Alustus Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja Pyöräilykuntien verkoston järjestämässä Velo-City 2010 jälkiseminaarissa Helsingissä 20.9.2010

1. PYÖRÄILY JA TALOUS
Velo-city jälkiseminaari
Antti Poikola
HILA Open Oy
Kaupunkisuunnitteluviraston
auditorio, Helsinki
20.9.2010
Kuva: Tulenheimo (Flickr)
Kuva: Pörrö (Flickr) Attribution-Share Alike 1.0 Finland

2. muu 2% 2020
Paljonko pitää jalankulku 27% julkin
investoida?
polkupyörä 15%
muu 2% henkilöau
2004 27%
jalankulku julkinen 20%
polkupyörä 6%
Mikä on sijoitetun
pääoman tuotto?
henkilöauto 44%
Attribution-Share Alike 1.0 Finland

3. Liikenne on
ihmisten, tavaroiden
ja tiedon kuljettamista
paikasta toiseen
Paljonko liikennettä?
kysynnän hallinta
Millaista liikennettä?
haittojen minimointi
Kuva: Jukka Lehtinen (Flickr)
Attribution-Share Alike 1.0 Finland

4. Systeemiset vaikutukset
Infrastruktuuri-
kustannukset
Imago-
Aika- vaikutukset
kustannukset
Onnettomuus- Terveys-
kustannukset vaikutukset
Sosiaaliset Tila-
vaikutukset kustannukset
Ympäristö-
vaikutukset
Attribution-Share Alike 1.0 Finland

5. Aikakustannukset
Keskimääräinen matka-aika PKS 2004
40
36
35 33
30
26
25
22 22
20
min/matka
15
10
5
0
ja po he jul m
la lku nk kin uu
nk ilö en
ulk py
u ö au
rä to
Henkilöliikennetutkimus 2004
Attribution-Share Alike 1.0 Finland

6. Terveysvaikutukset
Kööpenhaminan ilmastopoliittinen tavoite: 14% useampi
pyöräilee työmatkat vuonna 2015
• Copenhagen Health and Care Administration laskenut, että
tavoitteen toteutuminen säästäisi 11,9 M€ vuodessa
25
20
15
Ylipainoisten lasten
osuus (IOTF 2002)
Pyöräilyn
10 kulkutapaosuus DfT
(1996)
5
0
UK Ruotsi Saksa Sveitsi
Kuva: John Whitelegg Velo-City 2010 presentation
Katso myös: Walking, Cycling and Obesity Basset & Al. (2008)
Attribution-Share Alike 1.0 Finland

7. Kuva: Antti Poikola 24.8.2010
Attribution-Share Alike 1.0 Finland

8. Kuva: Antti Poikola 30.8.2010
Attribution-Share Alike 1.0 Finland

9. Taloudellisten vaikutusten arviointi
Attribution-Share Alike 1.0 Finland

10. Tilan tarve
Lähde: J. Whitelegg (1993a) p.79 after Navarro et al. (1985)
Katso myös: Pysäköintipolitiikka ja pysäköinnin hinta LVM (2007)
Attribution-Share Alike 1.0 Finland

11. Kuva: Cycle Hoop Ltd.
Attribution-Share Alike 1.0 Finland

12. Sosiaaliset vaikutukset
Donald Appleyard “Livable streets” , 1981
Attribution-Share Alike 1.0 Finland

13. Onnettomuudet
Vuonna 2004 Helsingissä
alennettiin nopeusrajoituksia:
• Keskinopeus aleni 4%
• Onnettomuuskustannukset -15%
• 5 miljoonan euron vuotuinen säästö
Lähde: Nopeusrajoitukset Helsingissä KSV 2005
Attribution-Share Alike 1.0 Finland

14. Kustannus-hyötyanalyysi
COWI konsultit tekivät kustannushyötyanalyysin kahdelle
pyöräilyprojektille Kööpenhaminassa
• Bryggebroen pyöräily ja kävelysilta (kuva) – rate of return 8%
• Risteysjärjestely Gyldenløvsgade – 33%
Lähde: Economic evaluation of cycle projects Eva Willumsen, COWI
Katso myös: Cykalk (Ruotsi)
Attribution-Share Alike 1.0 Finland

15. Infra ei ole ilmaista
Attribution-Share Alike 1.0 Finland

16. [1] Hakamäentien remontti (3,1 km) - 100 M€, eli noin 32 miljoonaa per
kaistakilometri.
[2] Kehä III alkuperäinen perusparannussuunnitelma - 180 M€ (sittemmin
suunnitelmaa on typistetty), kilometrikustannus siis 26 M€/km-kaistapari.
[3] Kehä II uuden osan kokonaiskustannus on 650 miljoonaa, joka tarkoittaa 33,6
M€/km kaistaparille.
[4] Raidejokerin suunniteltu pituus on 25km, ja kustannusarvio 211M€, eli
8,5M€/km sisältäen muutaman tunnelin ja erilaisia erityisjärjestelyitä
[5] Östersundomin alustavissa ratikkasuunnitelmissa hinta-arvio on 80M€ tai 112M€
eli 7,6 tai 8 M€ per km.
[6] Östersundomin metrosuunnitelmissa rataa joko 6,6 tai 8,3 kilometriä 430 tai 543
miljoonalla eurolla kummassakin tapauksessa 65M€/km.
Attribution-Share Alike 1.0 Finland

17. Korvamerkintä ja kokonaisuus
• Vuoden 2011 liikenneinvestointien raami (Helsingin kaupunki)
: kadut, liikenneväylät ja radat yhteensä 110,23 milj. €
• Josta pyöräilylle suunnattu 2,09 M€ (vuonna 2010 3,9 M€)
Attribution-Share Alike 1.0 Finland

18. Lähtötilanne
Kulkutapasosuus pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella
Henkilöliikennetutkimus 2004
muu ۲%
2%
jalankulku 27%
۲۷ % julkinen 20%
۲۰%
polkupyörä6%
۶%
henkilöauto 44%
۴ ۴%
Attribution-Share Alike 1.0 Finland

19. Skenaario 1 (2020)
Brysselin chartterin tavoite täytetään, samalla julkisen
liikenteen osuus kasvaa
muu ۲%
2%
jalankulku 27%
۲ ۷% julkinen 25%
۲۵ %
polkupyörä 15%
۱۵ %
henkilöauto 31%
۳۱%
Attribution-Share Alike 1.0 Finland

20. Skenaario 2 (2020)
Brysselin chartterin tavoite täytetään, julkinen liikenne pysyy
ennallaan
muu ۲ %
2%
jalankulku 27%
۲۷% julkinen 20%
۲۰%
polkupyörä 15%
۱۵%
henkilöauto 36%
۳۶%
Attribution-Share Alike 1.0 Finland

21. KIITOS!
Attribution-Share Alike 1.0 Finland