2. Sisällysluettelo
Uusiutuvassa energiassa on järkeä 3
Monta hyvää perustelua 4
Uusiutuvan energian tuotanto Suomessa energialähteittäin 5
Enemmän uusiutuvaa energiaa Suomeen 7
UE-järjestelmän asentaminen vaatii osaamista 8
Aurinkoenergia Suomessa 9
Bioenergia Suomessa 15
Tuulivoima Suomessa 27
Lämpöpumput Suomessa 35
01/01/16 Uusiutuva energia Suomessa 2
3. Uusiutuvassa energiassa on järkeä
• Uusiutuva energia on peräisin auringosta
– Aurinkolämpö ja -sähkö
– Tuulivoima, lämpötilaerot synnyttävät paine-eroja
– Vesivoimankin takana on aurinko
– Bioenergia, yhteyttäminen eli fotosynteesi
tapahtuu auringon voimalla
• Puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu
ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa
– Maalämpö eli geoenergia, kallioperään maahan ja vesistöihin
varastoinut lämpö
– Aaltoenergia, liittyy tuuliin ja lämpötilaeroihin
• Vuoroveden liikkeet ovat myös uusiutuvaa energiaa, jonka saa aikaa
kuun vetovoima
• Geoterminen energia maapallon sisältä
01/01/16 Uusiutuva energia Suomessa 3
4. 01/01/16 4
Monta hyvää perustelua
Uusiutuva energia ei lisää
kasvihuonekaasupäästöjä.
Uusiutuva energia edistää Suomen
energiaomavaraisuutta ja parantaa
kauppatasetta.
Uusiutuva energia luo uutta yritystoimintaa.
• Työllisyysvaikutus kotimaassa
• Uusi teknologia tuo mahdollisuuksia
innovaatioiden vientiin
6. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus
Suomen energian loppukäytöstä 50 prosenttiin
vuonna 2030 (Energia- ja ilmastostrategia 2016).
01/01/16 Uusiutuva energia Suomessa 6
7. Enemmän uusiutuvaa energiaa Suomeen
Tavoitteen saavuttamiseksi esimerkiksi
• Tuetaan uusiutuvan energian tuotantoa ja investointeja sekä alaa
kehittävää yritystoimintaa ja hankkeita
• Verotetaan muita energian tuotantomuotoja
• Koulutetaan alan ammattilaisia
• Viestitään ja tiedotetaan sekä tarjotaan neuvontaa uusiutuvan energian
hyödyntämisestä
• Huomioidaan uusiutuva energia kaavoituksessa
01/01/16 7Uusiutuva energia Suomessa
8. UE-järjestelmän asentaminen vaatii osaamista
801/01/16 Uusiutuva energia Suomessa
Uusiutuvan energian järjestelmää hankkivan kannattaa käyttää sertifioitua
asentajaa.Asentajarekisteri: www.motiva.fi/sertifioidutasentajat
Suomessa käytössä oleva vapaaehtoinen sertifiointi- ja koulutusjärjestelmä on
tarkoitettu seuraavien järjestelmien asentajille:
• aurinkosähkö
• aurinkolämpö
• biolämpö
• lämpöpumppu
Sertifioitu asentaja osaa asentaa laitteiston laadukkaasti.Asentajille koulutus
on osoitus alan osaamisesta ja tapa ylläpitää ammattitaitoa.
Järjestelmän takana ovat uusiutuvan energian valtakunnalliset yhdistykset,
täydennyskoulutukseen erikoistuneet oppilaitokset ja Motiva.
Ympäristöministeriö tukee järjestelmän kehittämistä.
10. 01/01/16 10
Auringon säteilymäärät
• Etelä-Suomessa on yhtä paljon säteilyä
kuin Pohjois-Saksassa.
• Säteily painottuu Suomessa enemmän
kesään.
• Suomessa on paljon hajasäteilyä.
• Helsingissä säteilyä on vuodessa noin
1000 kWh/m² vaakapinnalle,
Sodankylässä noin 800 kWh/m².
.
11. Sähköä ja lämpöä auringosta
• Auringon säteilyä voidaan käyttää sekä aktiivisesti että passiivisesti
• Passiiviseen hyödyntämiseen ei tarvita laitteita vaan talon sijainnin,
suuntauksen, arkkitehtuurin ja rakenteiden hyvää suunnittelua
• Aurinkopaneeleilla tuotetaan sähköä
• Aurinkokeräimillä tuotetaan lämpöä
• Vaihtelevan tuotannon vuoksi aurinkoenergian varastointi on monessa
kohteessa tärkeää ja korostuu tulevaisuudessa
• Ei riitä ainoana energianlähteenä, yhdistetään muihin järjestelmiin
• Suuntauksella ja asennuskulmalla voi vaikuttaa tuotantomääriin ja -aikoihin
• Asennus yleensä katolle tai julkisivuun
• Sertifioidun asentajan käyttöä suositellaan
• Tarvitaan usein toimenpidelupa, tilanne vaihtelee kunnittain
01/01/16 Aurinkoenergia Suomessa 11
12. Aurinkolämpö
• Aurinkokeräimillä lämmitetään rakennusta ja/tai käyttövettä
• Käytössä on sekä tasokeräimiä että tyhjiöputkikeräimiä
• Keräinten hyötysuhde voi olla jopa 70 %, riippuen tekniikasta ja olosuhteista
• Järjestelmään tarvitaan keräimet, lämmönvaihdin, lämminvesivaraaja,
pumppu, säätö ja ohjaus
• Pientaloon tarvitaan noin 8−12 m²
– Puolet lämpimästä vedestä
ja osa huoneiden lämmityksestä
• Alaan perehtynyt voi rakentaa
järjestelmän myös itse
Kuva: Kimmo Haimi
01/01/16
Aurinkoenergia Suomessa
12
13. Aurinkosähkö
• Omavarainen tai yleiseen sähköverkkoon
liitetty järjestelmä
• Paneelien hyötysuhde on noin 15−20 %
• Oikea mitoitus on tärkeää. Kannattavinta on, kun pystytään hyödyntämään
tuotto itse, korvaus sähköverkkoon syötetystä sähköstä on pieni.
• Ylijäämän voi syöttää verkkoon tietyin edellytyksin.
• Pientalojärjestelmä noin 3−5 kW, 1 kW noin 6 m²
01/01/16 Aurinkoenergia Suomessa 13
16. Bioenergia on Suomessa tärkeä energialähde
• Metsähake, teollisuuden puutähde ja polttopuut työllistävät Suomessa
– Kokonaistyöllistävyys 7 500 henkilötyövuotta
• Parantaa omavaraisuutta ja sitä kautta tuotantovarmuutta
• Parantaa kauppatasetta
• Vähentää riippuvuutta öljyn hinnan vaihtelusta
• Edistää metsien hoitoa
22/12/2016 Bioenergia Suomessa 16
Puuhake palaa lämpölaitoksen hakekattilassa.
Kuva:Johanna Kokkola
Kuva:JohannaKokkola
17. 22/12/2016 17
Bioenergiaa monesta
lähteestä
Puun osuus Suomen energian
kokonaiskulutuksesta on neljäsosa ja
uusiutuvasta energiasta kolme
neljäsosaa.
Puuenergia
PeltoenergiaBiokaasu
Bioenergia Suomessa
19. Puupolttoaineet teollisessa käytössä
• Metsäteollisuudessa syntyy monia energiaksi hyödynnettäviä jakeita
– Mustalipeä, kuori, erilaiset purut ja puutähdehakkeet
– Käytetään teollisuuden voimalaitoksissa ja lämpökattiloissa
tuottamaan sähköä, prosessihöyryä ja lämpöä
– Näistä muodostuu noin viidennes Suomen koko energiankulutuksesta
• Metsähake
– Haketus tai murskaus joko metsässä, terminaalissa tai laitoksella
– Käyttö aluelämpölaitoksissa, taajamien ja teollisuuden lämpö- ja
voimalaitoksissa sekä kiinteistöjen lämmityslaitteissa
– Eniten käytetty kiinteä puupolttoaine Suomessa
• Pelletit
– Käytetään aluelämpölaitoksissa ja voimalaitosten seospoltossa
kivihiilen kanssa sekä kiinteistöjen lämmityslaitteissa
22/12/2016 Bioenergia Suomessa 19
20. Puupolttoaineet kotitalouksissa
• Polttopuu: halot, klapit, pilkkeet
– Merkittävä puuenergian muoto: pientalot, maatilat, saunat, suuret
kiinteistöt
– Kattilat, tulisijat ja kiukaat
– Polttopuulla pientalojen lämmityksestä
40 % vuonna 2012
• Pelletit ja briketit
– Valmistetaan mekaanisen metsäteollisuu-
den sivutuotteista: kutterinlastusta,
hiontapölystä ja sahanpurusta
– Kuiva tasalaatuinen polttoaine
22/12/2016 Bioenergia Suomessa 20
Kuva:Juha Rautanen
21. Puusta polttoaineeksi, esimerkkejä
22/12/2016 Bioenergia Suomessa 21
Puuhake on parhaimmillaan
kuivaa ja puhdasta.
Käyttämällä havutukkeja voidaan
tehostaa hakkuutähteen kuljetuksia.
Puhdas jätepuu voidaan
hakettaa .
Puupelletti on tasalaatuista.
Kuva:IirisLappalainen
Koivu on energiasisällöltään paras
ja suosituin polttopuu.
Rangat haketetaan usein
metsässä tien varressa
Kuva:JuhaRautanen
Kuva:JuhaRautanen
Kuva:JuhaRautanen
Kuva:JuhaRautanen
Kuva:JohannaKokkola
22. Lämpöyrittäjyys
• Lämpöyrittäjä toimittaa asiakkaalle lämpöä ja laskuttaa energiasta
(€/MWh)
– Kaukolämpöä, kuumaa vettä tai höyryä
• Yrittäjä
– Investoi lämpölaitokseen
– Rakentaa laitoksen ja tarvittaessa verkon
– Hankkii polttoaineen, hoitaa lämmön-
tuotannon ja kunnossapidon
• Sopimukset tyypillisesti noin 10 vuotta ja
lämmön hinta sidotaan indekseihin
• Vuonna 2016 Suomessa oli
– 620 lämpöyrittäjän hoitamaa kohdetta
– Lämpöyrittäjiä 300-350
– Kattilateho yhteensä yli 300 MW,
yhden kattilan teho yleensä 200 – 4 000 kW
22/12/2016 Bioenergia Suomessa
Puuwatti Oy:n toimitusjohtajaVeli-Matti
Alanen esitteleeYlöjärven biolämpölaitoksen
hakevarastoa. Laitos toimittaa lämpöä
Parman betonielementtitehtaalle ja
Ylöjärven muille kiinteistöille.
Kuva: Kimmo Haimi
22
23. Peltobiomassat
• Peltobiomassoja ovat mm.
– Ruokohelpi, hamppu, öljykasvit, nopeakasvuinen energiapaju ja
viljakasvien osat, kuten olki
• Peltobiomassoja voidaan viljellä elintarviketuotannosta poistetuilla
pelloilla, kesannoilla ja entisillä turvetuotantosoilla
• EU:n tukijärjestelmä sallii ei-ruoantuotantoon tarkoitettujen
energiakasvien viljelyn tukemisen
– Tuet ovat peltoenergiakasvien viljelylle
taloudellisesti ratkaisevia
22/12/2016 Bioenergia Suomessa 23
Ruokohelpipaaleja Kokkolassa.
Ruokohelpiviljely on alkuinnostuksen
jälkeen vähentynyt.
Kuva: Katri Pahkala.
24. Biokaasu
• Biokaasu on kaasuseos, jota syntyy eloperäisen aineksen mädäntyessä
hapettomissa, anaerobisissa olosuhteissa bakteerien vaikutuksesta
• Biokaasua saadaan monista raaka-aineista
– Jätevesiliete, lanta, nurmi,
orgaaniset jätteet ja sivuvirrat
– Kaatopaikkakaasun keräys
• Biokaasun koostumus
– MetaaniCH4 40−70 prosenttia
– Hiilidioksidi CO2 30−60 prosenttia
– Pieniä määriä vettä, typpeä, happea,
vetyä, ammoniakkia, rikkivetyä
• Biokaasun palaessa syntyy vettä ja
hiilidioksidia
22/12/2016 Bioenergia Suomessa
Biokaasulaitoksen mädätysjätteiden erottelua
kiinteään ja nestemäiseen osaan Envor Biotechin
biokaasulaitoksella Forssassa.
Kuva: Iiris Lappalainen
24
25. Liikenteen biopolttoaineet
• Biomassasta jalostettavilla polttoaineilla korvataan fossiilisia
polttoaineita
– Vähentävät liikenteen öljyriippuvuutta ja ympäristövaikutuksia.
– Mikäli biopolttoaineet tehdään kotimaisista raaka-aineista, lisäävät ne
myös Suomeen jääviä tuloja ja maamme huoltovarmuutta.
• Liikenteen polttoaineiksi soveltuvia
biopolttoaineita ovat muun muassa:
– Biodiesel, bioetanoli, biobutanoli,
biometanoli, ETBE eli esteröity
bioetanoli, bioöljy, biokaasu ja
puukaasu
– Uusia mahdollisia liikennepoltto-
aineiden raaka-aineita ovat esimerkiksi
elintarviketeollisuuden jätteistä ja
levistä
22/12/2016 Bioenergia Suomessa
Kalmarin tilan biokaasuasemalla tankataan
traktoria tilalla tuotetulla biokaasulla.
Kuva: Metener Oy
25
28. Miksi tuulivoimaa?
• Tuulivoima on kotimaista lähienergiaa.
• Tuulivoima vähentää riippuvuutta energiatuonnista ja lisää
omavaraisuutta.
• Se on uusi maaseutuelinkeino, joka parantaa maaseudun elinvoimaa.
• Tuulivoima työllistää myös paikallisesti.
• Tuulivoima ei tuota päästöjä, se on uusiutuvaa energiaa.
• Tuulivoiman ympäristöhyödyt ovat selkeät verrattuna fossiilisiin
polttoaineisiin.
• Tuulivoima on edullinen uusiutuvan energian muoto.
• Mielipidekyselyissä enemmistö suomalaisista kannattaa tuulivoiman
rakentamisen lisäämistä.
22/12/2016 Tuulivoima Suomessa 28
29. Tuulivoima vaikuttaa talouteen ja ympäristöön
• Vähentää energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä
• Vähentää energiantuotannon hiukkas-, raskasmetalli- ja
elohopeapäästöjä
• Lisää energiaomavaraisuutta
• Vahvistaa Suomen kauppatasetta, vähentää tuontia
• Oma polttoaine ja tuotanto
• Pienempi energian hintariski
• Muuttaa maisemia
• Voimalasta kuuluu ääntä
• Voimalat valaistaan lentoliikenteen vuoksi
• Voi olla vaikutuksia nisäkkäisiin ja lintuihin
• Mahdollinen jäänheittovaara
22/12/2016 Tuulivoima Suomessa 29
Kuva: StudioTimo Heikkala
30. Tilanne Suomessa tänään
Vuonna 2015:
• 1 005 MW (2014: 627 MW)
• Noin 400 voimalaa (2014: 260 voimalaa)
• Vuonna 2016 arvioidaan rakennettavan
arviolta 400 megawattia
• Energia- ja ilmastostrategia 2016
– Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman
syöttötariffijärjestelmästä luovutaan
sovitusti.
– Vuosina 2018-2020 kilpailutetaan
yhteensä 2TWh teknologianeutraalisti
– tuotantotukea jatketaan siten, että
vuonna 2021–2024 saadaan tuotantoon
2TWh uutta tuulivoimakapasiteettia.
22/12/2016 Tuulivoima Suomessa 30
31. Tuulivoimalan sijoittaminen
• Alueen tuulisuus:
– Suomen tuuliatlas www.tuuliatlas.fi ja jäätämisatlas
– Paikalliset tuulimittaukset
• Sähkön siirtoverkkoon kytkentä
– Isot tuulivoima-alueet yli 15 MW liitetään kantaverkkoon
– Alle 15 MW:n tuulivoima-alueet sijoitetaan jakeluverkon lähelle
• Alueen muu infrastruktuuri
• Maanomistus
22/12/2016 Tuulivoima Suomessa 31
32. Tuulivoiman suunnittelu vaatii paljon taustatietoja
• Tuulivoima vaikuttaa ympäristöön, joten tuulivoima-alueiden
suunnittelussa ja voimaloiden käytössä on otettava huomioon muun
muassa seuraavia asioita:
– Tuulivoimaloiden jaksottainen ääni, etäisyys asutuksesta meluhaitan
vuoksi
• Ympäristöministeriö suosittelee melun ohjearvoiksi 40-45 dB, alimmillaan yöaikaan
loma-asumiseen käytettävillä ja kansallispuistoissa
– Isot tuulivoimalat 3-5 MW näkyvät kauas, maisemat
muuttuvat
• Roottorin liikkeestä aiheutuva valon välke
• Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt
• Luonnonsuojelualueet, erämaa-alueet
– Linnut
• Lintujen muuttoreitit
• Päiväpetolinnut
• Kansainvälisesti tärkeät linnuston alueet (IBA)
– Tutkavaikutukset ja lentoliikenne
22/12/2016 Tuulivoima Suomessa
Kuva: Studio Timo Heikkala
32
33. Mitä lupia tarvitaan tuulivoiman
rakentamiseen?
22/12/2016 Tuulivoima Suomessa 33
• Jokainen teollisen kokoluokan
tuulivoimala tarvitsee kunnan
myöntämän rakennusluvan.
• Sijainnista riippuen tarvitaan myös
vesilain mukainen vesilupa tai
ympäristösuojelulain mukainen
ympäristölupa.
• Yli 30 metriä korkeat voimalat
tarvitsevat aina ilmailulain
mukaisen lentoesteluvan.
• Ympäristövaikutusten arviointi,
YVA, vaaditaan voimala-alueilta,
jonne on suunnitteilla vähintään 10
suurta tuulivoimalaa.
Kuva: Studio Timo Heikkala
36. Lämpöpumput yleisesti
Lämpöpumpun termodynaaminen toimintaperiaate keksittiin jo 1800-
luvulla
• Ensimmäiset lämpöpumput rakennettiin 1950-luvulla, ensimmäiset
maalämpöpumput 1970-luvulla Suomessa
• Ilmalämpöpumppu suunniteltiin alunperin vain jäähdytyskäyttöön
• Jääkaappi on yleisin (ilma)lämpöpumppu
• Lämpöpumpun teho ja hyötysuhde on korkein, kun lämpötilaero
lämmönkeruu suhteessa lämmönluovutukseen on pieni
• Lämpöpumppu soveltuu parhaiten 50..60 asteen lämpöisen veden
tuottamiseen
• Soveltuu parhaiten vesikiertoisen lattialämmityksen yhteyteen
(ilmalämpöpumppua ei kytketä lämmönjakoverkkoon)
• Suomessa on nykyään yli 700 000 lämpöpumppua
• Sertifioidun asentajan käyttöä suositellaan
22/12/2016 Lämpöpumput Suomessa 36
37. Maalämpöpumppu hyödyntää geoenergiaa
• Geoenergia on peruskallioon, maaperän pintakerroksiin tai veteen
varastoitunutta auringon lämpöenergiaa
• Edullista ja päästötöntä lämpöenergiaa ja soveltuu rakennusten
lämmittämiseen, pienistä omakotitaloista varastohalleihin
• Soveltuu kiinteistön ainoaksi lämmönlähteeksi
• Lämpökaivoa voidaan kesällä käyttää myös jäähdytykseen ja
lämmön varastointiin
• Maalämpöjärjestelmän lämpöenergiasta noin 2/3 otetaan
maaperästä ja 1/3 tuotetaan sähköllä
• Järjestelmän hankintahinta on melko korkea ja sen hankinta on
kannattavampaa suureen taloon
22/12/2016 Lämpöpumput Suomessa 37
38. Ilmalämpöpumput
• Täydentävä lämmitysjärjestelmä, joka ottaa lämpöä ulkoilmasta ja
lämmittää huoneilmaa
• Ilma-ilmalämpöpumpun rinnalle vaaditaan aina täysteho-mitoitettu
päälämmitysjärjestelmä
• Mitä alemmaksi ulkoilman lämpötila laskee, sitä vähemmän ilma-
ilmalämpöpumppu tuottaa lämpöä. Myös hyötysuhde laskee samalla
• Soveltuu erityisesti sähkölämmitteisiin taloihin
• Käytössä noin 600 000 talossa
22/12/2016
Ilmalämpöpumpun
suodattimet pitää
puhdistaa
imuroimalla
ja tarvittaessa myös
pesemällä.
Kuva: Hannu Laatunen/Vastavalo
Lämpöpumput Suomessa 38
39. Poistoilmalämpöpumput Ilma-vesilämpöpumput
• Tuottavat lämmintä vettä
lämmitykseen ja käyttövedeksi
• Lämmönlähde ilmanvaihdon
poistoilma (korvaa samalla
ilmanvaihtokoneen)
• Sopii erityisesti matalaenergia- ja
passiivitaloon
• Lämmitystarpeen kasvaessa
tarvitaan lisälämpöä, joka
tuotetaan yleensä
sähkövastuksella
• Ilma-vesilämpöpumppu vaatii
useimmiten lisälämmitysmuodon
yli 50…60 asteen lämpötiloille
• Siirtää lämpöä ulkoilmasta
vesikiertoiseen
lämmönjakojärjestelmään ja
lämmittää myös lämpimän
käyttöveden
• Voidaan usein kattaa talon
lämmitystarve yleensä jopa ̶ 20
celsiusasteeseen saakka
• Sopii öljylämmityksen tai
vesikiertoisen sähkölämmityksen
rinnalle
• Uusiin taloihin ja
saneerauskohteisiin
22/12/2016 Lämpöpumput Suomessa 39
