Miksi ja miten kerätä ja käyttää villiyrttejä ravintona ja luonnonkomsmetiikassa?

1. Yrtit kauneudenhoidossa ja ravintona

2. Opintoja
• Villiyrttineuvojan tutkinto luontaisterapia- ja kansanvalistuskeskus
Herbassa (opintokokonaisuus suoritettu)
• Diplomifytoterapeutin tutkinto Kauhajoen evankelisessa opistossa
(perusopinnot)
• Diploma in Organic Skincare Formulation in Formula Botanica –
Online Learning in Organic Cosmetic Science (lopputyötä vaille
valmis).
Muu koulutus ja työ:
• FT Turun yliopisto, pääaineena maantiede
• ammatillisen opettajan pätevyys, HAMK
• projektikoordinaattori Turun kaupungin sivistystoimialalla

3. Toimintaa
• Vihreä ilo -blogi (www.vihreailo.fi) tarjoilee vinkkejä ja ideoita yrttien ja
muiden luonnontuotteiden hyödyntämiseen ruoaksi ja luonnonkosmetiikan
valmistukseen.
• Vihreä ilo -yritys järjestää luonnonkosmetiikan työpajoja Luomuspajalla
sekä polttareissa, tyky-päivissä ja muissa tapahtumissa.
• Tulevaisuudessa verkkokoulutuksia ja tuotteiden valmistusta myyntiin…??
Blogin ja koulutusten punaisena lankana on ilo, joka syntyy itse tekemisestä yrttejä ja muita luonnontuotteita
hyödyntäen – ympäristöä kunnioittaen.

4. www.vihreailo.fi/pajat

5. Miksi villiyrttejä ravinnoksi?
• Ilmaista ravinnepitoista ruokaa.
• Kerääminen on mielekästä puuhaa, jossa saa järkevää liikuntaa.
• Yrttimaastot usein lähempänä kuin marjamaastot, helppo
saavutettavuus.
• Villiyrtit eivät tarvitse kastelua eivätkä lannoitusta; ne ovat ekologista
syötävää.
• Lähiravintoa, jota ei tarvitse kuljettaa satojen tai tuhansien
kilometrien päästä.
• Tunnistaminen ja löytäminen haastaa myös aivoja. Harrastuksessa voi
kehittyä aina paremmaksi ja nauttia löytämisen riemusta.

6. Miksi tehdä itse luonnonkosmetiikkaa?
• voit välttää tavanomaisen kosmetiikan ainesosia, jotka
aiheuttavat allergiaa tai iho-oireita.
• saat kosmetiikkaa, jonka raaka-aineet tiedät – et laita turhia
kemikaaleja ihollesi.
• luonnonkosmetiikan ainesosat ovat biohajoavia.
• ei turhia pakkausmateriaaleja. Purkit voit käyttää ja täyttää
uudestaan.
• saat juuri sellaisia tuotteita kuin sillä hetkellä tarvitset.
• itse tekeminen on hauskaa!

7. Nokkonen (urtica dioica)
• Nokkosessa on runsaasti runsaasti
antioksidantteja, vitamiineja ja kivennäisaineita.
Nokkonen kasvaa tavallisessa maassa ja
tarvitsee vettä kohtuullisesti. Se selviää sekä
auringossa että varjossa.
• Kerää nokkonen aurinkoisen päivän jälkeen,
silloin nitraattia on vähän. Käytä keruussa
paksuja hanskoja ja saksia. Poimi mukaan vain
nuoria terveitä yksilöitä.
• Kuumassa vedessä kastellut versot eivät polta.
Niitä voi käyttää leivän päällä ja salaatissa.
Myöskään kuivattu ja jauhettu nokkonen ei
polta.

8. • Nokkonen sopii smoothieen,
muhennoksiin, keittoihin,
pastaan, munakkaisiin,
ohukaisiin, leipään,
sämpylöihin ja kekseihin,
siemennäkkäriin, muffineihin
ja lehtivihreäjauheeseen.
• Kokeile feta-nokkospiirakkaa
tai Louhisaaren juomaa, jossa
mustaherukan lehdet on
korvattu nokkosen lehdillä.

9. Nokkosen siemenet ovat suomalaista superfoodia parhaimmillaan!
Kuivattuja tai tuoreita siemeniä voi ripotella puurolle tai mysliin.
Kosmetiikassa nokkonen sopii hiushuuhteeksi tummahiuksisille hilseilevään
päänahkaan. Se lisää verenkiertoa, joten sopii tuotteisiin, jossa tarvitaan
verenkierron parantamista.

10. Vaniljainen minttu-nokkossmoothie
Ainesosat:
• 1/2 dl kaurahiutaleita
• nokkosta n. 2 dl löyhästi mitta-astiaan pakattuna
• 4 dl maustamatonta mantelimaitoa
• 1/2 tl vaniljasokeria
• 1/2 avokado
• 1 jäinen banaani
• tuoreita mintun lehtiä n. 10 kpl
• (1 tl hunajaa)
• ripaus suolaa
Illalla:
• Mittaa kaurahiutaleet blenderin astiaan.
• Lisää vaniljasokeri ja 2 dl mantelimaitoa. Sekoita lyhyesti blenderissä tai
sauvasekoittimella.
• Laita astiaan kansi päälle ja anna pohjan tekeytyä yön yli.
• Laita kuorittu banaani jäätymään pakkaseen.
Aamulla:
• Lisää smoothiepohjaan avokado, nokkonen, jäinen banaani, minttu, (hunaja) ja ripaus
suolaa.
• Lisää mantelimaitoa sen verran, että saat smoothiesta itsellesi sopivan paksua.
• Sekoita blenderissä ja nauti!

11. Mustaherukkapensaan lehdistä viininlehtikääryleiden tapaisia suupaloja, joissa nokkos-
ohratäytettä.

12. Omenavinkkejä!
Lasten kanssa puuhaa: kinuskiin tai sulaan suklaaseen dipatut omenalohkot
eli omenatikkarit

13. Kuivattua omenaa vihreän teen joukkoon. Omena-nokkossmoothie hampunsiemenillä
terästettynä. Makeutuksena banaania tai hunajaa ja
lisäksi kaura- tai pähkinämaitoa.

14. Voikukka (Taraxacum-suku)
• Voikukka on vaatimaton kasvupaikan suhteen, mutta kasvaa
parhaiten runsasravinteisessa, hyvin vettä läpäisevässä maassa.
• Kerää voikukan lehdet käyttöön
ennen kukintaa tai syksyllä
kukinnan jälkeen.
• Lehtiä voi kuivata ja pakastaa ja
nuppuja pakastaa.

15. • Voikukassa on kolme kertaa enemmän ravinteita kuin muissa
salaateissa: A-, K-, B-, C-, E-vitamiineja, koliinia, folaattia ja
kivennäisaineista kalsiumia, kuparia, mangaania ja rautaa.
• Mitä kitkerämpi maku, sitä enemmän C-vitamiinia.

16. Voissa paistetut voikukan nuput ovat hyvä lisuke
aterialle.
Käytä keväisiä nuoria lehtiä salaattiin.
Lehdet sopivat myös viherjauheeseen,
muhennoksiin, yrttivoihin, dippeihin, keittoihin,
munakkaisiin, perunamuussiin ja pannukakkuihin.
Jos maku tuntuu liian kitkerältä, ryöppää lehtiä tai
keitä niitä porkkanan ai perunan kanssa. Se
miedontaa niiden makua.
Lehtiä voi myös paistaa oliiviöljyssä pannulla sipulin
kera.

17. ”Voikukka rakastaa
sinihomejuustoa. Friteeratut
voikukannuput, parsa ja
sinihomejuusto aateloivat
perinteisen kesäkeiton.”
Ote Jouni Toivasen Viettelevät
villiyrtit –kirjasta
Kosmetiikassa voikukan lehdet
sopivat rasvaiselle iholle
valmistettaviin tuotteisiin.

18. Litulaukka (Alliaria petiolata)
• Kasvi tykkää kasvaa samoilla
alueilla, joilla ihminen on
pitkään asunut:
keskiaikaisissa kaupungeissa
ja vanhojen pitäjien
keskuksissa.
• Litulaukka vaatii
muhevamultaista ja
typpipitoista maata, jollaiseksi
ihmiset ja kotieläimet ovat
näiden alueiden maaperän
ajan myötä muokanneet.
• Litulaukka on kaksivuotinen
kasvi. Ensimmäisenä
kasvukautenaan se kasvattaa
munuaisen muotoisia lehtiä
mataliksi ruusukkeiksi.
Toisena kesänä kasvi
kurottaa korkeammalle. Silloin
sen lehdet ovat
terävähampaisia.

19. • Litulaukkaa kannattaa hyödyntää heti alkukeväästä, koska
kukinta ja lämmin sää muuttavat kasvin myöhemmin kitkerän
makuiseksi.
• Litulaukkaa on hyödynnetty vanhastaan ruokana ja rohtona.
Sitä on mahdollisesti viljeltykin. Kasvin erityisominaisuus on sen
miedosti valkosipulinen ja pippurinen maku.
• Englanniksi litulaukan nimi onkin garlic mustard ja tieteellinen
sukunimi Alliaria viittaa laukkojen eli sipulien nimeen Allium.
Ota litulaukan lehti käteesi ja
hiero sitä sormiesi välissä.
Haista sitten lehteä. Huomaat
kasvin valkosipulisen tuoksun!

20. Litulaukalla höystetty munakas
• Kokeile vaikka iltapalaksi
munakasta, jonka maustat
litulaukkahöystöllä. Voit ripotella
hienonnettua litulaukkaa
munakkaan päälle tai sekoittaa
sen ennen paistamista munien
kanssa sekaisin.
• Litulaukka on parhaimmillaan
tuoreena. Kuivaus, höyrytys ja
keittäminen hävittävät sen
omaperäisen maun.

21. • Litulaukkaa voi
käyttää esimerkiksi
kanan, munan ja
juuston kanssa.
• Se sopii myös
kirpeisiin
maustekastikkeisiin
ja toimii hyvin
esimerkiksi
kermaviilin kanssa.
• Pastakastikkeen
höysteeksi kannattaa
kokeilla myös!

22. Siankärsämö (Achillea millefolium)
Vahva jopa kitkerä maku, joten
kannattaa käyttää aluksi
pieninä määrinä.
Ruokana: salaattien, keittojen
ja kastikkeiden maustaminen,
tuorejuustot ja yrttivoi,
viherjauhe ja yrttisuola.
Kosmetiikassa: rasvaisen
ihon hoitoon esimerkiksi
kasvovedet, voiteet.
Flunssassa mesiangervon
kanssa jalkakylpyihin.
Sanotaan hoitavan ja puhdistavan
haavoja sekä vahvistavan
vastustuskykyä.

23. Nurmikoilla, polkujen ja teiden
Reunoilla kasvava yrtti maistuu ananakselle,
lakritsalle ja eksoottisen hedelmäiselle.
Se sopii esimerkiksi mansikan ja vadelman
parina jälkiruokiin. Kannattaa kokeilla myös
yrttiteessä!
Pihasaunio (Matricaria discoidea)

24. Ihoa helliviä yrttejä
• Ruusu, kehäkukka, kamomilla sopivat kuivalle,
ikääntyvälle ja herkälle iholle.

25. Emulsion valmistaminen. Emulsion pohjana yrttihauduke ja
itse valitut laadukkaat kasviöljyt.

26. Käyttörajoitukset
• Siankärsämö voi aiheuttaa ihottumaa herkille ja se voi aiheuttaa myös siitepölyallergiaa. Etenkin
pujo- ja kamomilla-allergikkojen kannattaa olla varovaisia kokeillessaan siankärsämöä. Ei raskauden
aikana. Käyttö pieninä määrinä.
• Nokkonen saattaa aiheuttaa allergisia reaktioita. Munuaisten tai sydämen vajaatoiminnasta
kärsivien ei pidä sitä käyttää. Sokeritauti- ja verenpainelääkitys saattaa sekoittua nokkosen
liikakäytön seurauksena. Nokkonen saattaa myös lisätä keskushermostoa rauhoittavien lääkkeiden
vaikutusta. Vanhoissa nokkosissa on kalsiumkarbonaattikiteitä, jotka voivat aiheuttaa selkäkipuja.
• Vuohenputken juurta ei pidä syödä, sen lektiini voi aiheuttaa jopa ruokamyrkytyksen.
• Litulaukassa on paljon glukosinolaatteja ja erukahappoja, joten sitä ei kannata syödä suuria määriä
ja jatkuvasti. Silloin tällöin käyttämisestä ei ole mitään haittaa.
• Maitohorsma -
• Voikukka voi aiheuttaa allergiaa, lisää virtsaneritystä, joten ei suositella jos verenpaine on matala.
Voikukka voi lisätä muiden diureettisten aineiden vaikutusta ja häiritä sokeriaineenvaihduntaa. Ei
saa käyttää, jos sappitiehyessä tai suolistossa on tukoksia tai sappirakossa tulehdus. Lisää sapen
eritystä ja voi saada sappikivet liikkeelle. Saattaa lisätä vatsan happoisuutta.

27. Yrttien kerääminen ja säilöminen

28. Keräämisen periaatteet
• Keruupaikan olisi hyvä olla mahdollisimman puhdas. Navetan, huussin tai
kompostin vierustoilta kannattaa yrtit jättää liian typen vuoksi keräämättä, vaikka
niissä usein kasvaakin hyvännäköisiä pöheikköjä.
• Myöskään teiden varsilta ei kasveja kannata poimia. Vilkkaasti liikennöityyn tiehen
pitää jättää etäisyyttä noin 200 metriä ja muihin teihin noin 25-50 metriä.
• Poimi vain terveitä, hyväkuntoisia yrttejä kuivattavaksi.
• Kerää lehdet ennen kasvin kukintaa, kukat vastapuhjenneina, kukinnot osittain
auenneina, juuret syksyllä tai varhain keväällä, siemenet kypsyneinä.

29. Jokamiehenoikeudet pähkinänkuoressa:
EI SAA
• kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita tai
kerätä niiden osia esim. kuusen kerkkiä,
männyn tai katajan vuosikasvuja, puun
kuorta, tuohta, oksia, lehtiä, pihkaa,
mahlaa, pakuria tai käpyjä.
• ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta.
• ottaa sammalta tai jäkälää.
Toisen maahan ei keräilystä tulisi jättää
pysyviä jälkiä siten, että se aiheuttaa
maanomistajalle vähäistä suurempaa
haittaa. Toisten pihoilta ei myöskään saa
kerätä kasveja.
Kasvuston niittäminen ei ole
jokamiehenoikeutta vaan vaatii sopimista
maanomistajan kanssa.
KYLLÄ SAA
• Ruohomaisten kasvien maanpäällisen
osan kerääminen ja pienessä
mittakaavassa myös juurineen otto, jos ne
eivät ole rauhoitettuja.
• ELI marjoja, kukkia, sieniä ja ruohomaisia
kasveja saa kerätä vapaasti muualta paitsi
asuttujen rakennusten piha-alueilta.
Hyvä Hyvä käytäntö on ottaa kasveja
kustakin paikasta vain sen verran, että
kasvusto säilyy
edelleen kasvupaikalla elinvoimaisena.
edelleen kasvupaikalla elinvoimaisena.

30. Pakastaminen
• Sadonkorjuun aloittamista ei kannata jättää kesän
lopulle, vaan tehdä sitä pitkin kesää.
1. Tee yrteistä pakastekuutioita:
• Soseuta yrtit tehosekoittimessa tai blenderillä vesitilkan kanssa. Pakasta sose
jääpalamuotteihin.
• Kun palat ovat jäätyneet, sulata niitä juuri sen verran, että ne irtoavat muotista.
• Siirrä jääpalat pieniin pakastepusseihin ja kirjoita yrtin nimi pussin päälle.
Pakastettuja ja sopiviin
annoksiin jaettuja villiyrttejä
on helppo lisätä patoihin,
keittoihin ja taikinoihin
talvella!

31. • Yrtit voi pakastaa silppuna rasiassa tai
muovipussissa.
• Lehtiä voi pakastaa kokonaisina esim.
leivinpapereiden välissä. Jäisinä yrtit on helppo
murskata lisättäessä niitä ruokiin, tai ne voi panna
kokonaisina kiehumaan liemien sekaan ja ottaa
sitten pois ennen tarjoamista.
• Kukkia kannattaa pakastaa jääpalamuoteissa.
• Ryöppäys parantaa hiukan vihreän värin säilymistä.
• Vinkki! Kannattaa keskittää yrttipakasteet yhteen
paikkaan pakkasessa, jolloin ne ovat myöhemmin
helposti löydettävissä. Siellä täällä muiden
pakasteiden seassa ajelehtivat pienet yrttipussit
hukkuvat helposti eikä niitä silloin tule käytettyä.

32. Kuivaaminen
Kuivaamisen periaate
• Mitä ohutlehtisempi kasvi, sitä nopeammin se kuivuu.
• Kokeile onko kasvi riittävän kuiva säilöttäväksi taittamalla lehteä lehtiruodin kohdalta. Jos se
napsahtaa poikki, kasvi on riittävän kuiva.
• Jos kasvi jää kosteaksi, se saattaa homehtua säilytyksen aikana.
Käsittely ennen kuivausta
• Jos kasveissa on roskia tai pölyä, huuhtele ne kylmällä vedellä ennen jatkokäsittelyä. Kuivaa
talouspyyhkeellä, -paperilla tai salaattilingolla. Juuret ja juurakot pestään hyvin ja leikataan ohuiksi
viipaleiksi, jotta ne kuivuvat nopeammin.
• Jos kasvit ovat puhtaita, niitä ei välttämättä tarvitse huuhdella.
• Tärkeää on, että käsittelet yrtit mahdollisimman nopeasti keräämisen jälkeen, jotta kuivattujen
yrttien laatu säilyy mahdollisimman hyvänä!
• Lehdet voit riipiä irti ennen kuvaamista tai sen jälkeen. Paksut kannat kannattaa leikata pois jo
ennen kuivaamista.

33. Levitä puhtaan alustan päälle
Helpoin tapa kuivata ohutlehtiset yrtit, esimerkiksi vuohenputket, on
levitellä ne paperilla tai pyyhkeellä peitellyn tason päälle ja jättää
päiväksi tai pariksi kuivumaan. Taso voi olla esimerkiksi:
• uunipelti
• iso tarjotin
• ritilä
• leikkuulauta
Kodin lämmönlähteet kannattaa tässä ehdottomasti hyödyntää. Sijoita
kasvit kuivumaan esimerkiksi lämpöpatterin läheisyyteen, pakastimen
tai leivinuunin päälle.
Kasvit kannattaa asetella ohueksi kerrokseksi. Jos kasvit ovat
limittäin, voit välillä pöyhiä ja käännellä niitä.

34. Kuivaa kasvikuivurilla
• Kasvikuivuri on helpoin valinta silloin kun
kasvien lehdet tai varret ovat paksuja tai
kun kuivattavaa on paljon.
• Kuivureita on pöytämalleja ja isompia
monitasomalleja.

35. Kuivata kimppuina
• Suurempikokoisia yrttejä voi sitoa nipuiksi roikkumaan tangosta tai narusta. Kuivaus tällä tavoin kestää
noin 2-4 vuorokautta. Huom. Ei suoraan auringonvaloon. Pölytön kuivauspaikka ja puhdas lakana alle.
Kuivauspaikka
• Kuivauspaikan tulisi olla auringonvalolta suojattu, pölytön ja siellä tulisi vaihtua ilma. Sopivia paikkoja
ovat esimerkiksi sauna (jälkilämmössä kun kosteus on tuuletettu pois), ullakko, pannuhuone tai
kuivauskaappi.
• Itse olen kuivannut ohutlehtisiä yrttejä keittiön sivupöydällä paikassa, johon ei aurinko osu.
• Kannattaa myös tarkastaa, että kuivauspaikassa ei ole voimakkaita hajuja, jotka voivat tarttua yrtteihin.
Eri tuoksuiset yrtit kannattaa sijoittaa toisistaan erilleen niin keräyskopassa, kuivurissa kuin
säilytysastioissakin!
Kuivaa uunissa
• Kiertoilmauuni toimii parhaiten. Sopiva lämpötila on noin 40 astetta, korkeintaan 50 astetta. Uunin luukku
pidetään raollaan, jotta kasvit eivät pala.
• Kasveja kuivataan uunissa muutamia tunteja.

36. Kuivattujen yrttien säilytys
• Säilytä yrtit tummissa lasipurkeissa tai
läpinäkyvissä lasipurkeissa paperipusseihin
pakattuna. Myös peltipurkit käyvät. Olen itse
säilönyt yrttejä myös paperipussissa yhden
talven yli.
• Purkit kannattaa sijoittaa kuivaan, mielellään
viileään paikkaan, joka on auringolta suojassa.
• Jos haluat tehdä keruutuotteistasi viherjauhetta,
hienonna kasvit vasta lähellä käyttöä. Näin
niiden ravintoarvo säilyy paremmin.
• Tehoaineet kuivatuissa yrteissä säilyvät
varmuudella noin vuoden-2 vuotta.

37. Muita säilöntätapoja
• Uuttaminen öljyyn tai
alkoholiin
• Lehtien hiostaminen
(esim. vadelman lehti,
• maitohorsman lehti)

38. Yrttien tunnistaminen
• Opaskirjat
• Luontoportti.fi -verkkosivusto ja Naturegate -sovellus
• Seuraa kasvupaikkaa yhden kasvukauden ajan. Jos
alkukeväästä huomaat lupaavan näköisiä yrttejä pihan perällä
tai metsän reunassa, seuraa niiden kasvua kesän mittaan.
Seuraavana keväänä voit käyttää turvallisin mielin nuoret versot
ruoaksi.

39. • Miksi villiyrtit ovat hyvää syötävää (hehkutusta): ne ovat ilmaissia, ne
eivä tarvitse lannoitteita tai kastelua tai hoitoa, säästetään luontoa
kun ei roudata muualta kasviksia
Tutkimus ja perinnetieto taustalla