Danske Bankin kuluttajaekonomisti Henna Mikkosen Kuluttaja 2017 -katsaus on paketti talouden ilmiöitä, jotka vaikuttavat erityisesti yksittäisten ihmisten ja kotitalouksien tilanteeseen 2017. Liitteenä olevassa katsauksessa tarkastellaan mm. työllisyysnäkymiä, hintojen ja palkkojen kehitystä, velallisten tilannetta ja suomalaisten varallisuuden kehitysnäkymiä.

1.  Suomen taloustilanne on piristynyt, vaikka kasvu on edelleen maltillista.
Talouden elpyessä työttömyys laskee ja ihmisten työllistymisnäkymät
parantuvat. Myös nuorisotyöttömyys on kääntynyt laskuun.
 Kotitalouksien tulot eivät suuremmin nouse; viime kesänä aikaansaatu
kilpailukykysopimus pitää palkankorotukset pieninä ja eläkeläisten osalta
työeläkkeet nousevat vain vähän. Työn sivukuluja siirtyi vuoden alusta
enemmän työntekijöiden maksettavaksi, mutta tämä on kompensoitu
ansiotuloverotuksen alennuksilla.
 Hintojen nousu eli inflaatio tekee paluutaan ja syö valtaosan kuluttajien
ostovoiman kasvusta. Erityisesti polttonesteiden hinnat ovat nousussa.
Viime vuonna terveyspalveluiden hinnat nousivat nopeasti, mutta nousu
tasaantunee kuluvana vuonna.
 Korkotaso pysyy matalana vuonna 2017 tukien velallisten kotitalouksien
taloustilannetta. Säästäjille korkojen mataluus on haaste; talletusten
reaalinen (inflaation ja verojen jälkeinen) tuotto on painunut miinukselle.
 Inflaation ylittävän tuoton saamiseksi on säästäjien hyväksyttävä jonkin
verran riskiä sijoituksissaan esimerkiksi osakesijoituksia lisäämällä.
Osakemarkkinoiden tuotot jäävät arviomme mukaan pitkän ajan
keskiarvoja matalammalle, mutta ovat kuitenkin selvästi perinteisiä
korkosijoituksia korkeammalla. Arvojen heiluntaan on syytä varautua.
 Asuntojen hinnat nousevat maltillisesti koko maan tasolla. Alueellinen
eriytyminen jatkuu ja hintojen nousu painottuu pääkaupunkiseudulle ja
kasvukeskuksiin. Koska suomalaisten varallisuudesta valtaosa on kiinni
asunnoissa, aiheuttaa tämä eriytymistä myös suomalaisten
varallisuuskehityksessä.
31. tammikuuta 2017
Kuluttajan vuosi 2017
Työllisyystilanne paranee, inflaatio syö ostovoiman kasvun

2. Työllistymisnäkymät valoisammat
Suomen työttömyysaste on kääntynyt laskuun. Työttömyysasteen trendi (joka
huomioi kausivaihtelun) on painunut 8,7 prosenttiin (marraskuu 2016) kun
kesällä 2015 se saavutti tämän taloussyklin huippunsa 9,5 prosenttia. Miesten
työttömyys on laskenut naisten työttömyyttä nopeammin, aivan kuten se myös
nousi nopeammin finanssikriisin aikana. Myös nuorisotyöttömyys on kääntynyt
laskuun. Tämä on erittäin hyvä uutinen nuorten tulevaisuusnäkymien kannalta,
sillä pitkittynyt taantuma on iskenyt erityisesti nuoriin ja nuorten tulotason
kehitys on jäänyt jälkeen muista ikäluokista.
Alueelliset erot työttömyysasteessa ovat suuria. Korkeinta työttömyys on
Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Matalimmat luvut löytyvät
Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta. Toimialoittain tarkasteltuna suurimmat
työllistäjät ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, teollisuus ja kauppa. Näistä
teollisuuden osuus on pienentynyt selvästi viimeisen 10 vuoden aikana, kun
taas sosiaali- ja terveyspalveluiden rooli työllistäjänä on kasvanut. Viime
vuonna työllisyys kasvoi erityisesti rakentamisen, liikenteen ja kaupan alalla.
Huolestuttava piirre Suomen työmarkkinoilla on se, että yli vuoden työttöminä
olleiden pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut nopeasti. Yli vuoden
työttömänä olleita tilastoitiin marraskuussa 2016 yli 120 000, eli noin 6
prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Viimeksi pitkäaikaistyöttömien määrä
Suomessa on ollut näin suuri 1997. Osa pitkäaikaistyöttömyydestä saattaa
muuttua rakenteelliseksi, jolloin nämä henkilöt syrjäytyvät työmarkkinoilta ja
uuden työn löytäminen on vaikeaa, vaikka suhdannetilanne paranisi.
Pitkäaikaistyöttömät putoavat jatkossa entistä nopeammin peruspäivärahan
varaan, kun ansiosidonnaisen päivärahan kesto laski sadalla päivällä (ei koske
58 vuotta täyttäneitä). Keskituloisen työttömäksi jäävän palkansaajan saama
työttömyyskorvaus putoaa tämän myötä kokonaisuutena yli 4 000 euroa.
Jatkossa odotamme työttömyyden jatkavan laskuaan Suomen talouden
jatkaessa elpymistään. Ennustamme työttömyysasteen laskevan 8,3
prosenttiin vuonna 2017 ja vuonna 2018 se voi jo painua 8,0 prosenttiin.
Tulotason nousu vaisua
Sekä palkansaajien että eläkeläisten tulotason nousu jää vaisuksi.
Kilpailukykysopimuksen myötä palkkaneuvotteluissa noudatetaan pitkälti
nollakorotuslinjaa. Tosin jonkinasteisia liukumia sopimuskorotusten päälle
todennäköisesti nähdään, kuten yleensäkin. Ennustamme ansiotason nousevan
keskimäärin 0,8 prosenttia, mikä on selvästi keskimääräistä maltillisempaa.
Työeläkkeitä nostetaan 0,6 prosenttia vuoden 2016 palkka- ja
kuluttajainflaatioihin perustuen. Kansaneläke (ja muut kansaneläkeindeksiin
sidotut etuudet kuten lapsilisät, työttömyyspäiväraha, takuueläke) sen sijaan
laskee 0,85 prosenttia.
Vaisun palkkakehityksen lisäksi kuluttajien ostovoimaan vaikuttavat maksetut
verot ja muut veroluonteiset maksut. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti osa
palkan sivukuluista siirtyy työntekijän maksettavaksi. Nämä kiristykset
kuitenkin kompensoidaan veroalennuksilla.
Työttömyys laskussa
Ansiotason nousu vähäistä
Työllisten määrä eri toimialoilla

3. Matala korkotaso tukee velallisia – mutta on myös riski
Reilulla puolella kotitalouksista on velkaa ja kolmanneksella asuntolainaa. Näitä
kotitalouksia matala korkotaso on tukenut viime vuosina paljon, sillä velkojen
korkomenot ovat ennätysmatalalla. Esimerkiksi uusien asuntolainojen
keskikorko on painunut Suomessa 1,1 prosenttiin, mikä on tilastohistorian
matalin taso. Se on myös koko euroalueen matalin taso, eli suomalaiset
velalliset ovat erityisesti hyötyneet korkojen laskusta viime vuosina. Myös
asuntolainojen keskimarginaalit ovat lipuneet alaspäin viime vuosina.
Matala korkotaso on myös houkutellut velanottoon. Velkojen suhde
käytettävissä oleviin tuloihin onkin noussut ennätyskorkealle. Velkaantumisen
kasvu on tosin maltillistunut viime vuosina. Eurooppalaisessa vertailussa
suomalaisten velkaantuneisuus on hieman euroalueen keskitasoa
korkeammalla, mutta muita Pohjoismaita matalammalla.
Vuonna 2016 astui voimaan uusi lainakatto, jonka mukaan asuntolainaa saa
enintään 90 prosenttia (95 % ensiasunnon osalta) vakuuksien arvosta.
Ennakkosäästämistä siis tarvitaan aiempaa enemmän. Tämä voi hillitä
velkaantumisen kasvua jatkossa. Lisäksi asuntolainojen korkovähennystä
pienennetään asteittain. Vuonna 2017 asuntolainan koroista saa vähentää 45
prosenttia (vuonna 2016 55 %). Esimerkiksi 100 000 euron asuntolainasta
saatava veroetu vuonna 2017 on 146 euroa kun korko on 1,08 %
(suomalaisten asuntolainakannan keskikorko marraskuussa 2016).
Vaikka kotitalouksien velkakanta on kasvanut, ovat velanhoitoon käytettävät
korkokulut samanaikaisesti kuitenkin matalammalla kuin koskaan aikaisemmin.
Tämä johtuu pitkälti siitä, että valtaosa suomalaisten asuntolainoista on sidottu
lyhyisiin markkinakorkoihin, jolloin korkojen lasku näkyy nopeasti maksetuissa
korkomenoissa. Kolikon kääntöpuolena on se, että korkojen noustessa
suomalaisten korkokulut tulevat nousemaan nopeammin. Omaa talouttaan ei
kannatakaan laskea sen varaan, että korkotaso pysyisi matalana pitkään.
Lainanotto kannattaa suhteuttaa tuloihin ja myös pelivaraa omaan talouteen on
hyvä jättää. Korkojen nousua vastaan voi halutessaan suojautua ja erilaiset
lainoihin sidotut joustomahdollisuudet, kuten lyhennysvapaat, tuovat hetkellistä
joustoa esimerkiksi elämäntilanteen muuttuessa.
Inflaatio tekee paluutaan
Viime vuosina kuluttajat ovat saaneet nauttia maltillisesta hintojen noususta.
Vuonna 2015 hinnat jopa laskivat, mikä on Suomen taloudessa harvinainen
ilmiö. Edellisen kerran vastaavaa nähtiin 1950-luvulla. Euroajan
keskimääräinen inflaatio on Suomessa ollut noin 1,6 prosenttia vuodessa.
Vuonna 2016 hinnat nousivat maltillisesti, keskimäärin 0,4 prosenttia
vuodentakaisiin tasoihin verrattuna.
Pääryhmittäin tarkasteltuna eniten laskivat elintarvikkeiden hinnat.
Elintarvikkeista hintojen laskua nähtiin erityisesti lihan, munien ja kahvin
hinnassa kun sen sijaan kalan ja perunan hinnat nousivat. Pääeristä eniten
kallistuivat terveystuotteet ja -palvelut, erityisesti hammashoidon ja
sairaalapalveluiden hinnat. Tämä selittyy vuoden 2016 alusta voimaantulleilla
maksukorotuksilla. Jatkossa terveystuotteiden hintojen nousu maltillistunee.
Asuntovelat ikäluokittain per hlö
(2015, mukana velalliset kotitaloudet)
Ikä Asuntovelkaa
keskimäärin
-19 68 400
20-29 79 400
30-39 81 400
40-49 66 700
50-59 47 800
60- 31 400
Velkaantuneisuus ja korkomenot
Velkaantuneisuus eri maissa
Kulutuskorin hintojen muutos
Ryhmä Osuus
kulutuk-
sesta %
(2012)
Hinnan-
muutos
%
2016
Elintarvikkeet 12 -1,1
Alkoholijuomat ja tupakka 2 1,0
Vaatteet ja jalkineet 3 -0,6
Asuminen ja energia 29 0,5
Kodin kalusteet, koneet 5 -0,3
Terveys 3 6,8
Liikenne 16 -0,2
Tietoliikenne 3 0,9
Kulttuuri ja vapaa-aika 10 -0,6
Hotellit, ravintolat 4 1,7
Muut tavarat ja palvelut 11 -0,2
Lähde: Tilastokeskus
Lähde: Tilastokeskus

4. Terveyspalveluiden hintojen nousun myötä vanhustalouksien inflaatio oli viime
vuonna muita kotitalouksia korkeammalla. Ruoan ja polttonesteiden hinnan
lasku on sen sijaan helpottanut erityisesti lapsiperheiden tilannetta. Yleisesti
ottaen erot erityyppisten kotitalouksien välillä ovat kuitenkin keskimääräisesti
pieniä – yksilölliset erot voivat toki olla merkittäviä oman kulutuskorin
rakenteesta riippuen.
Kausiluontoisuutta hinnoissa näkyy erityisesti vaatteiden ja jalkineiden sekä
jossain määrin kodinkoneissa ja kalusteissa: näitä tuotteita kannattaa hankkia
tammi- tai heinäkuussa, koska silloin niiden hinnat ovat tyypillisesti selvässä
laskussa alennusmyyntien vuoksi.
Viime vuosina on nähty merkittävä ero omistusasujan ja vuokra-asujan
kustannuksissa. Omistusasujien kustannukset ovat laskeneet korkojen laskun
ja asuntojen hintojen maltillisen kehityksen myötä. Vuokrat ovat sen sijaan
jatkaneet nousuaan taantumasta huolimatta. Viimeisten tilastojen mukaan
tämä revennyt ero on tosin pienentymässä, kun asuntojen hinnat (etenkin
omakotitalojen) ovat nousussa ja vuokrien nousu on hidastunut.
Jatkossa odotamme hintojen nousun Suomessa kiihtyvän 1,3 prosenttiin 2017
ja 1,5 prosenttiin vuonna 2018. Merkittävin inflaatiota kiihdyttävä tekijä on
öljyn hinnan nousu, joka näkyy erityisesti polttonesteiden hinnoissa. Hintojen
laskun ajat ovat siis takanapäin. Inflaatiopaineet ovat kuitenkin suhteellisen
maltillisia. Kuluttajien vaisusta tulokehityksestä johtuen maltillinenkin hintojen
nousu riittää kuitenkin painamaan kuluttajien ostovoiman kasvun lähelle nollaa.
Vaikka Suomen talous on yleisesti piristymässä, kuluttajien ostovoiman kasvu
on hyytymässä.
Kuluttajia koskevia veromuutoksia vuodelle 2017
 Palkansaajien veroasteet laskevat noin 0,5 %-yksikköä. Myös yrittäjien
tuloverotus kevenee
 Perintö- ja lahjaverotus kevenee ja lahjaverotuksen alaraja nousee
 Kotitalousvähennystä kasvatetaan
 Asuntolainojen korkovähennystä pienennetään
 Kiinteistövero nousee monessa kunnassa
 Ajoneuvovero nousee, autovero kevenee
 Makeisvero poistuu
 Bensan ja dieselin verotus kiristyy
 Lämmityspolttoaineiden verotusta korotetaan
 Tupakkaveroa nostetaan
Lähde: Danske Bank, Veronmaksajien keskusliitto
Eri kotitalouksien inflaatioita
Asumisen kustannuskehitys

5. Suomalaisten varallisuus heikosti tuottavissa kohteissa
Suomalaisen varallisuudesta noin 70 prosenttia on kiinni asunnoissa.
Asuntojen hintojen kehityksellä on siten suuri merkitys suomalaisten
varallisuusasemaan, vaikka asia tyypillisesti konkretisoituukin vasta siinä
vaiheessa, kun omaa kotia ollaan myymässä.
Asuntojen hinnat ovat koko maan tasolla polkeneet paikallaan jo useamman
vuoden ajan. Väliin mahtuu lasku- ja nousukuukausia, mutta isossa kuvassa
hinnat ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin kolmisen vuotta sitten. Tilanne
on monelle uusi, sillä 90-luvun laman jälkeen hinnat ovat nousseet suhteellisen
tasaisesti Suomessa lähes 20 vuotta.
Tuoreimmat tilastot asuntomarkkinoilta kertovat tilanteen hieman piristyneen
ja etenkin pääkaupunkiseudulla on nähty hintojen nousua. Jatkossa odotamme
asuntojen hintojen nousevan koko maan tasolla maltillisesti; 1 prosenttia tänä
vuonna ja 1,5 prosenttia vuonna 2018.
Paikkakuntakohtaiset erot ovat viime vuosina kasvaneet hintojen noustua
muutamissa kasvukeskuksissa kuten pääkaupunkiseudulla samalla kun hinnat
ovat laskeneet monilla teollisuuden rakennemuutoksesta sekä
muuttotappiosta kärsivillä paikkakunnilla. Väestörakenteen muutos ja
työpaikat ajavat ihmisiä kasvukeskuksiin, mikä on näkynyt pienempien
asuntojen ja kerrostalojen positiivisempana hintakehityksenä. Tämä
kehityssuunta tullee jatkumaan. Suomen asuntomarkkinoiden jakautuminen
kasvaviin ja taantuviin alueisiin on tullut jäädäkseen. Asunto ei ole enää ”varma”
sijoituskohde. Monen kohdalla se aiheuttaa suurta taloudellista tuskaa, sillä
oma varallisuus saattaa olla sidottu kohteeseen, jonka arvo on pudonnut tai sille
ei löydy ostajaa ollenkaan.
Rahoitusvarojen osalta valtaosa suomalaisten säästöistä ja sijoituksista on
talletuksissa. Siinä missä matala korkotaso helpottaa velallisten elämää,
aiheuttaa se suurta päänvaivaa tallettajille. Talletuskannan keskikorko on
laskenut 0,15 prosenttiin ja talletusten reaalinen (inflaation ja verojen
jälkeinen) tuotto on painunut miinukselle. Talletuksissa siis varojen arvo ei
käytännössä kasva vaan menettää ostovoimaansa. Pidempiaikaiselle
varallisuudelle kannattaakin miettiä tuottavampia säästökohteita. Käytännössä
se tarkoittaa myös sitä, että säästäjän tulee hyväksyä jonkin verran riskiä
sijoituksissaan, esimerkiksi osakesijoitusten määrää lisäämällä.
Suomalaisten varallisuuden jakauma
Asuntojen hinnat eriytyneet
Talletusten reaalituotto miinuksella
Lähde: Tilastokeskus, tilastovuosi 2013

6. Osakemarkkinoiden tuotot ovat viime vuosina olleet erittäin hyviä. Viimeisen
viiden vuoden aikana maailman osakemarkkinat ovat tuottaneet keskimäärin
lähes 15 prosenttia vuotuista tuottoa ja Suomen osakemarkkinat noin 16
prosenttia. Nämä tuotot ovat selvästi keskimääräistä korkeampia, sillä
osakemarkkinoiden pitkän ajan tuotot ovat noin 8-9 prosenttia. Vuoden 2017
osalta odotamme, että tuotot ylittävät edelleen korkosijoitusten tuotot, mutta
jäävät pitkän ajan keskiarvoja matalammalle. Kuten aina, arvojen heiluntaan on
syytä varautua. Kuluvana vuonna nähdään mm. monia vaaleja Euroopassa,
jotka voivat aiheuttaa hermostuneisuutta markkinoilla. Osakesijoitusten osalta
on hyvä muistaa, että aikajänne kannattaa pitää pitkänä ja omat sijoittamisen
tavoitteet kirkkaana mielessä. Lyhyen tähtäimen hötkyily harvoin kannattaa.
Osakkeissa takana hyviä tuottoja

7. Ekonomisti
Henna Mikkonen
puh. 010 5466619
Tässä katsauksessa on käytetty yleisön saatavilla olevia tietoja. Keskeiset tilastolähteet ovat:
Macrobond, Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Tulli.
Tämä katsaus perustuu Danske Bank Oyj:n (”pankki”) tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin. Niiden
perustana olevat tiedot on koottu pankin luotettavina pitämistä julkisista lähteistä. Pankki tai sen
kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa olevat henkilöt eivät takaa
esitettyjen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa mistään
suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen sisältämien
tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Katsauksessa annetut suositukset ja arviot edustavat
pankin mielipiteitä ja arvioita julkaisuhetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman eri ilmoitusta. Tämä
katsaus sisältää pankin immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon pankki pidättää
kaikki immateriaaliset ja muut oikeudet.
Katsaus on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön eikä sitä saa millään
tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman pankin kirjallista etukäteislupaa. Pankki tai sen kanssa
samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa oleva henkilö saattaa tarjota
palveluita katsauksessa mainitulle yhtiölle, käydä kauppaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden
liikkeeseen laskemilla arvopapereilla, hoitaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden toimeksiantoja
taikka on saattanut toimia katsauksessa esitetyn tiedon perusteella jo ennen katsauksen
julkaisemista. Tätä katsausta ei voida missään tilanteessa pitää arvopaperien myynti- tai
ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Sama koskee myös niitä
alueita, joiden laki ei salli tarjousten, kehotusten tai suositusten esittämistä.
ISSN 2323-7457
Danske Bank Oyj
Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki,
Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK
Y-tunnus 1730744-7