2. Lukutaito
Pisa-tutkimuksessa lukutaito
määritellään
kirjoitettujen tekstien ymmärtämiseksi,
käytöksi ja arvioinniksi lukijan omien
tavoitteiden saavuttamiseksi,
tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi
sekä
yhteiskuntaelämään osallistumiseksi.
5. Kriittinen näkökulma
Kriittinen kasvatusteoreetikko Henry Giroux väittää
artikkelissaan The Spectacle of Illiteracy and the Crisis of
Democracy Yhdysvaltojen kuuluvan maailman
lukutaidottomimpiin kansakuntiin.
Girouxin mukaan uudessa lukutaidottomuudessa ei ole kyse
siitä, etteikö osattaisi lukea ja kirjoittaa vaan yhteiskunnallisesta
kansalaislukutaidosta. Yksityisistä kysymyksistä ei osata tehdä
yleistyksiä. Yhteiskunnallinen toiminta ei ole enää keino
vaikutta omiin oloihin. Keinovalikoima muutttuu barbaarikseksi,
huudellaan ja käytetään eriasteista väkivaltaa. Rasismi
lisääntyy. Ääriryhmät saavat kannatusta. Kriittinen
tiedostaminen vaatisi vaivaa, joka ei kiinnosta.
7. Mashupit ja sulautetut tekstit
Internetissä on mahdollista koostaa sisältövirtaa eri lähteistä
suodattamalla ja ohjaamalla.
Mitä sisältöjen irrottaminen ensisijaisesta asiayhteydestä
vaikuttaa?
Jotta ymmärtäisi, mistä viesti kertoo, on ymmärrettävä jotain
viestin taustasta ja liittymäkohdista muuhun mediakulttuuriin.
Lukija voi kysyä ja tutkia esimerkiksi:
Miten ja miksi viesti on luotu?
Mihin se viittaa?
Minkä osa se on?
Mikä sen asema on suhteessa muihin vastaaviin
esityksiin?
8. Mitä tämä viesti tarkoittaa?
Huom. viesti on suomalainen.
macoute WTF? RT @jorilallo: How major
record labels deal with digital downloads?
Story from inside
My $62.47 Royalty Statement: How Major Labels Cook the Books with Digital Downloads - Major Labels -
Gizmodo
Must read. Really. about 3 hours ago from
TweetDeck
9. Mediaesityksen tulkintarunko
Anu Mustonen on laatinut Art Silverblattia mukaillen selkeän
tulkintarungon, jota voi käyttää erilaisten mediatekstien
avaamiseen ja mediataitojen kehittämiseen. Tulkintarunko
löytyy Mustosen kirjasta Mediapsykologia (WSOY 2001, 35–36).
Tässä esitetään tulkintarungon pääluokittelu.
1. Mediaesityksen tuotantoprosessi: merkitys (miksi, mikä,
mitä), tekijät, kohde
2. Esitysyhteys: historiallinen yhteys, kulttuurinen yhteys,
rakenteelliset tekijät (rahoitus, yhteiskunnalliset taustat)
3. Viitekehys: ensivaikutelma (mitä tuo esille ja painottaa),
juoni, lajityyppi
4. Tehokeinot ja tyyli
5. Mediaviestin vaikutukset (ilmeinen viesti, piiloviesti,
tiedonvälitys, tunnevaikutukset)
11. Blended learning – sulautuva
oppiminen (tai opetus)
Oppiminen ja ympäristö
Oppiminen ja teknisen välineen luoma kehys (vrt. Twitter)
Eri lähteistä koostuva sisältö ja sen ymmärtäminen
Eri ympäristöjen integroituminen ja sulautuminen haastaa
lukijan: kehys voi muuttaa viestiä
Tulkintatilanne ei ole neutraali: moniäänisyys ja dialogisuus
kohdentaa tarkemmin kuin yksiäänisyys vrt.
opettajajohtoisuudesta oppijalähtöisyyteen
Synkronisen ja asynkronisen viestinnän yhdistämisen
haasteet
12. Kirjallisuutta aiheesta
Koonneet Wikiopiston
Uudet lukutaidot -kurssille
Juha Suoranta ja Tere Vadén
Tässä lähteenä myös Kenguru /
Rongas / Medialukutaito