SDP:n avoin muistio.

1. Oppivelvollisuuden
pidentäminen
Esa Suominen
22.8.2013

2. Tausta
• Toisen asteen koulutuksen ja valmistavien koulutusten
ulkopuolelle jää joka vuosi tuhansia nuoria. Vuonna 2011
Tilastokeskuksen mukaan tällaisia nuoria oli 3560 (5,7%
ikäluokasta).
• Käytännössä Suomessa on käynnissä tuhansien nuorten
jokavuotinen putoaminen koulutusputkesta. Merkittävä osa näistä
nuorista ei missään vaiheessa aloita toisen asteen koulutusta.
• SDP:n ministereistä Lauri Ihalainen ja Krista Kiuru ovat esittäneet
julkisuudessa oppivelvollisuusiän nostamista. Uudistuksella on
laajaa kannatusta myös työmarkkinajärjestökentässä (kannattajia
mm. SAK, STTK, Akava ja OAJ).
• Kriittisiä uudistusta kohtaan ovat olleet pääasiassa
oikeistopuolueiden edustajat.

3. • SDP on esittänyt kesällä 2013 oppivelvollisuuden pidentämistä
vuodella kattamaan toisen asteen opintojen tai niihin valmistavan
koulutuksen ensimmäinen vuosi. Tällä tavoin voidaan varmistaa,
että jokainen nuori vähintään aloittaa toisen asteen opinnot tai
osallistuu niille valmentavaan koulutukseen. Esitys perustuu SDP:n
puoluekokouksen linjauksiin oppivelvollisuusiän nostosta.
• Oppivelvollisuuden pidentäminen ei tarkoittaisi perusopetuksen
pidentämistä, vaan toisen asteen koulutukseen, valmistavien ja
valmentavien koulutusten tekemistä velvoittaviksi niille, jotka
muutoin eivät ole koulutukseen hakeutuneet.
• Avausta ei ole tarkoitettu ainoaksi keinoksi vastata
monimutkaiseen ongelmaan, vaan yhdeksi osaksi keinovalikoimaa.
Miten toimii?

4. • Työvuosien odote määrittyy erittäin voimakkaasti tutkinnon
suorittamisen perusteella. Perusasteen varaan jääminen
tarkoittaa käytännössä erittäin suurta todennäköisyyttä jäädä
hyvin lyhyen työuran varaan.
• Suomen oppivelvollisuus on tällä hetkellä Euroopan lyhimpiä.
Eurooppalaisista maista vain Turkissa on Suomea lyhyempi
oppivelvollisuus. Merkittävä osa muista Euroopan maista on joko
aloittanut toimet oppivelvollisuusiän nostamiseksi tai
vaihtoehtoisesti toteuttanut nostoja viime vuosina. Suomessa
oppivelvollisuutta ei ole pidennetty 80-luvun jälkeen.
• Vuoden pidennys loisi yhden vuoden ohjaavan ja valmistavan
jakson joka puuttuisi nimenomaan niiden nuorten ongelmiin jotka
eivät jatkaisi muuten opintojaan. Kynnys madaltuisi ja uudistus
edistäisi myös koulutus/nuorisotakuun toteutumista.
Perustelut

5. • Koskee kaikkia oppivelvollisuuden piirissä olevia nuoria.
Käytännössä pidennys koskee kuitenkin vain niitä nuoria, jotka
eivät hakeudu mihinkään koulutukseen peruskoulun jälkeen. Se
lähes 95% nuorista, jotka jatkavat peruskoulun jälkeen suoraan
opintojaan toisella asteella, eivät huomaa mitään eroa nykyiseen
tilanteeseen pl. oppimateriaalien muuttuminen maksuttomiksi
toisen asteen ensimmäisenä vuonna.
Keitä uudistus koskisi?

6. • Luotettavammat ja ajantasaisemmat kustannusarviot, jotka on
laadittu virkamiestyönä Opetus- ja kulttuuriministeriössä antavat
uvuksi ensimmäisenä vuonna n. 12,5 miljoonaa euroa jonka
jälkeen vuosittainen lisäkustannus vakiintuisi lähelle 30
miljoonaa euroa.
• Näistä suurin osa koostuu oppimateriaalikustannuksista. Loput
kustannukset jakaantuvat kuljetuskustannuksiin sekä
oppilaspaikkojen lisäyksiin.
• Lisäksi on huomioitava, että pidennyksestä kertyy myös säästöjä,
kun resursseja voidaan siirtää muualle toiminnasta jolla
peruskoulun päättäneitä, ilman koulutuspaikkaa jääneitä, nuoria
pyritään haravoimaan erilaisten projektien kautta
jatkokoulutuksiin tai muuhun aktivoivaan toimintaan.
Mitä maksaa?

7. Miksi oppivelvollisuuden pidennys ja ”pakottaminen”, miksei
opinto-ohjauksen lisäämistä?
•Opinto-ohjaus ei vähene tai poistu peruskoulun valikoimasta
oppivelvollisuuden pidentämisen myötä.
•Opinto-ohjausta ja muita toimia on myös kehitetty jo pitkään.
Tästä huolimatta koulutuksesta pudonneiden määrä on pysynyt yli
ajan miltei vakiona eikä ole hyvistä yrityksistä huolimatta osoittanut
juuri minkäänlaista putoamista. Tämä osoittanee, että tarvitaan
uusia ja tehokkaampia toimia.
Kysymyksiä, väitteitä ja vastauksia

8. Ei ole hallitusohjelmassa, siksi ei voida toteuttaa.
•Kyseessä on rakenteellinen uudistus, jollaisia useat hallituspuolueet
ovat esittäneet ohitse hallitusohjelman kirjausten. Kuten mm.
ministeri Vapaavuori on todennut Helsingin Sanomissa;
hallitusohjelmien on elettävä ajassa ja uudistuksia tulee voida tehdä
myös ohjelman ohi mikäli tilanne näin ehdottomasti vaatii.
Tuhansien nuorten vuosittainen koulutuksesta syrjäytyminen lienee
kiistatta tällainen hanke.
Kysymyksiä, väitteitä ja vastauksia

9. Kaikille ei sovi koulunpenkki.
•Väite pitää paikkansa. Siksi tutkintojen suorittamisvaihtoehtoja
tuleekin monipuolistaa. Tähän tähdätään esimerkiksi nuorten
oppisopimuskoulutuksen merkittävällä kasvattamisella, kehittämällä
monimuotoisempia tapoja suorittaa ammatillinen koulutus (ns. 2+1-
malli) jne. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei sulje näitä entistä
monipuolisempia suorittamistapoja pois keinovalikoimasta.
•Oppivelvollisuuden pidennys ei tarkoita velvollisuutta jatkaa
opintoja oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa, vaan käytössä pitää
olla koko toisen asteen koulutuksen kirjo nykyisessä laajuudessaan.
Kysymyksiä, väitteitä ja vastauksia

10. Putoavilla ei ole opiskelumotivaatiota.
•Ylivoimainen enemmistö niistä nuorista, jotka ovat jääneet vaille
toisen asteen koulutuspaikkaa peruskoulun päättyessä, on hakenut
toisen asteen koulutukseen. Mikäli koulutukseen hakemista voidaan
pitää merkkinä motivoitumisesta koulutukseen osallistumiseen,
kuten varmasti voidaan, ei tämä argumentti ole millään muotoa
paikkaansa pitävä.
Kysymyksiä, väitteitä ja vastauksia

11. Kiitos!