Aleksi Neuvosen Helsingin yliopistossa syksyllä 2008 pitämän Tutu1: Miten tutkimme tulevaisuutta? -kurssin materiaali.

1. Miten tutkimme
tulevaisuutta?
Tutu1

2. Tulevaisuus

3. Tulevaisuus
odotukset

4. Tulevaisuus
odotukset
menneisyyden peilaaminen

5. Tulevaisuus
odotukset
menneisyyden peilaaminen
tavat

6. Tulevaisuus
odotukset
menneisyyden peilaaminen
tavat
arvaukset

7. Tulevaisuus
odotukset
menneisyyden peilaaminen
tavat
arvaukset
ennustukset

8. Kokemus

9. Kokemus
=Antropologiset vakiot

10. Kokemus
Odotukset
=Antropologiset vakiot

11. Aikakäsitykset

12. Syklinen
Aikakäsitykset

13. Syklinen
Aikakäsitykset
Symmetrinen

14. Syklinen
Aikakäsitykset
Symmetrinen
Lineaarinen

15. Lineaarinen, mennyttä ja
tulevaa asymmetrisesti
käsittelevä aikakäsitys
vakiintui teollistumisen
myötä

16. Mutta onko kehityksellä
suuntaa?
Evolutionäärinen käsitys kehityksestä

18. Onko muutos nopeampaa kuin ennen?

19. Onko muutos nopeampaa kuin ennen?
Pitääkö tulevaisuuteen suhtautua aiempaa
kiinnostuneemmin?

20. ● ● ● ●
Ulottuvuus ● ● ● ● ● ● ● ● ●
● ●
maailma
● ● ● ● ● ● ●
● ● ●●● ● ● ● ● ● ●
kansakunta, rotu ●● ●● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ●
● ● ●
●
● ● ● ●● ● ● ● ● ●
business, kaupunki, lähiympäristö ●● ● ●● ● ● ● ●● ● ● ● ●
● ● ● ● ● ● ● ● ● ●● ● ● ● ●
●● ● ● ● ● ● ●
● ● ● ●● ● ● ● ● ●
●● ● ●● ●● ●● ● ● ● ● ● ●● ● ● ● ●
perhe ● ● ● ● ● ● ● ● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ●
● ● ● ●● ● ● ● ● ● ●
Aika
seuraava viikko lähivuodet elinikä lasten
elinikä

21. Tulevaisuus tutkimuksen kohteena

22. Vaikka lukuisat institutionaaliset tuntomerkit osoittavat, että
tulevaisuudentutkimus on itsenäinen tutkimusala, sen
perustehtävistä ja lähestymistavoista kiistellään.

23. Tulevaisuudentutkimuksen tehtävistä

24. Tulevaisuudentutkimuksen keskeiset
tehtävät
1.tulevaisuutta koskevien vaihtoehtojen rakentaminen
2.vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien
todennäköisyyksien arvioiminen
3.vaihtoehtoisten tulevaisuuksien toivottavuuden
arvioiminen.

25. TODENNÄKÖISET
TULEVAISUUDET

26. Tieteellisiä ennusteita vai yhteiskuntasuunnittelua?

27. Yhteiskunnallisilla ennusteilla on takaisinkytkentöjä
”...a prediction becomes a part of the intellectual environment to
which people react and which they take into account in their
decision-making processes” (Bell, 1997a, s.230).”
self-altering prophecies; ennusteet yhteiskuntasuunnittelun
apuvälineenä (ks. Hukkinen 2002)

28. Yhteiskunnallisilla ennusteilla on takaisinkytkentöjä
”...a prediction becomes a part of the intellectual
environment to which people react and which they take
into account in their decision-making processes” (Bell,
1997a, s.230).”
self-altering prophecies; ennusteet
yhteiskuntasuunnittelun apuvälineenä (ks. Hukkinen
2002)

29. Itseään toteuttavat ennusteet (self-fulfilling prophecies)

31. Itsensä kumoavat ennusteet (self-negating prophecies)

32. LTG SCENARIO 1: RESOURCE CRISIS
3: Industrial output
5: Nonrenewable resources
1 2 3
1
5
2: Food
5 output
4
1: Population 1 2
3
2
1
5
2 5
3 4 4: Pollution level 3 4
4
0
1900 1950 2000 2050 Year 2100
Source: Meadows, Randers and Meadows, LTG 30 year update, 2004

33. lähde: Raupach et al.: Global and regional drivers of accelerating CO2 emissions, PNAS Early Edition,
The National Academy of Sciences of the USA 2007

34. toteutuma
lähde: Raupach et al.: Global and regional drivers of accelerating CO2 emissions, PNAS Early Edition,
The National Academy of Sciences of the USA 2007

35. MAHDOLLISET
TULEVAISUUDET

36. Tulevaisuusvaihtoehtojen arviointikriteerit
toivottava
mahdollinen
uskottava
todennäköinen

37. Tulevaisuuden vaihtoehtojen toivottavuus: kuvailua vai arvottamista?

38. TOIVOTTAVAT
TULEVAISUUDET

39. Yhteiskunnassa vallitsevia arvostuksia voidaan tutkia empiirisen (deskriptiivisen)
arvotutkimuksen keinoin. Tämä on kuitenkin heikko perusta toivottavan
tulevaisuuden arvioinnille.
Arvo-objektivismi (esim. Bell, 1997) vs. arvorelativismista (esim. Niiniluoto)

40. Tiedettä vai taidetta?

41. ”I conclude that futures studies, when it combines the task of exploring probable and
preferable futures, is a mixture of theoretical and empirical research, methodology,
philosophy, and political action. But its core we find in a design science, which attempts to
help the rational planning of our future.” (Niiniluoto, 2001)

42. Tulevaisuustiedettä vai tulevaisuusnäkökulma tieteissä?

43. Tilastotiede
Taloustieteet Sosiologia
Politiikan Antropologia
tutkimus
Tulevaisuuden
tutkimus
Sosiaali- Historia-tieteet
psykologia
Filosofia Kulttuurin
tutkimus

44. Politiikka-analyysi
Integroitu
Tulev. arviointi
tutkimus
Riskianalyysi Teknologian arviointi ja
ennakointi

45. Tulevaisuudentutkimuksen instituutiot

46. Tulevaisuudentutkimusta voidaan pitää itsenäisenä tutkimusalueena,
koska on nähtävissä siihen keskittyneitä tiedeinstituutioita ja tieteellisen
perinteen kasautumista. Myös Suomessa tulevaisuudentutkimuksella on
vahva institutionaalinen perusta.

47. Tieteellisiä journaaleja ym. aikakausjulkaisuja
Esim. Futures, The Journal of Forecasting, Planning and Policy (UK); Technological
Forecasting and Social Change (USA); Futures Research Quarterly (USA); World
Futures. The Journal of General Evolution (The Netherlands); Longe Range
Planning (UK); Foresigh. The Journal of Futures Studies, Strategic Thinking and
Policy (UK); International Journal of Forecasting (The Netherlands); The Futurist,
Forecasts, Trends, and Ideas about the Future (USA); Futura (FIN).

48. Alalle suuntautuneita tutkijoita
“We continue to rely on the past work of Roy Amara, Robert U. Ayres, Eleonora Barbieri Masini, Daniel Bell,
Kenneth and Elise Boulding, Harrison Brown, Lester R. Brown, Harlan Cleveland, Joseph F. Coates, Edward S.
Cornish, James A. Dator, Bertrand de Jouvenel, Yehezkel Dror, Mahdi Elmandjra, Amitai Etzioni, Victor
Ferkiss,Ossip K. Flechtheim, R. Buckminster Fuller, Dennis Gabor, Johan Galtung, Theodore J. Gordon, Willis
W. Harman, Olaf Helmer, Richard L. Henshel, Hazel Henderson, Erich Jantsch, Robert Jungk, Herman Kahn,
H.D. Lasswell, Harold Linstone, John and Magda Cordell McHale, Pentti Malaska, Michael Marien, Joseph P.
Martino, Pierre Masse´, Donella and Dennis Meadows, Donald N. Michael, William F. Ogburn, James A.
Ogilvy, Hasan Ozbekhan, Aurelio Peccei, Frederik L. Polak, Peter Schwartz, Robert B. Textor, Robert Theobald,
Allen Tough, Alvin Toffler, Warren W. Wagar, H.G. Wells, and others…
Most of the above pioneers of the futures field still remain active and creative contributors to its development. Also,
other futurists have joined them in contributing to the expanding intellectual capital of the field, people such as, to
mention only a few, Enric Bas, Clement Bezold, Sam Cole, Hugues de Jouvenel, David Hicks, Andy Hines, Rolf
Homann, Sohail Inayatullah, Ashis Nandy, Mika Mannermaa, Javier Medina Va´squez, Peter H. Mettler, Ian D. Miles,
Peter Moll, Reed D. Riner, Francisco Sagasti, Ziauddin Sardar, Arthur B. Shostak, Richard A. Slaughter, and Markku
Wilenius.” (Bell, 2002)

49. Alalle suuntautuneita tutkijoita
“We continue to rely on the past work of Roy Amara, Robert U. Ayres, Eleonora Barbieri Masini, Daniel Bell,
Kenneth and Elise Boulding, Harrison Brown, Lester R. Brown, Harlan Cleveland, Joseph F. Coates, Edward S.
Cornish, James A. Dator, Bertrand de Jouvenel, Yehezkel Dror, Mahdi Elmandjra, Amitai Etzioni, Victor
Ferkiss,Ossip K. Flechtheim, R. Buckminster Fuller, Dennis Gabor, Johan Galtung, Theodore J. Gordon, Willis
W. Harman, Olaf Helmer, Richard L. Henshel, Hazel Henderson, Erich Jantsch, Robert Jungk, Herman Kahn,
H.D. Lasswell, Harold Linstone, John and Magda Cordell McHale, Pentti Malaska, Michael Marien, Joseph P.
Martino, Pierre Masse´, Donella and Dennis Meadows, Donald N. Michael, William F. Ogburn, James A.
Ogilvy, Hasan Ozbekhan, Aurelio Peccei, Frederik L. Polak, Peter Schwartz, Robert B. Textor, Robert Theobald,
Allen Tough, Alvin Toffler, Warren W. Wagar, H.G. Wells, and others...Most of the above pioneers of the futures
field still remain active and creative contributors to its development. Also, other futurists have joined them in
contributing to the expanding intellectual capital of the field, people such as, to mention only a few, Enric Bas,
Clement Bezold, Sam Cole, Hugues de Jouvenel, David Hicks, Andy Hines, Rolf Homann, Sohail Inayatullah,
Ashis Nandy, Mika Mannermaa, Javier Medina Va´squez, Peter H. Mettler, Ian D. Miles, Peter Moll, Reed D.
Riner, Francisco Sagasti, Ziauddin Sardar, Arthur B. Shostak, Richard A. Slaughter, and Markku
Wilenius.” (Bell, 2002)

50. konferensseja, seminaareja ym. aktiviteetteja
esim. The Annual Conference of the World Future Society; Rooman klubin
kokoukset
yliopistotason opetusta
n. 50 yliopistossa ympäri maailmaa
alalle omistautuneita järjestöjä, tutkimusorganisaatioita
ja konsultointiyrityksiä
esim. The Futurist Sept.-Oct. 2004 mainitsee 44 alan palveluyritystä, mm. The
Futures Lab, Institute for Alternative Futures

51. Tulevaisuus-
valiokunta
Valtioneuvoston Kansalliset ja
tulevaisuusselonteko alueelliset
ennakoinnin yksiköt
Tulev.
tutkimuksen
Tulev. tutkimuksen tiedeyhteisö Tulev. tutkimus-
seura keskus
Tulev. tutkimuksen
Verkosto-Akat./ Rooman klubi
WFA

52. Tulevaisuudentutkimuksen keskeisiä piirteitä (Bell, 2002)
Päätöksenteon tietopohjan kehittäminen tulevaisuutta luotaavan tutkimuksen avulla
Tietoisuuden lisääminen tulevaisuuteen sopeutumiseen tai sen kontrolliin johtavista
valinnoista
Holistinen lähestymistapa, tieteidenvälisyys ja erillistieteiden tulosten
hyödyntäminen
Pyrkimys yleisten muutosprosessien ymmärtämiseen (esim. poliittiset, taloudelliset,
sosiaaliset, kulttuuriset prosessit)
Kiinnostus tieteen ja teknologian muutokseen ja sen seurausten arviointiin
Oma terminologia
Yhteiset metodit ja malliesimerkit

53. Tulevaisuudentutkimuksen tutkimuskohde (research object) on tulevaisuutta koskevat
vaihtoehdot; tutkimuksen evidenssinä (evidence) on nykyisyyttä koskeva tieto.

54. Tulevaisuudentutkimuksen tutkimuskohde ja sen evidenssi
(Niiniluoto, 2001)
Tulevaisuudentutkimuksen tutkimuskohde (research
object) on tulevaisuutta koskevat vaihtoehdot.
Nykyisyyttä koskeva tieto on todistusaineisto (evidence)
tulevaisuutta koskeville väitteille.

55. Ennustus (prediction)
Tulevaisuutta koskeva yleinen väite
Ennuste (forecast)
Spesifioitu väite tulevaisuuteen ajoittuvasta
tapahtumasta ja sen toteutumisen ajankohdasta.

56. Ennustetyyppejä
Ennusteen lopullinen paikkansapitävyys
tosi epämääräinen epätosi
Ennuste on tosi 1 2 3
olettamuksiltaan
epämääräinen 4 5 6
epätosi 7 8 9

57. Kokemuksia (teknologia)ennustusten
paikkansapitävyydestä (Albright, 2002)
Oikeaan osuvat ennusteet teknologisten innovaatioiden kehityksestä ovat hyödyllisiä
Pitkän aikavälin ennusteet ovat tarpeellisia yhteiskunnallisessa suunnittelussa, ja ne
auttavat päätöksentekijöitä ja hallituksia etsimään ratkaisuja tulevaisuuden
yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja sotilaallisiin ongelmiin
Lyhyen aikavälin ennusteet ovat tärkeitä liike-elämässä. Esimerkiksi
teknologiatiekartat (technology roadmaps) perustuvat ennusteisiin lähiajan
teknologisten kapasiteettien kehityksestä ja tukevat strategista tuotesuunnittelua.
- Mutta miten oikeaan osuvia teknologiaennusteet ovat jälkikäteen arvioituna?

58. Albrightin (2002) tutkimuksessa kahdeksan asiantuntijan ryhmä arvioi miten suuri
määrä Herman Kahnin ja Anthony Wienerin (1967) laajassa tutkimuksessa The Year
2000, A Framework for Speculation on the Next Thirty-Three Years esittämistä sadasta
”hyvin todennäköiseksi arvioidusta” innovaatiosta oli toteutunut vuonna 2000.
Alle puolet ennusteista oli toteutunut
Jotkin innovaatioiden osa-alueista olivat aliedustettuja (esim. biotekniikka,
maatalous- ja ympäristöinnovaatioden osuus oli vain 10%)
Tieto- ja viestintätekniikan ennusteista kuitenkin 80% oli toteutunut.
Päätelmänään Albright esittää, teknologisia innovaatioita koskevien ennusteiden
huolellinen laatiminen alueilta, joilla on nähtävissä tasaista suorituskyvyn
kehittymistä tai tukiteknologioiden merkityksen kasvua (esim. puolijohteet, optiikka,
varastointi) voi johtaa käyttökelpoisiin ennusteisiin.

59. Albrightin asiantuntijapaneelin arviot
Kahnin ja Wienerin sadan ”hyvin todennäköisen innovaation” lista on esitetty
kolmena luokkana
1-25 ovat innovaatioita, joita useimmat ihmiset luultavasti pitävät edistyksellisinä ja
inhimillistä hyvää lisäävinä
26-50 ovat innovaatioita, joilla voi olla kiistanalaisia vaikutuksia, ja joiden
leviämisen kontrolloimista poliittisen päätöksenteon keinoin monet pitävät
toivottavana
50-100 ovat muutoin kiinnostavia innovaatioita, joilla voi olla ”epätriviaaleja”
seurauksia

60. Onnistuneita ennusteita yli 30-vuoden takaa (Albright, s. 449)
Ten best forecasts
71. Inexpensive high-capacity, worldwide, regional, and local (home and business) communication
(perhaps using satellites, lasers, and light pipes)
74. Pervasive business use of computers
82. Direct broadcasts from satellites to home receivers
1. Multiple applications for lasers and masers for sensing, measuring, communication, cutting, welding,
power transmission, illumination, and destructive (defensive)
11. Extensive use of high-altitude cameras for mapping, prospecting, census, and geological
investigations)
29. Extensive and intensive centralization (or automatic interconnection) of current and past personal and
business information in high-speed data processors
76. Other widespread use of computers for intellectual and professional assistance (translation, traffic
control, literature search, design, and analysis)
81. Personal ‘‘pagers’’ (perhaps even two-way pocket phones)
70. Simple inexpensive home video recording and playing
72. Practical home and business use of ‘‘wired’’ video communication for both telephone and TV
(possibly including retrieval of taped material from libraries) and rapid transmission and reception of
facsimile

61. Epäonnistuneita ennusteita yli 30-vuoden takaa (Albright, s. 449)
48. Physically nonharmful methods of overindulging
87. Stimulated, planned, and perhaps programmed dreams
99. Artificial moons and other methods for illuminating large areas at night
19. Human hibernation for short periods (hours or days)
79. Inexpensive and reasonably effective ground-based BMD (ballistic missile defense)
27. The use of nuclear explosives for excavation and mining, generation of power,
creation of high-temperature–pressure environments, or as a source of neutrons or other radiation
35. Human hibernation for relatively extensive periods (months to years)

62. Tulevaisuudentutkimuksen suuntaukset

63. Moderni tulevaisuudentutkimus on muotoutunut 40-luvun lopulla – 50-luvun alussa. II
maailmansodan aiheuttamat reaktiot ovat keskeisesti muovanneet tulevaisuudentutkimuksen
lähtökohtia. Tulevaisuudentutkimuksella on kaksijakoinen historia.

64. Modernin tulevaisuudentutkimuksen alku sijoitetaan yleensä 40-luvun lopulle – 50-luvulle.
Sen kehityksen taustalla on nähtävissä kaksi II maailmansodan synnyttämää reaktiota:

65. ”Humanistisen” linjan kiinnostus suuntautui sosiaalisten transformaatioiden
luomiseen kohti parempaa yhteiskuntaa. Linjan edustajana voidaan pitää Ossip K.
Flecheimia, joka otti v. 1943 ensimmäisenä käyttöön ”futurologia”-termin. Hänen
määritelmänsä mukaan futurologian tehtävänä on ”sodan eliminoimisen ja pysyvän
rauhantilan vakiinnuttamisen; nälän, kurjuuden, sorron ja riiston poistamisen;
yhteiskunnan demokratisoimisen; luonnon ryöstön lopettamisen ja sen suojelun;
vieraantumista vastaan taistelun ja uuden homo humanuksen luomisen.”
II mm-sodan kokemukset ja Euroopan uudelleen rakentaminen
siirtomaavaltojen itsenäistyminen (II mm-sodan jälkeen n. 120 uutta valtiota) ja siihen liittynyt
yhteiskunnallinen suunnittelu
esimerkki Etelä-Afrikan ”Mont Fleur” –skenaarioharjoituksesta vuodelta 1991

66. FLIGHT OF THE
FLAMINGOES
Yes
(inclusive growth and
democracy)
Are the policies
Yes sustainable?
Is the transition rapid and No
decisive?
Yes
ICARUS
(macro-economic
No populism)
Current negotiation Is a settlement
negotiated?
LAME DUCK
(long transition)
No
OSTRICH
(non representative
government)
”Mont Fleur” skenaarion rakenne (Heijden, 2002, p. 203).

67. ”Tekno-ekonomisen” linjan kiinnostus suuntautui aluksi teknologisten järjestelmien
käyttöönottoon ja kehittämiseen. Kiinnostuksen taustalla on siviili-insinöörien tiivis
osallistuminen sotilaallisten järjestelmien kehittämiseen, esim. tutkan käyttöönotto
Britannian ilmataistelussa, Manhattan-projekti.
RAND perustetaan jatkamaan työtä ”operaatiotutkimuksen” ja ”systeemianalyysin” parissa
RAND esikuvana vastaavien asiantuntija (think tank) organisaatioiden perustamiselle
”…mostly the results were written reports. Included were ’policy alternatives, evaluations, designs, theories,
suggestions, warnings, long-range plans, statistics, predictions, descriptions of techniques, tests, analyses, or
simply, new ideas.” (Dickson 1972 in Bell 1997a, s.29)
RAND:in toiminta keskittyi sotilaalliseen kehitys- ja ennakointityöhön, avaruusteknologian edistämiseen ja
kustannusanalyysimenetelmien kehittelyyn Pentagonin tarpeisiin.
1970-luvulta eteenpäin RAND:in agendaa laajennettiin ei-sotilaallisiin kohteisiin. Se tutki esimerkiksi
mahdollisuuksia perustaa halvausten tunnistamiskeskus, parantaa kaupunkisairaaloiden tehokkuutta, ratkoa
urbaanin asutuksen ongelmia, vaikuttaa väestönkasvuun ja syntyvyyden säännöstelyyn kehitysalueilla,
kehittää ilmastonmuutosta simuloiva tietokonemalli jne.Leimallisia piirteitä RAND:in toiminnalle ovat
Pyrkimys johtajien päätöksenteon vaikuttavuuden lisäämiseen
Pitkän aikavälin ennusteet ja tulevaisuusajattelu
Metodologinen kehitystyö

68. Tulevaisuudentutkimuksen metodologista kehitystyötä sävytti pitkään kaksi seikkaa,
jotka korostivat teknologian ja ennusteiden vahvaa asemaa tulevaisuuden tutkimuksessa
RAND:in (ja vastaavien instituutioiden, esim. Stanford Research Institute) keskeinen
asema
50-60-lukujen vakaan yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen kausi
länsimaissa.

69. LINEAARISESTA KEHITYKSESTÄ MURROKSEEN?
TULEVAISUUSAJATTELUN MUUTOS 1960-LUVULTA ALKAEN

70. 1970-luvulle tultaessa tapahtui monensuuntaista kehitystä, joka suuntasi huomiota
yhtäältä teknologioista laajempiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja toisaalta ennusteista
vaihtoehtoisten tulevaisuuksien rakentamiseen. Tällaisia tapahtumia olivat esimerkiksi
60-luvun lopun The Commission of the Year 2000, joka sosiologi Daniel Bellin
johdolla suuntasi tulevaisuudentutkimuksen kiinnostusta yhteiskunnallisiin
ongelmiin ja laajensi tulevaisuudentutkimuksen kytköstä yliopistoihin
1968 perustettu Rooma Klubi ja sen vuonna 1972 julkaisema Limits to Growth
(Meadows et al.), jossa ensimmäistä kertaa sovellettiin globaaleja
tietokonesimulaatioita väestömäärän, saasteiden ja luonnonvarojen käytön
analysoimiseksi
1973 öljykriisi. Öljykriisiä ei osattu ennustaa esimerkiksi Herman Kahnin vuotta
aiemmin julkaistussa laajassa tulevaisuusraportissa ”Huomispäivän
mahdollisuudet”.

71. Skenaariomenetelmän tausta

72. Skenaariot ovat kuvauksia vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja niihin johtavista
kehityspoluista. Menetelmä tarjoaa todennäköisyysajattelusta poikkeavan keinon
tulevaisuuden epävarmuuksien jäsentämiseen. Skenaarioiden avulla tunnistetaan
tulevaisuuden keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia ja tuetaan tulevaisuussuuntautunutta
strategiatyötä. Skenaariot ovat tulevaisuudentutkimuksen yksi käytetyinpiä menetelmiä.

73. Skenaario – käsikirjoitus

74. ”Skenaariot ovat hypoteettisia tapahtumakulkuja, jotka on muodostettu huomion
kiinnittämiseksi kausaalisiin prosesseihin ja päätöksenteon kannalta tärkeisiin
vaiheisiin. Ne vastaava kahta tyyppiä oleviin kysymyksiin: (1) Kuinka joku
hypoteettinen tilanne voi tarkkaan ottaen vaihe vaiheelta toteutua? ja (2) Millaisia
vaihtoehtoja kullakin toimijalla (aktorillla) on ehkäistä, suunnata tai edistää
prosessia?”
Herman Kahn & Antony Wiener: The Year 2000. A Framework for Speculation on the Next Thirty-Three Years (1967, s. 6)

75. Skenaarioiden käyttö liittyi aluksi Randin toimintaan (Kahn ja Wiener).
Pian menetelmää alettiin käyttää pian myös yritysten strategisessa suunnittelussa
Roayl Dutch Shellin johdolla.
Noin 50-vuoden aikana skenaarioista on tullut tulevaisuudentutkimuksen ehkä
tärkein menetelmä. Skenaarioista on lukuisia variaatioita ja sen käyttö on hyvin
laajaa niin yrityksissä, hallinnossa kuin akateemisessa tutkimuksessakin.

76. Hyvän skenaarion kriteerejä ovat (Glenn…2003)
Uskottavuus (nykytilasta tulevaisuuteen johtavan reitin
tulee perustua kausaalisiin prosesseihin ja
eksplisiittisesti kuvattuihin päätöksiin)
Johdonmukaisuus (vaihtoehtoisten skenaarioiden tulisi
kuvata samaa aihepiiriä, jotta vertailu on mahdollista)
Kiinnostavuus (skenaarioiden tulee herättää kiinnostus
tulevaisuutta koskeviin ratkaisuihin)

77. Skenaariot osana strategista suunnittelua
Tulevaisuudentutkimus Päätöksentekijät Toteutus Vaikutukset
Skenaarioiden asema osana strategista suunnittelua on muuttunut niiden kokemusten
pohjalta, joita menetelmän käytöstä on saatu kokemusten kumuloituessa.
Skenaarioprosessin vaikutukset liittyvät sekä menestyksellisten valintojen
tekemiseen organisaation toimintaympäristössä että organisaation sisäiseen
viestintään ja strategiatyöhön.

78. Esimerkki: skenaarioiden käytön muutokset Shell-yhtymässä
(Heijden, 2002)
• Aluksi skenaarioita käytettiin ennusteiden tapaan. Erotuksena ennustukseen,
skenaariot kuvasivat erilaisten vaihtoehtojen todennäköisyyksiä, joista osoitettiin
kaikkein todennäköisin kehitysvaihtoehto.
• 1960-luvulla Shellin kiinnostus skenaarioiden väljempään käyttöön heräsi lukuisten
epäonnistuneiden ennustusten myötä. Pierre Wack ryhtyi kehittelemään skenaario-
menetelmää Kahnin ajatusten pohjalta.
• Keskeiseksi pyrkimykseksi tuli erottaa ennustettavissa olevat elementit sellaisista
epävarmuuksista, joiden kehitystä ei voi järkevästi ennustaa. Ennustettavia
elementtejä ryhdyttiin kutsumaan termillä ”predeterminants” ja niitä kuvattiin
kaikissa skenaarioissa samoin. Skenaarioissa keskityttiin kuvaamaan tilanteita,
joissa erilaiset epävarmuudet olivat toteutuneet. Skenaarioilla pyrittiin luomaan
perusta päätöksille ja projekteille, jotka toimivat erilaisissa vaihtoehtoisissa
tilanteissa.

79. Esimerkki: skenaarioiden käytön muutokset Shell-yhtymässä
(Heijden, 2002)
• 1970-luvun alussa öljyn hinta oli keskeinen skenaarioiden aihe. Wackin ryhmä
ryhtyi selvittämään, mikä öljyn hinnan kehityksessä on ennustettavissa olevaa ja
mikä epävarmaa.
• Öljyn kysynnän arveltiin olevan ennakoitavissa, koska kysynnän kasvu oli ollut tasaista, n. 6% per vuosi II
mm-sodasta lähtien.
• Shellin tekninen henkilöstö oli päätellyt, että myös öljyn tarjonta on ennakoitavissa, koska tunnetut öljyvarat
olivat suuret ja uusia lähteitä voitiin porata tarpeen mukaan
• Wack ryhtyi kuitenkin tarkastelemaan, mitkä tahot kontrolloivat olemassa olevia öljykenttiä. Koska suuri osa
öljykentistä oli Lähi-Idän hallitusten kontrollissa, hän ryhtyi miettimään, onko näiden kannalta järkevää
tuottaa sitä määrää öljyä, jota öljy-yhtiöt tarvitsevat. Päätelmä oli, että tämä on epävarmaa, ja Wackin ryhmä
laati yhden kuudesta öljynhintaskenaariosta (kriisiskenaario) sillä olettamuksella, että öljyntuottajamaat eivät
tuota öljyä yli tason, joka voi olla näiden kannalta järkevä.
• Lähi-Idän tilanteen kriisiytyessä Shellin johtajat pystyivät tulkitsemaan paremmin meneillä olevaa kehitystä
laadittujen skenaarioiden valossa. Lokakuussa 1973 he päätyivät siihen, että kehitys tulee kulkemaan
kriisiskenaarion mukaisesti, ja ryhtyivät välittömästi suuntaamaan investointejaan primäärin
tuotantokapasiteetin lisäämisestä jalostamoiden tuotannon kehittämiseen. Ratkaisun seurauksena Shell vältti
suurelta osin öljyntuotannon ylikapasiteettiongelma, joka heikensi muiden öljy-yhtiöiden kannattavuutta.
• 1980-luvulla Shellissä alettiin edellyttää, että kaikki suuren luokan projektit
perustellaan vallitsevien skenaarioiden pohjalta. Skenaariot välittävät ylimmän
johdon linjaukset projektitasolle ja koko organisaatioon (kontekstualisointeina, ei
suoria ohjeina)

80. Shell

81. Shell

82. Shell

83. Shell

84. Shell

85. Shell

86. CO2-pitoisuus: >1000 ppm
Shell

87. CO2-pitoisuus: >1000 ppm
Shell
CO2-pitoisuus: 630 ppm

88. Tulevaisuusraporttien mahdolliset teemat
1.Joukkoliienne pääkaupunkiseudulla
vuoteen 2025 mennessä. YTV:n näkökulma.
2.Kiina ja Intia 2025 – Tulevaisuuden
suurvallat? EU:n näkökulma
3.Koulutuspalvelut korkeakoulutetuille 2025.
OPH? Koulutuspalveluyritykset?
4.Päivittäistavaroiden kulutus vuonna 2023.
Kaupan keskusliikkeen näkökulma.

89. Tulevaisuusraporttien mahdolliset teemat
1.Tarkka teema: mistä tehdään skenaarioita?
2.Minkä aikavälin muutosta tarkastellaan?
3.Kenelle/kenen käyttöön skenaariot
laaditaan?

90. Skenaariomenetelmä osana tulevaisuudentutkimuksen
työkalupakkia

91. Tulevaisuudentutkimuksessa on käytössä runsaasti erilaisia metodeja. Skenaariomenetelmä on yleismetodi, joka soveltaa
niin laadullisten kuin määrällisten aineistojen tutkivaan tai ratkaisuja etsivään analysointiin. Skenaariomenetelmää
käytetään usein muiden tutkimusmenetelmien kanssa. Tutkimuksen tavoitteet ratkaisevat järkevän menetelmävalinnan.

92. QUANTITATIVE QUALITATIVE NORMATIVE EXPLORATORY
X X
Agent Modeling
X X
Causal Layered Analysis
X X
Cross-Impact Analysis
X X
Decision Modeling
X X X
Delphi Techniques
X X
Econometrics and Statistical
Modeling
X X
Environmental Scanning
X X
Field Anomaly Relaxation
X X X
Futures Wheel
X X X
Genius Forecasting, Vision,
and Intuition
X X X
Interactive Scenarios
X X X
Multiple Perspective
X X
Participatory Methods
X X
Relevance Trees and
Morphological Analysis
X X X
Road Mapping
X X X X
Scenarios
X X
Simulation-Gaming
X X X X
State of the Future Index
X X X
Structural Analysis
X X
Systems Modeling
X X
Technological Sequence
Analysis
X X X
Text Mining
X X
Trend Impact AnalysiS

93. WHEN YOU WANT TO: USE
Collect judgments Genius
Delphi
Futures Wheel
Group meetings
Interviews
Forecast time series, and Econometrics
other quantitative measures Trend Impact Analysis
Regression analysis
Structural Analysis
Understand the linkages System Dynamics
between events, trends, and Agent Modeling
actions Trend Impact Analysis
Cross Impact Analysis
Decision Trees
Futures Wheel
Simulation Modeling
Multiple perspective
Causal Layered Analysis
Field Anomaly Relaxation
Determine a course of actionin Decision Analysis
the presence of uncertainty Road Mapping
Technology Sequence Analysis
Genius
Portray alternate plausible Scenarios
futures Futures Wheel
Simulation Gaming
Agent Modeling
Reach an understanding State of the Future Index
if the future is improving
Track changes and assumptions Environmental scanning
Text Mining
Determine system stability Non linear techniques

94. Skenaariomenetelmiä on monia. Yleensä skenaarioiden ”vakiovarustuksena” on kuitenkin kolme osaa:
toimintaympäristön nykytilan kuvaus, mahdollisen (esim. toivottavan) tulevaisuustilan kuvaus sekä kuvaus prosesista, joka
liittää nämä kaksi tilaa toisiinsa. Tulevaisuustaulukot ovat paljon käytetty tapa kuvata skenaarioiden ”kielioppia”,
keskeisiä muuttujia ja niiden saamia arvoja.

95. Skenaariorakentamisen peruskaava
• systeemin hahmottaminen
• muuttujien valinta
• tulevaisuustaulukko
• tulevaisuuspolkujen rakentaminen
• hyödyntäminen strategiatyössä
➡päämääränä ”strategisen tilanteen”
hahmottaminen (esimerkki, jossa em. vaiheet
näkyvät)

96. Skenaarioita rakennettaan ensisijaisesti päätöksenteon
apuvälineeksi – ei todennäköisyyksien kuvaamiseksi.

97. Skenaariovaiheet Coatesin (2000) mukaan
1.Tunnista ja määrittele kiinnostuksen kohde (esim. autot,
maailmanlaajuisesti, vuonna 2015)
2.Määrittele keskeiset muuttujat, jotka muokkaavat tarkasteltavaa
tulevaisuutta (esim. tuotantokustannukset, ympäristökysymykset,
maantieteellinen sijainti)
3.Tunnista skenaarioiden teemat (esim. ympäristötietoisuus dominoi
autojen suunnittelua; kulkuneuvojen elinikä kaksinkertaistuu)
4.Luo skenaarioita (valitaan teeman mukaisesti uskottavia arvoja
muuttujille ja muodostetaan näiden yhdistelmiä)
5.Kirjoita skenaariot
6.Tarkastele, arvioi, kritisoi ja parantele skenaarioita ryhmäsi kanssa
7.Tarpeen mukaan lisää skenaarioihin yksi henkilö kulkemaan
kaikkien skenaarioiden läpi antamaan skenaarioille havainnollinen
ja yhdenmukainen tyyli

98. FAR =Field anomaly relaxation
❖70-luvulla R. Rhynen kehittelemä (Rhyne, 1981) tulevaisuustaulukkomenetelmä,
jossa luodaan systemaattisesti joukko tulevaisuuskuvia määriteltyjen
muuttujayhdistelmien ja näiden saamien arvojen perusteella.
❖FAR-menetelmän ideana on tutkia yhteiskunnallisten kenttien (fields) kuviteltavissa
olevia yhdistelmiä karsimalla sellaiset yhdistelmät jotka johtavat ristiriitaiseen
kokonaiskuvaan (anomaly). FAR-menetelmä on luonteeltaan syklinen, sillä
ensimmäisen analyysikierroksen synnyttämät skenaariot toimivat perustana uudelle
analyysikierrokselle, jonka tavoitteena on parantaa aiemmin luotuja skenaarioita
(relaxation).
Mihin tarvitaan?
❖Luomaan uskottavia ja sisäisesti johdonmukaisia konteksteja suunnittelun ja
päätöksenteon tueksi

99. FAR-menetelmän käyttö
❖FAR:in kehittelijä R. Rhyne on soveltanut ja kirjoittanut menetelmästä mm.
Indonesian puolustusongelmien ja Etelä-Kiinan meren alueongelmien yhteydessä.
❖Suomeen FAR-menetelmän on lanseerannut Yrjö Seppälä, joka on soveltanut mm.
vanhustenhuollon ongelmiin (ks. Seppälä 1984 ja 2003).
❖FAR voidaan ymmärtää myös yleisemmin ”tulevaisuustaulukkomenetelmänä”,
jolloin sen sovelluksia on nähtävissä esim. lukuisissa viimeaikaisissa suomalaisissa
skenaariotutkimuksissa (ks. ed. TAULUKKO 7).
❖FAR-menetelmän tulevaisuustaulukko on todellisuuden yksinkertaistettu kuvaus,
joten tässä mielessä se toimii kuten mallit yleensä. FAR-menetelmä onkin
yhdistettävissä kvantitatiivisiin menetelmiin kuten, ristivaikutusanalyysi (ks. esim.
Seppälä ja Kuusi 2003) ja mallinnus (esim. TERRA 2003).

100. FAR-menetelmässä on neljä vaihetta
1.vaihe: Tulevaisuuden hahmottaminen ja visualisointi
2.vaihe: Tulevaisuustaulukon rakentaminen
3.vaihe: Ristiriitaisten tulevaisuuskuvien eliminointi
4.vaihe: Jäljelle jääneiden tulevaisuuskuvien
muotoileminen skenaarioiksi
Yleensä FAR-menetelmä tehdään vähintään kahdessa kierroksessa, jolloin 4. vaiheen
skenaariot toimivat perustana toisen kierroksen 1. vaiheelle, jotka johtavat
parannettuihin skenaarioihin.

101. Vaiheessa 1 kartoitetaan asiantuntijoiden tai
päätöksentekijöiden käsityksiä aihepiiriin liittyvästä
ongelmakentästä. Apuna kannattaa käyttää miellekartta
(mind-mapping) tai vastaavia menetelmiä

102. Vaiheessa 2 arvioidaan, mitkä ovat keskeisimmät
muuttujat (driving forces), joilla käsillä olevaa
ongelmakenttää voidaan kuvata.
Muuttujat taulukoidaan ja järjestetään joko muuttujien nimistä saatavan muistettavan
kirjainlyhenteen mukaan tai käyttämällä jotakin yleisesti käytössä olevaa
”tarkistuslistaa”, esim. PESTE – political, economical, social, technological,
environmental tai STEEPV – social, technology, economics, ecology, politics, values
(ks. Loveridge, 2002). Muuttujia ei yleensä kannata valita yli seitsemää (inhimillisen
hahmotuskyvyn rajat).
Muuttujille annetaan arvot, jotka kattavat laajasti kuviteltavissa olevat
kehityssuunnat. Esimerkiksi taloudellinen kasvu voi olla nopeaa, hidasta, olematonta
tai negatiivista; poliittinen tilanne voi olla stabiili tai epästabiili. Muuttujien
vaihtoehtoisten arvojen määrää ei periaatteessa rajoiteta. Seitsemän on
käytännöllinen maksimimäärä, ja käytännössä vähempikin, 2-5 voi olla riittävä.
Muuttujien arvot numeroidaan. (Ks. TAULUKOT 10 ja 11.)

103. Sellmoren tulevaisuustaulukko ”DELTRIG” (Coyle, 2003)
Distribution Environment Lifestyle Technology Regulation Integration GDP
D1 – Major E1 – Total collapse L1 – Greater T1 – High digital R1 – Extreme pro- I1 – EU/ Euro G1 Negative
increase in of sustainable income & greater convergence, high consumer integration, super- growth
distribution costs agricultural leisure time efficiency gains state no barriers
environment
D2 – Slight E2 – High pollution L2 – Greater T2 – Medium digital R2 – Moderate I2 EU/Euro G2 – Zero growth
increase in & climate change, income but less convergence and pro-consumer integration national
distribution costs major negative leisure time medium efficiency autonomy, no
agricultural impact gains barriers
D3 – Slight E3 – High pollution, L3 – Less income T3 – Low digital R3 Minimal I3 EU integration G3 – low growth
decrease in minimal agricultural & less leisure time convergence but regulation UK out of Euro, no
distribution costs impact efficient increase from barriers to trade
IT implementations
D4 – Lower E4 High pollution L4 Less income T4 Low digital R4 No regulation I4 EU integration, G4 Medium
distribution costs increases efficiency and greater leisure convergence, low UK out of Euro, growth
of crops in EU time efficiency gains from barriers to trade
IT implementation
E5 – Low pollution, R5 – Anti- I5 Collapse G5 High growth
minimal agricultural consumer
impact regulation

104. Esimerkki tulevaisuustaulukon käytöstä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan teknologian arviointityössä:
”Nykyiseen suuntaan” -skenaario geronteknologia-arvioinnissa (Kuusi, 2001)
Kehitystä tarkastellaan 15 v. tähtäyksellä Vaikuttavan tekijän eri kehitysmahdollisuudet, tekstissä viitataan sarakkeen kirjaimella (A, B tai C)
ellei toisin mainita
Keskeiset vaikuttavat tekijät, tekstissä
viitataan rivinumerolla A B C
1. Talouskasvu 1% tai vähemmän 2-3% 4% tai enemmän
2. Suurten ikäluokkien siirtyminen Varhain Myöhään Epäyhtenäisesti
eläkkeelle
3. Miten suuret ikäluokat hakevat Parantamalla työssä olon laatua ja Pyrkien vapautumaan ansiotyön Osa hakee elämän laatua palkkatyöstä,
hyvinvointia? muuttamalla työtä harrastukseksi kahleista ”vastuuttomaan vapauteen” osa parantaa lisäansioilla eläkettään
4. Osallistuminen ikääntyneiden Enemmän kuin nykyisin Saman verran kuin nykyisin Vähemmän kuin nykyisin
hoitoon vapaaehtoistyönä (myös
omaisapu)
5. Suurten ikäluokkien fyysiset ja Tyypillistä väsymys ja turhautuminen Hyvät Epäyhtenäiset
henkiset valmiudet itsenäiseen
selviytymiseen työelämästä
poistuttaessa
6. Yli 60-vuotiaiden suomalaisten Vähän Paljon Hyvin paljon
asuminen ulkomailla 30 v.
tähtäyksellä
7. Siirtolaisten määrä Vähäinen Melko suuri Suuri
8. Mistä siirtolaiset tulevat? Tasaisesti EU-alueelta, myös uusista Pääasiassa uusista EU:n jäsenmaista, Kaikkialta maailmasta, myös
jäsenmaista osin Venäjältä kehitysmaista
9. Siirtolaisten peruskoulutus Korkea Pääasiassa matala Sekä koulutettuja että kouluttamattomia
10. Itsenäistä selviytymistä tukevan Suppeaa Laajaa Erittäin laajaa
teknologian käyttö
11. Hoivatyön tarve Lisääntyy selvästi enemmän kuin mitä Lisääntyy vastaten väestörakenteen Lisääntyy vähemmän kuin mitä seuraa
seuraa väestörakenteen muutoksesta muutosta väestörakenteen muutoksesta

105. Vaiheessa 3 testataan vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien ristiriidattomuus. Ongelmana
on niiden suuri määrä, esimerkiksi 7 muuttujaa, joilla kullakin on 7 eri arvoa, tuottaa
823 543 mahdollista yhdistelmää. Syntyneitä tulevaisuuskuvia voidaan karsia erilaisilla
menetelmillä
Yhdistelemällä lievästi toisistaan poikkeavia tulevaisuuskuvia ja arvioimalla
tulevaisuuskuvien uskottavuutta kokonaisuuksina
Tilaparitaulukoilla, joissa arvioidaan kahden eri muuttujan arvon mahdollisuutta
esiintyä yhtäaikaisesti.
Arviointi voi olla asteittaista (esim. 0= ristiriitainen, 1= todennäköisesti ristiriitainen,
2=todennäköisesti ristiriidaton, 3=ristiriidaton) tai binääristä (kyllä – ei loogisesti/
käytännöllisesti). Tilaparitaulukkoa voidaan käyttää apuna luotaessa skenaarioita monte
carlo -menetelmillä (ks. lehmätilaesimerkki). Aiheesta lisää tietoa: Seppälä, 1984.

106. Lehmätilan tulevaisuustaulukko (Kiiskilä, 2002)
A B C
1. Koko (lehmiä) 20 50 500
2. Toimintaperiaate Luomu Tavallinen Teho
3. Työntekijöitä Oma perhe 1 ulkopuolinen 3 ulkopuolista
4. Kilpailustrategia Laatu Laatu ja määrä Määrä (=hinta)
5. Kehitystavoite Ei kasvua Lievä kasvu Suuri kasvu
6. Ostajien arvomaailma Terveys ja ympäristö Terveys ja raha Raha

107. Lehmätilaesimerkkiä vastaava mahdottomien tilaparien taulukko (Kiiskilä, 2002)
1A 1B 1C 2A 2B 2C 3A 3B 3C 4A 4B 4C 5A 5B 5C 6A 6B 6C
1A X X EI EI 3C EI EI
1B X X EI EI EI
1C X X EI
2A X X EI EI
2B X X EI
2C EI EI X X EI EI EI EI
3A EI EI X X EI EI
3B EI EI X X EI
3C EI EI X X
4A X X EI EI
4B X X
4C EI EI EI EI X X EI
5A X X
5B X X
5C EI EI EI X X
6A EI EI EI X X
6B EI X X
6C EI EI EI X X

108. Ristiriidattoman tulevaisuuskuvan valinta arpomalla esimerkkiin perustuvassa tilanteessa (Kiiskilä, 2002)
1. Satunnainen tulevaisuuskuva 2. Ristiriitojen paikannus
A B C A B C
1 C 1 C
2 A 2 4,6,A
3 B 3 B
4 C 4 2,C
5 B 5 B
6 C 6 2,C
3. Muuttujien tarkistus noudattaen valittua
4. Ristiriidaton tulevaisuuskuva
järjestystä (6,5,4,3,2,1)
A B C A B C
1 C 1 C
2 4,2 2 A
3 B
3 B
4 2,C
4 B
5 B
5 B
6 B
6 B
5. Tulevaisuuskuvan CABBBB nimeäminen

109. Vaiheessa 4 jäljelle jääneistä tulevaisuuskuvista rakennetaan ajallista
kehitystä kuvaavia tulevaisuuspolkuja.
Kukin muuttujayhdistelmät koodataan ja keskeinen sisältö kuvataan muutamalla
sanalla (esim. ”ASEAN – the Association of South East Nations alkaa muotoutua”;
”kiistely Etelä-Kiinan meren luonnonvaroista päättyy”; ”maailmanlaajuinen
energiapula aiheuttaa kiistelyä Etelä-Kiinan meren öljyvaroista” ).
Nykytilaa parhaiten kuvaava muuttujayhdistelmä valitaan skenaariopolun
lähtökohdaksi.
Arvioimalla, miten jäljelle jääneet tulevaisuuskuvat voivat seurata toisiaan, pyritään
ryhmittelemään nämä vaihtoehtoisiksi tulevaisuuspoluiksi.

110. Yksinkertaistettu FAR-menetelmä (Coyle, 2003)
Rhynen mukaan kahden kierroksen FAR-prosessi voi
kestää useista kuukausista puoleen vuoteen ja vaatia yhden
tai useamman analyytikon täysipäiväistä työskentelyä sekä
asiaan vihkiytyneiden asiantuntijoiden tiivistä
osallistumista.

111. FAR-prosessia voidaan käyttää kuitenkin yksinkertaistetussa muodossa nopeisiin
tulevaisuuden hahmotuksiin esimerkiksi opetuskäytössä.
Yksinkertaistetussa FAR:issa valitaan lähtökohdaksi muutama ristiriidaton
tulevaisuuskuva ja rakennetaan näihin johtavat ajalliset tulevaisuuspolut. Menettelyn
vaiheet ovat seuraavat:
1.Tulevaisuustaulukon rakentaminen (miellekartta- tms. metodin avulla)
2.Nykyistä tilannetta parhaiten kuvaavan muuttujan arvojen yhdistelmän
määrittely (olennainen sisältö kuvataan lyhyesti)
3.Muutaman, esim. kolmen, ristiriidattoman tulevaisuuskuvan valinta
arvioinnin perusteella Nämä asetetaan tarkastellun aikajänteen
lopputiloiksi (olennainen sisältö kuvataan lyhyesti). Valitut
tulevaisuuskuvia luonnehditaan ”hyvinä” tai ”huonoina” kehityssuuntina.
4.Mikäli aikaa on, luodaan vielä muutama tulevaisuuskuva skenaarioiden
välivaiheiksi tai vaihtoehtoisiksi lopputiloiksi.
5.Yhdistetään nykyistä ja tulevia tilanteita kuvaavat tulevaisuuskuvat
tulevaisuuspoluksi, jotka kirjoitetaan auki.