Tekesin koko 2000-luvun aikainen innovaatiorahoitus terveys- ja IT-aloille ovat luoneet perustan myös digitalisoituvan sairaalan kehittämiselle. Tekesin digitalisoituvan sairaalan vaikuttavuuspolku kuvaa disruptiivista muutosta, joka rakentuu neljän eri polun yhteisvaikutuksesta: tutkimustulosten kaupallistamisen polku, osaamispohjan vahvistaminen, tutkimus- ja innovaatioyhteistyön uudet muodot ja politiikkalinjaukset ja innovaatiomyönteinen sääntely.

1. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja
kansantalouteen
Tekesin vaikutukset digitalisoituvan sairaalan kehittämiseen
Suomella hyvät lähtökohdat
digitaalisten
terveyspalveluiden ja
terveysteknologian globaalin
kysynnän kasvuun
vastaamisessa
Tekesin pitkäjänteisellä
rahoituksella on ollut
elintärkeä rooli uusien
innovaatioiden
kehittämisessä terveysalalla
Katri Haila (Ramboll Management Consulting), Mikko Valtakari (MDI)
Tekesin koko 2000-luvun aikainen innovaatiorahoitus terveys- ja IT-aloille ovat
luoneet perustan myös digitalisoituvan sairaalan kehittämiselle. Tekesin
digitalisoituvan sairaalan vaikuttavuuspolku kuvaa disruptiivista muutosta, joka
rakentuu neljän eri polun yhteisvaikutuksesta: tutkimustulosten kaupallistamisen
polku, osaamispohjan vahvistaminen, tutkimus- ja innovaatioyhteistyön uudet
muodot ja politiikkalinjaukset ja innovaatiomyönteinen sääntely.
Digitalisoituvan sairaalan ja terveydenhuollon prosessien kehittämisen taustalla on
voimakas systeeminen muutos koskien niin terveydenhuollon digitalisoitumista kuin
sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta (sote-uudistus). Digisairaalalla on rajapintoja
paitsi innovaatio-, elinkeino- ja terveyspolitiikan rajapinnoilla, myös esimerkiksi liikenne-
ja viestintäministeriön, oikeusministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja
ulkoministeriön hallinnonalojen kanssa. Suomessa on vuonna 2016 yhteistyössä eri
hallinnonalojen ja terveysalan toimijoiden kesken päivitetty Terveysalan tutkimus- ja
innovaatiotoiminnan kasvustrategian tiekartta. Tanskaa pidetään terveysalan
digitalisoinnin edelläkävijänä Suomeen verrattuna. Tanskassa on kehitetty digitaalista
terveydenhoitoa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyössä jo vuosien ajan,
minkä taustana on esimerkiksi kansallinen eri hallinnonalojen yhteinen digitaalinen
strategia sekä digitaalinen hyvinvointistrategia.
Suomella on useita vahvuuksia terveysalan digitaalisten palveluiden globaalin kysynnän
kasvuun vastaamisessa kuten korkeatasoinen lääketieteellinen tutkimus ja
osaamispohja, korkeatasoinen IT-osaaminen, digitaaliset väestötason terveystiedon
rekisterit, julkinen terveydenhuolto ja yliopistosairaaloiden verkosto sekä hyvä maine
luotettavana ja korruptoitumattomana yhteistyömaana.
Terveysteknologia onkin yksi nopeimmin kasvavista korkean teknologian aloista
Suomessa. Yritysten määrää on tarkasti vaikea arvioida, koska digisairaalaa ja
terveydenhuollon prosesseja kehittävät yritykset toimivat useiden alojen välisellä
rajapinnalla. Valtaosa alan yrityksistä Suomessa on pk-yrityksiä, mutta samanaikaisesti
myös muilla aloilla kuten esimerkiksi IT- ja vakuutusalalla perinteisesti toimineet
suuryritykset ovat laajentaneet toimintaansa terveys- ja hyvinvointipalveluihin.
Tekesin panostukset
Tekesin pitkäjänteinen ohjelmatoiminta terveys- ja IT-aloilla 2000-luvulla sekä muu TKI-
rahoitus ovat luoneet perustan myös digitalisoituvan sairaalan edellyttämälle osaamisen
vahvistamiselle sekä innovaatioekosysteemille. Jo päättyneiden ohjelmien Tekesin
rahoitusosuus on ollut yhteensä yli 300 milj. euroa 2000-luvulla liittyen digisairaalan
Brief No. 5/2017
Impact Brief
N

2. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen
Viime vuosina Tekes on
panostanut voimakkaasti
digitalisoituvaan sairaalaan
liittyvän
innovaatioekosysteemin
edistämiseen.
Tekesin vaikuttavuus
korostuu osaamispohjan
vahvistamisessa ja tutkimus-
ja innovaatioyhteistyön
uusien muotojen
edistämisessä.
teemaan. Aiemmin on arvioitu, että muun kuin Tekesin ohjelmien kautta tulleen Tekesin
rahoituksen volyymi terveysalan yrityksille on 2000-luvulla ollut selvästi suurempi kuin
ohjelmarahoitus. Tekesin panostuksia tulkittaessa on otettava huomioon, että
haasteena on ollut rajaaminen digitalisoituvaan sairaalaan, koska esimerkiksi Tekesin
tietokannassa ei ollut suoraan digisairaalaa avainsanana.
Viime vuosina Tekes on panostanut voimakkaasti digitalisoituvaan sairaalaan liittyvän
innovaatioekosysteemin edistämiseen esimerkiksi solmimalla yhteistyösopimuksen
digitaalisen terveydenhoidon ekosysteemin kehittämisestä Suomessa.
Innovaatioekosysteemit ovat avainasemassa, jotta voidaan saavuttaa Tekesin
perimmäiset vaikuttavuustavoitteet edelläkävijämaana. Digitalisoituvan sairaalan
kehittäminen on vahvasti riippuvainen sairaaloista kokeilu- ja pilotointialustoina ja
suuryritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä, joka avaa väylät edelleen globaaleille
markkinoille.
Digitalisoituvan sairaalan vaikuttavuuspolku
Tekesin digitalisoituvan sairaalan vaikuttavuuspolku (Kuva 1.) kuvaa disruptiivista
muutosta, joka rakentuu neljän eri polun yhteisvaikutuksesta: 1) tutkimustulosten
kaupallistamisen polku, 2) osaamispohjan vahvistaminen, 3) tutkimus- ja
innovaatioyhteistyön uudet muodot ja 4) politiikkalinjaukset ja innovaatiomyönteinen
sääntely. Disruptiivinen muutos ei ole oma selkeästi erottuva polku vaan
kokonaisvaltainen ajattelutavan ja toimintatavan muutos koskien Tekesistä lähtevää
tarjontaa ja uudenlaista palvelujen kysyntää. Yksittäiset polut ja niiden mukainen
vaikutusdynamiikka muodostavat toisiaan täydentävien komplementaaristen
vaikutusten kokonaisuuden, jossa uudistavat disruptiiviset muutokset ja vaikutukset
syntyvät useamman vaikutuspolun yhteisvaikutuksina.
Kuva 1.

3. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen
Tekesin tulisi parantaa
strategis-operatiivista
kumppanuutta useiden
hallinnonalojen kanssa.
Digitalisoituvien sairaaloiden
onnistumisen edellytyksenä
ovat vahvat
innovaatioekosysteemit,
joiden kehittämisessä Tekesin
tulee edelleen toimia
merkittävänä rahoittajana ja
verkottajana.
Tekesin vaikuttavuus korostuu perinteisenä innovaatiotoiminnan ja yhteistyön
rahoittajana ja aktivoijana. Vaikuttavuuspoluista vahvimpia ovat osaamispohjan
vahvistaminen ja tutkimus- ja innovaatioyhteistyön uusien muotojen edistäminen. Sen
sijaan Tekesin rooli politiikkalinjauksissa ja innovaatiomyönteisessä sääntelyssä on
jäänyt digisairaalan ja terveydenhuollon prosessien osalta vajaaksi. Strategis-
operatiivista roolia vahvistamalla Tekesin kokonaisvaikuttavuus olisi entistä parempi.
Tulevaisuuden kasvussa keskeistä on digitaalisen terveysaineiston hyödyntäminen.
Digitaalisen terveysaineiston omistajuuteen ja sääntelyyn liittyy epävarmuutta.
Suositukset
Tekesin tulisi vahvistaa strategis-operatiivista kumppanuutta laajasti eri hallinnonalojen
kanssa paitsi innovaatio-, elinkeino- ja terveyspolitiikan rajapinnoilla, myös
digitaalisuutta, sääntelyä, koulutusta, vientiä ja investointeja koskien esimerkiksi
liikenne- ja viestintäministeriön, oikeusministeriön, ulkoministeriön ja opetus- ja
kulttuuriministeriön hallinnonalojen kanssa. Digitalisoituvan sairaalan kehittämisen
kannalta kriittistä on, että keskeneräinen sote-uudistus ja julkisten palveluiden
digitalisaatio saataisiin ratkaistua, ja että uudet sote-palvelut tulisivat voimaan.
Digitalisoituvan sairaalan onnistumisen edellytyksenä ovat vahvat
innovaatioekosysteemit, joiden kehittämisessä Tekesin tulee edelleen toimia
merkittävänä rahoittajana ja verkottajana. Tekesin roolina on esimerkiksi fasilitoida
teollisten toimijoiden ja digisairaalan toimijoiden verkostoyhteistyötä.
Tekesin tulee edistää ns. Public Private Partnership (PPP)-yhteistyötä yli hallinnonalojen
rajojen, jotta laajat kokonaisuudet ja testbed-toiminta mahdollistuvat Suomessa.
Innovatiiviset julkiset hankinnat ovat keskeisessä roolissa digisairaalan
referenssimarkkinoiden edistämiseksi.
Tekesin rahoittamissa digisairaaloiden piloteissa tulisi hakea entistä enemmän
synergiaetua. Digisairaaloiden ja terveydenhuollon prosessien kehittämistä voitaisiin
nopeuttaa esimerkiksi testaamalla pilotteja useassa paikassa samanaikaisesti. Jotta
aihiot eivät jäisi piloteiksi, jo Tekesin TKI-hankkeen alussa tulisi suunnitella
kaupallistaminen ja IPR-kysymykset. Lisäksi digisairaalaa koskeva sääntely tulisi ottaa
huomioon Tekesin rahoitusehdoissa.
Digisairaalan markkinoiden ollessa globaalit, myös Tekesin rahoittamassa TKI-
toiminnassa on välttämätöntä panostaa kansainväliseen yhteistyöhön. Tekesin tuleekin
edelleen rahoittaa EU-hankkeiden valmistelua, jotta suomalaiset pysyvät mukana
suurissa kansainvälisissä konsortiohankkeissa. Tekesin ja EU:n rahoittamien hankkeiden
välillä tulisi olla synergiaa. Tekesin (Business Finlandin) tulisi pyrkiä rakentamaan
kansainvälistä kumppanuusverkostoa ennemmin tiettyyn projektiin kuin sille, että
kansainvälistymistä edistetään yleisellä tasolla.

4. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen
Selvityksen toteutus
Selvitys oli osa Tekesin vaikuttavuusarvioinnin strategista kumppanuushanketta, jossa
ovat mukana Gaia Consulting, Ramboll Management Consulting, 4Front ja MDI.
Vaikuttavuusarvioinnin osana on pilotoitu temaattisia vaikuttavuuspolkuanalyysejä,
joiden avulla tarkastellaan Tekesin roolia eri painopistealueilla. Lähdeaineistona
käytettiin Tekesin toimittamia tietoja Tekesin rahoittamista hankkeista, jotka ovat
liittyneet digisairaalaan sekä terveydenhuollon prosessien uudistamiseen, olemassa
olevia selvityksiä ja asiantuntijahaastatteluita. Selvityksen yhteydessä tehtiin 14
asiantuntijahaastattelua.
Yhteystiedot
Jari Hyvärinen, Tekes, etunimi.sukunimi@tekes.fi, puh. +358 50 5577 803
Katri Haila, Ramboll Management Consulting Oy, etunimi.sukunimi@ramboll.fi
Mikko Valtakari, MDI Oy, etunimi.sukunimi@mdi.fi
Kirjallisuutta
The Danish Digital Strategy. https://www.digst.dk/Servicemenu/English/Policy-and-
Strategy/Digital-Strategy-2016to2020
The Danish Government, local government Denmark, Danish regions. Common public-
sector strategy for digital welfare 2013-2020.
https://www.digst.dk/Servicemenu/English/Policy-and-Strategy/Strategy-for-Digital-
Welfare
Digitaalisen alustatalouden tiekartasto. 2017.
https://www.tekes.fi/globalassets/global/ohjelmat-ja-
palvelut/kampanjat/alustatalous/alustatalouden_tiekartasto_web_x.pdf
Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena - sosiaali- ja terveysministeriön
hallinnonalan digitalisaatiolinjaukset 2025.
http://verkkojulkaisut.valtioneuvosto.fi/stm/zine/2/toc
Kaihovaara, A., Haila, K., Noro, K., Salminen, V., Härmälä, V., Halme, K., Mikkelä, K.,
Saarnivaara, V.-P. & Pekkala, H. 2017. Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja
tutkimuksen yhteistyön vahvistajina. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan
julkaisu 28/2017.
Kuitunen, S. & Haila, K. 2007. Terveys-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan rajapinnoilla.
FinnWellin ja Tekesin asemoitumisen arviointi. Väliarviointiraportti.
Teknologiaohjelmaraportti 8/2007.
Terveysalan kasvustrategia 1) Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan
kasvustrategia, TEM raportteja 12/2014 ja 2) Yhteistyötä ja työnjakoa. Terveysalan

5. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen
tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia. Tiekartta 2016-2018. TEM oppaat ja
muut julkaisut 7/2016.
Valtakari, M., Riipinen, T. & Voutilainen, O. 2013. Pharma-ohjelman loppuarviointi sekä
Diagnostiikka ja Lääke 2000-ohjelmien jälkiarvioinnit. Tekes Raportti 3/2013