Biotalous ja energiamurros – mitä vuonna 2030?Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n seminaari 26.1.2017

1. © Natural Resources Institute Finland
Lisää puuta biotalouteen
1 24.1.2017Teppo Tutkija
Jari Hynynen
Biotalous ja energiamurros - mitä vuonna 2030?
26.1.2017, Helsinki

2. Metsien käyttö on monitavoitteista

3. Lisääntyvä metsien kasvu mahdollistaa
hakkuukertymien lisäämisen kestävällä tavalla

4. Metsien kasvun ja puuntuotannon lisäämisen keinot

5. Lisää puuta biotaloudelle
lyhyellä aikavälillä (< 15 v.)
• Hakkuita lisäämällä
• Metsiä lannoittamalla

6. Toteutuneet hakkuut ja hakkuumahdollisuudet
v. 2020 mennessä
0
20
40
60
80
100
120
140
160
Toteutunut
hakkuuertymä
v. 2015
"Hakkuumahto":
kaikki mh-suositusten
mukaiset hakkuut
toteutetaan/MELA
(Luke)
Suurin kestävä
hakkuumäärä/MELA
(Luke)
Hakkuumäärät
tehostetun
kasvatuksen
skenaariossa/Metsä
150-skenaario (Luke)
Milj. m3
= > vuotuisia hakkuumääriä voitaisiin kestävästi nostaa heti
10 - 15 milj. m3

7. Metsänlannoitus aikaansaama kasvunlisäys
kangasmailla (Kukkola & Nöjd 2000)
Kangasmailla enimmillään saavutettu 1 milj. m3:n lisäkasvu
120 000 ha:n lannoituspinta-alalla

8. Arvio lannoituksen tuottamasta lisäkasvun
potentiaalista turvemailla (Hökkä 2017)
Turvemailla tuhkalannoituksella on iso merkitys kasvun lisääjänä
Kasvupaikka Lannoitettava
pinta-ala, Mha
Lannoite Lisäkasvu,
m3/ha/v
Lisäkasvu,
Mm3/v
Runsastyppiset
rämeet, PK puute
1,24 tuhka 3 3,7
Runsastyppiset
korvet, PK puute
0,75 tuhka 2 1,5
Runsastyppiset
rämeet, ei PK puute
0,4 tuhka 1,5 0,6
Runsatyppiset
korvet, ei PK puute
0,5 tuhka 1,5 0,8
Niukkatyppiset
rämeet, E-Suomi
0,45 tuhka 2 0,9
Niukkatyppiset
rämeet, P-Suomi
0,35 tuhka 1,5 0,5
Kaikkiaan 3,7 8,0

9. Lisää puuta lannoittamalla
• v. 2015 kasvatuslannoituksia tehtiin 12 800
ha
• Jos lannoituspinta-aloja lisätään tasaisesti
niin, että vuotuinen lannoituspinta-ala 10
vuoden kuluttua olisi 100 000 ha (50 % kankailla
ja 50 % turvemailla)
• Varovaisesti arvioiden
⇒10 vuodessa n. 8 milj. m3 lisää puuta
⇒vuotuinen lisäkasvu 10 vuoden kuluttua
n. 1,5 milj. m3

10. Lisää puuta biotaloudelle
pitkällä aikavälillä (> 30 v.)
• Tehostetaan metsänhoitoa
– Metsänuudistamisketjut nopeammiksi
– Taimikonhoitopinta-alat kaksinkertaisiksi
• Uudistetaan viljelymetsät jalostetulla
siemenellä
– jalostushyöty kasvussa 15 – 30 %

11. Pitkän aikavälin hakkuuskenaariot
0
20
40
60
80
100
120
2015 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 2090 2100 2110
Nykytaso
Tehostetun
kasvatuksen
skenaario/Metsä 150-
skenaario (Luke)
Suurin kestävä
hakkuumäärä/MELA
(Luke)
Milj. m3

12. Suopohjien ja peltomaiden tuotospotentiaali
Hytönen (2016)
Kasvupaikka Pinta-ala,
ha
Tuotospotentiaali,
milj.m3
Turvetuotannosta
poistuneet
suonpohjat (100%)
40 000 0,3
Maatalousmaa:
suopellot (50%)
160 000 1,2
Yht. 200 000 1,5
• toiminnalla voi olla iso alueellinen merkitys
• potentiaalia tuotettaessa uudenlaista
puubiomassaa uudenlaiseen käyttöön
• merkittävät ilmastovaikutukset

13. Päätelmät
• Talousmetsien puuntuotantoa mahdollista tehostaa niin, että
– kertymät lisääntyvät 10 – 15 milj. m3/v.
– puuston kasvu lisääntyy
– puuston määrä säilyy vähintään nykytasolla
• Puuntuotannon lisäämisen edellyttää
– hakkuiden lisäämistä ja metsiä nopeampaa uudistamista
– metsänhoitoon investoitava nykyistä enemmän
• tehokkaampi uudistamis- ja taimikonhoitoketju
• Biotalouden raaka-ainetuotannon kannalta talousmetsien
käsittelyllä on ratkaiseva merkitys
• Ilmastonmuutos todennäköisesti lisää kasvua
entisestään, mutta tuhojen merkitystä puuntuotantoon
vaikea arvioida