Työpajassa 11.4.2018 Maria Dean Tapiolan koulusta ja Anne Rongas Tampereen yliopistolta kertoivat, kuinka käyttää koulun lähiympäristöä oppimisympäristönä. Erasmus+ tutkimushankkeessa ATS2020, jota Suomen osalta toteutti Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskus hyödynnettiin e-portfolioita ja tavoiteltiin laaja-alaisten osaamisten harjoittelua. Suomessa 20:n tutkimuskoulun toteutukset yhdistettiin monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Lisätietoja koko tutkimushankkeesta http://ats2020.eu/
2. N
.
ATS2020-projektin tutkimuksessa nousi esille Suomesta, että
1) palautteesta oppiminen ja palautteen hyödyntäminen oli
heikkoa eli ei nähty palautteen ja arvioinnin kuljettavan oppimista
eteenpäin, 2) oppilaiden oma ymmärrys laaja-alaisten taitojen
opiskelun merkityksestä oli tärkeää ja samoin 3) kotien tuki
laaja-alaisten taitojen oppimisessa paransi oppimistuloksia.
3. P .
E- f .
★ Työvälineiden ja menetelmien valikointi
★ Arvioinnin suunnittelu
○ ennakolta ja selkeästi ohjeistettuna
○ palautteen saaminen prosessin
edetessä (tytöt ja pojat kohti kasvun
ajattelutapaa)
★ Selkeä tavoitteellisuus, tehdään tavoitteet
näkyviksi, keskustellaan niistä
○ ymmärrettävyys oppijalle, myös
huoltajat huomioon
○ sisältötavoitteiden ohella
taitotavoitteet
★ E-portfolion muoto voi olla monenlaista
○ ensin kootaan tietoa ja aineistoa
(työkansio)
○ sitten tuotetaan näyte (tapahtuma),
joka voi olla tarina, peli, video,
radio-podi, näytelmä, sarjakuva,
infograafi, luontoilta metsästä,
minimessut jne.
4. Y !
K : M D
T , E
★ Oppilaiden osallistaminen heti alussa -
intressit ja mielenkiinnon kohteet esiin -
motivoi oppilasta!
★ Projektille aloituskerta, jossa
mahdollisimman moni opettajista mukana.
Erikoinen tila, jos mahdollista: me olimme
Espoon EMMAssa.
★ Aikataulutus ja opettajien välinen
suunnittelu tärkeää: arviointi, työjaot,
oman työn osuus jne.
★ Yläkoulussa tiimien jako opettajille, jotta
ryhmä tietää, kuka on projektin “valvova
ope” ja opettaja huolehtii tietystä
ryhmästä. Tämä selkeyttää työskentelyä:
opettajat voivat auttaa täsmennetysti ja
oppilaat voivat kysyä “omalta opelta”
herkemmin.
5. ★ Opettajien (ja huoltajien) verkostot apuna,
esim. biologian opettaja auttaa oman
alansa yliopistokontaktin löytämisessä
koulun ulkopuolella tapahtuvia
haastatteluja varten.
★ Aktiivisuus lähikirjaston henkilökunnan
suuntaan: yhteistyö helppoa.
★ Etsitään julkinen tila, jossa oppilaat voivat
esittää omia töitään. Motivaatio kohoaa,
kun tuotoksia esitetään yleisölle koulun
ulkopuolella.
★ Mainostaminen koulussa ja koulun
ulkopuolella: kirjasto, ostoskeskus (luvat).
★ Reflektointi oppilaan oman e-portfolion
avulla: Mitä teimme hyvin? Mitä tekisin eri
tavoin nyt? Mikä asia oli helppoa? Mikä
haasteellista? Mitä parannusehdotuksia?
★ Opettajien loppureflektointi tärkeää
kehityskohteiden löytämiseksi. Kokemukset
opiksi. Aina voi parantaa!
6. E- f +
★ Aiheen valinta: kantava idea, kehykset
opettajilta, ideointia oppilaiden kanssa
★ Aikatauluttaminen
★ Ihmiset ja koulun ympäristö: kirjastot,
museot, yritykset, yhdistykset,
urheiluseurat, paikallisteatterit,
nuorisotyö...
★ Yllättävät yhdistelmät!
Karhulan koulussa yhdistettiin kemia, kotitalous ja kielet. Marttojen
kanssa opeteltiin ruokakulttuuria. Ravintokemiaan tutustuttiin
kumppanikouluvierailulla Puolassa. Samalla harjoiteltiin kielitaitoa.
Prosessia tehtiin näkyväksi Twitterissä ja blogeissa.
7. L !
O .
Parkanossa kuudesluokkalaisilla oli seuraavana syksynä siirtyminen uuteen
kouluun. Miten he itse voisivat vaikuttaa tähän siirtymään ja tehdä sitä
helpommaksi? Kerättiin tietoa uudesta koulusta. Haastateltiin ihmisiä ja
tuotettiin videoita kartalle (kuva alla)). Pidettiin minimessut, joissa kohdattiin
uuden koulun aikuisia ja oppilaita: yläkuvassa käynnissä tukioppilaiden QR-kisa.
8. Nämä vinkit tuotti ATS2020
Assessment of Transversal Skills
Erasmus+ tutkimushanke
2015 - 2018
Lisätietoja
http://ats2020.eu
bit.ly/ats2020suomi
11 EU-maata
Suomesta 22 ylä- ja alakoulua ja
TRIM Tampereen yliopisto
Kiitos kaikille osallistujille!
CC BY-SA 4.0