Jouko Vilmunen, Turun Kauppakorkeakoulu - Miltä suomen talouspolitiikka näyttää taloustieteen valossa. Puheenvuoro Turun Talouspäivillä 2021.

1. Talouspolitiikasta
tutkimuksen silmin
Turun Talouspäivät 22-23.10.2021
Jouko Vilmunen
TuKKK

2. Isot (globaalit) häiriöt
• Suomen talouspolitiikkaa on viimeisten reilun 10 aikana sanellut kaksi isoa globaalia
häiriötä
• v. 2008 iskenyt finanssikriisi
• v. 2020 pandemia (COVID-19 virus)
• Finanssikriisi: makro- ja globaalin talouden vaikutukset mittavia; talouspolitiikka
keskittyi olennaisesti pankkijärjestelmän toiminnan tukemiseen (pääomitus, taseiden
”putsaus” riskeistä)
• keskuspankeilla keskeinen rooli pankki-/rahoitusjärjestelmän likviditeetin ylläpitäjänä –
riskillisten arvopapereiden määrä kasvoi keskupankkien taseissa – vakuuskehikkojen
laajennus

3. Isot häiriöt jtk
• Finanssikriisi lamaannutti kv. kaupan ja iski Suomeen viennin kautta
• so. Suomessa ei varsinaista rahoitusmarkkinakriisiä
• Talouspolitiikka: kokonaiskysynnän tukeminen
• v. 2009 BKT putosi vajaat 9%; talous kuitenkin elpyä sokista nopeasti, mutta kriisin
jälkeinen kasvu jäi useaksi vuosiksi vaatimattomaksi
• Pandemiasokki
• ei puhdas tarjonta- tai kysyntähäiriö, vaan molempia!

4. Pandemiasokki
• Toteutetun talouspolitiikan ymmärtämiseksi on tärkeää ymmärtää
pandemiasokin luonne
• pandemia sulki osan taloudellisesta toiminnasta
• tukitoimet ensivaiheessa yrityssektoriin
• lockdown toimenpiteiden seurauksena yritykset skaalaavat toimintojaan alaspäin
• syntyy työttömyyttä, kotitalouksienkin tulonmuodostus uhattuna – talouden negatiiviset
kysyntävaikutukset
• tässä vaiheessa tukitoimien painopiste kotitalouksien tukemisessa ja siis talouden kysynnän
ylläpitämisessä – julkisten menojen ekspansio (velkarahalla)

5. Talouspolitiikan kimara
• Pandemian seurausten talouspoliittinen hallinnointi on siis poikennut merkittävästi
tavanomaisempien suhdannehäiriöiden hallinnasta
• ”normaaleja” suhdannevaihteluita hoidetaan tavanomaisesti kysynnänsäätelypolitiikalla
• vastasyklinen finanssipolitiikka
• rahapolitiikan korko-ohjaus inflaatiotavoitteen ylläpitämiseksi
• Pandemian vaikutusten hoito on edellyttänyt talouspoliittisia toimia, joilla tuetaan
talouden tarjonta- että kysyntätekijöitä
• lockdown sektorit: yritysten kustannus-/kannattavuustuki
• kotitaloussektori (ennen kaikkea): tulonmuodostuksen tukeminen

6. Talouspolitiikka onnistunut?
• Talouspolitiikka on kompastelevien alkuaskeleiden jälkeen ollut pandemian
hoidon suhteen yleisesti ottaen tarkoituksenmukaista
• Toinen kysymys liittyy velkarahoituksen mitoitukseen
• onko otettu julkisen velan määrä ollut mitoitukseltaan osuva?
• onko velkaa otettu osin sen vuoksi, että korot ovat niin matalalla?
• rahapolitiikalla tuettu merkittävästi matalia korkoja ja osin myös julkista velkaantumista
(euroalueen julkisesta velasta merkittävä määrä on eurojärjestelmän keskuspankkien taseessa)

7. Talouspolitiikka onnistunut? jtk
• Pandemiasokin suorat/välittömät vaikutukset Suomen talouteen jäivät
vähäisemmäksi kuin useassa verrokkimaassa
• Kuitenkin: Suomen talous on toipunut pandemiasokista keskimääräistä
hitaammin
• talouskasvu on jäänyt suhteellisen vaatimattomaksi
• erityisesti: Suomen talouskasvun ennakoidaan palaavan pandemiaa edeltävälle
keskipitkän aikavälin kasvu-uralle
• huono uutinen talouden veronmaksukyvylle

8. Kaksiteräinen miekka
• Talouspolitiikassa siis jännitettä:
• suhdannevakautus/pandemian hoito vs julkisen talouden kestävyys
• Julkinen talous on viimeksi ollut ylijäämäinen 13 vuotta sitten
• itsepintaiset budjettialijäämät ovat ruokkineet julkistalouden kestävyysongelmaa
• kestävyysongelma liittyy hyvin läheisesti rakenteellisiin tekijöihin
• ikääntyminen ja pienevä työvoima, heikko tuottavuuskehitys, heikko kilpailukyky
• ”kirnuaminen” taloudessa vähentyminen (’luova tuho’)

9. Velkaantuminen
• Pandemian hoito on osaltaan pahentanut julkisen talouden
kestävyysongelmaa
• julkisen talouden velkaantuminen on jatkunut
• Onko tämä ongelma?
• voi olla: talouden veronmaksukyky (talouden ’fundamentit’), julkistalouden velkaraja
(’fiscal limit’), johon finanssipoliittisten instituutioiden lisäksi vaikuttaa luottamus
julkisen sektorin kykyyn hoitaa velan takaisinmaksu tavanomaisia veroja käyttäen (so.
poissulkien nopean inflaation vaihtoehto)

10. Velka
• Velan käyttö julkisten menojen rahoittamiseksi on usein (tuottavien
investointien lisäksi) perusteltua suhdannepolitiikan ja talouteen kohdistuvien
väistyvien häiriöiden näkökulmasta
• matalasuhdanteissa otetaan velkaa, jota maksetaan takaisin talouden suhdannenousussa
ja –huipussa – vastasyklinen finanssipolitiikka
• onnistunut talouspolitiikka edellyttää finanssi- ja rahapolitiikan yhteensovittamista
• Kestävyysongelmat (”rakenteelliset ongelmat”) edellyttävät osana ratkaisua
julkisten menojen sopeuttamista talouden veronmaksukykyyn

11. Suomen talouden iso ongelma
• Pitkän aikavälin tuottavuuskehitys ja siis talouskasvu
• Korkea työllisyys osa ongelman ratkaisua, mutta ehkä tärkeämpää on mihin talouden
työpaikat syntyvät
• Suomen talous ja talouspolitiikka nojaa vielä teollisuuden keskeiseen merkitykseen,
kun esim. Ruotsin talous on luonteeltaan palvelupainotteinen talous, jossa
digitalisaatio on levinnyt laajalle; Suomi kaipaa vastaavaa transformaatiota
Kiitos!