Työelämän arvot ovat parhaan työelämän perusta. Kansallinen Työelämä 2020 -hanke

1. Yhdessä jaetut arvot ovat
parhaan työelämän perusta
Työhön liittyvät arvot ja asenteet ovat murroksessa. Nyt on hyvä hetki lähteä
yhteistyöhön hyvien työelämäarvojen ja paremman työelämän puolesta. Näissä
talkoissa on jokaisella suomalaisella oma tärkeä roolinsa, niin työntekijöillä,
työnantajilla, muilla työelämätoimijoilla kuin työelämän ulkopuolella olevilla. Me
kaikki voimme keskustella hyvistä arvoista ja ottaa ne omiksemme − vaikuttaa
yhteiseen arvomaailmaan ja olla mukana rakentamassa kestävää huomista.
Euroopan parhaan työelämän arvot ovat sinnikkyys, luottamus, rohkeus ja työn
tarkoituksen ymmärtäminen. Ne ohjaavat toimintaamme ja asenteitamme paitsi
töissä myös vapaa-ajalla. Hyvä työ on enemmän kuin pelkkää työtä. Hyvät arvot
tekevät työstä ihmisen mittaista.
Arvoihin tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että mainitut työelämän arvot eivät
korvaa työpaikkojen ja työyhteisöjen omia arvoja, vaan ne auttavat meitä kaikkia
rakentamaan suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta.
MITEN PARHAAN TYÖELÄMÄN ARVOT SYNTYIVÄT?
Arvojen tunnistamiseksi ja määrittelemiseksi käytiin keväällä 2013 keskustelua
työpajoissa ja sosiaalisessa mediassa. Keskustelun lähtökysymyksenä oli: ”Millaisten
arvojen varassa uskomme suomalaisen työelämän olevan Euroopan parasta vuonna
2020?”.
Työpajojen osallistujat edustivat laaja-alaisesti eri elämäntilanteissa olevia
henkilöitä: nuoria, ruuhkavuosia eläviä, senioreita, maahanmuuttajia ja työelämän
ulkopuolella olevia

2. EUROOPAN PARHAAN TYÖELÄMÄN ARVOT OVAT:
työn tarkoituksen ymmärtäminen, sinnikkyys, luottamus ja rohkeus
1. TARKOITUS: Ymmärtäen kohti tuloksia
Työn tarkoituksen käsittäminen on hyvän työelämän arvoista keskeisin. Se on voima, joka kokoaa
muut arvot yhteen ja luo niille toimintaympäristön. Työn tarkoituksen ymmärtäminen on yksi
motivaation tärkeimpiä lähteitä. Kun työllä on tarkoitus, se on tekijälleen myös innostavaa ja
palkitsevaa.
Työn tarkoituksen ymmärtäminen on tärkeää paitsi yksilölle myös työyhteisölle. Yhdessä jaettu
päämäärä tekee työstä tuottavaa. Työn tarkoituksen ymmärtäminen antaa lisäksi työpaikan
organisaatiolle oikeutuksen. Kun kaikki ymmärtävät sekä oman että muiden työn merkityksen,
työyhteisö voi toimia tehokkaasti.
2. SINNIKKYYS: Periksi ei anneta
Sinnikkyys eli sisu on erityisesti meille suomalaisille tuttu elämänarvo. Työpaikoilla sinnikkyys
tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että periksi ei anneta vastoinkäymisissä eikä vaikeissakaan tilanteissa.
Sinnikkyys on pitkäjänteisyyttä. Euroopan paras työelämä ei synny yhdessä yössä. Sinnikkyys ilmenee
myös sitoutumisena yhteisiin tavoitteisiin, nyt ja tulevaisuudessa.
Sinnikkään työyhteisön jokainen jäsen oppii virheistään. Uudelleen yrittämistä ei epäröidä, sillä vain
siten voidaan menestyä. Kaikenlainen rakentava palaute ruokkii sinnikkyyttä. Palaute on arvokkainta,
kun sitä annetaan organisaatiossa ylhäältä alas ja päinvastoin. Parhaimmillaan sinnikkyys on koko
työpaikan yhteinen tahtotila.
3. LUOTTAMUS: Yhdessä onnistumme
Euroopan paras työelämä voidaan saavuttaa luottamalla toinen toisiimme. Työpaikoilla luottamus
merkitsee sitä, että jokainen yrittää parhaansa, ja jokaista kohdellaan oikeudenmukaisesti hänen
odotustensa mukaan. Toimivassa työyhteisössä kaikki ovat ihmisinä ja yksilöinä tasa-arvoisia. Jokainen
haluaa olla luottamuksen arvoinen ja myös toimii yhteisössä sen mukaan.
Kun työpaikalla vallitsee luottamus, kaikilla on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön. Ihmiset
keskustelevat avoimesti vaikeistakin asioista, kuuntelevat toisiaan ja ottavat toisensa huomioon.
Kaikkien työyhteisön jäsenten välillä vallitsee keskinäinen arvostus.
Luottamus näkyy työpaikoilla myös vastuullisuutena: jokainen kantaa vastuunsa sekä yksilönä että
ryhmän jäsenenä. Luottamus ja oikein jaetut vastuut ovat työpaikan viihtyisyyden ja tuottavuuden
kulmakivi.
4. ROHKEUS: Ennakkoluulottomasti eteenpäin
Euroopan parhaan työelämän saavuttaminen vaatii työyhteisöltä ja sen jäseniltä rohkeutta.
Ennakkoluulottomuus on hedelmällisintä, kun se on kaikkien yhteinen ohjenuora; uudenlaisten
toimintatapojen etsiminen ja omaksuminen on kaikille mielekästä. Rohkeuden avulla voidaan oppia
uutta, kehittyä ja kasvaa niin ihmisinä, työyhteisöinä kuin yrityksinäkin. Se avaa ovia tulevaisuuteen.
Rohkeassa työyhteisössä ollaan luovia, eikä siellä jää kukaan polkemaan paikoilleen.
Rohkeuden ansiosta työpaikoilla toimitaan avoimesti. Yhteisistä asioista keskustellaan yhdessä, ja
kaikista asioista voidaan puhua niiden oikeilla nimillä. Työyhteisön me-henki on vahva.
Rohkeus tarkoittaa työpaikalla myös sitä, että haasteisiin tartutaan reippaasti. Oma-aloitteisuuteen
kannustetaan, ja myös riskejä uskalletaan ottaa − perustellusti ja harkiten.
Lähde:
Työelämä 2020 –hanke www.tyoelama2020.fi/tyoelaman_arvot
Suomalaisen työelämän kehittämisen arvopohja v.2020 –raportti: www.tem.fi/files/37642/TEMrap_35_2013_web_07102013.pdf