Uuden työn manifesti
•
0 gostou•391 visualizações
Sosialidemokraattien puoluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 19.–20.11.2010 Helsingissä SDP:n vaalitavoitteiden kasvu-, työllisyys- ja työelämälinjaukset. SDP tavoittelee tulevalla vaalikaudella 100 000 uutta työpaikkaa sekä 75 prosentin työllisyysastetta vuosikymmenen loppuun mennessä.
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais procurados
Mais procurados (20)
Semelhante a Uuden työn manifesti
Semelhante a Uuden työn manifesti (20)
Mais de SDP
Mais de SDP (20)
Uuden työn manifesti
- 2. UUDEN TYÖN MANIFESTI. TYÖTÄ OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA. Sosialidemokraatit tavoittelevat yhteiskuntaa, jota luonnehtii oikeudenmukaisuus, ihmisten välinen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Jokaiselle ihmiselle kuuluu mahdollisuus elää hyvää ja onnellista elämää. Näiden arvojen käytännön toteutumisen edellytyksiä ovat työ ja taloudellinen kasvu. Jokaisella on oikeus merkitykselliseen ja mielekkääseen työhön. Työ on paitsi toimeentulon lähde, myös tapa kokea osallisuutta ja rakentaa hyvinvointia niin itselleen, läheisilleen kuin koko yhteiskunnalle. Työ on tapa kantaa vastuuta myös muista ihmisistä. Taloudellinen kasvu ei ole itseisarvo, vaan väline tavoiteltaessa parempaa yhteiskuntaa. Kasvu ja markkinat eivät luo oikeudenmukaisuutta, turvallisuutta tai tasa-arvoa itsestään. Tarvitaan demokraattista yhteiskuntaa, joka ohjaa markkinoita toimimaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Se luo ihmisille mahdollisuuksia ja antaa turvaa muutoksessa. Tärkein väline kasvun rakentamisessa ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämisessä on hyvinvointivaltio ja sen tarjoamat palvelut. Talouskasvun, työn ja hyvinvointivaltion välillä on kiinteä yhteys. Hyvinvointi syntyy työstä, ilman hyvinvointia ei synny kestävää kasvua ja työtä. Toimiva hyvinvointivaltio tukee riskinottokykyä, yrittämistä ja uuden aloittamista. Sen suuri lupaus on jokaiselle kuuluva oikeus luottaa toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Suomi ja muut pohjoismaat muodostavat hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn osalta ylivoimaisen alueen koko maailmassa. Me haluamme, että näin on myös tulevaisuudessa. Se edellyttää määrätietoisia toimia pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin vahvistamiseksi kansallisella, pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla. Globalisaation myötä monia tavoitteita ei voida edistää vain kansallisesti. Olemme riippuvaisia muusta maailmasta ja muualla tehdyt ratkaisut vaikuttavat myös meihin. Erityisen totta tämä on talouspolitiikassa. Suomen on vaikutettava vahvasti globaalin talouden rakenteiden kehittämiseen erityisesti Euroopan unionin kautta.
- 3. Sosialidemokraatit tekevät valinnan vahvan kansainvälisen vaikuttamisen puolesta. Eurooppalaiset ja globaalit markkinat tarvitsevat uusia, vahvempia pelisääntöjä. Vaihtoehtona on sulkeutuminen, näivettyminen ja vaikuttamatta jättäminen. SUOMEN TULEVAISUUDEN HAASTEET. Suomi on noussut hyvällä keskinäisellä yhteistyöllä ja uurastuksella yhdeksi menestyneimmäksi kansakunnaksi. Sosialidemokraatit ovat olleet kehityksen ja yhteistyön keskeisin rakentaja ja ylläpitäjä. Olemme voittaneet monet vaikeudet sillä yhtenäisyydellä, jota tarvitaan jälleen. Suomi tarvitsee tulevista haasteista selviytyäkseen vakaata kasvua. Julkisen talouden tila sekä ikärakenteen muutos korostavat talouden ja työllisyyden merkitystä seuraavan vaalikauden tavoitteenasettelussa ja julkisessa keskustelussa. Samalla kysymys kestävästä kasvusta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta läpäisee kaiken toimintamme. Julkisen talouden nopea heikentyminen johtui talouskasvun romahduksesta, siitä seuranneesta verokertymien putoamisesta sekä laman aiheuttamien julkisten menojen kasvusta. Tehoton, julkisten investointien sijasta varakkaiden veronkevennyksiin painottunut elvytyspolitiikka ei parantanut tilannetta. Seurauksena valtio velkaantui nopeasti. Maailmantalouden tulevaisuudennäkymä on edelleen epävarma. Finanssikriisin seurauksena kehittyneen laman jälkeinen kasvu on perustunut paljolti useiden valtioiden elvyttävään talouspolitiikkaan. Elvytystoimien vähentyessä kasvu saattaa uudelleen hidastua. Useimmat ennusteet lähtevätkin olettamasta, jonka mukaan edessä on pitkä hitaan kasvun kausi. Haasteista selviäminen vaatii aktiivista yhteiskuntaa ja päämäärätietoista politiikkaa. Inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan suunnattavilla julkisilla investoinneilla voidaan eritoten vaikuttaa myönteisesti myös taloudelliseen kasvuun. Pitkällä aikavälillä yhteiskunnan aktiivisuuden merkitys korostuu. Tulevien vuosien tärkeimpiin tehtäviin kuuluu vahvistaa ympäristön huomioon ottavaa kasvua, joka parantaa työllisyyttä. Jotta yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus vahvistuisi, on mahdollisimman monen työikäisen voitava olla työssä.
- 4. VAKAUS. UUDEN TYÖN KIVIJALKA. 100 000 uutta työpaikkaa Suomessa on ensinnäkin pula työpaikoista. Toiseksi työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ammatillisesti eivätkä alueellisesti. Siksi uusien työpaikkojen luominen ja työmarkkinoiden toiminnan parantaminen ovat sosialidemokraattien kärkitavoitteet tulevissa vaaleissa. Tavoitteena on luoda Suomeen yli 100 000 uutta työpaikkaa vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Työllisyysaste on nostettava 75%:iin vuosikymmenen loppuun mennessä. Kasvulla ja täystyöllisyydellä turvataan suomalaisen hyvinvoinnin kestävä rahoitus. Julkinen talous tasapainoon oikeudenmukaisesti Julkisen talouden tasapainottamiseksi on laadittava kahden vaalikauden mittainen ohjelma. Välineitä ovat työllisyyspanostusten lisäksi tuottavuutta parantavat uudistukset mm. kuntarakenteessa sekä menojen uudelleenkohdentaminen. Yhteiskunnan tulopohjasta on huolehdittava. Laajamittaisia veronkorotuksia tai leikkauksia emme halua tehdä. Valtion velkaantuminen on pysäytettävä vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää vaalikauden alussa vahvoja kasvupanostuksia, työllisyyden nostamista kaikkea politiikkaa ohjaavaksi tavoitteeksi, työllisyysasteen kääntämistä nousuun, viennin lisäämistä sekä kurinalaisuutta koko vaalikauden menotaloudessa. Julkista taloutta on hoidettava siten, että Suomen luottokelpoisuus säilyy hyvänä ja korkotaso alhaisena. Työuria pidennettävä – eläkeikää ei nosteta Työuria on pidennettävä. Työssäolovuosien lisäämisessä erityispainopiste on työttömien työllistämisessä. Työurakeskustelussa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota työuran alkupäähän ja nuorten työllistymismahdollisuuksiin.
- 5. Työelämän laatua ja työhyvinvointia kehittämällä alennamme työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen uhkaa. Jo pelkästään masennuksen vuoksi eläkkeelle siirtyvien määrän puolittaminen nostaisi keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää tuntuvasti. Eläkeiän alarajaa ei tule nostaa. Mekaaninen korotus ei tuo uusia työpaikkoja eikä edesauta työssä viihtymistä eikä jaksamista. Nykyinen, hyviä tuloksia tuottava järjestelmä on joustava ja kunnioittaa ihmisten omia valintoja. Nuorisotyöttömyyden nollatoleranssi Nuorten yhä varhemmin alkava syrjäytymiskehitys on torjuttava. Suomella ei ole varaa jättää ainuttakaan nuorta tyhjän päälle. Merkittävässä asemassa tässä työssä on nuorten työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Nuorisotyöttömyydelle on asetettava nollatoleranssi. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja vastavalmistuneelle voidaan taata työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka. Pitkäaikaistyöttömyys katkaistava Pitkään työttömänä olleiden määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti. Pitkittyvä työttömyys altistaa niin taloudellisille kuin sosiaalisille ongelmille. Sitoudumme aktiiviseen ja laadukkaaseen työvoimapolitiikkaan. Työllisyysmäärärahojen tasoa on nostettava siten, että työttömyys voidaan katkaista nopeasti. Osatyökykyisten ihmisten mahdollisuutta osallistua työmarkkinoille on parannettava kehittämällä välityömarkkinoita ja sosiaalisen yrittäjyyden malleja. Vastuu vaikeimmin työllistyvien ihmisten palveluista keskitetään työvoiman palvelukeskuksiin. Laatua ja resursseja työvoimapalveluihin Työvoimakoulutukselle tarvitaan selkeät laatukriteerit. Koulutuksen on vastattava yksilön tarpeita ja tuettava yksilön nopeaa työelämään paluuta. Uusia palveluiden toimintamuotoja on otettava aktiivisesti käyttöön.
- 6. Jokaisella työttömällä on oikeus henkilökohtaiseen palveluun. Tämä vaatii riittäviä resursseja työvoimapalveluille ja kuntoutukselle. Kaikkien palveluiden tulee löytyä yhdestä paikasta. Työllistymisen esteet pois Työ pitää olla mahdollista vastaanottaa. Työnteon on oltava aina kannattavaa. Byrokraattiset esteet ja kannustinloukut on purettava. Pienten lasten vanhempien kohdalla on varmistettava työelämän ja palveluiden joustaminen perheen tarpeiden mukaisesti. Hoitoa tulee olla saatavilla siten, että työn vastaanottaminen on mahdollista. Asuntopolitiikalla on merkittävä rooli työn ja sen tekijän kohtaamisen helpottamisessa. Kohtuuhintaisten vuokra- ja omistusasuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa on lisättävä. KASVU. UUDEN TYÖN KESTÄVYYTTÄ. Hyvinvointivaltio luo pohjan kasvulle Hyvinvoivat kansalaiset ovat Suomen tärkein menestystekijä. Kaiken kasvupolitiikan keskiössä on inhimillisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen. Vahva, pohjoismaisen mallin mukaan toimiva hyvinvointivaltio on keskeinen kasvun avain ja sosiaalisen pääoman luoja. Hyvinvointipalveluiden merkitys kasvulle ja työllisyydelle sekä yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle on suuri. Kattavat ja laadukkaat terveyspalvelut, hyvä sosiaaliturva, laadukas koulutus sekä julkinen vastuu hyvinvoinnista luovat edellytykset kestävälle taloudelliselle kasvulle. Kunnat ovat myös merkittävä työllistäjä. Kuntien omassa toiminnassa on entistä enemmän kannustettava innovaatioihin ja parempien toimintatapojen kehittämiseen. On tärkeää kyetä vahvistamaan yhteisiä, julkisia palveluita ja parantamaan niiden laatua. Yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut voivat täydentää julkista palvelutarjontaa. Kahden kerroksen palveluita ei saa syntyä.
- 7. Jotta palvelut vahvistuisivat ja kuntatyön tuottavuus paranisi, sitoudumme kuntauudistuksen jatkamiseen. Tarvitaan työssäkäyntialueisiin perustuvia, vahvoja peruskuntia. Tarpeetonta hallintoa on karsittava ja siirrettävä resursseja palveluihin. Julkisten palveluiden henkilöstölle on taattava mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Valtion tuottavuusohjelma on muutettava henkilöstön leikkausohjelmasta kestävää, todellista tuottavuutta edistäväksi ohjelmaksi. Julkisen sektorin tuottavuuden mittaamiseen ja parantamiseen on luotava uusia, parempia mittareita. Luottamusta ja vakautta luova sopimuspolitiikka on oleellinen osa kasvun edellytysten vahvistamista. Sosialidemokraatit kannattavat sopimiseen perustuvaa yhteistyötä työmarkkinaosapuolten välillä, mikä turvaa palkansaajien ostovoiman myönteisen kehittymisen sekä parantaa tuottavuutta. Tuottavuus voi kehittyä vain sellaisessa ympäristössä, jossa työmarkkinaosapuolista molemmat sitoutuvat, menettelytavat ovat oikeudenmukaiset ja ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi. Tuloerojen kaventaminen on osa kasvupolitiikkaa Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa viimeisten vuosien aikana. Palkkojen osuus kansantulosta on laskenut pitkään samalla kun sosiaaliturvan varassa elävien suhteellinen köyhyys on lisääntynyt. Tämä on vähentänyt kotimaista kysyntää, mikä on osaltaan lisännyt työttömyyttä ja eriarvoisuutta. Eroja on kasvattanut erityisesti pääomatulojen osuuden nopea kasvu sekä niiden alhainen verotus. Tavoitteemme on vahvistaa ostovoimaa sekä kaventaa tuloeroja. Tämä on paitsi oikeudenmukaista, myös tehokasta talouspolitiikkaa. Tulonjaon oikeudenmukaisuudella on myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnan hyvinvointiin ja pitkän aikavälin kasvuedellytyksiin. Kaikki mukaan koulutukseen Suomi tarvitsee kaiken osaamisen ja lahjakkuuden täyteen käyttöön. Siksi jokaiseen lapseen ja nuoreen on panostettava. Koulutuksen tulee olla yksilölle maksutonta peruskoulusta korkea-asteelle. Laadukas varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmä ovat tulevaisuuden menestyksen kivijalka. Yhtenäisen peruskoulun vahvuuksista, ennen kaikkea tasa-arvosta, on
- 8. pidettävä kiinni. Keskeinen osa varhaiskasvatuksen sekä peruskoulun kehittämistä ovat pienemmät ryhmäkoot sekä riittävät opetuksen tukipalvelut. Koulutuksesta putoamista on vähennettävä oppivelvollisuutta laajentamalla sekä toisen asteen opintojen valinnanvapautta lisäämällä. Oppisopimuskoulutusta sekä muita joustavia mahdollisuuksia suorittaa toisen asteen tutkinto on lisättävä. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on siirrettävä aloille, joilla tulevaisuudessa on suurin työvoiman tarve kuten hoito- ja hoiva-alat. Avoimet ja erilaisuutta arvostavat yhteisöt ovat paras kasvualusta luovuudelle. Kansainvälisyyttä ja monipuolisempaa kielten ja kulttuurien opetusta lisätään kaikkeen koulutukseen aloittaen peruskoulusta. Aikuiskoulutusjärjestelmää uudistetaan. Tavoitteena on jatkuva uuden oppiminen ja oman osaamisen kehittäminen jo työuran aikana. Aikuiskoulutusta tulee kehittää henkilökohtaisten koulutustilien mallin pohjalta, tavoitteena laajempi valinnanvapaus ja erityisesti niiden ihmisten saaminen koulutuksen pariin, jotka eivät tällä hetkellä käytä aikuiskoulutuspalveluita. Uuden Noste-ohjelman kohderyhmänä ovat kaikkein vähiten koulutusta saaneet kansalaiset. Tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatioita tuettava Jotta talous voi kasvaa ja elinkeinorakenne uudistua, on panostettava tieteeseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. Näiden tuloksia on osattava hyödyntää tehokkaasti. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus pidetään vähintään nykyisellä tasolla. Panosten vaikuttavuutta parannetaan. Vahvistusta tarvitaan erityisesti perustutkimuksen rahoitukseen, josta yhä suurempi osa tulee jakaa laadun perusteella. Samalla korkeakoulujen opettaja-opiskelijasuhdetta on kyettävä parantamaan. Julkinen innovaatiorahoitus organisoidaan uudelleen. Rahoitusta suunnataan entistä enemmän myös uusille aloille ja pienempiin yrityksiin. Erityishuomio on suunnattava palveluelinkeinojen kehittämiseen. Tietoteknologialla lisää tuottavuutta
- 9. Suomesta on tehtävä maailman kärkimaa uuden tieto- ja viestintäteknologian soveltajana. Päällekkäiset ja jälkeenjääneet julkisen sektorin sähköiset palvelut on saatettava ajan tasalle. Julkisia sähköisiä palveluita ja tiedonhallintaprosesseja on kehitettävä keskitetysti. Niiden johtaminen on organisoitava yhteen paikkaan. Sähköistä asiointia on kehitettävä asiakkaiden näkökulmasta. Samalla julkisia tietovarantoja on avattava yhteiseen käyttöön. Teknologian avulla turvataan aito vuorovaikutus kansalaisten ja viranomaisten välillä. Nopeasti kehittyvän tietotalouden ansiosta palvelujen käyttäjät voivat olla mukana niiden suunnittelussa ja kehitystyössä. Julkisen vallan tulee turvata, että riittävän nopeat langattomat tietoliikenneyhteydet kattavat koko maan. Vihreää kasvua Tulevan taloudellisen kasvun on oltava taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää. Suomen on pyrittävä kohti energiatehokasta, vähäpäästöistä ja luonnonvaroja säästävää talousmallia. Oleellinen osa vihreää kasvua ovat investoinnit infrastruktuuriin erityisesti rautateiden lisäämisen osalta. Tämän lisäksi merkittävässä roolissa ovat asuminen ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen tiiviimmäksi. Ympäristön ja ilmaston kannalta kestävien ratkaisujen rakentaminen ja kehittäminen luovat uutta työtä kaikille aloille ja avaa merkittäviä vientimahdollisuuksia erityisesti ympäristöteknologialle ja palveluille. Suomella on runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia ekologisen matkailun kehittämisessä ympäristön puhtauden ja luonnon monimuotoisuuden ansiosta. Osana laajempaa kasvukäsitystä bruttokansantuotteen rinnalle luodaan ja otetaan käyttöön mittareita, jotka mittaavat yhteiskuntien todellista kehitystä ja hyvinvointia. Yrittäjyyden edellytykset kuntoon Valtiolla tulee olla aktiivinen rooli uuden kasvun lähteiden etsimisessä ja kehittämisessä sekä yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. Kasvuhakuisessa talouspolitiikassa on kyse ennen kaikkea suotuisan toimintaympäristön luomisesta
- 10. niin uudelle kuin jo olemassa olevalle elinkeinotoiminnalle. Yritysten toiminnan kannalta tärkeää ennustettavaa ja vakaata toimintaympäristöä tukee työmarkkinoita vakauttava sopimuspolitiikka. Elinkeinopoliittiset toimet tulee kohdistaa eniten tuottavuutta lisääville aloille ja siten, että ne luovat parhaat mahdolliset edellytykset talouskasvulle, työllisyydelle ja yrittäjyydelle sekä monipuolistavat suomalaista elinkeinorakennetta. Erityistä vahvistamista tarvitaan suomalaisessa liiketoimintaosaamisessa sekä innovaatioiden kaupallistamisessa. Yrityspalveluita ja –rahoitusta on koottava erityisesti aloittavien ja kasvuyritysten tukemiseksi. Pienyrittäjien koulutusta ja turvaa on parannettava. Suomi elää viennistä Tuorein talouskriisi osoitti, että olemme liian riippuvaisia yksittäisistä toimialoista ja niiden kilpailukyvystä. Tarvitsemme lisäksi uusia kasvun vetureita olemassa olevien vientivahvuuksiemme lisäksi. Suomalaista elinkeinorakennetta on monipuolistettava ja kasvatettava erityisesti palvelusektoria. Palvelut, korkea teknologia ja luovat alat tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Suomen talous on vahvasti riippuvainen viennistä. Kasvun kannalta ratkaisevaa on Suomen perinteisten vientimaiden talouskehitys sekä, miten hyvin valloitetaan uusia markkina-alueita. Tarvitaan aktiivista ja strategista vienninedistämispolitiikkaa. Suomen on onnistuttava lisäämään vientiään kasvaviin talouksiin erityisesti Kaukoidässä. Myös lähialueiden, kuten Venäjän, tarjoamat mahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti. Uutta teollisuuspolitiikkaa Suomi on siirtymässä palveluteolliseen yhteiskuntaan, jossa teollisuuden ja palveluiden rajapinnat hämärtyvät. Teollisuus tuottaa tuotteiden ohella entistä enemmän palvelukonsepteja. Palveluteolliset innovaatiot tarjoavat tulevaisuudessa merkittäviä mahdollisuuksia uuteen kasvuun. Myös perinteisen teollisuuden toimintaedellytyksistä on huolehdittava. On luotava kansallinen strategia teollisuuden jalostusarvon nostamiseksi ja tuotevalikoiman monipuolistamiseksi. Perinteisten vientituotteiden hintakilpailukykyä on
- 11. parannettava ja vientiteollisuuden kilpailuolosuhteet on saatettava keskeisten verrokkimaiden kanssa samalle tasolle. Energian saanti kilpailukykyiseen hintaan turvataan. Energian hintaan vaikuttavat energiaveropäätökset tehdään kauaskantoisesti, ottaen huomioon ilmastonsuojelu- ja energiansäästötavoitteet. Yrityksiä kannustetaan energiatehokkuusinvestointeihin. Energian tuotannon tulee olla monipuolista ja mahdollisimman omavaraista. Uuteen energiateknologiaan ja uusiutuviin energiamuotoihin panostetaan voimakkaasti ja kustannustehokkaasti. Julkisen sektorin on oltava edelläkävijä ja suosittava omassa toiminnassaan ympäristön kannalta kestäviä vaihtoehtoja. Näin luodaan uusia markkinoita ympäristöystävällisille tuotteille, prosesseille ja toimintatavoille sekä kannustetaan uusiin innovaatioihin. Erityisenä painopisteenä on energiatehokkuuden parantaminen. Monipuolistuvan metsäteollisuuden mahdollisuudet bioenergian tuotannossa on hyödynnettävä täysimääräisesti. Metsäteollisuudessa puulle on löydettävissä uusia työllistäviä mahdollisuuksia erityisesti rakentamisessa sekä muissa uusissa tuotteissa. Uusista perusteollisuuden aloista erityisesti kaivosteollisuus tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia niin suorina työpaikkoina kuin alan ympärille syntyvissä palveluissa sekä jatkojalostuksessa. Suomesta on tehtävä mineraalien kestävän hyödyntämisen globaali edelläkävijä. Kaikissa tuotantoketjun vaiheissa tarvitaan vahvaa kansallista ja valtion osuutta. Uutta ajattelua valtion omistajapolitiikkaan Kansallisvarallisuudesta on huolehdittava. Valtion omistajapolitiikan on oltava pitkäjänteistä, yhteiskuntavastuullista ja tähdättävä työllisyyden sekä omaisuuden arvon kasvattamiseen. Valtion on harjoitettava aktiivista omistajaohjausta ja esimerkillistä henkilöstöpolitiikkaa. Valtion on suunnattava omia panostuksiaan myös uusille aloille ja kasvuyrityksiin, jotka voivat olla tulevaisuuden menestyjiä.
- 12. Kasvua koko maahan Maan eri alueiden kilpailukyvystä on huolehdittava tukemalla alueiden omia vahvuuksia. Koko Suomen voimavarat on saatava tehokkaaseen käyttöön. Erityishuomio on suunnattava rakennemuutospaikkakuntiin. Rakennemuutospaikkakunnat tarvitsevat ylimenokausiksi joustavampaa ja monipuolisempaa työkalupakkia, joka edistää uutta yritystoimintaa ja kasvua. EU- rakennetukia on voitava soveltaa kaikenkokoisiin yrityksiin ja investointeihin. Rakennemuutoksen vaikutuksia voidaan ehkäistä myös ennakoivalla politiikalla. Pääkaupunkiseudun metropolialue on Suomen kasvun veturi. Metropolin erityishaasteisiin maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä on vastattava tehokkaalla, kuntarajat ylittävällä metropolipolitiikalla ja -hallinnolla. Kasvu vaatii ensiluokkaista infrastruktuuria. Jotta liikenne säilyy sujuvana ja turvallisena ja ympäristöpäästöt vähenevät, on liikenneväylien kuntoa kehitettävä ja perusväylänpito turvattava. Etusijalla ovat kasvua tukevat, suuria liikennemääriä palvelevat, isot maakunnalliset ja kustannushyötysuhteeltaan parhaat hankkeet. Myös rajat ylittävän liikenteen sujuvuus on turvattava. Liikennehankkeiden toteutukseen on kehitettävä uusia rahoitusmalleja. Työllisyyttä tukeva verolinja Verotuksen on oltava selkeää ja ennustettavaa. Tavoitteena on julkisten menojen rahoituksen turvaava, talouskasvua ja työllisyyttä tukeva sekä tulo- ja varallisuuseroja kaventava kokonaisverouudistus. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verottamisesta pääomatulojen ja varallisuuden progressiiviseen verottamiseen. Laaja ja kattava veropohja mahdollistaa kohtuulliset veroasteet. Yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavat, merkittävät veropäätökset on tehtävä heti vaalikauden alussa. Yhteisövero tulee säilyttää jatkossakin nykyiseen tapaan riittävän kilpailukykyisellä tasolla.
- 13. UUDET PELISÄÄNNÖT TALOUTEEN JA TYÖMARKKINOILLE. Reilumpi globalisaatio Vakaan talouskehityksen turvaamiseksi ja uusien finanssikriisien ehkäisemiseksi edistämme aktiivisesti ylikansallisia ratkaisuja, joilla globaalia taloutta kyetään ohjaamaan oikeudenmukaisempaan ja kestävää kasvua tukevaan suuntaan. Suomen vahvuus tässä työssä on pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli ja tärkein työväline Euroopan unioni. Keskeisin lyhyen aikavälin tavoitteemme on saada aikaan spekulatiivisia pääomaliikkeitä rajoittava rahoitusmarkkinavero. Mahdollisten kriisien aiheuttajien on kannettava vastuunsa aiheuttamistaan ongelmista. Avoimet ja yhtenäisesti toimivat rahoitusmarkkinat ovat Suomen etu. Ne turvaavat ennen kaikkea luotto- ja pääomamarkkinoiden maksuvalmiutta. Pankeilta tulee vaatia nykyistä suurempaa vakavaraisuutta eli omaa pääomaa. Jotta talouskasvua ei vaaranneta, kasvavat vakavaraisuusvaatimukset täytyy ottaa käyttöön asteittain noususuhdanteessa. Globalisaatio on kestävää vain, mikäli kaikki pääsevät nykyistä tasapuolisemmin sen eduista osallisiksi. Tämä edellyttää maailmanlaajuisen köyhyyden lievittämistä sekä maailman kauppajärjestelmän pelisääntöjen kehittämistä. Työelämän perusoikeudet on turvattava kaikkialla maailmassa. Harmaa talous kuriin Veronkierto ja muu talousrikollisuus aiheuttaa vuosittain miljardiluokan tappiot yhteiskunnalle. Tästä kärsivät rehelliset yritykset, joiden kilpailuasetelma heikkenee. Samoin veronmaksajat, joiden verorasitus nousee korkeammaksi kuin tilanteessa, jossa kaikki hoitaisivat lainmukaiset velvoitteensa. Harmaata taloutta on torjuttava tehokkaasti. Sitä valvoville viranomaisille on taattava riittävät resurssit ja lainsäädäntöä on tarkistettava siten, että väärinkäytökset voidaan estää. Suomen on toimittava aktiivisesti kansainvälisessä yhteistyössä veroparatiisien lakkauttamiseksi.
- 14. Työehtojen valvonta kuntoon Reilut työehdot ja yhdenvertainen asema kuuluvat kaikille. Tällä hetkellä työmarkkinat ovat jakaantumassa kahtia ja tietyillä aloilla työntekijöiden asema on erittäin heikko. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ulkomaalaiset työntekijät, joiden oikeuksia poljetaan säännönmukaisesti. Suomessa tehtävässä työssä on aina noudatettava suomalaisia työehtoja. Työehtojen valvontaa on lisättävä epäreilun kilpailun estämiseksi ja työntekijöiden oikeuksien vahvistamiseksi. Ammattiliitoille on annettava kanneoikeus ja tilaajavastuulakia on vahvistettava osana työmarkkinoiden oikeudenmukaisuuden vahvistamista. UUSI TYÖ. MAAILMAN PARAS TYÖELÄMÄ. Hyvä työelämä ihmisten ehdoilla Koska työ on keskeinen osa elämäämme, on työssä ja työpaikoilla voitava hyvin. Ilman hyvää työelämää ja ilman työstään innostuneita, sitoutuneita ja motivoituneita työntekijöitä emme voi menestyä emmekä luoda hyvää yhteiskuntaa. Hyvä työelämä joustaa ihmisten ehdoilla. Sosialidemokraattien tavoitteena on toteuttaa laajamittainen työelämän reformi, jonka puitteissa työelämän laatua, työssä viihtymistä ja hyvinvointia parannetaan. Suomalaisesta työelämästä on tehtävä maailman paras. Työelämän laadun kehittäminen pidentää työuria, lisää hyvinvointia ja vähentää aikaista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Pätkä- ja silpputyön teettämiseen sekä itsensä työllistävien asemaan liittyvät ongelmat on ratkaistava. Tavoitteena on työnmuodosta riippumaton yhdenvertaisuus lain ja sopimusten edessä. Työn tulee olla teettäjälleen samanhintaista riippumatta teettämisen ja tekemisen tavasta. Sukupuolten väliset perusteettomat palkkaerot on poistettava sekä lisättävä isien mahdollisuuksia käyttää perhevapaita. Työstä saadulla palkalla on voitava elää. Emme hyväksy työtä tekevien köyhien luokan juurtumista Suomeen.
- 15. Työelämän reformi - turvaa ja valinnanvapautta Sosialidemokraattinen työelämän reformi rakentuu turvan ja jouston varaan. Vuokratyöntekijöiden asemaa parannetaan vahvistamalla työsuhdeturvaa sekä takaamalla varallaolokorvauksen kaltainen takuupalkka. Pätkä- ja silpputyöntekijöiden oikeus lomaan ja elpymiseen turvataan lomapankkien käyttöönotolla. Mahdollisuudet jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja uuden oppimiseen antavat paitsi eväitä oman työn tekemiseen entistäkin paremmin, myös turvaa. Samalla ne vähentävät riippuvuutta yhdestä työnantajasta. Oleellinen osa parempaa työssä jaksamista ja viihtymistä ovat työntekijöiden vapautta lisäävät joustot mm. työajoissa. Vapaaehtoista siirtymistä osa-aikatyöhön helpotetaan. Työaikapankit, joiden puitteissa työntekijät voivat räätälöidä työaikansa omaan elämäntilanteeseensa sopivaksi on otettava käyttöön. Samalla vuorotteluvapaan ehtoja on parannettava. Erityisen kehittämisen kohteena on suomalainen johtaminen. Työntekijällä on oikeus reiluun esimieheen ja esimiehellä oikeus valmiuksiin olla hyvä esimies. Hyvä työyhteisö panostaa jokaisen jäsenensä työelämätaitoihin. Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä työntekijöiden ja työnantajien korkeaa järjestäytymisastetta. Työpaikkojen luottamushenkilöiden asemaa ja oikeuksia on vahvistettava, sekin on osa reilumpaa työelämää.