3. 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta
2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle
2016
3. Luottamus ja tulevaisuudenusko koetuksella.
Suomi on menossa kohti suurempia ristiriitoja ja
tuloeroja.
4. SUOMEN KASVU JÄÄ JÄLKEEN MUUSTA
EUROOPASTA
Komission kasvuennuste (syksy 2015), 2015-2017
0
0,6
1,1
1,7
2,2
2015 2016 2017
Suomi EU
5. KULUTTAJIEN LUOTTAMUS ON HEIKENTYNYT
NOPEASTI TÄMÄN VUODEN AIKANA
Kuluttajien luottamusindikaattori 2005-2015 (Tilastokeskus)
8. 1. Kasvu ja työpaikat ratkaisevat
2. Oikeudenmukaisuutta vahvistettava
3. Tasapaino saavutetaan tuloja lisäämällä ja menoja
vähentämällä
4. Veropohjaa laajennetaan, finanssisektori mukaan
- kohti eurooppalaista verorakennetta
9. VEROTUKSEN RAKENNE: SUOMI VS. EU
Suomi
Työn verotus
Kulutus
Omistaminen
EU
14,3
32,4
53,2
20,8
28,5
51
Eurostatin (“Taxation Trends in European Union”, 2014) jaottelun mukaan omistamisen ve- roihin
lasketaan yritysverot (Suomessa yhteisövero), pääomatulovero, kiinteistövero, varallisuusvero,
varainsiirtovero, perintö- ja lahjavero sekä yrittäjien tuloistaan maksamat verot ja pakolliset maksut. Siis
sekä itse pääomaan että sen tuottoon kohdistuvia veroja. Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU:ssa
keskimäärin, omistamisen verotuksen osuus olisi noin 5,5 miljadia euroa suurempi kuin nyt. Tiedot vuodelta
2012. (Olli Savela/ Tilastokeskus, 4.5. 2015)
10. PÄÄOMAAN KOHDISTUVAT VEROT*
EU-KESKIARVON ALAPUOLELLA
*yritysverot (Suomessa yhteisövero), pääomatulovero, kiinteistövero, varallisuusvero, varainsiirtovero, perintö- ja lahjavero sekä
yrittäjien tuloistaan maksamat verot ja pakolliset maksut. Siis sekä itse pääomaan että sen tuottoon kohdistuvia veroja.
Olli Savela/ Tilastokeskus 4.5. 2015 via ”Taxation Trends in European Union” (Eurostat, 2014)
11. 0
Pääomatulojen verotus
Yritysten voittojen verotus
Pankki- ja sijoitustoiminnan verotus
Polttoaineverotus
Autoverotus
Perintöverotus
Kiinteistöverotus
Arvonlisäverotus
Palkka- ja eläketulojen verotus
Energiaverotus (mm. sähkövero)
Ei mikään edellisistä
Ei osaa sanoa
10 20 30 40 50 60
TNS Gallupin tutkimus 6.-10.11.2015
KANSALAISET TUKEVAT
VEROPOHJAN LAAJENTAMISTA
TNS Gallup selvitti marraskuun alussa kansalaisten
näkemyksiä veropohjan laajentamisesta.
13. - Työstä ja eläkkeistä enemmän käteen
- Rinteen malli: uusia työpaikkoja tässä ja nyt
- Yrittäjyyden ja viennin täsmätoimet
- Koulutuksen leikkaukset perutaan
- Rahoitusvero (Financial Activities Tax, FAT)
- Vähemmän velkaa.
VAIHTOEHTOBUDJETTI LYHYESTI
15. MENOT
MENOJEN LISÄYKSET JA MENOJEN VÄHENNYKSET
• Työ ja kasvu ~ 600
– Työllisyysrahat
– Infrahankkeet
– Homekoulut, päiväkodit ja kirjastot
• Reilu peli ~ 300
– Kehitysyhteistyö
– Indeksileikkausten peruminen
– Harmaan talouden torjunta
• Osaamisen ja osallisuuden Suomi ~ 200
– Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen
– Yliopistojen toiminnan rahoittaminen
– Ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoittaminen
MENOJEN LISÄYKSET JA VÄHENNYKSET YHTEENSÄ -1068
22. TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET TÄSSÄ JA NYT
• Työttömyys maksaa yhteiskunnalle vuosittain yli 6 miljardia euroa. Vain
noin 10 prosenttia rahoista käytetään työtä vailla olevien ihmisten
työllistämiseen ja kouluttautumiseen.
• Tätä suhdetta on muutettava merkittävästi.
• Työttömyysturvan tärkeimmäksi tavoitteeksi nopea työllistyminen
• Rinteen malli työllistäisi 15 000 henkilöä tässä ja nyt. Se tasapainottaisi
julkista taloutta 140–250 miljoonalla eurolla (Lähde: Eduskunnan
tietopalvelu)
• Yhteensä kaikki vaihtoehtobudjetin toimet lisäävät työllisyyttä
35 000 henkilöllä, mikä kasvattaa työllisyysastetta noin 1,3
prosenttiyksikköä. Tämä parantaisi julkisen talouden tasapainoa noin
miljardilla eurolla.
25. TEL
• TEL-maksun väliaikaisen alennuksen ansiosta työnantajat
säästäisivät työvoimakuluissa satoja miljoonia euroja vuodessa ja
suurempi nettopalkka
• Maksuja alennetaan yhteensä 0,8 prosenttia (jakautuu puoliksi
työnantajan ja palkansaajan välillä) väliaikaisesti vuosina 2016–
2018.
• Lisää työntekijöiden ostovoimaa. Kasvua ja työtä tässä ja nyt
• Vahvistaa yritysten kilpailukykyä.
• Varmistetaan eläkejärjestelmän pitkäaikainen kestävyys. Maksu
mitoitetaan korkeammalle tasolle 2020–2023, millä korvataan
tehty alennus. Aikataulusta ja toimista sovitaan kolmikantaisesti.
26. SUOMI TYÖLINJALLA
• Työllisyysvaikutukset n. 35 000 henkilötyövuotta
• Vähemmän velkaa 0,3-0,9 miljardia
• Vaikutukset kuntatalouden ja sosiaaliturvarahastojen
tasapainoon ovat pieniä
27. VAIKUTUKSET VALTIONTALOUTEEN
• 300 miljoonaa euroa vähemmän velkaa.
• 35 000 uutta työpaikkaa
• Velantarve pienenee jopa 1 miljardilla eurolla.