Kiertotalous - kohti resurssiviisaampaa taloutta
•Transferir como PPTX, PDF•
0 gostou•252 visualizações
Mitä kiertotalous tarkoittaa, ja miksi sitä tarvitaan? Minkälaisia politiikkatoimia siirtymä kohti kiertotaloutta vaatii? Minkälaisia liiketoimintamalleja kaivataan? Ja mitkä maat toimivat muutoksen etunenässä?
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais procurados
Mais procurados (20)
Semelhante a Kiertotalous - kohti resurssiviisaampaa taloutta
Semelhante a Kiertotalous - kohti resurssiviisaampaa taloutta (20)
Mais de Annukka Berg
Mais de Annukka Berg (20)
Kiertotalous - kohti resurssiviisaampaa taloutta
- 1. Kiertotalous Kohti resurssiviisaampaa taloutta Annukka Berg EU-tulkkien vierailu 31.7.2018 Kiertotalouden strateginen ohjelma, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kuva: Laura Rautjoki
- 2. 2 Mitä on kiertotalous? Raaka-aineet ja tuotteet kiertävät taloudessa mahdollisimman pitkään niin, että niiden arvo säilyy. Kuva: Laura Rautjoki
- 3. ● Pois lineaarisesta ”ota-valmista-hävitä” -talousjärjestelmästä ● Ympäristöhyötyjen oletetaan olevan suuria ● Odotuksia myös taloudellisista ja sosiaalisista hyödyistä • Resurssien tehokasta käyttöä, uutta liiketoimintaa, uusia työpaikkoja 3 Miksi kiertotaloutta?
- 4. 4 Kiertotaloudelle on suuri tarve (Stockholm Resilience Centre 2018)
- 5. Globaali materiaalien käyttö on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä
- 6. 6 Teollisuusmailla on ollut merkittävä rooli kulutuksen lisäämisessä: esimerkkinä Suomi
- 7. ● Ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. ● Suurin syy ylikulutuspäivän aikaistumiseen kasvava hiilijalanjälkemme. ● Ylikulutuksen merkkejä esim. metsäluonnon köyhtyminen ja uhanalaiset kalakannat sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset kuten lisääntynyt riski arvaamattomille sääilmiöille ja metsäpaloille 7 Maailman ylikulutuspäivä 1.8.2018
- 8. 8 Planetary Boundaries – A safe operating space for humanity (Stockholm Resilience Centre 2018)
- 9. 9 Materiaalivirtojen kierron lisäämiselle on suuret mahdollisuudet, koska maailman talouden on arvioitu olevan vain 9 %:sti kiertoihin perustuva. The Circularity Gap Report (de Wit et al. 2018)
- 10. Kohti kiertotaloutta - kohti systeemi- muutosta
- 11. Lineaaritaloudesta kiertotalouteen 11 Seppälä, J., ym. 2016. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030
- 12. 12 Seppälä, J., ym. 2016. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030
- 13. 13 Seppälä, J., ym. 2016. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030
- 15. ● Resurssitehokkuutta mahdollista kasvattaa kiertotalouden avulla jopa 3 %/v. • Luonnonvarojen tehokkaan käytön myötä mahdollisuus säästää 600 mrd €/v. (2030 mennessä) ● Muita taloudellisia hyötyjä (mm. ulkoisvaikutukset) 1,2 biljoonaa €/v. • Mahdollisuuus jopa 7 %-yksikön bkt-nousuun perusuraan verrattuna • Positiivisia vaikutuksia etenkin työllisyydelle 15 Euroopassa mahdollisuus suuriin taloudellisiin hyötyihin Ellen MacArthur Foundation et al. 2015
- 16. 16 EU: mahdollisuus suuriin ympäristöhyötyihin Muovia, terästä, alumiinia ja sementtiä käyttävien teollisuudenalojen vuotuiset päästöt voisivat puolittua v. 2050 mennessä Material Economics 2018
- 18. 18 Esimerkkejä liiketoimintamalleista Näkymätön arvo näkyväksi - käyttäjälähtöiset liiketoimintamallit kehittyvässä kiertotaloudessa (AARRE) VTT, SYKE, HY - http://www.syke.fi/hankkeet/aarre (Manninen ym. 2017) Puukivi • kierrätysmateriaalin käytöllä tuotteessa vältetään neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja osa sementin valmistuksen päästöistä • puun sisältämän hiilen sitoutuminen pitkäaikaiseen tuotteeseen hillitsee ilmastonmuutosta • tuotteen keveys vähentää kuljetusten päästöjä Työkaluvaja“Liiteri” • työkalujen yhteiskäyttö vähentää uusien työkalujen valmistusta ja samalla neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja valmistuksen päästöjä • yhteiskäyttöön tarkoitetut korkealaatuiset tuotteet ja niiden säännöllinen huolto lisäävät työkalujen käyttöikää • jakelupisteenä toimiva kontti on energiatehokas ja uudelleen käytettävissä Pesukonekäyttökertamaksulla • pesukoneiden korkealaatuisuus, pitkäikäisyys ja ilmainen huolto vähentävät uusien pesukoneiden valmistusta • energiatehokkaat koneet auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta • käyttäjää opastava digitaalinen näyttö edesauttaa koneen kestävää käyttöä • käytöstä poistetut koneet kierrätetään tehokkaasti
- 19. ● Siirtyminen kiertotalouteen ei tapahdu pelkästään markkinavoimien toimesta. • Oikealla tavalla järjestetty infrastruktuuri ja tarkoituksenmukaisesti suunnatut politiikkatoimet edistävät kiertotaloustoimia. ● Kiertotaloutta edistäviä taloudellisia ohjauskeinoja on jo jonkin verran käytössä eri maissa. • Suurin osa kohdistuu jätteiden kierrätykseen raaka-aineeksi. • Eri ohjauskeinoja tulisi kehittää koherenttina kokonaisuutena. • On tärkeää arvioida ja seurata ohjauskeinojen vaikutuksia. 19 Kiertotalouteen siirtyminen vaatii erilaisia toimia
- 20. ● EU on edelläkävijä kiertotalouden ohjauskeinojen kehittämisessä • Towards a circular economy – A zero waste programme for Europe (2014); Closing the loop - An EU action plan for the Circular Economy (2015) • EU Strategy for Plastics in the Circular Economy; Communication on options to address the interface between chemical, product and waste legislation; Monitoring Framework on progress towards a circular economy; Report on Critical Raw Materials and the circular economy (2018) ● 20 Miten kiertotaloutta edistetään?
- 21. ● Esimerkiksi Suomi, Ranska ja Slovenia ovat luoneet kokonaisvaltaisen kansallisen kiertotalous-strategian ● Japani ja Saksa ovat tehneet pitkään käytännön työtä kentällä, ja kiertotalouden käsite on kehitetty alun perin Kiinassa ● Afrikassa Ruanda, Etelä-Afrikka ja Nigeria lanseerasivat v. 2017 African Circular Economy Alliancen 21 Muita edelläkävijöitä
- 22. 22 EU seuraa 1) Tuotantoa ja kulutusta kokonaisuutena 2) Uusioraaka-aineiden käyttöä 3) Jätehuoltoa 4) Kiertotalouden saralla tapahtuvaa kilpailukykyä ja innovointia
- 24. ● Kiertotalous tähtää materiaalivirtojen pienentämiseen ja sulkemiseen monin keinoin ● Kiertotalous ei ole vain kierrätystä • Tuotteiden ja liiketoimintamallien suunnittelu ja arviointi. ● Kiertotalous voi tuottaa arvoa koko arvoketjulle • ml. yritys, alihankkijat ja asiakkaat, kuluttaja ja yhteiskunta. ● Uusia politiikkatoimia tarvitaan 24 Yhteenveto
- 25. Kiitos! Annukka.Berg@ymparisto.fi Lisätietoja: Kiertotalous Circwaste-hanke Kiertotalouden taloudellisista ohjauskeinoista EC Monitoring framework Kuva: Johanna Kinnari
Notas do Editor
- Global material extraction by material category, 1980-2013 In this figure, global material extraction (including only used materials) between 1980 and 2013 is presented. Four aggregated material categories are separated: biomass (from agriculture, forestry and fishery), industrial and construction minerals, fossil fuels and metal ores. Global material extraction more than doubled in the past 30 years, from around 36 billion tonnes in 1980 to almost 85 billion tonnes in 2013, an overall growth of 132%. Two distinct phases of material extraction can be identified. A period of modest growth between 1980 and around 2002, with only a short period of stagnation caused by the collapse of the former Soviet Union. From 2003 onwards, growth of global material extraction increased significantly, mainly driven by the rise of emerging economies such as China and India. Growth rates were unevenly distributed among the main material categories. Particularly the extraction of industrial and construction minerals increased significantly (by more than 240%), indicating the continued importance of this resource category for industrial development, in particular for building up housing, energy and transport infrastructure in emerging economies. Global extraction of metal ores increased by 183% and fossil fuels by 82% in the period of 33 years. Increases in biomass extraction amounted to 61%. The share of renewable resources in total resource extraction thus is constantly decreasing (from around 39% in 1980 to less than 27% in 2013). Lähde: http://www.materialflows.net/materialflowsnet/trends/analyses-1980-2013/global-material-extraction-by-material-category-1980-2013/
- Ylikulutuspäivä on viime vuodet pysytellyt elokuun alussa. Käytämme siis noin seitsemässä kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi.
- “… new evidence that a circular economy, enabled by the technology revolution, allows Europe to grow resource productivity by up to 3 percent annually. This would generate a primary resource benefit of as much as €0.6 trillion per year by 2030 to Europe’s economies. In addition, it would generate €1.2 trillion in non-resource and externality benefits, bringing the annual total benefits to around €1.8 trillion versus today. This would translate into a GDP increase of as much as 7 percentage points relative to the current development scenario, with additional positive impacts on employment.”