Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin esitys Valion ravitsemusseminaarissa 30.9.2015.

1. www.helsinki.fi/yliopisto
Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori
Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos
29.9.2015
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos 1
Täytyykö aikuisen juoda maitoa?
Valion 110-v. seminaari

2. 29.9.2015 2

3. www.helsinki.fi/yliopisto
D-vitamiinin saanti Suomessa 2007 ja 2012 (µg/pv)
3
0
5
10
15
20
25
2007 2012 2007 2012
Ruoka Vit.lisät
Miehet Naiset
µg/pv
60 %
saannista:
THL: Finravinto 2007 ja 2012
Suositus
v. 2012

4. 0
20
40
60
80
100
1926
1931
1936
1941
1946
1951
1956
1961
1963
1964
1970
%
Energiaravintoaineiden osuus kokonaisenergiasta
Suomessa vuosina 1926—1970 koko väestöä
koskeneiden tutkimusten mukaan
Lähde: Esko H- Koskinen, 1974 (väitöskirja, HY, ravitsemustiede)
Elintavat ja niiden muutokset
Rasva
Proteiini
Hiilihydraatti
0
100
2012

5. 29.9.2015 5

6. 29.9.2015 6
Riski pienenee (RR<1) Ei näyttöä Riski suurenee (RR>1)
Kertatyydyttymätön
rasva
Välimeren dieetti
Pähkinät
Kala, kalarasvat
Täysjyvävilja
Vihannekset ja hedelmät
Kuitu
Rasvan kokonaissaanti
Tyydyttynyt rasva
Monityydyttymätön
rasva
Länsimainen ruokavalio
Liha
Kananmuna
Maito
Transrasva
Glykemiaindeksi
Glykemiakuorma
Ruoankäytön ja ravintoaineiden saannin
merkitys sydänsairauksien riskille
seurantatutkimuksissa (meta-analyysi ajalta
1950—2007)
Mente ym. Arch Intern Med 2009;169:659-69

7. 0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
Vaara-
suhde
De Souza ym. BMJ 2015;351:h3978
Kokonais-
kuolleisuus
Kuolleisuus
sydämen ja
verenkierron
sairauteen
Sepelvaltimo-
tauti, yht. Aivo-
infarkti
T2D
Sepelvaltimo-
tautikuolleisuus
Tyydyttyneen rasvan saannin (itsenäinen) yhteys sairauksiin
pitkittäisissä väestötutkimuksissa meta-analyysin mukaan
Tyydyttynyt rasva ja sairastavuus/kuolleisuus

8. 29.9.2015 8

9. 0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
Vaara-
suhde
Mikä väestöseurantatutkimusten (11 kpl) mukaan on ennuste sydän- ja
verisuonisairauksista, kun 5 % energiasta vastaava tyydyttynyt rasva
vaihdetaan monityydyttymättömään (PUFA) tai hiilihydraatteihin (HH)?
Jakobsen ym. Am J Clin Nutr 2009;89:1425-32
PUFA
HH
PUFA
HH
Sydän-
tapahtumat
Sydän-
kuolemat
Mitä tyydyttyneen rasvan tilalle?

10. 29.9.2015 10
PUFA ↔ SFA satunnaistetuissa tutkimuksissa
aMozaffarian D, Micha R, Wallace S. PLoS Med 2010;7:e1000252
bSkeaff CM, Miller J. Ann Nutr Metab. 2009;55:173–201
• 8 interventiota, joissa on tutkittu sairastuvuutta ja/tai
kuolleisuutta
• Korkea SFA n. 15 E%, matala hieman alle 10 E%
• Analysoitu kahdessa meta-analyysissä
• SVT kuolleisuus RR = 0,81; 95% CI: 0,70—0,95a
• SVT kuolleisuus RR = 0,84; 95% CI: 0,62—1,12b
• SVT tapahtumat RR = 0,83; 95% CI: 0,69—1,00b
• Vahvempi suojavaikutus, jos analysoidaan vain ne
tutkimukset, joissa PUFA-dieetti alensi veren
kolesterolipitoisuuttab
• Huom! Alkuperäistutkimukset enimmäkseen vanhoja ja
niissä oli useita metodisia ongelmia

11. 29.9.2015 11
Havaintoja rasvasta ja terveydestä (pääasiassa SVT, T2D, kuolleisuus)
tuoreiden katsausten mukaan
Rasva kokonaissaanti ei ole yhteydessä
terveyteen
Schwab ym. 2014; Schwingshack &
Hoffman: Lipids Health Dis 2013;
Tyydyttyneellä rasvalla ei ole itsenäistä
yhteyttä (vaikutusta) terveyteen
DeSouza et al. BMJ 2015; Chowdhury
ym. Ann Intern Med 2014; Schwab
ym. 2014; Siri-Tarino ym. Am J Clin
Nutr 2010
Tyydyttyneen rasvan vaihtaminen
tyydyttymättömään edistää terveyttä,
mutta vaihto hiilihydraatteihin ei
Sanders: Proc Nutr Soc 2014; Schwab
ym. 2014; Schwingshack & Hoffman:
Lipids Health Dis 2014 ;Hooper ym.:
Cochrane Database Syst Rev 2012
Yksittäisten rasvahappojen yhteys
terveyteen vaihtelee (myös esim.
tyydyttyneiden välillä)
Forouhi ym.: Lancet Diabet
Endocrinol 2014
Liha saattaa olla tyydyttyneen rasvan
lähteenä maitovalmisteita haitallisempi
Chen ym.: 2014; O’Sullivan ym.: Am
J Publ Health 2013; Micha ym.: Curr
Atheroscler Rep 2012
Juusto on voita edullisempi
kolesterolimetabolian kannalta
Huth & Park: Adv Nutr 2012; de
Goede ym. Nutr Rev 2015

12. 29.9.2015 12
Proteiini kokonaissaanti ja aikuisten
terveys: ei näyttöä yhteydestä
Pedersen ym. Food & Nutr Res 2013
• kokonaiskuolleisuus
• syöpäkuolleisuus
• syöpäsairastuvuus
• sydäntautisairastuvuus
• luuston terveys
• painonhallinta
• kehon koostumus
• munuaisten toiminta

13. 29.9.2015 13
Vaste Altiste Näyttö
Sydäntauti-
kuolleisuus
Kasviproteiinit Mahdollinen käänteinen
Verenpaine Kasviproteiinit Mahdollinen käänteinen
LDL-kolesteroli Soijaproteiini Todennäköinen käänteinen
Kokonais-
kuolleisuus
Runsaasti eläin-
proteiinia ja –rasvaa
sisältävä ruokavalio
Mahdollinen suora yhteys
Tyypin 2
diabetes
Runsaasti eläin-
proteiinia ja –rasvaa
sisältävä ruokavalio
Mahdollinen suora yhteys
Proteiini ja aikuisten terveys
Pedersen ym. Food & Nutr Res 2013

14. Eläinpohjainen ruokavalio
Vähän HH Paljon HH
Kasvispohjainen ruokavalio
Vähän HH Paljon HH
Hiilihydraatteja
, % energiasta
35 60 40 54
Tyydyttynyt
rasva, g/pv
57 24 26 23
Monityydyt-
tymätön rasva,
g/pv
14 12 18 10
Täysjyvävilja,
g/pv
13 36 21 18
Kuolleisuus,
riskisuhde
1,31
(1,14-1,44)
1 0,81
(0,74-0,89)
1
Fung ym. Ann Intern Med. 2010;153:289-298.
Eläin- ja kasvipohjaisen ruokavalion hiilihydraattien (HH) määrän
yhteys kuolleisuuteen 44 548 miehellä 20 vuoden seurannassa.
”Vähän” tarkoittaa alinta 10 %, ”paljon” taas on ylin 10 %.

15. 0 20 40 60 80 100
Kala
Siipikarja
Liha
Maitovalm.
Maito
Täysjyvä
Hedelmät
Vihannekset
vähentää EOS lisää
Systemoitu katsaus ruoan ja pitkäaikaissairauksien (erit. SVT, T2D,
lihavuus ja syöpä) yhteyksistä: tulokset, jotka osoittavat tietyn
ruoka-aineryhmän yhteyttä sairastavuuteen väestötutkimuksissa.
Fardet & Boirie. Nutrition Reviews 2014; 72(12):741–762
Ruoka-aineryhmät ja pitkäaikaissairaudet

16. 0 10 20 30
Kuitupitoiset ruoat
Vaalea vilja
Peruna
Liha
Maitovalm.
Sokeripitoiset
Terv. ruokavalio
lihottaa EOS suojaa
Systemoitu katsaus ruoan ja painonhallinnan yhteyksistä: Tulokset,
jotka osoittavat tietyn ruoka-aineryhmän yhteyttä painon tai vyötärön
ympäryksen muutokseen pitkittäisissä väestötutkimuksissa.
Fogelholm ym. Food Nutr Res 2012
Ruoka-aineryhmät ja lihomisen riski

17. 29.9.2015 17
17
-0,5 -0,25 0 0,25 0,5 0,75 1
Painonmuutos (kg) 4 vuoden aikana arvioituna yhtä annosta
kohti. Nurses Health Study 1986-2006, n=50 422
Mozaffarian ym. NEJM 2011;364:2392-404
Perunalastut
(Ransk.) perunat
Lihavalmisteet
Voi
Punainen liha
Makeiset
Virvoitusjuomat
Vaalea vilja
Täysjyvävilja
Pähkinät
Hedelmät
Jogurtti

18. 29.9.2015 18
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
1
1,1
0 100 200 300 400 500 600
Maitovalmisteet ja tyypin 2 diabetes
Maitovalmisteiden käytön (g/pv) yhteys tyypin 2 diabeteksen riskiin
pitkittäisten väestötutkimusten mukaan meta-analyysissä.
Gao ym. PLOS ONE 2013; 8: e73965
RR

19. 29.9.2015 19
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
1
1,1
0 1 2 3 4 5 6
Maitovalmisteet, kahvi, liikunta ja
tyypin 2 diabetes
Maitovalmisteiden käytön (100 g/pv), kahvin (kuppia/pv) ja liikunnan
(h/vk) yhteys tyypin 2 diabeteksen riskiin pitkittäisten
väestötutkimusten mukaan meta-analyysissä.
Gao ym. PLOS ONE 2013; 8: e73965, Aune et al. Eur J Epidemiol
2015; 30:529–42, Ding ym. Diabetes Care 2014;37:569-86
Maitovalmisteet
Vähärasv. maitovalm.
Liikunta
Kahvi
RR

20. 0,6
0,7
0,8
0,9
1
1,1
1,2
Vaara-
suhde
Vähärasvaisten ja rasvaisten maitotaloustuotteiden käytön yhteys
aivoverenkiertohäiriöiden riskiin ruotsalaisilla miehillä (n=74 961, 10 v.
seuranta) käytön mukaisissa viidenneksissä (alin = referenssi = riski 1).
Vakiointi: mm. ikä, tupakointi, alkoholi, liikunta, sairauksien historia,
ruoka-aineryhmien käyttö, muiden maitovalmisteiden käyttö.
Larson ym. Stroke 2012;43:1775-80
2.
Rasvattomat Rasvaiset
Maitovalmisteet ja aivoverenkiertohäiriöt
3. 4. 5. 2. 3. 4. 5.

21. 29.9.2015 21
Maitovalmisteet vs. sydämen ja veren-
kierron sairaudet väestötutkimuksissa
aSoedamah-Muthu SS ym. Am J Clin Nutr 2011;93:158–71
bGibson RA ym. Br J Nutr 2009; 102: 1267–75
• Meta-analyysi, 4 tutkimusta (2 x UK, Hollanti, Kreikka):
maito vs. SVT: RR (per 2 dl) = 0,94 (95% CI 0,89—0,99)a
• Maitovalmisteet vs. SVT: ei näyttöä yhteydestä
systemaattisissa katsauksissa/meta-analyyseissäa,b
• Maitovalmisteet ovat tyydyttyneen rasvan lähteitä – miksi
ei näyttöä yhteydestä SVT riskiin?
• Vaikutus verenpaineeseen ja valtimoihin (Ca? K? P? Muu?)
• Vaikutus matala-asteiseen tulehdukseen (heraproteiini?)
• Vaikutus suolistomikrobeihin (erit. fermentoidut)?
• Yhteys muuhun ruokavalioon?
• Huom! Lihavalmisteissa mm. natriumia ja
lisäainefosfaattia  terveysmerkitys?

22. 29.9.2015 22
Proteiinien tarve urheilussa

23. 29.9.2015 23
Stuart M. Phillips. Dietary protein requirements and
adaptive advantages in athletes.
British Journal of Nutrition 2012; 108: S158–S167
• Emerging dietary guidelines for protein [in athletes] are in the range
of 1·2–1·6 g kg/d.
• In the absence of evidence that suggests higher intakes are
beneficial, it is not yet possible to say that protein intakes higher
than those suggested will be beneficial.
• What appears to be critical is that the timing of ingestion is very
important. Protein should be consumed early during the post-
exercise recovery phase (i.e., immediately to 2 h after exercise).
• The high quality protein dose that appears to maximally stimulate
muscle protein synthesis is close to 20–25 g, above which protein
synthesis is not additionally stimulated but increases in amino acid
oxidation and urea synthesis may result.

24. 29.9.2015 24

25. 29.9.2015 25
Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Henkilön
nimi / Esityksen nimi