5. tekninen ja pedagoginen arviointi jakso handout 2013

Learning in Networks 3
5. Tekninen ja pedagoginen arviointi
Videoluento: Osa 1
Anu Ylitalo
Tritonia EduLab 2013
© Copyright 2013 Anu Ylitalo Tritonian
EduLab

Tämän päivän aiheena
• Kurssin tekninen ja pedagoginen arviointi ja
jatkokehittely
• Välineitä kurssin arvioimiseen
EduLab

Tekninen ja pedagoginen arviointi
• Tarkoittaa opiskelijoiden osaamisen ja kurssin
teknistä ja pedagogista arviointia
• Arviointia voi käsitellä kahdesta näkökulmasta:
1. Opiskelijoiden osaamisen arviointi
1. Yleistä arvioinnista ja opetuksen laatu
2. Arviointimenetelmät ja arvioinnin toteuttaminen
3. Arviointimatriisi
2. Kurssin arviointi ja kehittäminen
1. Teknisen käytettävyyden arviointi
2. Pedagogisen käytettävyyden arviointi
3. Kurssin jatkokehittäminen
EduLab

1. Videoluennon osassa …
Opiskelijoiden osaamisen arviointi
1. Yleistä arvioinnista
2. Arvioinnin tarkoitus
3. Arviointi linjakkaan opetuksen mukaan
4. Laadukas opetus ja oppiminen
5. Verkko-opetukseen liittyvä arviointi
6. Arviointitapoja
7. Erilaisia arviointimenetelmiä
8. Arviointimatriisi
9. Pohdittavaksi arvioinnista
© Copyright 2013 Anu Ylitalo Tritonian EduLab

1. Yleistä arvioinnista
• Arviointi on opiskelijoiden suorituksen arviointia ja palautetta heidän
oppimisprosessistaan, vahvuuksistaan ja kehittymistarpeistaan
• Yleensä opintojakson aikana tai sen jälkeen opettaja arvioi, miten
opiskelijat ovat saavuttaneet opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet
• Arvosanan antaminen opiskelijoille opintojakson arviointikriteerien
pohjalta(Lindblom-Ylänne & Nevgi, 2009).
• Prosessi, jossa tehdään koulutuksellisia päätöksiä opiskelijoista, annetaan
heille palautetta oppimisprosessistaan, vahvuuksistaan ja
kehittämisalueistaan (Kellaghan & Greaney, 2001).
• Asiantuntijaksi kasvaminen
• Voi perustua perinteiselle tentille tai sen eri muunnelmille
(esim. jatkuva arviointi, oppimistehtävät jne.) (Alaoutinen, S. & al., 2009).
EduLab

Opiskelijoiden osaamisen arviointi 1
(Lindblom-Ylänne & Nevgi, 2009)
• Opintojakson päätteeksi ja/tai sen aikana arvioidaan,
missä määrin opiskelijat ovat saavuttaneet opintojaksolle asetetut
osaamistavoitteet
• Arviointimuodot vaikuttavat siihen, miten opiskelija toimii kurssilla
ja kehittää omaa osaamistaan.
• Osaamisen arviointi suhteutetaan kurssin osaamistavoitteisiin ja
opetuksen toteutukseen
– Arviointia voi lähteä suunnittelemaan kurssin osaamistavoitteista
– Olennaista on, että osaamisen arviointitapa on linjassa
osaamistavoitteiden ja käytettyjen opetusmenetelmien kanssa.
– Osaamistavoitteiden ja niiden arvioinnin mahd. selkeä ilmaisu
opiskelijoille kurssin alussa, esim. kirjallisena Moodlessa
• Kurssilla oppimista on mahdollista tukea ja arvioida koko kurssin
ajan jatkuvalla palautteenannolla
• Palautteenantamisen ja arvioinnin tavoitteena on arvioida
opiskelijoiden osaamista ja myös tukea opiskelijoiden kehittymistä
oman alansa asiantuntijoiksi
• Opiskelijoita kannustetaan jatkuvaan oman oppimisen arviointiin
EduLab

1.2 Arvioinnin tarkoitus
(Trotter, 2006)
• Arvioinnilla on useita tarkoituksia:
1. Tarjota palautetta opiskelijoille
2. Motivoida
3. Tukea oppimisprosessia
( johtaa parempaan osaamiseen)
• Arvioinnin tarkoitus
– Palautteenantamisen ja arvioinnin tavoitteena on arvioida
opiskelijoiden osaamista ja myös tukea opiskelijoiden
kehittymistä oman alansa asiantuntijoiksi
• Arviointi on
– Tärkein opiskelijoiden oppimiseen vaikuttava tekijä
• Arviointi vaikuttaa siihen, miten opiskelija toimii kurssilla ja kehittää omaa osaamistaan
– Laadun arvioinnin väline© Copyright 2013 Anu Ylitalo Tritonian
EduLab

1.3 Arviointi linjakkaan opetuksen mukaan
(Lindblom & al. 2010)
• Linjakkaan opetuksen mukaan arvioinnin ja palautteen
tulee olla linjassa kurssin tavoitteiden ja opetuksen kanssa
• Arvioinnin tulee tukea toimintoja, joiden ajatellaan
edesauttavan osaamistavoitteiden saavuttamista.
• Arviointia kannattaa ajatella opiskelijoiden suorituksen
arvottamisen lisäksi tilaisuutena auttaa opiskelijoita
tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämistarpeensa
sekä kehittymään edelleen
• Osaamisen arviointi suhteutetaan kurssin
osaamistavoitteisiin ja opetuksen toteutukseen
– Arviointia voi lähteä suunnittelemaan kurssin
osaamistavoitteista
– Osaamistavoitteiden ja niiden arvioinnin mahd. selkeä ilmaisu
opiskelijoille kurssin alussa ja/tai esim. kirjallisena Moodlessa
EduLab

1.4 Laadukas opetus ja oppiminen
(Lindblom & al. 2010)
• Laadukkaassa opetuksessa suunnittelu, toteutus ja arviointi
seuraavat linjakkaan opetuksen periaatteita
• Laadukas opetus edistää opiskelijan kasvua oman alansa
asiantuntijaksi ja asiantuntijaksi kasvamisen prosessia.
• Laadukas oppiminen on prosessi, jossa opiskelija kasvaa oman
alansa asiantuntijaksi.
• Laadukas yliopisto-oppiminen tarkoittaa opiskeltavan alan sisältöjen
syvällistä ymmärtämistä sekä akateemisen lukutaidon ja tieteellisen
ajattelun taitojen kehittämistä.
• Asiantuntijaksi kehittyminen tarkoittaa myös opittujen tietojen ja
taitojen soveltamista uusien ongelmien tunnistamiseen ja
ratkaisuun.
(Helsingin yliopiston Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön määritelmät
laadukkaasta opetuksesta ja oppimisesta.)
EduLab

1.5 Verkko-opetukseen liittyvä arviointi
(Myringer & Wigforss 2003)
• Verkko-opetukseen liittyvän arvioinnin parissa kannattaa
ottaa huomioon seuraavia seikkoja:
– Selkeät tavoitteet: Kurssille ja kurssin osille selkeästi muotoiltu ja esitetty
tavoite
– Arvioidaan opiskeltujen asioiden osaamista: Arviointi rakennetaan
niiden tietojen ja valmiuksien varaan, joita opiskelijat kurssilta saavat
– Monenlaiset arviointimenetelmät: Monenlaiset arviointimenetelmät
mahdollistavat erilaisten oppijoiden mahdollisimman mielekkään oppimisen ja
luovat kurssin työskentelyyn vaihtelua
– Arvioinnista tiedottaminen: Arvioinnista on hyvä tiedottaa ja opastaa
tietyn menetelmän käyttöön, jotta oppiminen on mahdollista
– Osaamisen ja soveltamisen tukeminen arvioinnilla: Opiskelijoille on
hyvä antaa palautetta, joka johdattaa opiskelijoita soveltamaan oppimiaan
tietoja ja taitoja käytännön tilanteissa.
– Tulosten arvioinnissa on hyvä arvioida faktatiedon lisäksi myös
opiskelijan kykyä soveltaa ja problematisoida oppimaansa.
EduLab

1.6 Arviointitapoja
(Alaoutinen & al., 2009; Hyppönen & al., 2009)
• Arviointi voi perustua:
– Opettaja arvioi, itsearviointi ja vertaisarviointi
– Määrällinen ja laadullinen arviointi
– Lopputentti tai jatkuva arviointi
• Erilaiset arviointimenetelmät
– (esim. perinteinen tentti, jatkuva arviointi, oppimistehtävät, harjoitustyöt jne.)
• Kurssilla oppimista on mahdollista tukea ja arvioida koko kurssin ajan
jatkuvalla palautteenannolla
– Esim. opettajan palaute tai vertaispalaute
– Opiskelijoiden kehittymistä alansa asiantuntijaksi edistää arvosanan lisäksi
sanallinen palaute suorituksista
• Opiskelijoita kannustetaan jatkuvaan oman oppimisen arviointiin
– Tavoitteena on totutella opiskelijoita arvioimaan omaa oppimistaan ja siihen
liittyvää toimintaa  asiantuntijaksi kehittyminen
EduLab

1.7 Erilaisia arviointimenetelmiä...
(Alaoutinen & al., 2009)
• kirjallinen tentti
• suullinen tentti
• ryhmätentti
• aineistotentti
• alkutentti
• jatkuva arviointi
• harjoitustyöt
• seminaarityöt
• laboratoriotöiden ja
suunnittelutehtävien
kirjalliset raportit
• esseet / kirjalliset
tuotokset
• kotitehtävät
• esitelmä tai seminaariesitys
• oppimispäiväkirja
• projektityö yksin tai
ryhmässä
• portfolio
• Käytännössä opiskelijoiden
osaamista voi arvioida esim.
arviointimatriisin avulla© Copyright 2013 Anu Ylitalo Tritonian
EduLab

1.8 Arviointimatriisi
(Esim. Biggs, 2009)
Arvosana
Osaamistavoite
1-2
(Välttävä)
2-3
(Tyydyttävä)
3-4
(Hyvä)
4-5
(Erinomainen)
1. Osaamis-
tavoite
- Kriteeri
- Kriteeri
- Jne..
2. Osaamis-
tavoite
3. Osaamis-
tavoite
EduLab

Arviointimatriisi osaamisen arvioinnin tukena
(Alaoutinen, 2009)
Esimerkki arviointimatriisista, jota voi muokata kunkin opintojakson mukaan.
Arviointimatriisin tarkoituksena on esim. arvioinnin tasapuolistaminen.
Riittämätön taso Riittävä taso Hyvä taso
Työn ulkoasu
/ yleistä
Työ on liian lyhyt,
ei noudata ohjetta rakenteen
tai muodon osalta, paljon
kirjoitus-/ kielioppivirheitä
Työ on ohjeen mukainen, ei
puutteellisia tai kadonneita
osia, työ on jaettu useampaan
osaan
Työ on jäsennetty loogisesti,
työssä on Johtopäätökset-
kappale, teksti on täsmällistä,
kuva-, liite- ja
taulukkoviittaukset
Asiasisältö Työ ei vastaa otsikkoa,
käytetty vain kurssikirjaa,
suoraa kopiointia
Asiasisältö on järkevästi rajattu.
työssä on yhdistelty kahta
lähdettä, viittaukset kunnossa,
lainaukset ovat kohtuullisen
pituisia
Tietoa on yhdistelty eri lähteistä,
lainaukset ovat lyhyitä
Lähteet Ei lähteitä, ei viittauksia,
plagiointia
Muutama lähde, joissa
viittaukset.
Työssä on käytetty paljon
lähteitä: kirjoja ja artikkeleita
Esitys Luetaan suoraan paperista,
kalvot ovat sekavat
Paperi toimii vain tukena
esityksessä, esitys on
ymmärrettävä, kalvot ovat
selkeät ja harkitut
Esitys on jäsennelty,
havainnollinen ja looginen
Opponointi Ympäripyöreää,
pikkuvirheiden hakua
Valmisteltu etukäteen, kaikki
opponoinnin osa-alueet
käsitelty
Kehitysehdotuksia, omia
näkökulmia© Copyright 2013 Anu Ylitalo Tritonian
EduLab

Pohdintatehtävä
Pohdi alustavasti ja voit kirjoittaa myös muistiin:
Kurssihankkeesi:
1. Miten opiskelijoiden osaamista arvioidaan
opintojaksolla?
2. Miten arviointi on linjassa osaamistavoitteiden kanssa?
3. Millaisiin oppimisprosesseihin arviointi ohjaa?
4. Hyödynnetäänkö opintojaksolla välipalautetta,
vertaispalautetta tai oman oppimisen arviointia?

Videoluento: Osa 2
Anu Ylitalo
EduLab

Oman verkkokurssin arviointi ja kehittäminen
1. Kurssin arviointi -yleistä
2. Teknisen käytettävyyden arviointi
3. Pedagogisen käytettävyyden arviointi
4. Kurssipalautteen keräämismahdollisuuksia
5. Kurssin arviointikysymyksiä

2.0 Kurssin arviointi -yleistä
(LIN3-materiaali, 2010)
TVT-opetussovellusten (esim. oppimisympäristöt)
arvioinnissa on kaksi arviointinäkökulmaa:
1. Kurssin tekninen käytettävyys
2. Kurssin pedagoginen käytettävyys
Arvioinnilla pyritään hankkimaan sovelluksista tietoja, joita
hyödynnetään verkko-opetuksen kehittämisessä
• Arvioinnin ja jatkokehittelyn tarkoituksena on kehittää entistä
toimivampia verkkokursseja
• Verkkokurssisi arviointi muodostaa kivijalan seuraavan, edellistä
paremman kurssin suunnittelulle!
EduLab

2.1 Teknisen käytettävyyden arviointi 1
• Käytettävyys tarkoittaa sovelluksen käytön sujuvuutta sen
tavanomaisessa käyttötilanteessa
• Käytettävyyttä tutkitaan esimerkiksi tuotteen
ominaisuutena, suunnittelun apuvälineenä sekä tuotteen
käyttöön liittyvänä ominaisuutena.
• Käytettävyys on sovellukseen tai sen käyttöön liittyvä
ominaisuus
• Opetuskäyttöön tarkoitettu sovellus on siis käytettävä
silloin, kun se tukee oppimista tai oppimisen
tukiprosesseja.
EduLab

2.2 Teknisen käytettävyyden arviointi 2
Teknistä käytettävyyttä arvioitaessa huomioidaan
seuraavia asioita:
• Visuaalisuus: Ulkoasun yleinen selkeys ja yhtenäisyys
• Tekninen toteutus: Sovelluksen toimivuus ja
tarkoituksenmukaisuus, sivuston kokonaisuus
• Tekstin luettavuus: tekstin ulkoasu ja asettelu, tekstirivien
pituus, kirjainkoko
• Mediaelementtien käyttö: Käytettävyys ja laatu
• Navigointi: Sivuston kokonaisuus ja liikkuminen
EduLab

2.3 Pedagogisen käytettävyyden arviointi 1
• Arvioidaan verkkototeutuksen käyttökelpoisuutta oppimisen tukena
– Arvioidaan, miten TVT-sovellus tekniikoineen, sisältöineen ja tehtävineen tukee
oppimista
• Arvioidaan oppimisen näkökulmasta verkkokurssin
• Suunnitellun oppimisprosessin tukeminen
• Verkkoympäristön toimivuus
• Tekniikka ja työkalut
• Rakenne
• Sisällöt
• Opetusmateriaali
• Tehtävät
• Ohjeet
• Vuorovaikutteisuus
• Opetuksen linjakkuus
• Pedagogisen käytettävyyden merkitys on sitä suurempi, mitä
suurempi osa opetuksesta on ”verkossa”
EduLab

2.4 Pedagogisen käytettävyyden arviointi 2
Pedagogisen käytettävyyden arviointi mielekkään oppimisen
osa-alueiden perusteella:
– Aktiivisuus. Aktivoiko opetussovellus opiskelijoita toimimaan?
– Konstruktiivisuus. Mahdollistaako sovellus konstruktiivisen tiedon
rakentelun? Pohjautuuko uusi tieto jo olemassa olevaan, vanhaan tietoon?
– Yhteistoiminnallisuus. Mahdollistaako sovellus yhdessä työskentelyn,
jaetun asiantuntijuuden ja yhdessä toisiltaan oppimisen?
– Intentionaalisuus. Antaako sovellus opiskelijoille mahdollisuuden
muodostaa oppimiselle tavoitteita?
– Kontekstuaalisuus. Ovatko oppimistehtävät mielekkäitä reaalimaailman
tilanteita, ongelmia tai caseja?
– Reflektiivisyys. Prosessoivatko tai pohtivatko oppijat omaa oppimistaan ja
tarkastelevatko he omaa oppimisprosessiaan ja sen aikaisia
ajatteluprosesseja ja päätöksiä?
– Siirtovaikutus eli transfer. Osaavatko oppijat siirtää osaamansa
opiskelutilanteesta uusiin tilanteisiin? Voivatko oppijat hyödyntää aiemmin
oppimaansa uuden oppimisessa?
Arvioinnissa voi hyödyntää kurssipalautetta ja itsearviointia© Copyright 2013 Anu Ylitalo Tritonian
EduLab

2.5 Kurssipalautteen
keräämismahdollisuuksia (Asko Karjalainen, 2005)
• Palautelomakkeet
• Keskustelut
• Havainnointi
• Palaute-, teema- ja kehittämispäivät
• Portfolio
• Spontaani ohjaus ja kommunikointi
• Verkossa annettu palaute
• Itsearviointi
• Pohdi: mitä, missä, milloin, miten?
EduLab

2.6 Kurssin arviointikysymyksiä
(Löfström & al. 2010)
Arviointikysymyksiä saa esim. useasta paikasta
• Löfström & al. (2010). Laadukkaasti verkossa -kirja
 LIITE 3a: Kurssin arvioiminen - arviointipatteristo opettajalle (s. 98)
 LIITE 3b: Kurssin arvioiminen - arviointipatteristo opiskelijalle (s. 106)
Kysymysten aiheita ovat esim.:
• Tavoitteet, sisällöt, oppimisprosessi ja opetusmenetelmät
• Oppimisympäristö, materiaali, opiskelijoiden ohjaus, arviointi
EduLab

Pohdintatehtävä
Pohdi ja voit kirjoittaa myös muistiin:
Pohdi kurssihankkeesi:
1. Teknistä käytettävyyttä – millaisia huomioita
olet tehnyt?
2. Pedagogista käytettävyyttä – millaisia huomioita
olet tehnyt?
3. Kurssipalautteen keräämismahdollisuuksia
4. Mitä arviointikysymyksiä haluaisit
ottaa mukaan kurssipalautteeseen?

Videoluento: Osa 3
Anu Ylitalo
EduLab

1. Kurssin jatkokehittäminen
1. Yleistä kurssin jatkokehittämisestä
2. Kurssin jatkokehittäminen käytännössä
3. Lopuksi
2. To do -lista

3.1 Yleistä kurssin jatkokehittämisestä
• Verkko-opetus on jatkuvaa kehittämistyötä
• Tulevilla kursseilla kannattaa hyödyntää tälle kurssille
luotuja, onnistuneita toimintatapoja ja kehittää opetusta
• Kehittämisessä kurssipalautteen ja itsearvioinnin
hyödyntäminen
• Kehittämiskohteiden ja ideoiden dokumentointi
• Päätavoitteena opiskelijan oppimisen tukeminen
– Opiskelijan oppiminen on edelleen tärkein tavoite, mutta
oppimiseen välillisesti vaikuttavat tekijät ovat hieman erilaiset
lähi- ja verkko-opetuksessa
EduLab

3. Kurssin jatkokehittäminen 1
(Verkkoluotsi, 2005)
Pedagoginen kehittäminen
– Uusi opetus-, opiskelu- tai työskentelytapa tms.?
Sisällöllinen kehittäminen
– Ovatko kurssin tavoitteet, sisällöt, oppimistehtävät jne. toimivia?
Tekninen kehittäminen
– Jokin uusi väline tai tekniikka (esim. kuva, ääni, video, animaatio)?
• mitkä asiat toimivat hyvin kurssilla?
• mihin asioihin haluaisit kiinnittää jatkossa enemmän huomiota?
Arvioinnin ja jatkokehittelyn tarkoituksena on kehittää entistä
toimivampia verkkokursseja
EduLab

3. Kurssin jatkokehittäminen 3
(Verkkoluotsi, 2005)
Muita mahdollisia pohdittavia seikkoja:
• Oppimisympäristön toimivuus
• Suunnitellun oppimisprosessin toimivuus
• Kurssimateriaalin toimivuus
• Kurssin aikataulu
• Työmäärä ja työn mielekkyys
• Kuinka moni kurssilaisista on suorittanut opintojakson?
• Kuinka aktiivisesti opiskelijat ovat osallistuneet
verkkotyöskentelyyn?
• Minkälainen opintosuorituksien taso on ollut jne.?
Verkkokurssisi arviointi muodostaa kivijalan seuraavan,
edellistä paremman kurssin suunnittelulle!
EduLab

3.3 Lopuksi
• Opetuksen suunnittelu ja toteutus on jatkumo
– Luo pohjaa seuraaville kursseille
• Yksittäisten opettajien kehittyminen johtaa
usein koko yhteisön kehittymiseen
• Verkko-opetus on yksi laadukkaan opetuksen
ja syvällisen oppimisen mahdollistajana
EduLab

To do -lista
• Viimeistele kurssin rakentaminen verkkoympäristöön
• Testaa ja avaa kurssisi opiskelijoille
• Toteuta kurssi (jos olet sellaisessa vaiheessa)
• Arvioi ja jatkokehitä kurssia
• Tee 5. tehtävä: Tekninen ja pedagoginen arviointi
-suunnitelma
• Henkilökohtainen mentoritapaaminen vko 18-19
• LIN3-kurssin loppuseminaari xx.x.2013 klo x-x
– Ilmoitetaan Doodle-äänestyksen mukaisesti
EduLab

Lähteet ja lisää luettavaa
• Alaoutinen, S. & al. (2009). LUT:n opettajan laatuopas. Saatavilla verkossa:
http://www.lut.fi/fi/lut/introduction/quality/qualitybook/Documents/Ope
ttajan_Laatuopas_B5_final.pdf
• Biggs, J. & Tang, C. (2011). Teaching for Quality Learning at University.
• Hyppönen, P. & Lindén, S. (2009). Handbook for Teachers.
• Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (2009). Yliopisto-opettajan käsikirja.
• Löfström, E. & al. (2010). Laadukkaasti verkossa: Verkko-opetuksen
käsikirja yliopisto-opettajalle. Saatavilla verkossa:
http://www.helsinki.fi/julkaisut/aineisto/hallinnon_julkaisuja_33_2006.pdf
• Ramsden, P. (2003). Learning to teach in Higher Education. 2th Edition.
London: Routledge.
• Verkkoluotsi: Arviointi. (2005). Saatavilla verkossa:
http://verkkoluotsi.chydenius.fi/salatutsivut/arviointi/arviointi.html
EduLab

5. tekninen ja pedagoginen arviointi jakso handout 2013

Recomendados

Recomendados

Mais conteúdo relacionado

Mais procurados

Mais procurados (8)

Semelhante a 5. tekninen ja pedagoginen arviointi jakso handout 2013

Semelhante a 5. tekninen ja pedagoginen arviointi jakso handout 2013 (20)

Mais de Anu Ylitalo

Mais de Anu Ylitalo (6)

5. tekninen ja pedagoginen arviointi jakso handout 2013