SlideShare uma empresa Scribd logo
1 de 8
LUT Tuotantotalouden tiedekunta
Esittely
Vesa Harmaakorpi, dekaani
Kestävän kilpailukyvyn kehittymisen globaali uhka
− Kolmoisvelkaantuminen
1. Ekologinen: Luonnonvaroja käytetään 1,5-kertaisesti enemmän kuin
pitäisi. Elokuusta eteenpäin elämme loppuvuoden velaksi.
2. Taloudellinen: Eurooppa, valtiot ja kunnat elävät velaksi. Syömme
lastemme lautasilta.
3. Sosiaalinen: Ihmiset voivat pahoin kasvavien paineiden alla.
Työpahoinvoinnin kustannukset 40 Mrd. vuodessa (TTL)
Kilpailukyvyn heikkeneminen ja pahoinvoinnin lisääntyminen
yrityksissä, julkisella sektorilla ja yhteiskunnassa.
Kolmoisvelkaantumisen estäminen on merkityksellistä ja
tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia.
Kestävän kilpailukyvyn kehittämisen osa-alueet ja
niiden haasteet
− Innovaatiojärjestelmien kehittäminen
− Innovaatiojärjestelmät eivät pysty vastaamaan avoimen innovoinnin haasteisiin
− Tieteen ja käytännön heikko vuoropuhelu  rajallisten resurssien hukkakäyttö
− Järjestelmät ovat siiloutuneita  innovaatiopotentiaalin heikko hyödyntäminen
− Johtamisen ja prosessien kehittäminen
− Tuottavuutta revitään ihmisistä prosessien sijaan
− Organisaatiossa olevaa osaamista ei saada hyödynnettyä
− Verkostomaisten toimintatapojen hyödyt jäävät käyttämättä
− ICT:n kehittäminen
− ICT nähdään liiaksi vain teknisenä asiana eikä osana liiketoimintaprosesseja
− ICT:tä ei osata tai uskalleta soveltaa uudella tavalla
− Avoimuus on vasta tulossa; suljetut järjestelmät estävät avoimen innovoinnin
Vastaus kolmoisvelkaantumiseen ja kestävän
kilpailukyvyn kehittämiseen
Innovaatiojärjestelmän
kehittäminen
Johtamisen ja
prosessien kehittäminen
ICT:n
kehittäminen
TUOTTAVUUS-
INNOVAATIOT“Productivity is not everything but in
the long run it is almost everything”
(Krugman 1994)
“Production and use of
knowledge is at the core of
value-added activities, and
innovation is at the core of
growth” (Archibugi and Michie
1995)
“Europe suffers of productivity
gap preventing sustainable
growth“ (EU)
“80% of growth is explained by
increased productivity; 80% of
the increased productivity is
explained by innovation”
(Cooke, 2005)
Tuottavuusinnovaatiot kestävän kilpailukyvyn
luomisessa
Tuotantotalouden tiedekunnan tutkimus
”Huippuluokan tieteellistä tutkimusta käytäntöä ja teoriaa yhdistäen sekä
vaikuttavasti soveltaen”
Tutkimuksen osa-alueet:
Tuotantotalouden tiedekunta numeroina
Opiskelijamäärä:
− Tuta: 839 hlö
− Tite: 358 hlö
Jatko-opiskelijamäärä:
− Tuta: 75 hlö
− Tite: 13 hlö
Kokonaishenkilökunta: 130 hlö
Professuurit: 17 hlö
Valmistuneiden lukumääriä (v. 2012)
Tekn. kandidaatti 96
Diplomi-insinööri 167
Tohtori 11

Mais conteúdo relacionado

Semelhante a Lut tuotantotalous esittely

SOSTEtalk 2023_Tuuli Hirvilammi_Hyvinvointitalouden ohjelmatunti.pdf
SOSTEtalk 2023_Tuuli Hirvilammi_Hyvinvointitalouden ohjelmatunti.pdfSOSTEtalk 2023_Tuuli Hirvilammi_Hyvinvointitalouden ohjelmatunti.pdf
SOSTEtalk 2023_Tuuli Hirvilammi_Hyvinvointitalouden ohjelmatunti.pdfSOSTEtalk! 2023
 
Uuden Suomen haasteet
Uuden Suomen haasteetUuden Suomen haasteet
Uuden Suomen haasteetJyrki Kasvi
 
Kestävä kehitys kokonaisvaltaisena sosiaalisena muutoksena
Kestävä kehitys kokonaisvaltaisena sosiaalisena muutoksenaKestävä kehitys kokonaisvaltaisena sosiaalisena muutoksena
Kestävä kehitys kokonaisvaltaisena sosiaalisena muutoksenaArto O Salonen
 
Lausunto: Tulevaisuusselonteko - Kestävällä kasvulla hyvinvointia
Lausunto: Tulevaisuusselonteko - Kestävällä kasvulla hyvinvointiaLausunto: Tulevaisuusselonteko - Kestävällä kasvulla hyvinvointia
Lausunto: Tulevaisuusselonteko - Kestävällä kasvulla hyvinvointiaJyrki Kasvi
 
Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä - ei edes korkeakouluissa
Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä - ei edes korkeakouluissaTulevaisuuskaan ei ole enää entisensä - ei edes korkeakouluissa
Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä - ei edes korkeakouluissaMaria Boman
 
Riskikäsitykset, mediajulkisuus ja vuorovaikutus
Riskikäsitykset, mediajulkisuus ja vuorovaikutusRiskikäsitykset, mediajulkisuus ja vuorovaikutus
Riskikäsitykset, mediajulkisuus ja vuorovaikutusJari Lyytimäki
 
Kulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystä
Kulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystäKulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystä
Kulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystäArto O Salonen
 
Ernesto Hartikainen: Megatrendit 2016 - Kestävyyskriisi nyt!
Ernesto Hartikainen: Megatrendit 2016 - Kestävyyskriisi nyt! Ernesto Hartikainen: Megatrendit 2016 - Kestävyyskriisi nyt!
Ernesto Hartikainen: Megatrendit 2016 - Kestävyyskriisi nyt! Ratkaisu 100
 
Olli Hietanen Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta
Olli Hietanen Kestääkö hyvinvointiyhteiskuntaOlli Hietanen Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta
Olli Hietanen Kestääkö hyvinvointiyhteiskuntaSocca_osaamiskeskus
 

Semelhante a Lut tuotantotalous esittely (14)

Kansallinen resurssiviisaus -foorumi: Per Mickwitz
Kansallinen resurssiviisaus -foorumi: Per MickwitzKansallinen resurssiviisaus -foorumi: Per Mickwitz
Kansallinen resurssiviisaus -foorumi: Per Mickwitz
 
SOSTEtalk 2023_Tuuli Hirvilammi_Hyvinvointitalouden ohjelmatunti.pdf
SOSTEtalk 2023_Tuuli Hirvilammi_Hyvinvointitalouden ohjelmatunti.pdfSOSTEtalk 2023_Tuuli Hirvilammi_Hyvinvointitalouden ohjelmatunti.pdf
SOSTEtalk 2023_Tuuli Hirvilammi_Hyvinvointitalouden ohjelmatunti.pdf
 
Uuden Suomen haasteet
Uuden Suomen haasteetUuden Suomen haasteet
Uuden Suomen haasteet
 
Kestävä kehitys kokonaisvaltaisena sosiaalisena muutoksena
Kestävä kehitys kokonaisvaltaisena sosiaalisena muutoksenaKestävä kehitys kokonaisvaltaisena sosiaalisena muutoksena
Kestävä kehitys kokonaisvaltaisena sosiaalisena muutoksena
 
Lausunto: Tulevaisuusselonteko - Kestävällä kasvulla hyvinvointia
Lausunto: Tulevaisuusselonteko - Kestävällä kasvulla hyvinvointiaLausunto: Tulevaisuusselonteko - Kestävällä kasvulla hyvinvointia
Lausunto: Tulevaisuusselonteko - Kestävällä kasvulla hyvinvointia
 
Tutu 24.4
Tutu 24.4Tutu 24.4
Tutu 24.4
 
Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä - ei edes korkeakouluissa
Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä - ei edes korkeakouluissaTulevaisuuskaan ei ole enää entisensä - ei edes korkeakouluissa
Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä - ei edes korkeakouluissa
 
Riskikäsitykset, mediajulkisuus ja vuorovaikutus
Riskikäsitykset, mediajulkisuus ja vuorovaikutusRiskikäsitykset, mediajulkisuus ja vuorovaikutus
Riskikäsitykset, mediajulkisuus ja vuorovaikutus
 
Kulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystä
Kulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystäKulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystä
Kulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystä
 
Miten suomalaisyritykset voivat menestyä niukkuuden yhteiskunnassa?
Miten suomalaisyritykset voivat menestyä niukkuuden yhteiskunnassa?Miten suomalaisyritykset voivat menestyä niukkuuden yhteiskunnassa?
Miten suomalaisyritykset voivat menestyä niukkuuden yhteiskunnassa?
 
Sitran Megatrendit 2016
Sitran Megatrendit 2016Sitran Megatrendit 2016
Sitran Megatrendit 2016
 
Tietoyhteiskunta
TietoyhteiskuntaTietoyhteiskunta
Tietoyhteiskunta
 
Ernesto Hartikainen: Megatrendit 2016 - Kestävyyskriisi nyt!
Ernesto Hartikainen: Megatrendit 2016 - Kestävyyskriisi nyt! Ernesto Hartikainen: Megatrendit 2016 - Kestävyyskriisi nyt!
Ernesto Hartikainen: Megatrendit 2016 - Kestävyyskriisi nyt!
 
Olli Hietanen Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta
Olli Hietanen Kestääkö hyvinvointiyhteiskuntaOlli Hietanen Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta
Olli Hietanen Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta
 

Lut tuotantotalous esittely

  • 2.
  • 3. Kestävän kilpailukyvyn kehittymisen globaali uhka − Kolmoisvelkaantuminen 1. Ekologinen: Luonnonvaroja käytetään 1,5-kertaisesti enemmän kuin pitäisi. Elokuusta eteenpäin elämme loppuvuoden velaksi. 2. Taloudellinen: Eurooppa, valtiot ja kunnat elävät velaksi. Syömme lastemme lautasilta. 3. Sosiaalinen: Ihmiset voivat pahoin kasvavien paineiden alla. Työpahoinvoinnin kustannukset 40 Mrd. vuodessa (TTL) Kilpailukyvyn heikkeneminen ja pahoinvoinnin lisääntyminen yrityksissä, julkisella sektorilla ja yhteiskunnassa. Kolmoisvelkaantumisen estäminen on merkityksellistä ja tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia.
  • 4. Kestävän kilpailukyvyn kehittämisen osa-alueet ja niiden haasteet − Innovaatiojärjestelmien kehittäminen − Innovaatiojärjestelmät eivät pysty vastaamaan avoimen innovoinnin haasteisiin − Tieteen ja käytännön heikko vuoropuhelu  rajallisten resurssien hukkakäyttö − Järjestelmät ovat siiloutuneita  innovaatiopotentiaalin heikko hyödyntäminen − Johtamisen ja prosessien kehittäminen − Tuottavuutta revitään ihmisistä prosessien sijaan − Organisaatiossa olevaa osaamista ei saada hyödynnettyä − Verkostomaisten toimintatapojen hyödyt jäävät käyttämättä − ICT:n kehittäminen − ICT nähdään liiaksi vain teknisenä asiana eikä osana liiketoimintaprosesseja − ICT:tä ei osata tai uskalleta soveltaa uudella tavalla − Avoimuus on vasta tulossa; suljetut järjestelmät estävät avoimen innovoinnin
  • 5. Vastaus kolmoisvelkaantumiseen ja kestävän kilpailukyvyn kehittämiseen Innovaatiojärjestelmän kehittäminen Johtamisen ja prosessien kehittäminen ICT:n kehittäminen TUOTTAVUUS- INNOVAATIOT“Productivity is not everything but in the long run it is almost everything” (Krugman 1994) “Production and use of knowledge is at the core of value-added activities, and innovation is at the core of growth” (Archibugi and Michie 1995) “Europe suffers of productivity gap preventing sustainable growth“ (EU) “80% of growth is explained by increased productivity; 80% of the increased productivity is explained by innovation” (Cooke, 2005)
  • 7. Tuotantotalouden tiedekunnan tutkimus ”Huippuluokan tieteellistä tutkimusta käytäntöä ja teoriaa yhdistäen sekä vaikuttavasti soveltaen” Tutkimuksen osa-alueet:
  • 8. Tuotantotalouden tiedekunta numeroina Opiskelijamäärä: − Tuta: 839 hlö − Tite: 358 hlö Jatko-opiskelijamäärä: − Tuta: 75 hlö − Tite: 13 hlö Kokonaishenkilökunta: 130 hlö Professuurit: 17 hlö Valmistuneiden lukumääriä (v. 2012) Tekn. kandidaatti 96 Diplomi-insinööri 167 Tohtori 11