Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen

1. VETOVOIMAISIMMAT KUNNAT
Muuttoliikkeestä määrällisesti ja laadullisesti eniten hyötyneet kunnat 2010-luvulla
VTT Timo Aro ja valt. yo. Rasmus Aro
Toukokuu 2016

2. SISÄLTÖ
1.Analyysin tausta ja
toteuttaminen
2.Muuttujakohtaiset
tulokset
3.Tulokset: Suomen
vetovoimaisimmat
kunnat 2010-luvulla
4.Keskeiset nostot

3. 1.Analyysin tausta ja toteuttaminen

4. LUONNOLLINEN
VÄESTÖNLISÄYS
NETTOMAAHAN-
MUUTTO
KUNTIEN
VÄLINEN
MUUTTOLIIKE
Väestökehityksen osatekijät

5. Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (313)
vuosina 2010-2015
100 luonnollinen väestönlisäys positiivinen
77 kuntien välinen muuttoliike positiivinen
310nettomaahanmuutto positiivinen

6. Keskimäärin 880 000 muuttoa vuodessa 2010-2015
65,3 %
Kuntien sisäisiä muuttoja
kunnan osa-alueelta toiselle
30 %
Kuntien välisiä muuttoja
4,7 %
Maahan- ja maastamuuttoja
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

7. 2010-LUVUN MUUTTOLIIKE
PÄHKINÄNKUORESSA
1.Muuttovoittoa saavien alueiden mää-
rä on vähentynyt ja keskittynyt
maantieteellisesti
2.Kasvavien kaupunkiseutujen sisäises-
sä dynamiikassa on tapahtunut isoja
muutoksia: keskuskaupunkien muut-
tovoitot kasvaneet ja kehyskuntien
vähentyneet
3.Lisääntynyt maahanmuutto

8. +2 582
-2 016 +7 804
-2 057
-2 411
-1 175
-2 943
-4 182
-3 198
-1 298-259
-973
-2 097
-1 389
-3 114
+228
-86
+16 244
+2 582
+7 804
-2 016
-86
+228
-3 114
-1 389
-973
-2 057
-2 411
-1 175
-2 943 -3 198
-4 182
-259
-1 298
-2 097
+17 109
+9 556
+4 538
+737
+3 650
+228
+470
+1 805
+2 697
+540
+104
+190
-2 118
-2 439
-1 659
-1 452
-1 455
-1 833
+470
Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain,
seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014
Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317)
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Muuttovoittoa
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Muuttotappiota
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+ 5 + 14 + 79

9. LÄHTÖKOHTA:
Mistä me puhumme, kun puhumme
muuttovetovoimasta?
• Alueiden elinvoimaa voidaan analysoida useasta
eri näkökulmasta ja useilla eri elinvoimaisuuden
tunnusluvuilla: aluetalouden, työllisyyden, väes-
tökehityksen, osaamisen, tutkimus- ja tuotekehi-
tyksen, saavutettavuuden jne.
• Alueiden muuttovetovoima on yksi elinvoimai-
suuden näkökulma ja sitä voidaan analysoida
usean eri muuttujan avulla: tässä analyysissä alu-
eiden muuttovetovoimaa tarkastellaan määrälli-
seen muuttoliikkeeseen, muuttajien rakentee-
seen, nykyisen väestökehitykseen ja tulevan
väestökehitykseen liittyvien muuttujien avulla
• Muuttovetovoimalla tarkoitetaan alueen vetovoi-
maisuutta, houkuttelevuutta, kiinnostavuutta,
potentiaalia, dynaamisuutta ja tulevaa potenti-
aalia muuttajien, paluumuuttajien, potentiaalis-
ten muuttajien, vierailijoiden ja kävijöiden, yri-
tysten, sijaintipäätösten, investointien ja inves-
toreiden näkökulmasta. Tässä analyysissä keski-
tytään muuttajien näkökulmaan.

10. ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN
 Kuntien muuttovetovoima-analyysin koh-
teena olivat kaikki Suomen 313 kuntaa
1.1.2016 alueluokituksen mukaisesti
 Analyysi muodostettiin 11 kuntien muutto-
vetovoimaa, nykyistä ja tulevaa väestöke-
hitystä mittaavan muuttujan avulla 2010-
luvun kehityksen perusteella. Data kerättiin
absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa.
Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin ar-
voihin
 Kunnat jaettiin a) viiteen viidennekseen 11
muuttujan keskiarvon perusteella ja b) 11
muuttujan sijoituksen perusteella järjestys-
luvun mukaiseen järjestykseen (1-313)
 Lisäksi analysoitiin sitä, kuinka monta posi-
tiivista arvoa jokainen kunta sai 11 analyysin
muuttujasta eli kasautuvatko muuttoveto-
voimaan liittyvät tekijät samoihin kuntiin
vai eivät

11. Vetovoima-analyysin muuttujat
Määrällinen
muuttoliike
- Kuntien välinen nettomuutto vuo-
sina 2010-2015
- Nettomaahanmuutto vuosina 2010-
2015
Laadullinen
muuttoliike
- Aktiivi-ikäisten nettomuutto
vuosina 2010-2014
- Työllisten nettomuutto 2009-2013
- Opiskelijoiden nettomuutto 2009-
2013
- Korkea-asteen suorittaneiden
nettomuutto 2009-2013
- Keski- ja hyvätuloisten nettomuutto
2009-2013
- Muuttoliikkeen laskennallinen
tulokertymä vuosina 2009-2013
Nykyinen ja
tuleva väestö-
kehitys
- Kuntien väestönlisäys vuosina 2010-
2015
- Väestömuutos ennusteen mukaan
vuosina 2015-2030
- Työikäisen väestön muutos ennus-
teen mukaan vuosina 2015-2030

12. 2.Muuttujakohtaiset tulokset

13. 2a. Määrällinen muuttoliike

14.  Kuntien välinen muuttoliike oli posi-
tiivinen 77 kunnassa vuosina 2010-
2015 eli keskimäärin joka neljännessä
kunnassa
 Muuttovoittoiset kunnat keskittyivät
Helsingin ja Vaasan välisen kasvukäy-
tävän varrelle, suurille ja keskisuurille
kaupunkiseuduille (Turun, Oulun, Jy-
väskylän, Kuopion, Joensuun, Porin) ja
pistemäisesti yksittäisille paikkakun-
nille
 Määrällisesti eniten muuttovoittoa
saivat Helsinki (17 165), Tampere
(6340) ja Turku (4807) vuosina 2010-
2015
 Suhteellisesti eniten muuttovoittoa
saivat Kauniainen (13,6 promillea),
Jomala (12,5) ja Pirkkala (12,1)
Kuntien välinen muuttoliike
promillea per vuosi vuosina
2010-2015
> 5 promillea (12 kuntaa)
> -5 promillea (133 kuntaa)
-0,1 – -4,9 promillea (103 kuntaa)
0,1 – 4,9 promillea ( 65 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
KUNTIEN VÄLINEN MUUTTO-
LIIKE VUOSINA 2010-2015

15. Kuntien välinen nettomuutto vuosina 2010-2015
SIJOITUS KUNTA KUNTIEN VÄLINEN
NETTOMUUTTO ABS.
2010-2015
1. Helsinki 17 165
2. Tampere 6 340
3. Turku 4 807
4. Oulu 4 132
5. Espoo 3 774
6. Kuopio 3 210
7. Jyväskylä 1 959
8. Seinäjoki 1 946
9. Lahti 1 485
10. Pirkkala 1 324
11. Lempäälä 1 243
12. Joensuu 1 138
13. Ylöjärvi 1 104
14. Sipoo 905
15. Nokia 848
16. Kaarina 749
17. Kauniainen 740
18. Lieto 686
19. Hämeenlinna 649
20. Pori 547
SIJOITUS KUNTA KUNTIEN VÄLINEN
NETTOMUUTTO PROMILLEA
PER VUOSI 2010-2015
1. Kauniainen 13,6
2. Jomala 12,5
3. Pirkkala 12,1
4. Kustavi 11,3
5. Lemland 11,0
6. Lempäälä 9,6
7. Sipoo 8,0
8. Uurainen 6,5
9. Lieto 6,0
10. Ylöjärvi 5,8
11. Kittilä 5,7
12. Seinäjoki 5,4
13. Kuopio 4,9
13. Tampere 4,8
15. Kontiolahti 4,7
15. Helsinki 4,7
17. Ylivieska 4,6
18. Turku 4,4
18. Nokia 4,4
20. Muurame 4,3

16.  Nettomaahanmuutto oli positiivinen
309 kunnassa 313:sta vuosina 2010-
2015 eli de facto lähes kaikissa Suomen
kunnissa
 Kaikki kunnat saivat yhteenlaskettuna
noin 94 000 henkilöä muuttovoittoa
maahanmuutosta vuosina 2010-2014
 Maahanmuutosta saivat määrällisesti
eniten muuttovoittoa suurimmat
kaupungit: Helsinki (18007), Espoo
(8669), Vantaa (7717), Turku (4238),
Tampere (3 555) ja Oulu (2567)
 Maahanmuutosta saivat suhteellisesti
eniten muuttovoittoa Geta (17,9
promillea), Kristiinankaupunki (14,2),
Vöyri (14) ja useat pienet Ahvenan-
maan kunnat.
 Isommista kunnista maahanmuutosta
saivat merkittävää suhteellista
muuttovoittoa mm. Pietarsaari, Kemi,
Vantaa ja Kotka
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Nettomaahanmuutto kun-
nittain promillea per vuosi
2010-2015
> 5 promillea (24 kuntaa)
0,1 – 4,9 promillea (284 kuntaa)
> -0,1 promillea (5 kuntaa)
NETTOMAAHANMUUTTO KUN-
NITTAIN VUOSINA 2010-2015

17. Nettomaahanmuutto kunnittain vuosina 2010-2015
SIJOITUS KUNTA NETTOMAAHANMUUTTO
ABS. 2010-2015
1. Helsinki 18 007
2. Espoo 8 669
3. Vantaa 7 717
4. Turku 4 238
5. Tampere 3 555
6. Oulu 2 567
7. Vaasa 2 143
8. Kotka 2 020
9. Jyväskylä 1 868
10. Lahti 1 720
11. Lappeenranta 1 687
12. Kuopio 1 481
13. Rovaniemi 1 299
14. Hämeenlinna 1 262
15. Joensuu 1 200
16. Kouvola 1 125
17. Kajaani 988
18. Pietarsaari 930
19. Pori 887
20. Kerava 884
SIJOITUS KUNTA NETTOMAAHANMUUTTO
PROMILLEA PER VUOSI
2010-2015
1. Geta 17,9
2. Kristiinankaup. 14,2
3. Vöyri 14,0
4. Föglö 13,7
5. Eckerö 11,6
6. Kökar 11,3
7. Siikajoki 10,6
8. Pudasjärvi 9,8
9. Pietarsaari 7,9
10. Närpiö 7,1
11. Punkalaidun 6,9
12. Vårdö 6,4
13. Lieksa 6,3
13. Kemi 6,3
15. Vantaa 6,2
15. Kotka 6,2
17. Honkajoki 5,9
18. Lumparland 5,8
18. Uusikaarlepyy 5,7
20. Lappajärvi 5,6

18. 2b. Muuttajien rakenne

19.  25-54 –vuotiaiden ikäryhmästä sai
muuttovoittoa yhteensä 195 kuntaa eli
noin kaksi kolmesta kunnasta vuosina
2010-2014
 Ikäryhmästä saivat muuttovoittoa
tasaisesti kaikki alueet koko maassa
lukuun ottamatta niin sanotun väli-
Suomen sekä Pohjois-Pohjanmaan ja
Etelä-Lapin alueita.
 Muuttovoittoa saivat määrällisesti
eniten Helsingin, Tampereen ja Turun
kaupunkiseutujen kunnat: Espoo
(2686), Nurmijärvi (1450), Vantaa
(1300), Tuusula (1239), Ylöjärvi (1164),
Lempäälä (1062, Kaarina (1029) ja
Lieto (1014)
 Suhteellisesti eniten muuttovoittoa
saivat Pirkkala (11,1 promillea), Jomala
(10,9), Lieto (10,8), Lempäälä (9,9),
Sipoo (9,6), Toivakka (9,1) ja Uurainen
(8,9)
25-54 –VUOTIAIDEN NETTO-
MUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA
2010-2014
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
25-54 –vuotiaiden netto-
muutto 2010-2014
muuttovoittoa
(195 kuntaa)
muuttotappiota
(118 kuntaa)

20. 25-54 –vuotiaiden nettomuutto kunnittain vuosina 2010-2015
SIJOITUS KUNTA 25-54 –VUOTIAIDEN
NETTOMUUTTO ABS.
2010-2014
1. Espoo 2 686
2. Nurmijärvi 1 450
3. Vantaa 1 300
4. Tuusula 1 239
5. Ylöjärvi 1 164
6. Lempäälä 1 062
7. Kaarina 1 029
8. Lieto 1 014
9. Pirkkala 1 001
10. Kangasala 903
11. Sipoo 899
12. Nokia 882
13. Vihti 782
14. Kirkkonummi 767
15. Laukaa 631
16. Mäntsälä 610
17. Porvoo 556
18. Kontiolahti 543
19. Mustasaari 540
20. Siilinjärvi 536
SIJOITUS KUNTA 25-54 –VUOTIAIDEN NET-
TOMUUTTO PROMILLEA PER
VUOSI 2010-2014
1. Pirkkala 11,1
2. Jomala 10,9
3. Lieto 10,8
4. Lempäälä 9,9
5. Sipoo 9,6
6. Toivakka 9,1
7. Uurainen 8,9
8. Lemland 8,6
9. Rusko 8,5
9. Vesilahti 8,5
11. Kittilä 8,4
12. Kauniainen 8,1
12. Muurame 8,1
14. Askola 7,7
15. Kontiolahti 7,6
15. Ylöjärvi 7,4
17. Liminka 7,2
17. Pyhtää 7,2
19. Nurmijärvi 7,1
19. Masku 7,1

21. TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO
KUNNITTAIN VUOSINA 2009-
2013
 Työllisten nettomuutto ehkä tärkein
yksittäinen muuttoliikkeen indikaattori
merkittävien positiivisten tai
negatiivisten kerrannaisvaikutusten
vuoksi
 Työllisistä sai muuttovoittoa yhteensä
115 kuntaa vuosina 2009-2013 eli
keskimäärin noin joka kolmas kunta
 Työllisistä sai ylivoimaisesti eniten
muuttovoittoa Helsinki (+10 503).
Lisäksi työllisistä saivat merkittävää
muuttovoittoa Vantaa (+1 611),
Pirkkala (+915), Seinäjoki (+880),
Espoo (+839) ja Nurmijärvi (+757)
 Työllisistä kärsivät suurimmat muutto-
tappiot suuret keskuskaupungit pää-
kaupunkiseutua lukuun ottamatta:
Tampere (-1 994), Jyväskylä (-1 797),
Joensuu (-1 680), Turku (-1 552) ja
Oulu (-1 388)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Työllisten nettomuutto
kunnittain 2009-2013
>200 ( 32 kuntaa)
100-199 (22 kuntaa)
1-99 ( 61 kuntaa)
-1- -99 ( 122 kuntaa)
-100 - -199 ( 40 kuntaa)
>-200 ( 70 kuntaa)

22. TOP 20 työllisten määrälliset ja suhteelliset muuttovoitot 2009-2013
SIJOITUS KUNTA TYÖLLISTEN
NETTOMUUTTO ABS.
2009-2013
1. Helsinki 10503
2. Vantaa 1611
3. Pirkkala 915
4. Seinäjoki 880
5. Espoo 839
6. Nurmijärvi 757
7. Nokia 686
8. Lempäälä 676
9. Lieto 674
10. Ylöjärvi 670
11. Tuusula 659
12. Mäntsälä 565
13. Vihti 513
14. Mustasaari 499
15. Kaarina 450
16. Sipoo 446
17. Kontiolahti 441
18. Kangasala 421
19. Hyvinkää 410
20. Kittilä 403
SIJOITUS KUNTA TYÖLLISTEN NETTO-
MUUTTO PROMILLEA
2009-2013
1. Kittilä 12,8
2. Pirkkala 10,4
3. Jomala 10,2
4. Lieto 7,3
5. Lempäälä 6,4
6. Utsjoki 6,3
6. Kontiolahti 6,3
6. Vesilahti 6,3
9. Lemland 6,0
10. Uurainen 5,7
11. Mäntsälä 5,6
12. Mustasaari 5,3
13. Rusko 5,1
14. Askola 5,1
14. Liperi 5,1
14. Siuntio 5,1
17. Laihia 4,9
17. Petäjävesi 4,9
19. Sipoo 4,8
20. Pyhtää 4,4

23.  Opiskelijoista sai muuttovoittoa
yhteensä vain 24 kuntaa vuosina 2009-
2013 eli keskimäärin joka 13. kunta
 Opiskelijoiden muuttovoitot keskittyi-
vät suuriin ja monipuolisiin koulutus-
kaupunkeihin, erityisesti Helsinkiin,
Tampereelle, Turkuun, Ouluun ja Jy-
väskylään
 Opiskelijoista saivat määrällisesti eni-
ten muuttovoittoa Helsinki (8203),
Tampere (6173), Turku (5148), Oulu
(3952), Jyväskylä (3876), Kuopio
(2390) ja Joensuu (2310)
 Opiskelijoista saivat suhteellisesti eni-
ten muuttovoittoa Joensuu (6,3 pro-
millea), Jyväskylä (5,9), Turku (5,8),
Tampere (5,7), Kuopio (4,4), Oulu (4,2)
ja Vaasa (4,2)
OPISKELIJOIDEN NETTO-
MUUTTO KUNNITTAIN VUO-
SINA 2009-2013
Opiskelijoiden netto-
muutto kunnittain 2009-
2013
>500 (12 kuntaa)
100-499 (5 kuntaa)
1-99 (7 kuntaa)
-1- -99 ( 145 kuntaa)
-100 - -499 (139 kuntaa)
> -500 (5 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

24. TOP 20 opiskelijoiden määrälliset ja suhteelliset muuttovoitot 2009-2013
SIJOITUS KUNTA OPISKELIJOIDEN
NETTOMUUTTO ABS.
2009-2013
1. Helsinki 8 203
2. Tampere 6 173
3. Turku 5 148
4. Oulu 3 952
5. Jyväskylä 3 876
6. Kuopio 2 390
7. Joensuu 2 310
8. Vaasa 1 373
9. Espoo 1 211
10. Lahti 846
11. Seinäjoki 549
12. Lappeenranta 534
13. PorI 474
14. Rovaniemi 453
15. Rauma 182
16. Hämeenlinna 149
17. Mariehamn 137
18. Ylivieska 90
19. Mikkeli 75
20. Outokumpu 68
SIJOITUS KUNTA OPISKELIJOIDEN NETTO-
MUUTTO PROMILLEA PER
VUOSI 2009-2013
1. Joensuu 6,3
2. Jyväskylä 5,9
3. Turku 5,8
4. Tampere 5,7
5. Kuopio 4,4
6. Oulu 4,2
6. Vaasa 4,2
8. Helsinki 2,7
9. Mariehamn 2,4
10. Seinäjoki 1,9
11. Outokumpu 1,8
12. Lahti 1,7
13. Lappeenranta 1,5
13. Rovaniemi 1,5
15. Ylivieska 1,3
16. Pori 1,1
17. Espoo 1
18. Rauma 0,9
19. Ikaalinen 0,8
20. Kauniainen 0,7

25.  Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista
sai muuttovoittoa yhteensä 178 kuntaa
ja muuttotappiota 135 kuntaa
 13 kuntaa sai korkea-asteen tutkinnon
suorittaneista sai yli 500 henkilöä
muuttovoittoa vuosina 2009-2013:
Espoo sai määrällisesti eniten (+1 425
hlöä) ja Pirkkala (9,7 promillea) suh-
teellisesti eniten muuttovoittoa
 Suurten kaupunkien kehyskunnat saivat
korkea-asteen tutkinnon suorittaneista
määrällisesti ja suhteellisesti eniten
muuttovoittoa
 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista
saivat määrällisesti eniten muuttotap-
piota suuret ja monipuoliset opiskelija-
kaupungit: Turku, Tampere, Jyväskylä,
Oulu, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa jne.
KORKEA-ASTEEN NETTOMUUTTO
KUNNITTAIN VUOSINA 2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Korkea-asteen netto-
muutto kunnittain 2009-
2013
muuttovoittoa
(178 kuntaa)
muuttotappiota
(135 kuntaa)

26. TOP 20 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrälliset ja suhteelliset
muuttovoitot 2009-2013
SIJOITUS KUNTA KORKEA-ASTEEN NETTO-
MUUTTO ABS. 2009-2013
1. Espoo 1425
2. Pirkkala 854
3. Nurmijärvi 803
4. Nokia 761
5. Vantaa 759
6. Lempäälä 736
7. Kaarina 702
8. Ylöjärvi 654
9. Tuusula 640
10. Kangasala 623
11. Kirkkonummi 615
12. Sipoo 556
13. Lieto 555
14. Vihti 481
15. Mustasaari 440
16. Porvoo 436
17. Lohja 429
18. Hämeenlinna 427
19. Hyvinkää 408
20. Naantali 399
SIJOITUS KUNTA KORKEA-ASTEEN NET-
TOMUUTTO PROMIL-
LEA 2009-2013
1. Pirkkala 9,7
2. Kökar 8,7
3. Kauniainen 7,1
4. Lempäälä 7,0
5. Sipoo 6,0
5. Lieto 6,0
7. Liminka 5,7
8. Hailuoto 5,6
9. Kustavi 5,5
9. Vesilahti 5,5
11. Luhanka 5,0
12. Nokia 4,8
13. Mustasaari 4,7
13. Toivakka 4,7
15. Kittilä 4,6
16. Kaarina 4,5
17. Muurame 4,4
18. Naantali, Kangasala 4,2
18. Uurainen, Ylöjärvi 4,2
18. Siuntio 4,2

27.  Keski- ja hyvätuloisten yli 32 000 eu-
roa vuodessa ansaitsevista sai muutto-
voittoa yhtensä 200 kuntaa eli kaksi
kolmesta kunnasta vuosina 2009-2013
 Keski- ja hyvätuloisista saivat muutto-
voittoa Etelä- ja Lounais-Suomen kun-
nat, pää-osa kunnista linjan Pori-Lap-
peenranta alapuolella. Lisäksi muutto-
voittoa saivat osa Pohjanmaiden ran-
nikko-kunnista ja Pohjois- ja Länsi-La-
pin kunnat
 Määrällisesti eniten muuttovoittoa
saivat Espoo (1347), Nurmijärvi (937),
Tuusula (738), Pirkkala (701), Lempää-
lä (574) ja Sipoo (567)
 Suhteellisesti eniten muuttovoittoa
saivat Kökar (11,1 promillea), Jomala
(9,2), Kauniainen (8,5), Pirkkala (8),
Siuntio (6,4) ja Sipoo (6,1)
Hyvä- tai keskituloisten
nettomuutto kunnittain
2009-2013
Muuttovoittoa (200 kuntaa)
Muuttotappiota (113kuntaa)
KESKI- JA HYVÄTULOISTEN
NETTOMUUTTO KUNNITTAIN
VUOSINA 2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

28. TOP 20 hyvä- ja keskituloisten määrälliset ja suhteelliset muuttovoitot 2009-2013
SIJOITUS KUNTA HYVÄ- JA KESKITULOISTEN
NETTOMUUTTO ABS. 2009-
2013
1. Espoo 1 347
2. Nurmijärvi 937
3. Tuusula 738
4. Pirkkala 701
5. Lempäälä 574
6. Sipoo 567
7. Hämeenlinna 559
8. Lieto 555
9. Nokia 546
10. Kaarina 531
11. Kirkkonummi 528
12. Vihti 515
13. Mäntsälä 510
14. Ylöjärvi 506
15. Kangasala 503
16. Lohja 434
17. Porvoo 391
18. Kauniainen 374
19. Naantali 349
20. Järvenpää 336
SIJOITUS KUNTA HYVÄ- JA KESKITULOISTEN
NETTOMUUTTO SUHTEEL-
LISESTI 2009-2013
1. Kökar 11,1
2. Jomala 9,2
3. Kauniainen 8,5
4. Pirkkala 8,0
5. Siuntio 6,4
6. Sipoo 6,1
7. Lieto 6,0
8. Lemland 5,8
9. Sottunga 5,5
10. Lempäälä 5,5
11. Kustavi 5,5
12. Vesilahti 5,3
13. Mäntsälä 5,1
14. Toivakka 4,9
14. Uurainen 4,9
16. Inkoo 4,8
16. Hailuoto 4,8
18. Nurmijärvi 4,6
19. Luhanka 4,5
20. Pornainen 4,2

29. MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLI-
NEN TULOKERTYMÄ EUROA PER
ASUKAS VUOSINA 2009-2013
 Muuttoliikkeen laskennallinen tuloker-
tymä kuvaa alueen tulo- ja lähtömuut-
tajien kaikkien tulojen välistä erotusta:
kartassa on tarkasteltu erotusta
euroina asukasta kohden vuosina
2009-2013
 Muuttoliikkeen laskennallinen tuloker-
tymä oli positiivinen 180 kunnassa ja
negatiivinen 133 kunnassa
 Tulokertymä oli asukasta kohden las-
kettuna yli 300 euroa yhteensä 15 kun-
nassa: ylivoimaisesti korkein tuloker-
tymä oli Kauniaisissa sekä erittäin kor-
kea Ahvenanmaan kunnissa, Pirkka-
lassa, Kittilässä ja yksittäisissä suurten
kaupunkien kehyskunnissa
 Tulokertymä oli negatiivisin Kaskisissa,
Toholammella, Kärsämäellä ja useissa
ydin- tai harvaan asutun maaseudun
kunnissa ympäri Suomea
Muuttoliikkeen laskennal-
linen tulokertymä euroa
per asukas 2009-2013
> 200 €/as. (34 kuntaa)
1 - 199 €/as. (146 kuntaa)
-1 - -199 €/as. (129 kuntaa)
> -200 €/as. (4 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

30. Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA MUUTTOLIIKKEEN LAS-
KENNALLINEN TULO-
KERTYMÄ MILJOONAA
EUROA 2009-2013
1. Helsinki 249,2
2. Espoo 92,2
3. Kauniainen 70,5
4. Vantaa 55,6
5. Pirkkala 50,1
6. Hämeenlinna 43,3
7. Nurmijärvi 43,1
8. Lahti 42,6
9. Seinäjoki 37,8
10. Tuusula 37,4
11. Sipoo 35,0
12. Nokia 33,6
13. Kirkkonummi 31,8
14. Ylöjärvi 31,0
15. Lieto 30,9
16. Lempäälä 30,8
17. Kaarina 29,0
18. Kangasala 28,4
19. Mäntsälä 27,2
20. Vihti 27,2
SIJOITUS KUNTA MUUTTOLIIKKEEN LAS-
KENNALLINEN TULOKER-TYMÄ
EUROA ASUKASTA KOHDEN
2009-2013
1. Kauniainen 1597,1
2. Lumparland 729,9
3. Kökar 576,4
4. Pirkkala 568,8
5. Jomala 537,2
6. Lemland 422,0
7. Kittilä 396,7
8. Sipoo 378,7
9. Kustavi 375,6
10. Lieto 332,1
11. Vesilahti 331,3
12. Siuntio 328,8
13. Toivakka 309,2
14. Luhanka 306,3
15. Vårdö 304,0
16. Lempäälä 293,7
17. Eckerö 284,0
18. Muurame 282,7
19. Mäntsälä 269,8
20. Uurainen 268,7

31. 2c. Nykyinen ja tuleva väestökehitys

32.  Väestölisäyksessä on huomioitu kaikki
väestökehityksen osatekijät vuosina
2010-2015: luonnollinen väestönlisäys,
kuntien välinen nettomuutto ja netto-
maahanmuutto
 Väestönlisäys oli positiivinen yhteensä
100 kunnassa eli keskimäärin joka kol-
mannessa kunnassa vuosina 2010-2015
 Väestönlisäystä saaneet kunnat keskit-
tyivät Helsingin ja Tampereen välisen
kasvukäytävän vaikutusalueelle, muille
suurille kaupunkiseuduille, Pohjanmai-
den rannikkolle, Ahvenanmaalle ja pis-
temäisesti muihin yksittäisiin kuntiin
 Väestönlisäys oli määrällisesti suurin
Helsingissä (45 635), Espoossa (25 173)
ja Vantaalla (16 540) sekä suhteellisesti
Jomalassa (23,7 promillea), Pirkkalassa
(21,9 ) ja Lemlandissa (19,2 )
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Väestönlisäys kunnittain
promillea per vuosi
vuosina 2010-2015
> 10 promillea (22 kuntaa)
5 – 9,9 promillea (33 kuntaa)
0,1 – 4,9 promillea (45 kuntaa)
-0,1 – 9,9 promillea (107 kuntaa)
> -10 promillea (106 kuntaa)
VÄESTÖNLISÄYS KUNNIT-
TAIN VUOSINA 2010-2015

33. Väestönlisäys kunnittain vuosina 2010-2015
SIJOITUS KUNTA VÄESTÖNLISÄYS MÄÄ-
RÄLLISESTI VUOSINA
2010-2015
1. Helsinki 45635
2. Espoo 25173
3. Vantaa 16540
4. Oulu 16046
5. Tampere 13744
6. Turku 9810
7. Jyväskylä 7716
8. Kuopio 5611
9. Seinäjoki 4528
10. Vaasa 3723
11. Lahti 3095
12. Joensuu 2845
13. Ylöjärvi 2558
14. Pirkkala 2389
15. Lempäälä 2364
16. Nurmijärvi 2272
17. Järvenpää 2230
18. Kirkkonummi 2101
19. Rovaniemi 2006
20. Kaarina 1817
SIJOITUS KUNTA VÄESTÖNLISÄYS SUH-
TEELLISESTI (PROMILLEA)
VUOSINA 2010-2015
1. Jomala 23,7
2. Pirkkala 21,9
3. Lemland 19,2
4. Liminka 19,0
5. Lempäälä 18,3
6. Espoo 16,2
7. Kauniainen 15,6
8. Luoto 14,6
9. Kempele 14,2
10. Oulu 13,9
11. Kontiolahti 13,6
12. Ylöjärvi 13,5
13. Vantaa 13,3
13. Ylivieska 13,3
15. Uurainen 13,2
16. Geta 12,9
17. Seinäjoki 12,6
18. Helsinki 12,5
19. Tyrnävä 12,1
19. Sipoo 11,9

34.  Tilastokeskuksen uuden väestöennus-
teen (2015) mukaan väestö kasvaa yh-
teensä 111 kunnassa vuosina 2015-
2030
 Väestö kasvaa ennusteen mukaan laa-
jalla Helsingin metropolialueella, Hel-
singin ja Vaasan välisen kasvukäytävän
vaikutusalueella, suurimmilla kaupunki-
seuduilla, Lounais-Suomessa, Pohjan-
maiden rannikkoalueella ja osassa Lap-
pia
 Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta
kunnasta, jotka sijaitsevat pääosin kes-
kisessä, itäisessä ja pohjoisessa Suomes-
sa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen suurten
kaupunkiseutujen reuna-alueilla
 Väestö kasvaa määrällisesti eniten Hel-
singissä (91 578), Espoossa (49 341) ja
Oulussa (30 768) sekä suhteellisesti Jo-
malassa (27,1 %), Pirkkalassa (26,7 %) ja
Lemlandissa (26,7 %)
VÄESTÖENNUSTE KUNNIT-
TAIN VUOSINA 2015-2030
Väestöennuste kunnittain
vuosina 2015-2030 (%)
> 10 % (33 kuntaa)
5 – 9,9 % ( 35 kuntaa)
0,1 – 4,9 % (43 kuntaa)
-0,1 – -9,9 % (96 kuntaa)
> -10 % (106 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

35. Väestöennuste kunnittain (muutos%) vuosina 2015-2030
SIJOITUS KUNTA VÄESTÖLISÄYS MÄÄ-
RÄLLISESTI (%) VUOSI-
NA 2015-30
1. Helsinki 91 578
2. Espoo 49 391
3. Oulu 30 768
4. Vantaa 30 231
5. Tampere 26 431
6. Turku 16 066
7. Jyväskylä 12 699
8. Kuopio 10 821
9. Seinäjoki 8 571
10. Vaasa 7 105
11. Lahti 5 242
12. Pirkkala 5 106
13. Järvenpää 4 506
14. Nurmijärvi 4 469
15. Ylöjärvi 4 320
16. Joensuu 4 279
17. Lempäälä 4 169
18. Tuusula 3 959
19. Kirkkonummi 3 946
20. Kerava 3 824
SIJOITUS KUNTA VÄESTÖLISÄYS SUHTEEL-
LISESTI (%) VUOSINA
2015-2030
1. Jomala 27,1
2. Pirkkala 26,7
3. Lemland 20,6
4. Geta 20,4
5. Luoto 18,7
6. Lempäälä 18,4
7. Espoo 18,3
8. Kauniainen 17,6
9. Oulu 15,5
10. Helsinki 14,6
11. Ylivieska 14,6
12. Lieto 14,5
13. Liminka 14,3
14. Vantaa 14,2
15. Kontiolahti 14
16. Seinäjoki 13,9
17. Ylöjärvi 13,2
18. Kempele 12,5
19. Hammarland 11,9
20. Tampere, Sipoo 11,7

36.  Työikäisellä väestöllä tarkoitetaan tässä
yhteydessä keskimääräistä työmarkki-
noille tulo- ja poistumisikää eli 22-62-
vuotiaiden ikäryhmän muutosta kunnit-
tain vuosina 2015-2030
 Työikäisen väestön määrä kasvaa vain
49 kunnassa vuosina 2015-2030 eli kes-
kimäärin alle joka kuudennessa kunnas-
sa
 Työikäisen väestön määrä kasvaa ensi-
jaisesti vain suurimmilla kaupunkiseu-
duilla, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan
seuduilla, Ahvenanmaalla ja pistemäi-
sesti yksittäisissä kunnissa
 Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti
eniten Helsingissä (34 477), Espoossa
(18 919) ja Vantaalla (9 868) sekä
suhteellisesti Jomalassa (18,3 %),
Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8
%)
TYÖIKÄISEN 22-62 –VUOTIAAN
VÄESTÖN MUUTOS% VUOSINA
2015-2030
Työikäisen (22-62 v.)
väestön muutos% vuosina
2015-2030
> 15 % (3 kuntaa)
5 - 14,9 % (17 kuntaa)
0,1 - 4,9 % (29 kuntaa)
-0,1 - -4,9 % (32 kuntaa)
-5 - -14,9 % (68 kuntaa)
> -15 % ( 164 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

37. Työikäisen 22-62 –vuotiaan väestön muutos% vuosina 2015-2030
SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN
LISÄYS MÄÄRÄLLISESTI
VUOSINA 2015-30
1. Helsinki 34 477
2. Espoo 18 919
3. Vantaa 9 868
4. Oulu 9 326
5. Tampere 8 146
6. Turku 5 504
7. Jyväskylä 2 849
8. Vaasa 2 819
9. Seinäjoki 2 260
10. Pirkkala 1 786
11. Lempäälä 1 340
12. Kuopio 1 220
13. Nurmijärvi 882
14. Ylöjärvi 882
15. Lieto 847
16. Tuusula 733
17. Kirkkonummi 702
18. Sipoo 674
19. Liminka 650
20. Kauniainen 539
SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN
LISÄYS SUHTEELLISESTI
(%) VUOSINA 2015-2030
1. Jomala 20,3
2. Pirkkala 17,6
3. Luoto 15,8
4. Liminka 14,2
5. Lemland 13,6
6. Espoo 12,5
7. Kauniainen 11,9
8. Lempäälä 11,6
9. Helsinki 9,1
10. Oulu 8,6
11. Lieto 8,5
12. Vantaa 8,2
13. Hammarland 7,7
13. Vaasa 7,7
15. Seinäjoki 7
16. Sipoo 6,7
17. Tampere 6,3
18. Ylivieska 6
19. Turku 5,3
19. Ylöjärvi 5,3

38. 3.Tulokset: Suomen vetovoimaisimmat
kunnat 2010-luvulla

39. Tulokset Suomen vetovoimaisimmista kunnista
1. VIITEEN VIIDENNEKSEEN PERUSTUVA LUOKITTELU: Kunnat luokiteltiin
viiteen viidennekseen niiden 11 muuttujasta saadun keskiarvon
perusteella: paras viidennes, toiseksi paras viidennes, kolmanneksi paras
viidennes, toiseksi heikoin viidennes ja heikoin viidennes
2. SIJOITUKSEEN PERUSTUVA LUOKITTELU: Kunnat luokiteltiin järjestyk-
seen niiden saamien muuttujakohtaisten sijoitusten yhteenlaskettujen
sijoitusarvojen perusteella: jokainen kunta sai järjestyslukuun
perustuvan sijoituksen 1-313 välillä
3. MUUTTOVETOVOIMATEKIJÖIDEN MÄÄRÄÄN PERUSTUVA LUOKITTELU:
Kuntakohtaisesti laskettiin muuttovetovoimatekijöiden kasautumista
siten, että kuinka monta positiivista arvoa jokainen kunta sai analyysin
11 muuttujasta: jokainen kunta sai luokittelun jälkeen arvon 0 – 11 välillä
(0 = ei yhtään positiivista muuttovetovoimatekijää, 11 = kaikki
muuttovetovoimatekijät positiivisia

40. 1. Viiteen viidennekseen perustuva
luokittelu

41. KUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA
2010-LUVULLA VIIDENNEKSITTÄIN
 Kaikki 313 kuntaa luokiteltiin viiteen viiden-
nekseen 11 muuttujan keskiarvon perusteella
 Jokaisessa viidenneksessä oli yhteensä 62-63
kuntaa. Kartassa kuvataan viidennesten yh-
teydessä lisäksi saavutettavuuden kannalta
keskeiset maantie- ja rautatieyhtydet
 Ensimmäisen ja toiseksi parhaan viidennek-
sen kunnat keskittyivät Etelä- ja Lounais-Suo-
meen, suurille ja keskisuurille korkeakoulu-
seuduille, Pohjanmaiden rannikkokuntiin,
Tunturi- ja Pohjois-Lappiin, Ahvenanmaalle ja
yksittäisiin muihin kuntiin
 Heikoimman viidenneksen kunnat sijoittuivat
pääosin niin sanotun väli-Suomen alueelle si-
sämaahan. Heikomman viidenneksen kuntia
oli Pohjois-Satakunnasta ja Pohjois-Pirkan-
maalta itään Pielisen Karjalaan ja aina poh-
joiseen Itä-Lappiin saakka ulottuvalla vyöhyk-
keellä
KUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA
VIIDENNEKSITTÄIN 2010-LUVULLA
Kartta: Timo Widbom 2016
Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

42. 2. Sijoitukseen perustuva luokittelu

43. KUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA
2010-LUVULLA SIJOITUSLUVUN
PERUSTEELLA
 Jokaiselle kunnalle laskettiin järjestysluku
muuttujakohtaisten sijoitusten keskiarvon
perusteella. Muuttujat olivat painottomia eli
jokainen muuttuja sai analyysissä saman
painoarvon.
 Kartasta ilmenee kunnan sijoitus- eli järjes-
tysluku kaikkien 313 kunnan joukossa kaikilla
11 muuttujalla
 Kuntien muuttovetovoima oli paras laajalla
metropolialueella, Suomen kasvukäytävän
vaikutusalueella, suurten kasvukeskusten
kehyskunnissa, Tunturi- ja Pohjois-Lapissa ja
Ahvenanmaalla
 Sijoituksen perusteella vetovoimaisista
kunnista vetovoimaisimman kärkijoukon
muodostivat Jomala, Kauniainen, Lemland,
Pirkkala, Lempäälä, Kittilä, Sipoo, Lieto,
Tuusula ja Nokia.
 Kaikkien kuntien sijoitukset on esitetty vie-
reisessä kartassa ja yksitellen seuraavissa
taulukoissa
Kartta: Timo Widbom 2016
Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
KUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA
SIJOITUKSITTAIN 2010-LUVULLA

44.  Vetovoimaisimmat kunnat olivat
ensisijaisesti suurten kaupunkiseutujen
kehyskuntia ja toissijaisesti keskisuur-
ten kaupunkiseutujen kehyskuntia
 Parhaassa viidenneksessä oli kehyskuntien
lisäksi joitakin keskuskaupunkeja: Espoo,
Seinäjoki, Vantaa, Hämeenlinna ja Porvoo
 Parhaan viidenneksen kunnat keskittyivät
erityisesti laajalle metropolialueelle,
Suomen kasvukäytävän vaikutusalueelle ja
Ahvenanmaalle
 Parhaasta viidenneksestä ”parhaimmistoa”
olivat Manner-Suomen kunnista Kauniai-
nen, Pirkkala, Lempäälä, Kittilä (!), Sipoo,
Lieto, Tuusula, Nokia, Ylöjärvi, Nurmijärvi ja
Kontiolahti
MUUTTOVETOVOIMAISIN VII-
DENNES KUNNISTA SIJOITUKSEN
PERUSTEELLA
4
4,5
5
Kartta: Timo Aro 2016
Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Muuttovetovoimaisin
viidennes kunnista 11
muuttujan sijoitusluvun
perusteella (62 kuntaa)
621

45. KUNNAT 11 MUUTTUJAN SIJOITUKSEN PERUSTEELLA (1-99)
KUNNAT/SIJOITUS
1-19
KUNNAT/
SIJOITUS 20-39
KUNNAT/SIJOITUS
40-59
KUNNAT/SIJOITUS
60-79
KUNNAT/SIJOITUS
80-99
1. Jomala 20. Espoo 40. Vesilahti 60. Ylivieska 80. Inkoo
2. Kauniainen 21. Mustasaari 41. Hämeenlinna 61. Kökar 81. Kokkola
3. Lemland 22. Askola 42. Petäjävesi 62. Luvia 82. Loppi
4. Pirkkala 23. Kustavi 43. Eckerö 63. Helsinki 83. Enontekiö
5. Lempäälä 24. Seinäjoki 44. Laihia 64. Sund 84. Finström
6. Kittilä 25. Muurame 45. Lapua 65. Akaa 85. Hausjärvi
7. Sipoo 26. Vihti 46. Porvoo 66. Siilinjärvi 86. Pukkila
8. Lieto 27. Geta 47. Saltvik 67. Janakkala 87. Kerava
9. Tuusula 28. Liminka 48. Hyvinkää 68. Aura 88. Orivesi
10. Nokia 29. Valkeakoski 49. Toivakka 69. Riihimäki 89. Nousiainen
11. Ylöjärvi 30. Kempele 50. Hämeenkyrö 70. Lohja 90. Kuopio
12. Nurmijärvi 31. Järvenpää 51. Hailuoto 71. Sauvo 91. Lemi
13. Kontiolahti 32. Ilmajoki 52. Luoto 72. Parainen 92. Suonenjoki
14. Kaarina 33. Kangasala 53. Eurajoki 73. Sodankylä 93. Laitila
15. Rusko 34. Vantaa 54. Marttila 74. Kolari 94. Raisio
16. Siuntio 35. Paimio 55. Naantali 75. Maarianhamina 95. Taivassalo
17. Uurainen 36. Masku 56. Pöytyä 76. Hattula 96. Kruunupyy
18. Kirkkonummi 37. Laukaa 57. Liperi 77. Lahti 97. Lumijoki
19. Mäntsälä 38. Hammarland 58. Pornainen 78. Orimattila 98. Maalahti
39. Pyhtää 59. Loviisa 79. Ii 99. Vårdö

46. KUNNAT 11 MUUTTUJAN SIJOITUKSEN PERUSTEELLA (100-199)
KUNNAT/SIJOITUS
100-119
KUNNAT/
SIJOITUS 120-139
KUNNAT/SIJOITUS
140-159
KUNNAT/SIJOITUS
160-179
KUNNAT/SIJOITUS
180-199
100. Sastamala 120. Vöyri 140. Korsnäs 160. Pietarsaari 180. Merikarvia
101. Inari 121. Mynämäki 141. Lappeenranta 161. Polvijärvi 181. Lapinlahti
102. Sotkamo 122. Huittinen 142. Luumäki 162. Kotka 182. Jämijärvi
103. Raasepori 123. Hollola 143. Loimaa 163. Salo 183. Miehikkälä
104. Iitti 124. Somero 144. Humppila 164. Kouvola 184. Ypäjä
105. Mikkeli 125. Utsjoki 145. Föglö 165. Äänekoski 185. Kokemäki
106. Pori 126. Muonio 146. Mäntyharju 166. Heinola 186. Sysmä
107. Kalajoki 127. Tuusniemi 147. Pedersöre 167. Kangasniemi 187. Tervo
108. Ikaalinen 128. Rovaniemi 148. Imatra 168. Närpiö 188. Konnevesi
109. Brändö 129. Taipalsaari 149. Forssa 169. Kannonkoski 189. Kaustinen
110. Koski Tl 130. Asikkala 150. Iisalmi 170. Virolahti 190. Tervola
111. Tyrnävä 131. Tampere 151. Uusikaarlepyy 171. Pelkosenniemi 191. Ruokolahti
112. Oulu 132. Turku 152. Harjavalta 172. Tornio 192. Padasjoki
113. Lumparland 133. Eura 153. Lapinjärvi 173. Uusikaupunki 193. Joroinen
114. Oripää 134. Rautalampi 154. Joensuu 174. Isokyrö 194. Hankasalmi
115. Vaasa 135. Hamina 155. Tammela 175. Valtimo 195. Joutsa
116. Karkkila 136. Jyväskylä 156. Kemiönsaari 176. Kärkölä 196. Pertunmaa
117. Nakkila 137. Luhanka 157. Keminmaa 177. Ulvila 197. Punkalaidun
118. Hirvensalmi 138. Rauma 158. Pälkäne 178. Utajärvi 198. Parkano
119. Myrskylä 139. Muhos 159. Vehmaa 179. Savonlinna 199. Kajaani

47. KUNNAT 11 MUUTTUJAN SIJOITUKSEN PERUSTEELLA (200-299)
KUNNAT/SIJOITUS
200-219
KUNNAT/
SIJOITUS 220-239
KUNNAT/SIJOITUS
240-259
KUNNAT/SIJOITUS
260-279
KUNNAT/SIJOITUS
280-299
200. Kauhajoki 220. Alavieska 240. Vesanto 260. Hartola 280. Vaala
201. Kankaanpää 221. Pyhäranta 241. Keitele 261. Rautavaara 281. Kuhmo
202. Juupajoki 222. Nurmes 242. Alavus 262. Virrat 282. Pyhäjärvi
203. Sulkava 223. Pieksämäki 243. Kiuruvesi 263. Veteli 283. Toholampi
204. Rääkkylä 224. Urjala 244. Enonkoski 264. Simo 284. Puolanka
205. Siikainen 225. Pielavesi 245. Kumlinge 265. Heinävesi 285. Sievi
206. Ristijärvi 226. Haapajärvi 246. Juva 266. Karstula 286. Säkylä
207. Leppävirta 227. Raahe 247. Reisjärvi 267. Ilomantsi 287. Vimpeli
208. Tohmajärvi 228. Karvia 248. Saarijärvi 268. Parikkala 288. Pello
209. Pyhäjoki 229. Lieksa 249. Alajärvi 269. Ylitornio 289. Multia
210. Kuortane 230. Viitasaari 250. Honkajoki 270. Lappajärvi 290. Pihtipudas
211. Ruovesi 231. Nivala 251. Kauhava 271. Ähtäri 291. Kitee
212. Kannus 232. Kinnula 252. Oulainen 272. Kuusamo 292. Savukoski
213. Lestijärvi 233. Savitaipale 253. Varkaus 273. Mänttä-Vilppula 293. Kihniö
214. Sottunga 234. Hanko
254.
Kristiinankaupunki 274. Pomarkku 294. Kaskinen
215. Rantasalmi 235. Kemi 255. Evijärvi 275. Isojoki 295. Sonkajärvi
216. Outokumpu 236. Siikajoki 256. Vieremä 276. Pyhäntä 296. Taivalkoski
217. Kaavi 237. Haapavesi 257. Kurikka 277. Perho 297. Suomussalmi
218. Keuruu 238. Jämsä 258. Jokioinen 278. Juankoski 298. Salla
219. Kuhmoinen 239. Puumala 259. Kemijärvi 279. Pudasjärvi 299. Soini

48. KUNNAT 11 MUUTTUJAN SIJOITUKSEN PERUSTEELLA (300-313)
KUNNAT/SIJOITUS
300-313
300. Karijoki
301. Halsua
302. Teuva
303. Hyrynsalmi
304. Kyyjärvi
305. Rautjärvi
306. Ranua
307. Posio
308. Juuka
309. Merijärvi
310. Paltamo
311. Kivijärvi
312. Siikalatva
313. Kärsämäki

49. 3. Muuttovetovoimatekijöiden
määrään perustuva luokittelu

50. Analyysin muuttujat ja positiivisen arvon saaneiden
kuntien määrä
Data ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

51. MUUTTOVETOVOIMATEKIJÖIDEN
KASAUTUMINEN KUNNITTAIN
 Analyysissä läpikäytiin positiivisen arvon
saaneiden kuntien määrä eri muuttujissa
(maksimi 11 positiivista arvoa ja minimi 0
positiivista arvoa)
 Kaikilla muuttujilla positiivisen ar-
von sai vain kolme kuntaa: Espoo,
Kauniainen ja Seinäjoki
 Positiiviset muuttovetovoimatekijät
kasautuivat erityisesti viidennekseen
kunnista (57 kuntaa), jotka saivat posi-
tiivisen arvon 9-11 analyysin muuttujassa
 Muuttovetovoima oli kohtalaista noin joka
neljännessä kunnassa (75 kuntaa), jotka
saivat positiivisen arvon 6-8 muuttujassa
 Lähes kaksi kolmesta kunnasta (181 kun-
taa) on heikon muuttovetovoiman kuntia.
Ne saivat positiivisen arvon yhteensä 1-5
muuttujassa
Muuttovetovoimatekijöiden
kasautuminen kunnittain (1-
11 positiivista muuttujaa)
9-11 positiivista arvoa ( 57 kuntaa)
6-8 positiivista arvoa (75 kuntaa)
1-5 positiivista arvoa (181 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, tietokannat
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

52. POSITIIVISTEN MUUTTO-
VETOVOIMATEKIJÖIDEN
MÄÄRÄ
KUNNAT
11 POSITIIVISTA ARVOA Espoo, Kauniainen ja Seinäjoki
10 POSITIIVISTA ARVOA Askola, Hämeenlinna, Jomala, Järvenpää, Kaarina, Kempele, Kittilä, Kontiolahti, Lemland, Lempäälä, Lieto,
Marttila, Mustasaari, Muurame, Mäntsälä, Nokia, Nurmijärvi, Pirkkala, Riihimäki, Rusko, Sipoo, Tuusula,
Uurainen, Valkeakoski, Vantaa, Ylivieska ja Ylöjärvi
9 POSITIIVISTA ARVOA Hammarland, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Ii, Ilmajoki, Kangasala, Kirkkonummi, Kustavi, Lahti, Laihia, Lapua,
Laukaa, Lemi, Liminka, Liperi, Luoto, Masku, Naantali, Paimio, Petäjävesi, Pornainen, Pyhtää, Saltvik,
Siilinjärvi, Siuntio, Toivakka ja Vesilahti
8 POSITIIVISTA ARVOA Akaa, Aura, Eckerö, Enontekiö, Eurajoki, Geta, Hattula, Helsinki, Inari, Janakkala, Kalajoki, Kokkola, Kolari, Lohja, Luvia, Maarianhamina,
Nousiainen, Parainen, Pori, Porvoo, Pöytyä, Sund, Tyrnävä, Vihti
7 POSITIIVISTA ARVOA Hailuoto, Hausjärvi, Inkoo, Kuopio, Laitila, Loppi, Loviisa, Lumijoki, Myrskylä, Orimattila, Orivesi, Pukkila, Sauvo, Sodankylä, Suonenjoki,
Tuusniemi ja Vöyri
6 POSITIIVISTA ARVOA Asikkala, Brändö, Eura, Finnström, Hirvensalmi, Hollola, Humppila, Iitti, Ikaalinen, Jyväskylä, Kannonkoski, Karkkila, Kerava, Kökar, Lapinjärvi,
Luhanka, Lumparland, Luumäki, Mikkeli, Muhos, Mynämäki, Nakkila, Oripää, Oulu, Pelkosenniemi, Raisio, Rautalampi, Sastamala, Sotkamo,
Taivassalo, Tampere, Turku , Vaasa ja Valtimo
5 POSITIIVISTA ARVOA Föglö, Hamina, Harjavalta, Huittinen, Joensuu, Joutsa, Kangasniemi, Keminmaa, Kemiönsaari, Konnevesi, Kruunupyy, Kärkölä, Leppävirta,
Loimaa, Maalahti, Merikarvia, Mäntyharju, Pedersören kunta, Polvijärvi, Pälkäne, Raasepori, Rovaniemi, Ruokolahti, Rääkkylä, Siikainen,
Somero, Sysmä, Taipalsaari, Tammela, Tervo, Utajärvi, Utsjoki, Uusikaarlepyy, Vehmaa , Vårdö ja Äänekoski
4 POSITIIVISTA ARVOA Heinola, Heinävesi, Joroinen, Korsnäs, Koski Tl, Kuhmoinen, Lappeenranta, Nurmes, Padasjoki, Pielavesi, Puumala, Rantasalmi, Rauma,
Ristijärvi, Ruovesi, Sulkava, Tohmajärvi ja Ulvila
3 POSITIIVISTA ARVOA Enonkoski, Forssa, Haapajärvi, Hankasalmi, Hartola, Ilomantsi, Imatra, Isokyrö, Juupajoki, Kaavi, Kemijärvi, Keuruu, Kumlinge, Kuortane,
Lapinlahti, Miehikkälä, Muonio, Pertunmaa, Punkalaidun, Pyhäjoki, Pyhäntä, Pyhäranta, Rautavaara, Savitaipale, Savonlinna, Siikajoki,
Tervola, Urjala, Uusikaupunki, Vesanto ja Virolahti
2 POSITIIVISTA ARVOA Alavieska, Evijärvi, Hanko, Isojoki, Jokioinen, Juuankoski, Juuka, Juva, Jämijärvi, Kannus, Karstula, Karvia, Kaustinen, Keitele, Kinnula,
Kiuruvesi, Kokemäki, Kuhmo, Lappajärvi, Lestijärvi, Lieksa, Närpiö, Outokumpu, Parikkala, Parkano, Pieksämäki, Pietarsaari, Rautjärvi,
Saarijärvi, Salo, Savukoski, Simo, Sottunga, Tornio, Vaala, Viitasaari, Ylitornio ja Ypäjä
1 POSITIIVINEN ARVO Alajärvi, Alavus, Haapavesi, Halsua, Honkajoki, Hyrynsalmi, Iisalmi, Jämsä, Kajaani, Kankaanpää, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kemi,
Kihniö, Kitee, Kivijärvi, Kotka, Kouvola, Kristiinankaupunki, Kurikka, Kuusamo, Kyyjärvi, Kärsämäki, Merijärvi, Multia, Mänttä-Vilppula, Nivala,
Oulainen, Paltamo, Pello, Perho, Pihtipudas, Pomarkku, Posio, Pudasjärvi, Puolanka, Pyhäjärvi, Raahe, Ranua, Reisjärvi, Salla, Sievi, Siikalatva,
Soini, Sonkajärvi, Suomussalmi, Säkylä, Taivalkoski, Teuva, Toholampi, Varkaus, Veteli, Vieremä, Vimpeli, Virrat ja Ähtäri
Muuttovetovoimatekijöiden kasautuminen

53. 4.Keskeiset nostot

54. Keskeiset nostot analyysin perusteella 1 (2)
I. Kuntien vetovoimaa on analysoitu perinteisesti ”kapeasti ja pinnallisesti ” vain määrällisen
muuttoliikkeen näkökulmasta. Määrälliset muuttovoitot kertovat kunnan vetovoimasta, mutta eivät
välttämättä siitä, hyötyykö kunta positiivisesta väestökehityksestä ja määrällisistä muuttovoitoista.
Tämän vuoksi muuttovetovoimaa analysoitiin yhdistämällä muuttoliikettä koskevaa määrällistä ja
muuttajien rakennetta koskevaa laadullista tilastotietoa sekä nykyiseen ja tulevaan
väestökehitykseen liittyvää ennustetietoa. Näin saatiin kokonaisvaltaisempi kuva kuntien
muuttovetovoimasta sekä määrällisestä että laadullisesta näkökulmasta.
II. Muuttovetovoiman analysointi samanaikaisesti määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta suosi
sellaisia kuntia, jotka saavat määrällistä muuttovoittoa ja joissa muuttajien laadulliset ominaisuudet
ovat sosioekonomisesti ideaalisia kuntatalouden kannalta. Analyysi korosti yhtäällä erityisesti
suurten ja keskisuurten kaupunkien kehyskuntia ja heikensi osaa suuria ja keskisuuria kaupunkeja.
Osa keskuskaupungeista saa merkittävää muuttovoittoa, mutta muuttajien rakenne on
sosioekonomisesti epäedullinen niiden kannalta. Keskuskaupunkien ja kehyskuntien ulkopuolella oli
runsaasti sellaisia kuntia, jotka kärsivät maltillisista määrällisistä muuttotappioista, mutta hyötyvät
muuttajien rakenteesta. Parhaan viidenneksen kuntien yhteisenä piirteenä oli se, että ne saavat
määrällistä muuttovoittoa ja hyötyvät muuttajien rakenteesta sekä väestöennuste on kasvava.
Heikompien viidennesten kuntien haasteena on se, että ne kärsivät määrällisiä muuttotappioita ja
väestöennuste on supistuva, vaikka muuttajien rakenne saattaa olla kohtalainen.
III. Suomen muuttovetovoimaisimmat alueet olivat pääasiassa suurten ja keskisuurten kaupunkien
vaikutusalueella olevat kehyskunnat sekä yksittäiset alueidensa keskuskaupungit. Poikkeuksen
muodostivat Tunturi- ja Pohjois-Lapin sekä Ahvenanmaan kunnat. Huomionarvoista oli perinteisten
kasvualueiden rinnalla Ahvenanmaan elinvoimaisuus ja eräiden Lapin osien positiivinen muutos

55. Keskeiset nostot analyysin perusteella 2 (2)
IV. Maantieteellisesti muuttovetovoimaisimmat kunnat ovat Etelä- ja Lounais-Suomessa, Helsingin ja
Vaasan välisen Suomen kasvukäytävän vaikutusalueella, suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen
ympärillä ja pistemäisesti muualla maassa. Positiiviset muuttovetovoimatekijät kasautuivat erityisesti
em. alueille. Positiivisen arvon kaikilla analyysin kaikilla 11 muuttujalla sain vain 3 kuntaa eli Espoo,
Kauniainen ja Seinäjoki. 10 positiivista arvoa sai yhteensä 26 kuntaa ja 9 positiivista arvoa 28 kuntaa.
Kaikista 313 kunnasta 57 kuntaa sai 9-11 positiivista arvoa analyysin muuttujista eli alle joka viides
kunnista (18,2 %). Itä-Suomen, niin sanotun väli-Suomen ja osa Pohjois-Suomea menestyi huonosti
lukuun ottamatta alueen suurimpia kaupunkeja ja niiden kehyskuntia.
IV. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen ulkopuolella olevien ydinmaaseudun ja harvaan asutun
maaseudun kuntien muuttovetovoima oli heikko pitkään jatkuneen negatiivisen kehityksen seurauk-
sena. Muuttovetovoiman näkökulmasta sama tilanne koskee rakennemuutoskaupunkeja ja osaa
seutukeskuksista (erityisesti maakuntien 2- ja 3-keskukset).
V. Väestömäärän ja erityisesti työikäisen väestön kasvu kohdistuu väestöennusteen mukaan entistä
harvempiin kuntiin. Väestölisäystä saa keskimäärin joka kolmas kunta ja työikäisestä väestöstä vain
noin joka kuudes kunta vuosina 2015-2030. Tämä kehityspiirre korostaa entisestään jatkossa kuntien
välisiä eroja muuttovetovoimassa. Muuttoliikkeen valikoivuus vahvistaa entisestään vetovoimaisia
alueita ja heikentää vähemmän vetovoimaisia alueita.
VI. Muuttajien rakenteesta hyötyvät merkittävästi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehyskunnat
sekä erityisesti Ahvenanmaan kunnat. Suurissa ja osassa keskisuuria kaupunkeja määrällinen
muuttovetovoima on hyvä, mutta niiden välillä on suuria eroja muuttajien rakenteessa.
Pääkaupunkiseudun keskuskaupungit hyötyvät merkittävästi muuttajien rakenteesta toisin kuin
esimerkiksi Tampere, Turku, Jyväskylä tai Oulu

56. 1.Kovat vetovoimatekijät oltava
kunnossa
2.Pehmeät vetovoimatekijät nousevat
3.Identiteettitekijät korostuvat
4.Sijainti, sijaintija sijainti
5.Saavutettavuus ja yhteydet on oltava
kunnossa
6.Mainekuva…hyvä tai huono, kunhan
herättää jotain tunteita
7.Villit kortit, jotka on piilossa tai jääneet
hyödyntämättä
(Muutto)vetovoimaisen
alueen 7 tunnusmerkkiä

57. Timo Aro
@timoaro
timokaro@gmail.com
045 657 7890
Rasmus Aro
aro.rasmus@gmail.com
040 1871 027
Kiitos!
Lisätietoja