VESOTE eli Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti -hanke oli yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista vuosina 2017–18.
Puolen Suomen sote-hanke vahvisti ja kehitti vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta. Hankkeen kehittämistoimet painottivat liikkumista, ravitsemusta ja unta sekä hyvien käytäntöjen jakamista. Hankkeessa kehitettiin sote-ammattilaisten elintapaohjauksen osaamista, rakennettiin ja vahvistettiin hoito- ja palveluketjuja, luotiin yhteistyöverkostoja, lisättiin liikkumisen sekä unen objektiivisen seurantatiedon hyödyntämistä elintapaneuvonnassa ja arvioitiin neuvonnan vaikuttavuutta.
UKK-instituutin koordinoimassa hankkeessa oli mukana kolme valtakunnallista järjestötoimijaa, kaksi sisältöasiantuntijatahoa ja 11 VESOTE-hankealuetta. Hankkeessa mukana olleet sairaanhoitopiirit ja liikunnan aluejärjestöt kattoivat yhteensä 184 kuntaa ja yli 4 miljoonaa asukasta.
Tutustu hankekoosteeseen ja katso lisätiedot alueellisista toimijoista verkkosivulta: www.ukkinstituutti.fi/vesote
2. VES TE 2
VESOTE-hankkeen perustiedot
VESOTE oli yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta
-kärkihankkeen Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projektissa.
STM:n myöntämä perusrahoitus
vuosille 2017–2018 oli 2 635 000 euroa
Hankkeelle myönnettiin täydentäviä rahoituksia kevään 2017 aikana:
• ravitsemusosio
- Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 135 000 euroa
• liikuntaneuvonnan osio
- Pohjanmaan Liikunta ja urheilu ry (PLU) 100 000 euroa
• liikuntaneuvonnan osio
- Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) 100 000 euroa
3. VES TE 3
UKK-instituutti
KKI-ohjelma (LIKES)
Mielenterveyden keskusliitto
Suomen Diabetesliitto
EKSOTE
EPSHP
ESSOTE
HUS
Kainuunsote
PPSHP
PSHP
Satasote
Siunsote
VSSHP
Vitalmed
Oy
VESOTE-hankkeen organisoituminen
PSHP
PHLU
PLU hankehallinnoija valtakunnallinen järjestötoimija sairaanhoitopiiri
sisältöasiantuntija liikunnan aluejärjestö kärkihankekumppani
4. 412 197
29 kuntaa 72 000
7 kuntaa
167 000
14 kuntaa
96 600
8 kuntaa
195 630
18 kuntaa
512 100
24 kuntaa
220 400
17 kuntaa
129 450
9 kuntaa
1 487 000
17 kuntaa
HUS
Mielenterveyskuntoutujat, tyypin 2 diabeetikot, muistisai-
raat, kipupotilaat, lapsiperheiden vanhemmat, lapsetto-
muustutkimuksiin ja hoitoihin hakeutuvat pariskunnat
Kainuun sote
Kutsuntaikäiset nuoret miehet,
keski-ikäiset kainuulaiset
miehet
Siun sote
Tyypin 2 diabeetikot,
raskausdiabeetikot,
prediabeetikot
ESSOTE
Työttömät, mielenterveys- ja
päihdepuolen asiakkaat,
0-tason liikkujat
EKSOTE
Työikäiset vuorovuoro
työtä tekevät, korkea
kouluopiskelijat, perheet,
koululaiset
PHLU
Terveytensä kannalta liian
vähän liikkuvat, terveysriskissä
olevat
PPSHP
Lihavat aikuiset, valtimopotilaat
/ korkeassa riskissä sairastua
valtimosairauteen
EPSHP/PLU
Tyypin 2 diabeetikot,
mielenterveysasiakkaat
PSHP
Mielenterveyspotilaat,
COPD-asiakkaat
Satasote
Tyypin 2 diabeetikot ja muut
valtimotautia sairastavat,
mielenterveys- ja päihdekun
toutujat, COPD-asiakkaat
VSSHP
Työikäiset ylipainoiset,
tyypin 2 diabeetikot ja
raskausdiabeetikot
470 000
27 kuntaa
201 300
9 kuntaa
VES TE 4
Puolen Suomen VESOTE-hanke
– kattavuus ja kohderyhmät
5. Kolmannen
sektorin osaamisen
ja kokemuksen
hyödyntäminen
elintapaneuvonnassa
Elintapaohjauksen vaikuttavien
ja laadukkaiden toimintamallien
käyttöönotto tai vahvistaminen
Elintapaosaamisen
kehittäminen
Olemassa olevien hyvien
käytäntöjen hyödyntäminen ja
levittäminen
Elintapaohjauksen
moniammatillisuuden ja
poikkihallinnollisuuden
vahvistaminen
VES TE 5
VESOTEn tavoitteet
Suomalaiset lisäävät liikkumista, vähentävät paikallaanoloa, syövät
monipuolisesti ja terveellisesti sekä nukkuvat paremmin.
8. VES TE 8
Sisäinen ja ulkoinen viestintä – kehittämismenetelmä 3/4
10
toimijalla käytössä
61
uutiskirjettä lähetetty
3 900
vastaanottajalle
Verkko- ja some-viestintä
Toimijoiden määrä, joilla kanava käytössä
hankkeen viestintään
Terveysliikuntauutiset-lehti
VESOTE-teemalla
2 lehteä
painos yhteensä
15 500
Painotuotteet
182 esitettä
17 500 kappaletta
19 posteria
28 muuta painotuotetta
Jutut printti- ja
verkkomediassa
77 VESOTE-toimijoiden julkaisuissa
56 muiden toimijoiden julkaisuissa
88 mediatiedotetta
97 osumaa verkkomediassa
Uutiskirjeet
7 intranet
Twitter
10 hankesivu(t)
verkossa
11Facebook 5
uutiset
2018
Elintapaohjauksen
hyvät käytännöt
uutiset
2017
Vaikuttava
elintapaohjaus
luettavissa verkossa
ukkinstituutti.fi/
terveysliikuntauutiset
#VESOTE
#elintapaohjaus
#hyvätkäytännöt
9. VES TE 9
ExSed-liikemittaria ja sen puhelinsovellusta sekä
pilvipalvelua kehitettiin VESOTE-hankkeen aikana
vastaamaan mahdollisimman hyvin elintapaohjauksen
tarpeita sekä ammattilaisen että asiakkaan näkökulmasta.
2000 liikemittaria pilotoitiin osana
VESOTE:n paikallishankkeiden elinta-
paneuvontaa. Lisäksi mittareita käytet-
tiin kolmessa elintapaneuvonnan vai-
kuttavuutta selvittävässä hankkeessa.
Liikemittaria käytettiin hyvin erilaisilla
potilasryhmillä (esim. T2D, valtimo
tautipotilaat)
Mittarin käyttöaika oli tavallisesti
1–2 viikkoa (jopa 3 kk asti)
Ammattilaiset ja myös asiakkaat
kokivat hyödyllisimmäksi tiedoksi
askelten lukumäärän, reippaan
liikunnan ja istumisen keston sekä
unen määrän ja laadun.
Jatkokehitystä toivotaan yhä
liikemittarin ja potilastietojärjestelmien
vaivattoman yhteensopivuuden
onnistumiseksi.
ExSed-
liike-
mittari
ExSed-
pilvi
Potilastieto-
järjestelmä
Asiakas
Puhelin-
sovellus
Elintapa-
ohjaaja
Objektiivinen tieto elintapaohjauksessa
– kehittämismenetelmä 4/4
10. VES TE 10
Keskeiset tulokset alueilla 1/5
Liikuntaneuvonta on laajentunut,
elintapaohjauksen verkosto on
aktivoitunut ja liikkumislähetekäy-
täntö on otettu myös työterveyden
käyttöön. Lisäksi käynnistimme
lapsiperheille mobiilielintapa
poliklinikan.
Elintapaohjaus on juurtumassa osaksi
arjen sote-toimintoja, ja elintapaohjaajien
nimeäminen ja palkkaaminen on
käynnistynyt.
Olemme luoneet vahvan elintapa
ohjauksen verkoston ja laatineet potilas-
tietojärjestelmään vaikuttavuuden mitta-
rit. Lisäksi säännöllinen uniryhmätoiminta
on käynnistetty.
Yksilöllinen elintapaohjausprosessi
pilotoitiin ja se todettiin myös vaikuttavaksi.
Saimme luotua yhteisen poikkihallinnollisen
kirjaamiskäytännön elintapaohjaukseen.
Virtuaalisen elintapapolin ja
palvelutarjottimen kehittäminen
saatiin hyvään alkuun, ja sen
jatkokehittämistyöhön on sitouduttu
sairaanhoitopiirissä.
ESSOTE
EKSOTE
EPSHP/PLU
11. VES TE 11
HUS
Sote-ammattilaisten elintapa
osaaminen on kehittynyt verkko-
koulutuksen ja lähikoulutuspäivien
keinoin.
Olemme koonneet sote-ammatti-
laisille menetelmäpalvelutarjottimen
ja suunnitelleet terveyden edistä-
misen tiimissä terveyden ja hyvin-
voinnin rakenteita HUS:n alueella.
Lisäksi unettomuuden hoitopolku
valmistui.
Kainuun sote
Alueelle on luotu palveluketju kutsuntoihin
osallistuville, ja kutsunnoissa toteutetaan
toimintakykytestit, joista on mahdollisuus
ohjautua liikuntaneuvontaan elintapaohjaajalle.
Kutsuntaprosessissa on myös luotu tiivis
yhteistyömalli puolustusvoimat-kunta-sote
-sektorille.
Olemme myös toteuttaneet hyvinvoinnin pal-
velutarjottimeen päivitetyt Hyvinvointia liikun-
nasta ja Hyvinvointia ravinnosta -sivut. Lisäksi
olemme pystyneet varmistamaan, että elintapa-
ohjaajia on kaikissa Kainuun soten kunnissa ja
ohjautuvuus palvelujen pariin on kehittynyt.
Keskeiset tulokset alueilla 2/5
12. VES TE 12
PPSHP
Valtimopotilaiden avokuntoutus on käyn-
nistetty laajassa yhteistyössä, alueella on
koulutettu eri alojen ammattilaisia sekä
elintaparyhmätoiminnan tiedonkeruuta ja
arviointia on kehitetty.
Olemme tukeneet elintapaohjauksen
edistämistä monipuolisin viestintätoimin
ja laajentaneet sekä syventäneet elinta-
paohjauksen verkostoa.
Alueelle on kärkihankkeen rinnalla
syntynyt myös useita paikallisia elintapa-
ohjauksen kehittämishankkeita.
PSHP
Elintapaohjauksen verkostojen ja pal-
velutarjottimien rakentaminen käynnis-
tyi kunnissa ja erikoissairaanhoidossa.
Koulutimme lähes kaikista alueen kun-
nista moniammatillisesti useita sote-am-
mattilaisia ja aloitimme erikoissairaan-
hoidon potilaiden elintapaohjauksen
kirjaamisen käytäntöjen yhtenäistämis-
työn.
Muokkasimme jo aiemmin kehitetyn
Suuntima-työkalun elintapaohjauksen
palvelutarjonnan segmentointiin sopi-
vaksi ja kehitimme mielenterveysasiak-
kaiden ravitsemusaineistoa.
Keskeiset tulokset alueilla 3/5
13. VES TE 13
Satasote
Saimme aikaan systemaattisen ja vaikuttavan Motivoiva
elintapakeskustelu -toimintamallin. Alueella on myös laa-
dittu ravitsemustottumusten arviointikysely ja valittu mittarit
tukemaan ja yhtenäistämään elintapaohjaustyötä maa-
kunnassa. Määrittelimme myös elintapaohjauksen tarpeen
kriteerit ja ohjauksen mittarit, samoin elintapaohjauksen
kirjaamisen ja tilastoinnin käytännöt on kartoitettu ja ohjeis-
tettu.
Sähköisen palvelutarjottimen sisältö on suunniteltu ra-
vitsemus- ja uniterveyden osalta QPR-elintapaohjauksen
prosessin osaksi. Elintapaohjauksen prosessi ja palveluket-
jut on kuvattu ja ne ovat liitettävissä terveysneuvonnan ja
-tarkastusten sekä pitkäaikaissairauksien hoitoketjuihin.
Olemme muodostaneet poikkihallinnollisia yhteistyöver-
kostoja liikunta-, ravitsemus- ja unipalveluissa, ja elintapa-
ohjauksen osaaminen on aluella lisääntynyt.
Siun sote
Liikuntaneuvonnan prosessi
on syntynyt ja toimii
usealla terveysasemalla.
Liikuntaneuvonnan työ
ohjeet on luotu. Lisäksi
elintapaneuvonnan
koulutussuunnitelma on
päivitetty.
Keskeiset tulokset alueilla 4/5
14. VES TE 14
VSSHP
Alueella on koulutettu useita satoja elin-
tapaohjauksen SOTE-ammattilaista.
Hankkeessa syntyi elintapaohjauksen
rakenteiden kirjaamisen opastyökalu ja
itseopiskeltava Parantava vuorovaikutus
-verkkokoulutus.
Olemme laatineet laadukkaan ravitse
musohjauksen oppaan ja rakentaneet
terveyssivuston, joka sisältää myös
elintapaohjauksen palvelutarjottimen.
Liikunnan palveluketjuja on suunniteltu
ja rakennettu kunnissa.
PHLU
Hankkeessa on organisoitu ole-
massa olevan liikuntaneuvonnan ja
laajemmin elintapaohjauksen toimi-
joiden alueellinen yhteinen toimin-
tamalli.
Lisäksi loimme liikuntaneuvon-
nan kuntakohtaiset palvelutarjotti-
met ja täydennyskoulutimme satoja
elintapaohjaajia alueelle.
Keskeiset tulokset alueilla 5/5
15. VES TE 15
Tulosten merkitys ja hyöty 1/3
– asiakkaat
Saumaton palveluketju mahdollistaa tuen saamisen ja luo sujuvuutta asioimiseen kaikilla
toimialoilla.
Asiakas saa maksutonta yksilöllistä tai ryhmässä toteutettavaa elintapaohjausta asuinpaikasta
riippumatta sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.
Asiakkaat tulevat aidosti kohdatuiksi ja kuulluiksi, ja asiakaslähtöisyys lisääntyy hoitotyössä.
Yhtenäiset, näyttöön perustuvat tiedot ja käytännöt takaavat tasalaatuisuuden
elintapaohjauksessa ympäri Suomen.
Elintapaohjauksen palvelutarjotin antaa perustietoa terveyden edistämisestä sekä
sisällöllisesti että toiminnallisesti. Asiakkaalle elintapaohjauksen saatavuus paranee
elintapaverkoston ja olemassa olevien ammattilaisten yhteystietojen avulla.
Palvelutarjottimen kautta myös itseopiskelu elintapa-asioissa on mahdollista.
Hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee
ja keinot itsehoitoon ja ennaltaehkäisyyn
lisääntyvät.
Vaikuttavuustietoa keräämällä toimintaa
kehitetään saadun palautteen perusteella
paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi.
Elintavat otetaan puheeksi,
ja asiakas ohjautuu
elintapaohjaukseen.
16. VES TE 16
Tulosten merkitys ja hyöty 2/3
– ammattilaiset
Sote-ammattilaisten elintapaosaaminen on lisään-
tynyt, koulutuksella on ollut suuri vaikutus elinta-
pojen puheeksiottamisessa.
Ammattilaisten asenteet ennaltaehkäisevän työn
tärkeydestä ovat muuttuneet selkeästi positiivi-
sempaan suuntaan ja rohkeus puhua aiheesta on
lisääntynyt.
Hankkeen avulla on saatu yhä laajempi kiinnostus
elintapojen merkitykseen.
Elintapaohjaustyön vaikuttavuudesta on saatu
näyttöä ja siksi elintapojen puheeksiottaminen on
yhä perustellumpaa.
HYTE-toiminta on tullut ylipäänsä tunnetummaksi.
Arvostus eri alojen osaajia kohtaan on lisääntynyt.
Elintapaohjauksen palvelutarjotin toimii
ammattilaisen työn tukena.
On valittu yhteiset työkalut elintapaohjaustyön
tueksi.
Elintapaohjauksen verkosto toimii ammattilaisten
työn tukena.
On kuvattu ja luotu erilaisia hoitopolkuja sekä
moniammatillisia toimintamalleja. Asiakkaiden
ohjautuminen palveluihin sujuvoituu.
Roolit ovat selkiytyneet ja jatko-ohjaaminen
esimerkiksi yritysten, järjestöjen ja kuntien
tarjoamiin palveluihin on helpompaa, kun
palveluketjut ovat selkeät.
Elintapaohjauksen koulutus jatkuu ja
monipuolistuu.
Kehittämistyö on lisännyt ammatti
laisten vuoropuhelua ja yhteistyötä
eri alojen osaajien kanssa.
On opittu tietämään, kuka tekee,
mitä tekee ja missä tekee.
17. VES TE 17
Tulosten merkitys ja hyöty 3/3
– päättäjät
Elintapaohjaus on saanut kärkihankkeen avittama-
na ansaitsemansa huomion terveyden edistämisen
työssä.
Päättäjät pystyvät nostamaan ennaltaehkäisevän
työn painoarvoa. Elintapaohjaus tulisi ottaa mm.
kiinteäksi osaksi HYTE-työtä. Jotta asia muuntuu
myös arjen seurattavaksi ja kehitettäväksi toimin-
naksi, siitä tulisi tehdä kirjauksia merkittäviin asiakir-
joihin (esim. strategiat).
Päättäjien kannattaisi huolehtia, että viime vuosien
kärkihanketyön kehittäminen ei mene hukkaan.
Tietoa on saatavilla hyvin erilaisista sisällöistä,
nyt operatiiviset toimijat tulisi sitouttaa löytämään
omaan tarpeeseen sopivat hyvät käytännöt.
Kehittämistyöhön ollaan oltu motivoituneita, koska
sitä on saanut VESOTE-hankkeessa tehdä omista
tarpeista käsin (esim. oman alueen riskiryhmät),
vaikkakin ylätason tavoite on ollut yhteinen. Sairaan-
hoitopiirien alueet ovat kovin erilaisia toimintatavoil-
taan, liikkumisvara kehittämisessä tulee sallia.
SOTE-alan ammattilaiset tarvitsevat
enemmän elintapaohjauskoulutusta,
niin täydennyskoulutuksena kuin
myös osana peruskoulutuksiaan
(esim. lääkärit, sairaanhoitajat, lähi-
hoitajat).
Poikkihallinnollinen toimintatapa vie kehittämi-
sen arjen tasolle saakka, joten sitä tulisi vaatia
kaikilla eri hallinnon tasoilla.
Elintapaohjauksen kirjaamiskäytäntöjä tulisi
yhdenmukaistaa ja elintapaohjauksen vaikutta-
vuutta tulisi seurata enemmän mahdollisimman
objektiivisesti kerättävän elintapatiedon avulla.
18. VES TE 18
Elintapaohjauksen tulevaisuus
Elintapaohjaus on saatu kärkihankkeen avustamana
keskeisesti mukaan alueiden HYTE-työhön.
• Lähes kaikki projektikoordinaattorit olivat jäseni-
nä alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
työryhmässä ja osallistuivat myös maakuntauu-
distuksen työryhmiin. Tätä kautta elintapaohjaus
on nyt kirjattu useamman sairaanhoitopiirin hy-
vinvointisuunnitelmaan ja strategiaan.
Hankkeiden hyviä käytäntöjä edistetään erilaisin
keinoin v. 2019 usean sairaanhoitopiirin alueella.
• Usealle alueelle on palkattu elintapaohjaajia tai
elintapaohjauksen koordinointia on sisällytetty
nykyisiin työnkuviin. Myös useita VESOTE-han-
kekoordinaattoreiden työsuhteita on jatkettu
erilaisin ratkaisuin (esim. työaika v. 2019 elinta-
paohjauksen kehittämiselle on 50 %).
• Hanketoimijat ovat laatineet koulutussuunnitel-
man täydennyskoulutuksista, joilla vahvistetaan
ja lisätään hankkeiden menetelmien ja mallien
juurtumista alueelle hankekauden päätyttyä
hankehallinnoijan jakamaa elintapaohjauksen
raakakoulutusmateriaalia hyödyntäen.
Elintapaohjauksen minimi
suositus tuotetaan v. 2019
aikana UKK-instituutin ja
KKI-ohjelman yhteistyönä
ammattilaisten käyttöön.
VESOTE-hankkeen alueelliset kumppanit
saavat halutessaan jatkaa maksutta UKK-
instituutin avustamana liikemittarikokeilua
osana elintapaohjausta v. 2019 aikana.
UKK-instituutti jatkaa liikemittareiden
ammattilaisen käyttöliittymän rakentamista
saadun VESOTE-pilottipalautteen perusteella.
Elintapaohjaukseen syntynyt verkosto jatkaa
aktiivista yhteydenpitoa UKK-instituutin ja
KKI-ohjelman koordinoimana.
19. VES TE 19
Tärkeimmät opit VESOTE-hankkeessa
Johdon sitoutuminen toimintaan alusta alkaen on elintärkeää.
Rahallisia resursseja tarvitaan, mutta kohtuudella. Ennen kaikkea tarvitaan ammattilaisten työaikaa
kehittämiseen.
Suunnitteluvaiheessa tulee selvittää mitä muuta vastaavaa alueella kehitetään ja kenen toimesta.
Laaja ja kiinteä verkostoituminen on ainoa tapa viedä elintapaohjausta eteenpäin poikkihallinnollisesti.
Verkostotyössä tulee sopia yhteiset tavoitteet alueen haasteiden mukaisesti ja määrittää myös
kohderyhmät.
Kehittämistyö tulee kytkeä olemassa oleviin rakenteisiin ja toimintaan.
Kansallinen kärkihanke
toi volyymia ja rohkeutta
toteuttaa laajaa
elintapaohjauksen
kehittämistä!
Elintapaohjausta tulee toteuttaa asiakaslähtöisesti vaikutta-
vuuden saavuttamiseksi.
Ammattilaiset tarvitsevat jatkuvaa koulutusta, tietoa ja työka-
luja elintapaohjauksesta.
Elintapaohjauksen vaikuttavuutta tulee arvioida.
Ammattilaisille tulee antaa vastuuta kehittää oman yksikön
toimintaa.
Sisäiseen ja ulkoiseen viestintään tulee erityisesti panostaa.
Kehittämistyössä tarvitaan joustavuutta, samoin innostusta ja
heittäytymistä.