Arviointi korkeakouluopetuksessa anu_ylitalo_tritonia_edulab_2011

Arviointi
korkeakouluopetuksessa

Anu Ylitalo
Tritonia EduLab, syksy 2011

1. Yleistä arvioinnista
2. Arviointi yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien mukaan
3. Arvioinnin toteuttaminen linjakkaan opetuksen mukaan
1. Yleistä linjakkaasta opetuksesta
2. Linjakas opetus käytännössä
1. Opintojakson osaamistavoitteiden määrittely
2. Opintojaksolla opiskeltavien sisältöjen määrittely
3. Opintojakson suoritustehtävien ja arviointimenetelmien valita
4. Arviointikriteerien määrittely
5. Opetusmenetelmien valinta

© Copyright Anu Ylitalo
Tritonia EduLab 2011

Prosessi
• jossa tehdään koulutuksellisia päätöksiä
opiskelijoista
• annetaan palautetta oppimisprosessista,
vahvuuksista ja kehittämisalueista
(Kellaghan & Greaney, 2001).

Opintojakson aikana ja/tai jälkeen
arvioidaan, miten opiskelijat ovat
saavuttaneet opintojakson
osaamistavoitteet (Lindblom-Ylänne & Nevgi, 2009).
Arvosanan antaminen opintojakson
arviointikriteerien pohjalta

Arvioinnilla on useita tarkoituksia:
1. Tarjota palautetta opiskelijoille
2. motivoida
3. Tukea oppimisprosessia
( johtaa parempaan osaamiseen ja kehittymiseen
oman alan asiantuntijaksi)

Arviointi on
• Tärkein opiskelijoiden oppimiseen vaikuttava tekijä
(vaikuttaa esim. miten opiskelija toimii opintojaksolla)
• Laadun arvioinnin väline

Räisänen & Frisk (1996):
1. Oppimisen ohjaaminen
2. Oppimisen kontrolloiminen
3. Oppimisen valikointi ja ennustaminen
4. Oppimisen motivointi
5. Oppimisen kehittäminen
6. Oppimisen toteaminen


Pohdintatehtävä 1

Pohdi yhtä tai useampaa opintojaksoa, joka
ja jonka arviointi onnistui hyvin (2 min):
• Millainen opintojakso oli?
• Mitkä asiat vaikuttivat siihen, että
opintojakso ja arviointi onnistuivat
hyvin?

© Copyri ght Anu Yl italo
Tri tonia EduLab 2011

Arviointi yliopisto- ja
ammattikorkeakoululain mukaan
”Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden
soveltamisesta opintosuoritukseensa. ”(Ammattikorkeakoululaki 27 §
(2003) ja Yliopistolaki 44 § (2009))

”Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun
kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen.
Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on
säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten
julkistamisesta.” (Yliopistolaki 44 §, 2009)

© Copyri ght Anu Yl italo
Tri tonia EduLab 2011

• Opetuksen suunnittelun ja toteuttamisen
malli, jonka tarkoituksena on edistää
opiskelijoiden syvällistä oppimista
• Linjakkaassa opetuksessa keskeiset
opetuksen osa-alueet esim.
osaamistavoitteet, opiskeltavat sisällöt,
opetusmenetelmät, arviointimenetelmät
ja -kriteerit ovat linjassa keskenään.
 Taustalla on konstruktivistinen
oppimiskäsitys.


• Linjakkaan opetuksen mukaan arvioinnin
ja palautteen tulee olla linjassa
opintojakson osaamistavoitteiden ja
opetuksen kanssa
• Arvioinnin tulee tukea opintojaksolla
tapahtuvia toimintoja
(esim. opiskeluprosessi), joiden kautta
osaamistavoitteet pyritään
saavuttamaan
• Osaamisen arviointi suhteutetaan
opintojakson osaamistavoitteisiin ja
opetuksen toteutukseen
 Arviointia voi lähteä suunnittelemaan
opintojakson osaamistavoitteista


Opintojaksolla käytettävä arviointi
vaikuttaa opiskelijan toimintaan
• Opiskelu ja oppiminen opintojaksolla
• Ajankäyttö
• Oppimisstrategian valinta
(pinta- ja syväoppiminen)

Jos haluat muuttaa opiskelijoiden
oppimista
 muuta arviointimenetelmiä


1. Määrittele opintojakson osaamistavoitteet
2. Valitse opintojaksolla opiskeltavat sisällöt
3. Valitse arviointimenetelmät ja suoritustehtävät,
joiden avulla opiskelija voi osoittaa ja opettaja
arvioida osaamisen.
4. Tee suoritustehtäville arviointikriteerit, joiden
avulla voit arvioida opiskelijan osaamista.
5. Muuta tarvittaessa nämä arviointikriteerit
summatiivisiksi arvosanoiksi.
Päätä, miten eri suoritustehtävien arvioinnit
yhdistetään lopulliseksi arvioinniksi
6. Valitse opetusmenetelmät

Pohdi jotain opintojaksoa, jonka
arviointia haluaisit muuttaa.
Aloita kirjoittamalla muistiin:
– Mitä ovat opintojakson
osaamistavoitteet?
– Mitkä ovat opintojaksolla
käsiteltävät ja opiskeltavat sisällöt?


Osaaminen on 6 tasolla ja monimutkaistuu ylöspäin mentäessä
1. Pohdi, minkä tasoista oppimista opintojaksolla vaaditaan…
2. Määritä osaamistavoitteet seuraavasti: ”Opintojakson hyväksytyn suorittamisen jälkeen
opiskelija osaa + aktiivinen verbi (valitse listasta) + tekemisen kohde ja asiayhteys.”

Opintojakson osaamistavoitteiden määrittelyn jälkeen
suunnitellaan opintojaksolla opiskeltavat sisällöt
• ydinainesanalyysi = opetettavien
sisältöjen suunnitteleminen
 muodostavat opintojakson rungon Syventävä
erityis-
tietämys

Täydentävä

Ydinainesanalyysi: tieto

1. Ydinaines (Must know) Ydinaines

2. Täydentävä tieto (Should know)
3. Syventävä erityistietämys (Nice to know)

Pintaoppiminen Syväoppiminen
• Passiivinen lähestymistapa • Aktiivinen merkitysorientaatio
oppimiseen • Pyrkimys ymmärtää opiskeltuja
• Yksityiskohtien muistaminen sisältöjä ja luoda kokonaiskuva
arviointia varten aihealueesta
• Käsiteltyjen asioiden uudelleen • Yhdistää uusi tieto aiemmin
tuottaminen hankittuun tietoon
• Keskittyminen aihealueen (tiedollisten ristiriitojen/
yksityiskohtiin (sanat, lauseet, eroavaisuuksien ratkominen johtaa
merkit) oppimiseen = tiedonrakentaminen)

= Helposti unohtuvaa, yksittäisiä = Pyrkimys ymmärtää aihealuetta ja
tiedonpaloja kytkeä tietoja laajempiin yhteyksiin
= Pysyvä muutos ajattelutavassa

Periaate Soveltaminen opetuksessa, esimerkkejä:

Aktiivisuus: • Ryhmätyöt, harjoitustyöt
Oppimisessa huomioidaan opiskelijoiden oma • Aktivoivat opetusmenetelmät (esim. pohdintahetket ja parikeskustelut)
aktiivisuus
Intentionaalisuus: • Tavoitteista kerrotaan opiskelijalle opintojakson alussa
Opiskelija tietää opintojakson osaamistavoitteet • Opiskelija voi itse asettaa omia tavoitteita näiden tavoitteiden sisällä
ja voi asettaa myös omia tavoitteita • Isojen osaamistavoitteiden purkaminen pienemmiksi

Konstruktiivisuus: • Opiskelijoiden tarvittavien esitietoja aktivoiminen esim. alkutestillä tai -
Oppiminen perustuu opiskelijan aiemmin esseellä
opittuihin tietoihin ja taitoihin • Käsitekartan käyttö kokonaisuuksien hahmottamisessa
Yhteistoiminta ja vuorovaikutteisuus: • Ryhmissä tehtävät harjoitustyöt, oppimistehtävät, projektit jne.
Oppimista tapahtuu sosiaalisessa • Opettajan voi antaa opiskelijoille välipalautetta opintojakson puolessa
vuorovaikutuksessa välissä ja vertaispalautteen käyttö

Kontekstuaalisuus: • Oppimis- ja arviointitilanteet vastaavat mahdollisimman paljon aitoja
Oppimis- ja suoritustehtävät liittyvät todelliseen työelämän tilanteita
elämään ja työelämään. • Autenttinen opetusmateriaali (työelämän vastaavuus)
Reflektiivisyys: • Opintojakson arviointiperusteet ovat selkeät ja opiskelijoiden tiedossa
Oppijalla on mahdollisuus arvioida omaa (esim. annettu kirjallisesti ensimmäisellä tunnilla)
oppimistaan ja pohtia omia johtopäätöksiään • Arviointi ja annettava palaute on mahdollisimman paljon linjassa
osaamistavoitteiden ja opetuksen kanssa
Siirtovaikutus: • Opiskelijoille kerrotaan, missä opittuja asioita voi hyödyntää
Oppijalla on mahdollisuus siirtää tietyssä • Opiskelijoita kannustetaan itse pohtimaan ja hyödyntämään oppimiaan
tilanteessa opittuja asioita toiseen tilanteeseen asioita myös opintojakson ulkopuolella

Erilaisia arviointitapoja
(Alaoutinen & al., 2009; Hyppönen & al., 2009)

Arviointi voi perustua
• Opettajan tekemä arviointi,
itsearviointi tai vertaisarviointi
• Määrällinen tai laadullinen arviointi
• Lopputentti tai jatkuva arviointi
• Erilaiset arviointimenetelmät
− (esim. perinteinen tentti, jatkuva
arviointi, oppimistehtävät, harjoitustyöt)

• Numeerinen, kirjallinen ja suullinen
arviointi

Arvioinnin tekijä: Opettaja arvioi,
itsearviointi ja vertaisarviointi (Hyppönen & al., 2009)

1. Opettajan tekemä arviointi
(Opettaja on oman alansa asiantuntija)

2. Itsearviointi
(Yksittäinen opiskelija tai opiskelijaryhmä
arvioi omaa työtään tai toimintaansa)
3. Vertaisarviointi
(Opiskelijat arvioivat toisten opiskelijoiden
tuotoksia tai toimintaa)

Arviointia voi edistää opiskelijoille
annettavien arviointiohjeiden avulla


Arviointitapa: Määrällinen ja
laadullinen arviointi (Biggs, 2009)

Määrällinen arviointi mittaa tiedon määrää
(esim. monivalintatesti)
• “Kuinka monta asiaa opiskelija osaa oikein?”

Laadullinen arviointi tarkoittaa arvioinnin
tekemistä arviointikriteerien perusteella
(esim. arviointikatergoriat)
• “Miten hyvin opiskelija on saavuttanut opintojakson
osaamistavoitteet?”


Arvioinnin sijoittuminen opetukseen
(Alaoutinen & al., 2009; Hyppönen & al., 2009)

1. Diagnostinen: Arviointi tapahtuu ennen
opiskelua/opetusta (esim. esitesti)

2. Formatiivinen: Arviointi tapahtuu opiskelun
aikana (arviointia hyödynnetään oppimisprosessissa)

3. Summatiivinen: Arviointi tapahtuu opiskelun
jälkeen (esim. lopputehtävä tai -tentti)

Diagnostinen Formatiivinen Summatiivinen

Luento 1 • Opettajakeskeinen opetus
• Opettaja suunnittelee
Luento 2 luennot ja käy opintojakson
sisällön läpi
Luento 3 • Opiskelijoiden osaaminen
arvioidaan perinteisellä
Luento 4 tentillä

Luento 5  voi johtaa pintaoppimiseen

Tentti

Erilaisia tehtäviä, testejä ja harjoituksia arvioidaan
opintojakson aikana (huom. vertaisarvioinnin käyttö)
• Tukee opiskelijoita opiskelemaan koko opintojakson ajan
• Palaute ohjaa opiskelijan oppimista
 osaamisen jatkuva lisääntyminen

Esimerkiksi:
Lähiopetus Opiskelu- Lähiopetus
ja materiaali ja Loppu- Palautetta
Esitesti
palautetta ja oppimis- palautetta tehtävä tehtävästä
esitestistä tehtäviä tehtävistä


• Kirjallinen tentti • Esseet / Kirjalliset
• Suullinen tentti tuotokset
• Ryhmätentti • Kotitehtävä
• Aineistotentti • Esitelmä tai
• Alkutentti seminaariesitys
• Jatkuva arviointi • Opponointi
• Harjoitustyöt / • Oppimispäiväkirja
tapausesimerkit • Portfolio
• Seminaarityöt
• Laboratoritöiden ja
suunnittelutehtävien
kirjalliset raportit

• Esitentti • Oppimispäiväkirjatentti
• Kehittävä tentti • Aineistotentti
• Perinteinen tentti • Pikaraportti
• Suullinen tentti • Posteritentti
• Kotitentti • Draamatentti
• Verkkotentti • PBL-tentti
• Kirjadialogitentti • Monivalintatentti
• Luentodialogitentti
• Portfoliotentti


• Usein opiskelijat saavat esim.
tenttiarvioinnin tuloksena numeron
tai suoritusmerkinnän
 Ei kerro opiskelijoille numeron
taustalla vaikuttavista tekijöistä

• Opiskelijoille on hyvä tiedottaa,
mitä suorituksen tulee sisältää
tietyn numeron saamiseksi
(esim. arviointimatriisi)


• Arvioijan antama
yksisuuntainen viesti
• Mahdollista havaita ja kirjoittaa
opiskelijalle suorituksen
vahvuudet ja heikkoudet
• Sekä esittää asioita, joihin
opiskelijan tulisi keskittyä
jatkossa


• Mahdollistaa opiskelijoiden ja
opettajan välisen keskustelun
 kysymysten esittäminen ja
ratkaisujen perustelu

• Sitoo arvioijan aikaa
• Suullinen palaute on kuitenkin
opiskelijoiden oppimisen ja
kehittymisen kannalta tärkeää


Arviointimenetelmien
valinnassa on olennaista:
• sopivuus arvioitavaan
kohteeseen
• tukevat opintojakson
tavoitteiden saavuttamista

Pohdi, millaista osaamista
tavoitellaan:
”Millainen suoritus tulee
vahvistaa arvioinnin keinoin?”

Pohdi, mitä arviointimenetelmiä ja
arviointitapoja haluaisit käyttää
opintojaksolla.
Aloita kirjoittamalla muistiin:
– Mitä arviointimenetelmiä haluaisit
käyttää? Millä tavoin?
– Millä arviointitapoja haluaisit
käyttää? Millä tavoin?


Opetuksen ja arvioinnin välisestä
linjakkuudesta (Biggs, 2009)

Opetuksen ja arvioinnin välinen
linjakkuus perustuu osaamistavoitteissa
esitettyihin verbeihin:
1. Opintojaksolla toiminnan tulee
tähdätä näiden verbien
toteutumiseen
2. Opiskelijoiden tulee pystyä
tekemään suoritustehtäviä, jos he
toimivat näiden verbien mukaan


Osaamistavoite (verbi) Esimerkkejä opetus-/oppimistoiminnasta opintojaksolla

6. taso: Luoda Projekti, koe, luova kirjoittaminen
Pohtia (päätellä, perustella) Reflektiivinen oppimispäiväkirja

5. taso: Suunnitella Projekti

4. taso: Analysoida Esimerkkitapaus, harjoitustehtävä

3. taso: Ratkaista ongelma PBL, esimerkkitapaus (case)

3. taso: Soveltaa Projekti, esimerkkitapaus (case)

3. taso: Yhdistää Projekti, harjoitustehtävä

2. taso: Selittää Tutoriaali, kirjallinen tuotos

1. taso: Kuvailla, kertoa Opintojakson materiaalin/kirjallisuuden lukeminen tai
luento, jonka pohjalta opiskelija osaa esitellä aihetta
Huom! Useat näistä toiminnoista voivat toimia myös opintojakson suoritustehtävinä.
 Tällöin opintojaksolla toteutuu hyvä linjakkuus Tritonia EduLab 2011

Suoritustehtävät (Assessment Tasks)
(Biggs, 2009)

• Opiskelijoille mahdollisuus
näyttää, miten he ovat
saavuttaneet opintojakson
osaamistavoitteet
• Opettajalle tietoa opiskelijan
osaamisen arvioimiseen
(miten opiskelija on saavuttanut
opintojakson osaamistavoitteet)


Osaamistavoite (verbi) Esimerkkejä mahdollisista suoritustehtävistä
6. taso: Luoda Projekti, koe/testi
Pohtia (päätellä, perustella) Pohdiskeleva oppimispäiväkirja, portfolio, itsearviointi
Kommunikoida (luoda uutta) Erilaiset suulliset, kirjalliset ja kuuntelutehtävät
(esitelmä, väittely, roolipeli, raportti, harjoitustehtävät, tiivistelmä,
ääntämisharjoitukset, keskustelu jne.)

5. taso: Suunnitella Projekti
4. taso: Analysoida Esimerkkitapaus, harjoitustehtävä
3. taso: Ratkaista ongelma Esimerkkitapaus, projekti, koe/testi
3. taso: Soveltaa Projekti, esimerkkitapaus, koe/testi
3. taso: Yhdistää Projekti, harjoitustehtävä
2. taso: Selittää Harjoitustehtävä, kirjallinen tuotos, essee, tentti,
suullinen esitys
1. taso: Kuvailla, kertoa Kirjallinen essee, tentti, suullinen esitys © Copyright Anu Ylitalo

Suoritustehtävien ja arviointimenetelmien
suunnittelu (Biggs, 2009)
Vaiheet:
1. Valitse käytännössä mahdolliset
tehtävät, jotka osoittavat
osaamistavoitteet
(mitoitus ja aktiiviset verbit)
2. Määrittele eri suoritustehtäville,
arviointikriteerit, joiden pohjalta voit
määrittää, miten opiskelijat ovat
saavuttaneet osaamistavoitteet
3. Päätä, miten eri suoritustehtävien
tulokset yhdistetään opintojakson
lopulliseksi arvosanaksi.


Tehtävä Ymmärryksen vaatima aika Yhteensä
Suomenkielinen 1. Lukukerta 20 h 2. Lukukerta 15 h 1. Kertaus 4 h 2. Kertaus 1 h 40 h
teos 200-250 s.

Vieraskielinen teos 1. Lukukerta 20 h 2. Lukukerta 15 h 1. Kertaus 4 h 2. Kertaus 1 h 40 h
125-150 s.

Tenttiin 1 op kurssi = 6 h 2 op kurssi = 12 h jne. jne.
valmistautuminen

Kirjallinen työ 4 – 6 s. = 1 op 8 – 12 s. = 2 op jne. jne.

1h ½ h valmistautu- ½ - 1 h kertaus
kontaktiopetuksen minen
syventäminen ja
omaksuminen


Osaamistavoite Opetusmenetelmä ja Arviointi
opiskelijan toiminta
Opiskelija osaa Opetuksessa käsitellään Opiskelijat tuottavat
laatia/merkitä lähteet lähdeviitteiden tekemistä tekstejä, joihin merkitsevät
tieteellisiin teksteihin ja harjoituksissa opiskelijat lähdeviitteet.
kirjoittavat omia tekstejä. Vertaisryhmät tarkistavat
lähdeviitteet ja jos niissä
on epäselvyyksiä, opettaja
auttaa opiskelijoita.

Opiskelija osaa hankkia Opiskelijat etsivät ja Opiskelijat palauttavat
tietoa liittyen hankkivat tietoa erilaisista omaan alaansa liittyvän
opiskelemaansa alaan. tietolähteistä (kirjastot ja tehtävän, johon hankkivat
tietokannat liittyen tietoa mahdollisimman
opiskelemaansa alaan). useasta tietolähteestä ja
käyttäen erilaisia
tiedonhakumenetelmiä.

Pohdi opintojaksoa, jonka
arviointia haluaisit muuttaa
• Valitse käytännössä mahdolliset
suoritustehtävät, jotka
– osoittavat osaamistavoitteet
– mahdollistavat arvioida, miten
opiskelijat ovat saavuttaneet
osaamistavoitteet


Arvioinnin suunnittelussa on
hyvä muistaa arviointikriteerien
selkeä määrittely
• Kriteerit tulee saattaa
opiskelijoiden tietoisuuteen
• Arviointikriteerit mahdollistavat
opiskelijoiden opiskelun
suuntaamisen


Arvioinnin luotettavuuden ja
tasapuolisuuden mahdollistamiseksi
voi luoda arviointimatriisin
 Sisältää arviointikriteerit ja
eritasoisten suoritusten vaatimukset
tai kuvaukset

Matriisi laaditaan opinto-jaksolla
painotettavien asioiden mukaan


Solo taxonomia esimerkkinä
arviointimatriisista (Biggs, 2009; 2011)

• Solo taxonomia on yksi esimerkki arviointimatriisista
• Taksonomiaa voi käyttää opiskelijoiden tekemien
suoritustehtävien arvioinnissa niiden laadun
perusteella

• Taksonomian mukaan osaaminen voidaan jakaa
viidelle tasolle
• Tasot ovat hierarkisia ja esittävät saavutetun
osaamisen syvyyden:
 Ensimmäiset kolme tasoa edustavat pintaoppimista
 Tasot 4–5 edustavat syväoppimista

Osaamisen tasot Solo Taxonomian mukaan
(muokattu esim. Biggs, 2011; Hyppönen, 2010; Lindblom-Ylänne ja Nevgi, 2009 mukaan)

© Copyright
Anu Ylitalo
Tritonia EduLab
2011

Osaamisen tasot
Solo Taxonomian mukaan
(ks. esim. Biggs, 2011; Hyppönen & al., 2009; Lindblom-Ylänne ja Nevgi, 2009)

1. Esirakenteinen taso (ei ymmärtämistä)
Vastauksessa ei ole asiatietoa ja/tai siinä on perustavia väärinkäsityksiä. Vastaus ei vastaa
kysymykseen tai on epäjohdonmukainen.

2. Yksirakenteinen taso (niukka ymmärtäminen)
Vastaaja osaa nimetä kysymyksen kannalta yhden olennaisen asian. Kuitenkin
väärinkäsitykset estävät laajemman ymmärtämisen.

3. Monirakenteinen taso (asioiden ymmärtäminen)
Vastaus on luettelomainen ja sisältää useita irrallisia, mutta kysymyksen kannalta keskeisiä
asioita. Opiskelija ymmärtää erillisiä asioita, mutta ei ole muodostanut kokonaiskuvaa eikä
osaa soveltaa asiaa.

4. Relationaalinen taso (asioiden välisten suhteiden ymmärtäminen)
Vastaus on johdonmukainen ja vastauksella on selkeä rakenne ja merkitys. Vastauksessa on
tiedon yhdistämistä ja yleistämistä. Opiskelija on muodostanut kokonaiskuvan asiasta ja
osaa soveltaa uutta tietoa.

5. Laaja abstrakti taso (syvällinen ymmärtäminen)
Vastaus sisältää yleistyksiä, hypoteeseja ja tiedon soveltamista. Opiskelija on muodostanut
oman käsityksen asiasta ja osaa sijoittaa uuden asian laajempaan yhteyteen ja aiempiin
tietoihinsa sekä tuottaa uusia näkökulmia asiaan.

Esimerkki 1
Osaamistavoite: Selittää (Biggs, 2009)

Arviointi 1-2 2-3 3-4 4-5
Osaamistavoite (Välttävä) (Tyydyttävä) (Hyvä) (Erinomainen)

Selittää Osaa tunnistaa ja Osaa tunnistaa useita Osaa tunnistaa Kuten ”Hyvässä”, mutta
kirjoittaa lyhyesti olennaisia asioita ja paljon olennaisia lisäksi selitetään
rajallisista asioista. yksityiskohtia. asioita ja erilaisia näkökulmia
Kuitenkin vähän Käyttää näitä asioita yksityiskohtia. mahdollisista syistä ja
todisteita siitä, että todistamaan Käyttää olennaista seurauksista eri
osaa yhdistämään eri suhteellista toisiinsa kirjallisuutta. tilanteissa. Pystyy
asioita, miksi ne liittymistä. Esitetyt asiat ovat yhdistämään eri
liittyvät toisiinsa. Ei todisteita kattavasta organisoituja siten, selityksiä työelämän
kokonaiskäsityksestä että niistä voi todeta konteksteihin.
tai asioiden opiskelijan osaavan
liittymisestä toisiinsa kokonaiskäsityksen
asiasta tai asioiden
liittymisen toisiinsa.


Esimerkki 2
Osaamistavoite: Pohtia/reflektoida (Biggs, 2009)

Arviointi 1-2 2-3 3-4 4-5
Osaamistavoite (Välttävä) (Tyydyttävä) (Hyvä) (Eriomaninen)
Pohtia/ Osaa käyttää Osaa käyttää Osaa käyttää Kuten ”Hyvässä”, mutta
reflektoida saatavilla olevaa saatavilla olevaa saatavilla olevaa lisäksi osaa yleistää
tietoa itsearviointia tietoa itsearviointiin ja tietoa itsearviointiin itsearviointia
ja tunnistamaan tunnistaa jotakin ja tunnistaa paljon kulloisenkin kontekstin
rajallisesti omia näkökohtia omista näkökohtia omista yli. Useita
vahvuuksiaan ja vahvuuksiaan ja vahvuuksiaan ja parannusehdotuksia
heikkouksiaan heikkouksiaan. heikkouksiaan. suorituksen
yleisellä tasolla. Jonkin verran teorian Itsearviointi tekemiseen esim.
Ei kuitenkaan osaa hyödyntämistä. perustuu teorian työelämän yhteyksissä.
hyödyntää mitään Rajallisesti käyttöön.
teoriaa itsearvioinnin parannusehdotuksia Useita
tukena. Ei suorituksen parannusehdotuksia
parannusehdotuksia tekemiseen. suorituksen
suorituksen tekemiseen tietyissä
tekemiseen. yhteyksissä.


Arviointimatriisi opettajan työkaluna
(ks. esim. Alaoutinen & al. 2009)

Insufficient level Sufficient level Good level
General / The work is … The work … The work …
Layout

Contents The work …

Sources

Presentation

Opponent’s Focuses on …
work


• Opiskelijoiden vastausten
korjaamisen ja
pisteyttämisen tulee vastata
suoritustehtävätyyppiä ja
opintojakson
osaamistavoitteita
• Jos opettaja korjatessaan
antaa pisteitä vain oikeista
vastauksista
 on vaara, että tulee
luonteeltaan tekstiä
uudelleentuottavia


Usein arvioinnissa arvioidaan
suoritustehtävää
 tulisi pikemmin arvioida opiskelijan
suoriutumista osaamistavoitteessa
• “Miten hyvin opiskelija osaa
osaamistavoitteen
(selittää…?, kuvailla…? luoda…?”)
• Sen sijaan, että: “Miten hyvin
opiskelija suoriutui tentistä,
projektista jne… ”


Tee suoritustehtäville arviointikriteerit
• Tee arviointikriteerit, joiden avulla voit arvioida
opiskelijan osaamista (miten opiskelija on
saavuttanut osaamistavoitteet)
• Päätä, miten eri tehtävien suoritukset yhdistetään
opintojakson lopulliseksi arvioinniksi.


• Opiskelijoiden oppimista auttaa sanallinen ja
opastava palaute, joka ohjaa opiskelijan
kiinnittämään huomiota opiskeltavan asian
olennaisiin ongelmiin, kysymyksiin ja omaan
oppimistapaansa
• Opettajan ilmaisemat selkeät ja yhdessä
hyväksytyt tavoitteet ja osaamisen arvioinnin
kriteerit poistavat epäluuloja molemmin puolin
• Arvioinnissa valta ja vastuu ovat ensi sijassa
opettajalla
 tarkkailtava omia käytäntöjään ja pyrittävä
eettisyyteen ja rehellisyyteen


• Kritiikki on välttämätöntä oppimiselle ja
kehittymiselle
• Akateemiselle työskentelylle on perinteistä, että
keskitytään enemmän puutteiden löytämiseen ja
tunnistamiseen opiskelijoiden suorituksissa kuin
vahvuuksien löytämiseen
– Tätä voidaan pitää laatutekijänä, mutta kritiikin tulisi
olla rakentavaa

• Kritiikistä tulee rakentavaa, kun opiskelijalle
kerrotaan suorituksen lisäksi, miten hän voi
vaihtoehtoisesti menetellä
• Opiskelijan tulee saada tietää
– Mikä ei toimi?
– Miksi se ei toimi?
– Mitä hän voi tehdä sen sijaan?


1. Neuvoa tai arviota tärkeämpää on kuunteleminen.
Jokaisella on käsitys omista vahvuuksistaan ja
heikkouksistaan. Voi kysyä ensin, mitä ihminen itse
ajattelee suorituksestaan (esim. itsearviointi)
2. Hampurilaismalli: sano ensin positiiviset asiat
rehellisesti ja realistisesti, sitten rakentavasti
kehitettävät asiat ja lopuksi eteenpäin suuntaava
yhteenveto
3. Palautteen tulee koskea ihmisen tuotosta tai
toimintaa, ei persoonaa
4. Kriittiset kommentit esitetään asiallisesti ja
rakentavasti, esim. kysymyksinä
5. Valtataistelua tulee välttää. Palautetilanne ei saa
päättyä eipäs-juupas -väittelyyn
6. Palautteen tulee olla prosessinaikaista. Jos jokin on
menossa vikaan, se voidaan vielä korjata


References and further reading
• Alaoutinen, S. & al. (2009). Lut – Teachers Quality Manual. On Internet:
http://www.lut.fi/en/lut/introduction/qualitymanagement/qualitymanual/Documents/Opettajan_Laatuo
pas_B5_Eng_www.pdf.
• Ammattikorkeakoululaki. (2009). Saatavilla verkossa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030351.

• Biggs, J. (2009). Enhancing learning through constructive alignment. On
Internet:http://www.ouhk.edu.hk/PAU/20th_Anniversary/web/090514_JohnBiggs.pdf
• Biggs, J. (2011). SOLO Taxonomy. On Internet: http://www.johnbiggs.com.au/solo_graph.html)

• Elmgren, M. & Henriksson, A.-S. (2010). Universitetspedagogik.

• Hyppönen, P. (2009). Handbook for Teachers.
• Kellaghan & Greaney, (2001). Using assessment to improve the quality of education. On Internet:
http://unesdoc.unesco.org/images/0012/001262/126231e.pdf)
• Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (2009). Yliopisto-opettajan käsikirja.
• Löfström, E., Kanerva, K., Tuuttila, L., Lehtinen, A. ja Nevgi, A. (2010). Laadukkaasti verkossa: Verkko-
opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle. Saatavilla verkossa:
http://www.helsinki.fi/julkaisut/aineisto/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf

• Ramsden, P. (2003). Learning to teach in Higher Education. 2th Edition. London: Routledge.
• Yliopistolaki. (2009). Saatavilla verkossa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558.

Copyright Anu Ylitalo Tritonia EduLab 2011

Arviointi korkeakouluopetuksessa anu_ylitalo_tritonia_edulab_2011

Recomendados

Recomendados

Mais conteúdo relacionado

Mais procurados

Mais procurados (20)

Semelhante a Arviointi korkeakouluopetuksessa anu_ylitalo_tritonia_edulab_2011

Semelhante a Arviointi korkeakouluopetuksessa anu_ylitalo_tritonia_edulab_2011 (20)

Arviointi korkeakouluopetuksessa anu_ylitalo_tritonia_edulab_2011