuorovaikutusta ja määritellä ka sisältää ensisijaisesti tunteellisia, mutta myös kog-
siitä mahdollisesti seuraavaa toimintaa. Etäläsnäolon nitiivisia eli tiedollisia komponentteja. Sitoumuksen
kokemus on varmasti sitä parempi alkeellisillakin väli- rakentaminen edellyttää hetkeksi tiedollisen puolen
neillä, mitä paremmin toimijat tuntevat toisensa ennal- sulkemista pois mielestä eli antautumisen täysin vä-
ta. Toimiva etäläsnäolon mahdollistava väline voi kuiten- lineen tuottaman kokemuksen valtaan. (Steuer 1993,
kin auttaa myös tutustumaan. Kenties etänä tehtävän 18.) Kokemuksen myötä on mahdollista ylittää välinettä
työn ja etäkokoustamisen lisääntyessä tulee myös luon- kohtaan mahdollisesti tunnetut epäilykset ja sen sijaan
tevammaksi toimia vieraidenkin ihmisten kanssa verkon siirtää huomio itse välineestä sen kautta mahdollistet-
kautta, eli teknologian tuttuuden lisääntyessä ja sitä tut- tavaan ja toteutettavaan asiaan. Mitä enemmän käyttä-
tujen kanssa harjoiteltaessa sen käyttö muodostuu rutii- jä suuntaa huomiotaan ympäristön ärsykkeisiin tai mitä
nitoiminnaksi myös vieraiden kanssa. syvemmin hän on uppoutunut ympäristöön, sitä voi-
Yksi oletettavasti keskeinen toimintamallien muut- makkaampi on läsnäolon tunteen kokemus. (Witmer &
tumiseen liittyvä tekijä on jaottelu oikean todellisuu- Singer 1998, 226–228.)
den ja virtuaalisen todellisuuden välil-
le. Esimerkiksi Facebookissa käytävä
keskustelu ja kommunikaatio saa
helposti leiman, että se on jonninjou-
tavaa ja täysin erillään oikeasta elä-
mästä. Kuitenkin keskustelut usein
koskettavat verkkojen ulkopuolises-
sa elämässä tapahtuneita asioita,
ja keskustelu on kuin kahvipöytäkes-
kustelua, joka tapahtuu etäällä toi-
sistaan olevien välillä. Keskustelulla Verkossa tapahtuva ei ole
on toki tietyt rajoitteet jotka eivät tee
reaalimaailmassa tapahtuvasta
siitä välttämättä täysin samanlaista
kuin saman pöydän äärellä fyysises- erillään, vaan muodostaa selvän
ti istuvien kahvipöytäkeskustelu, mut-
jatkumon sen kanssa. Reaalimaailmassa
ta verkossa tapahtuvan kahvipöytä-
keskustelun aitoutta tuskin kukaan tapahtunutta voidaan jatkaa verkossa.
voi kiistää – keskustelujen tulokse-
na on täysin mahdollista saavuttaa
jokin ratkaisu jotakin osallistujaa vai-
vanneeseen ongelmaan jota hän on alkujaan alkanut
pohtia ja saanut siihen kommentteja ja vinkkejä muilta.
Myös AVO-hankkeessa on konkreettisesti havaittu, et-
tä etäkommunikointivälineen kautta on helppo ja nopea
tavoittaa kaikki välinettä käyttävät hanketoimijat sa-
malla kertaa, esimerkiksi kun tulee jotakin kysyttävää
johon tarvitaan pikainen vastaus eikä välttämättä ole
täysin tiedossa kuka tai ketkä osaisivat vastata. Ver-
kossa tapahtuva ei ole reaalimaailmassa tapahtuvasta Ongelmallista on myös pohdinta siitä, voiko etä-
erillään, vaan muodostaa selvän jatkumon sen kans- järjestelmä korvata fyysisen läsnäolon, joka osaltaan
sa. Reaalimaailmassa tapahtunutta voidaan jatkaa ver- myös jatkaa edellä esitettyä kahtia jaottelua. Kysymys
kossa. Uusien välineiden järkevä työkäyttö on varmas- esitettiin myös, hieman provosoivastikin, AVO-hank-
ti loiventanut keinotekoistakin erottelua ”todellisen ja keen verkkokeskusteluvälineisiin liittyvässä kyselyssä.
virtuaalisen” välillä. Steuer tuo esiin Laurelin tutkimus- Verkkokokouksella korvataan usein lähikokouksia, mut-
tuloksiin viitaten käyttäjän ja teknologian välisen suh- ta AVO-hankkeen kaltaisissa yhteenliittymissä, joissa
teen rakentamisen. Siihen liittyy olennaisesti käyttäjän tavataan pääosin verkon välineitä hyödyntäen, tilanne
raportit 2012 21

22. kääntyy päinvastaiseksi eli verkkokokous saatetaankin Odgen ja Jackson (2010, 336) tuovat esiin, että yk-
haluta korvata ainakin joskus lähitapaamisella. si keskeinen este etäläsnäoloa toteuttavien järjestel-
On toki selvää, että lähitapaamisella ja verkkota- mien omaksumiselle on kulttuuriin perustuva. Moniin
paamisella on vielä tänä päivänä eroavaisuuksia eikä etäläsnäoloa toteuttaviin järjestelmiin liittyy videoyhte-
kumpikaan niistä ole täysin toisensa korvike, jos asiaa ys, jolloin vuorovaikutus tallentuu. Kameralle puhumi-
halutaan näin ajatella. Myös AVO-hankkeen verkkokes- nen ja tallentavien sovellusten käyttö on monelle edel-
kusteluvälinettä koskevassa kyselyssä tuli esiin, että leen epämiellyttävä kokemus. Tallentumiseen saattaa
lähitapaamisia ei täysin voi korvata verkon tarjoamin liittyä samantapaista huolta, kuin mitä on havaittu esi-
välinein, mutta lähitapaamisia tarvitaan selkeästi har- merkiksi tässä raportissa olevan vertaistuotannon ca-
vemmin kuin fyysisiä tapaamisia. Enemmän kuin kor- se-kuvauksen kautta. Keskeneräisten tai spontaanisti
vaavuudesta, voitaisiin puhua etä- ja lähitapaamisten esitettyjen ajatusten esittäminen ei vielä ole luonte-
eri merkityksistä. Molemmilla on oma paikkansa ja nii- vaa, ja on toki hyväkin ymmärtää, että kerran verkkoon
täkin voisi ajatella jatkumoina toisilleen sen sijaan että laitettu pysyy siellä. Jokaisen täytyy etsiä se raja, joka
tehtäisiin jyrkkiä vastakkainasetteluja. Lähitapaamiset itselleen tuntuu hyvältä.
voivat edesauttaa ja sujuvoittaa verkkotyöskentelyä, ja Etäläsnäolojärjestelmien kehityskulku erillisissä
säännöllisillä ja oikein ajoitetuilla kasvokkaistapaami- huoneissa sijaitsevista laitteista selainpohjaisiin omal-
silla voidaan edistää verkkokeskustelujenkin sujumis- la tietokoneella käytettäviin laitteisiin on ollut yksi as-
ta ja aktiivisena pysymistä (Sivunen 2007, 125). Siten kel eteenpäin kohti henkilökohtaista ja pienin käytän-
voidaan varmasti myös edesauttaa lähi- ja verkkovuoro- nön järjestelyin tapahtuvaa käyttöä. Tämä on varmasti
vaikutuksen nivomista jatkuvammaksi sen sijaan, että tekijä, joka vaikuttaa siihen, kuinka mielellään ja paljon
järjestelmiä käytetään – kun niitä voi käyttää spontaa-
nisti omalta koneelta, on käyttö nopeaa ja helppoa jos
sovelluksen käyttöön on osaamista ja toimintatapa tut-
tu. Myös erilaisten etäläsnäoloa toteuttavien sovellus-
Kustannussäästöjen toteut­
ten ja palveluiden yhteenkietoutuminen, konvergenssi,
taminen etäosallistumisen tuo ne yhä helpommin saataville erilaisiin mukana kan-
nettaviin laitteisiin ja linkittää synkroniset sekä asynk-
mahdollistavan teknologian
roniset kommunikaatiomuodot integroiden videokuvan,
kautta on nähty monessa äänen, tekstin ja kuvan. (Odgen & Jackson (2010, 333,
336). Esimerkiksi AVO-hankkeen verkkokeskusteluvä-
organisaatiossa tärkeäksi.
lineiden käytön kyselyissä tuli esiin monenlaisia pre-
ferenssejä sovellusten ja järjestelmien osalta. Koska
näyttäisi tärkeältä saada koko verkosto hyödyntämään
yhteistä välinettä jo tiedotuksen sujuvuudenkin kan-
nalta, olisi hyvä varmistaa, ettei välineen soveltumat-
tomuus omaan käyttötapaan muodostu olennaiseksi
esteeksi. Jollekulle tekstipohjaisuus saattaa olla es-
te, jos se ei ole itselle ensisijainen viestintämuoto, toi-
ne nähdään jyrkästi erillisinä. Sivusen hajautettujen tii- saalta myös se, jos sovellusta ei voi käyttää vaikkapa
mien teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen tutkimuk- mobiililaitteella, jos se on pääasiallinen päätelaite jota
sessa havaittiin myös, että ihmisten kokemuksissa henkilö käyttää. Toisaalta myös laitekirjo kasvaa tämän
teknologiavälitteinen vuorovaikutus näyttäytyy suhtei- myötä entisestään, kun esim. älypuhelinkin mahdollis-
den rakentamisen ja ylläpitämisen kannalta toissijai- taa jo tänä päivänä osallistumisen verkkokokoukseen.
sena ja heikompana kuin lähitapaamisen vuorovaiku- Standardien yhtenäistäminen on siis myös tärkeä teki-
tus, vaikka teknologiavälitteisiä vuorovaikutustapoja jä matkalla kohti laajasti toimivia etäläsnäolon mahdol-
hyödynnettiinkin juuri näihin tarkoituksiin käytännössä. listavia teknologioita. Myös se, kuinka hyvin etäläsnä-
Kasvokkaisvuorovaikutukseen liittyy voimakkaita puol- olon tuntu välittyy eri teknologioiden kautta, vaikuttaa
tavia perusteluja, vaikka käytännössä teknologiavälit- käyttökokemukseen ja sen mukavuuteen. Yksi poten-
teisesti voitaisiinkin hoitaa monia asioita aivan yhtä tiaalinen este etäläsnäolon kokemukselle lienee siis
sujuvasti kuin kasvokkain. (Sivunen 2007, 225–226.) yhä tänäkin päivänä itse teknologia, vaikka toisaalta
22 raportit 2012

23. se toimii myös mahdollistajana ja mahdollistaa jo pal- samankaltaisiakin välineitä käytettäessä on huomattu,
jon enemmän kuin aikaisemmin. kuten tässä osaraportissa kuvatussa esimerkissä, et-
Kustannussäästöjen toteuttaminen etäosallistumi- tä yksittäisten välineiden välillä saattaa olla isoja ero-
sen mahdollistavan teknologian kautta on nähty mo- ja, jotka voivat vaikuttaa koko kommunikointia estäväs-
nessa organisaatiossa tärkeäksi. Työnantaja on var- ti tai edistävästi.
masti tämä asia mielessään valmis järjestämään Sivunen on havainnut tutkiessaan hajautettujen
henkilökunnalle koulutusta sovellusten käyttöön. Kui- tiimien teknologiavälitteistä vuorovaikutusta, että eri
tenkaan pelkkä käytön opettaminen ei välttämättä vie- viestintävälineet näyttävät tukevan erilaista vuorovaiku-
lä riitä, jos toimintamalli on kokonaan uusi ja vieras ei- tusta. Siltikään viestintävälineiden käyttö ei ole aina
kä se ole vielä osa arkea. rationaalista tai perustu siihen, minkälaisia vuorovaiku-
AVO-hanke itsessään on pilottihanke, jossa yksi tuksen funktioita teknologian tulisi palvella. (Sivunen
seurattava asia on ollut verkostomainen toiminta toi- 2007, 221.)
mijoiden ollessa pääosin etäällä toisistaan. Verkon Erityisen tärkeäksi toimivan virtuaalisen yhteyden
tarjoamia välineitä on hyödynnetty runsaasti, ja koska tai etäläsnäolon kokemuksen kannalta on havaittu
hanke on sisällöllisesti keskittynyt myös viemään eri- erilaisten viestintäkanavien hyödyntämisen mahdolli-
laisten välineiden käyttöä eteenpäin kohderyhmälleen, suus, välineen kyky välittää viestejä reaaliaikaisesti ja
on kokeiltujen välineiden paljous ollut tunnusomais- ilmoittaa uusista viesteistä, viestinnän seuraaminen
ta hankkeelle. Eri välineillä on ollut erilaisia funktioita taaksepäin sekä välineen sijoittuminen luontevasti päi-
ja parhaiten niille soveltuvia käyttötilanteita. Toisaalta vittäiselle välinereitille.
Lähteet
Mokka, S. & Välkkynen, P 2002.
. Jyväskylä studies in humanities 79. Jyväskylä:
Presence. Läsnäolon tunne virtuaaliympäristöissä. Jyväskylän yliopisto
Tutkimusselostus 47/2002. VTT Tietotekniikka.
Steuer, J. 1993. Defining Virtual Reality: Dimensions
Odgen, M.R. & Jackson, S. 2010. Telepresence. Determining Telepresence. Journal of Communication
In August E. Grant & Jennifer H. Meadows (Eds.) 42(4), 73-93.
Communication Technology Update and Fundamentals
(Twelfth Edition), 322-341 Witmer, B.G. & Singer, M.J. 1998. Measuring
Presence in Virtual Environments: A Presence
Sivunen, A. 2007. Vuorovaikutus, viestintäteknologia Questionnaire. Presence: Teleoperators and Virtual
ja identifioituminen hajautetuissa tiimeissä. Environments 7(3), 225-240.
raportit 2012 23

24. 24 raportit 2012

25. Ari-Matti Auvinen ja Kaisa Honkonen-Ratinen, HCI Productions Oy
Case: Opettajien sosiaalisen
median koulutus
ja sen kehittäminen
Tämä osaraportti keskittyy opettajille suunnatun sosiaalisen median koulutuksen
laadulliseen kehittämiseen. Pääasiallisena sisältöaineistona ovat olleet kouluttajien
kertomukset omista kokemuksistaan. Kokemuksia kartoitettiin ja syvennettiin
kouluttajille toteutetussa asiantuntijapaneelissa.
Tausta ja johdanto
Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeessa to-
teutettiin vuosina 2010 ja 2011 kolmiportainen sosi-
aalisen median koulutuskokonaisuus toisen asteen ja
ammatillisen korkea-asteen opettajille. Kokonaisuus
muodostui mallista, jossa ensin pulahduksen omai-
sesti tutustuttiin sosiaaliseen mediaan käsitteenä ja
temaattinen syvyys
ilmiönä, sen jälkeen syvennettiin osaamista kouluttaja-
vetoisessa sukelluksessa ja lopuksi toteutettiin omia
SYVÄSUKELLUS
sosiaalisen median projekteja tuetun syväsukelluksen
avulla (ks. kuva 1)
Tarve sosiaalisen median koulutukseen eri oppilai- SUKELLUS
toksissa on ilmeinen. Tilastokeskuksen tekemän tutki-
muksen mukaan suomalaiset koululaiset ja opiskelijat
PULAHDUS
ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä, mutta sosi-
aalisen median käyttö vähenee selvästi vanhemmissa
ikäryhmissä (ks. oheinen taulukko 1).
Tällä hetkellä näyttää siltä, etteivät opettajat täysin osanottajamäärä
tunnista, saati hyödynnä, sosiaalisen median opetus-
käyttömahdollisuuksia. Osittain tämä johtunee siitä,
etteivät he esimerkiksi ajanpuutteen vuoksi ole voineet Kuva 1
raportit 2012 25

26. TAULUKKO 1
käyttänyt internetiä käyttää internetiä rekisteröitynyt seuraa jotain kirjoittanut viestejä
Ikäryhmä viimeisen useita kertoja yhteisöpalvelun yhteisöpalvelua internetiin lukenut blogeja
3 kk:n aikana päivässä käyttäjäksi vähintään päivittäin (palstat, yhteisöt)
16–24 99 % 73 % 89 % 75 % 83 % 49 %
25–34 100 % 80 % 79 % 62 % 78 % 54 %
35–44 99 % 76 % 60 % 38 % 58 % 45 %
45–54 95 % 60 % 32 % 18 % 29 % 30 %
55–64 81 % 41 % 16 % 9% 15 % 20 %
65–74 53 % 23 % 9% 2% 6% 11 %
Lähde: Suomen Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-3504. 2010. Helsinki: Tilastokeskus
[viitattu: 28.10.2011].
tutustua sosiaalisen median monipuoliseen ja alati opettajat osallistuisivat pulahdukseen, mutta syventä-
muuttuvaan kenttään. Toteutetun koulutuskokonaisuu- viin kokonaisuuksiin vain valikoituneet opettajat.
den tavoitteena olikin yhdistää käytännönläheisesti so- Kaikille osallistujille tarjottiin mahdollisuus käyttää
siaalinen media opetuksen ja koulutuksen arkeen. strukturoitua aineistowikiä, johon kouluttajat keräsivät
Kokemuksia kartoitettiin ja syvennettiin kouluttajille sosiaalisen median aineistoja, esimerkkejä ja ohjeis-
toteutetussa asiantuntijapaneelissa, jossa järjestettiin tuksia. Wiki jäi oppijoiden käytettäväksi koulutuksen
aihepiiristä teemallinen keskustelu. Varsinaisen kes- jälkeen. Ideana oli myös jakaa hyviä käytäntöjä sosiaa-
kustelun ohella materiaalina ovat toimineet ao. koulu- lisen median opetuskäytöstä.
tusten hallinnolliset dokumentit (ml. tarjousdokumen- Pulahdus oli yksipäiväinen johdantokurssi, jonka
taatio) sekä koulutusten sisältömateriaalit (etenkin aikana tutustuttiin sosiaalisen median laajuuteen ja
ns. aineistowiki sekä kouluttajien keskinäinen sähköi- rikkauteen. Kurssi oli tarkoitettu opetushenkilöstön li-
nen viestintä). Tässä osaraportissa on tehty selkeä ra- säksi tukitoimijoille, kuten hallinnon henkilöstölle, pro-
jaus Tampereen yliopiston toteuttamaan AVO-hankkeen jektihallinnolle, tietotekniikkatuelle, tiedotukselle jne.
osanottaja-arviointiin, joten tässä yhteydessä ei käsitel- Koulutus perustui asiantuntijoiden luennoille esim. so-
lä osanottajapalautteita eikä muita kerättyjä palautteita. siaalisen median maailmasta, erilaisista työvälineistä
(esim.Wikipedia, Facebook, LinkedIn, blogit, Google.
Koulutuksen pedagoginen docs jne,) ja niiden käyttöstä, sosiaalisen median neti-
ja metodinen kehys ketistä sekä sen tietoturvasta.
Koulutusmalli muodostui kolmesta itsenäisestä, toi- Sukellus toteutettiin neljänä puolenpäivän työpa-
siinsa linkittyvästä kokonaisuudesta: pulahdus, su- jana. Ne keskittyivät yhteen tai kahteen valittuun tee-
kellus ja syväsukellus sosiaaliseen mediaan. Tarkoi- maan, kuten blogien ja wikien opetuskäyttöön ja jaet-
tuksena oli, että kaikki koulutuksessa mukana olleet tujen dokumenttien työkäyttöön. Oppijat loivat omat
26 raportit 2012