1. QUO VADIS SATAKUNTA?
Väestönkehitys ja aluerakenteen kehitys Satakunnassa
2010-luvun alussa
Kuva: SonyCenter, Potsdamer Platz, Berliini © Timo Aro 2012

2. SISÄLTÖ
Alue- ja väestökuva Suomessa
ja Satakunnassa 2010-luvulla
Kuva: Swissotel, Tallinna © Timo Aro 2012

3. Aluekehityksen neljä isoa teemaa
- Keskittymis- ja autioitumiskehitys
- Vyöhykkeet, kehityskäytävät ja kasvukehät
- Sopimuksellisuus
- Vetovoima
© Timo Aro 2012

4. HAJAUTETTU HAJAUTETTU METROPOLIVALTIO
HYVINVOINTIVALTIO KILPAILUVALTIO 2010’-
1950-1990’ • Keskeisiä toimenpiteitä: Yli
1990-2010’ 100000 asukkaan toiminnalliset
• Keskeisiä toimenpiteitä: • Keskeisiä toimenpiteitä: alueet, kasvu- ja
Teollistava aluepolitiikka, ammattikorkeakoulut, kaupunkisopimukset, MAL-
kehitysaluetuet, syrjäisyyslisät, yliopistokeskukset, rakennerahastot, sopimukset, innovaatiokeskittymä-
hajasijoittaminen, valtionyhtiöiden osaamiskeskusohjelma,
sijoituspäätökset, valtionosuudet, politiikka, SHOK, kunta- ja
aluekeskusohjelma, KOKO-ohjelma, palveluraken-neuudistukset jne.
alueyliopistot jne. elin-keino- ja kehitysyhtiöt,
aluehallinto
• Koheesiopolitiikka keskiössä: •Kilpailukykypolitiikka
50-100 keskittymää •Koheesio- ja kilpailukykypo- keskiössä: noin 5-12
litiikka keskiössä: noin 30 keskittymää
keskittymää
Lähde: mukaillen Sami Moisio 2012: Valtio, alue, politiikka. Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään

5. kuntaa)
146
Alle 5 000 asukkaan kuntaa, 10 % väestöstä (Satakunta 11
© Timo Aro 2012

6. kuntaa, joissa syntyy alle 30 lasta vuodessa
(Satakunta 8 kuntaa)
© Timo Aro 2012

7. 8
Yli 100 000 asukkaan
kuntaa,34 % koko väestöstä
© Timo Aro 2012

8. Kaupunkiseutulähtöisyys korostuu!
Seutukunta Väestö Kunnat Keskus %:a
2010* väestöstä - Kaupunkiseutu pitää sisällään
1. Helsingin seutukunta 1 393 462 11 42 ihmisten päivittäisen
luonnollisen toiminnallisen
2. Tampereen seutukunta 366 238 9 58
elinpiirin: yhteiset asunto-, työ-
3. Turun seutukunta 309 281 11 57 ja palvelumarkkinat
4. Oulun seutukunta 226 400 10 62
- Kaupunkiseutujen kuntien
5. Lahden seutukunta 202 107 11 50
välillä on luonnostaan vahva
6. Jyväskylän seutukunta 173 652 7 75 keskinäis- ja polkuriippuvuus,
7. Porin seutukunta 137 744 9 60 mutta hallinnolliset rajat
8. Seinäjoen seutukunta 123 542 6 46
rikkovat yhtenäisen
kokonaisuuden.
9. Joensuun seutukunta 122 990 7 59
10. Kuopion seutukunta 121 619 4 77 - Maakuntalähtöisyys contra
kaupunkiseutulähtöisyys
17. Rauman seutukunta 65 545 6 60
45. Pohjois-Satakunnnan stk. 23.399 7
© Timo Aro 2012

9. Neljä viidestä
6 suurinta suomalaisesta
12 suurinta
kaupunkiseutua asuu taajamissa,
kaupunkiseutua
tuottaa joiden
tuottaa
yhteenlaskettu
68,5 % 80 % maa-pinta-ala
koko maan TKI- vain
BKT:sta
menoista
2%
Alle 6 000
Kolme viidestä
12 suurimman asukasta
asuu 10 suu-
kaupunkiseu-
dun alueella
rimmalla ja 173
neljä kunnassa, joka
sijaitsee
viidestä kolmannessa
67 % 20 suurimmalla kunnassa syntyy
alle 50 lasta
työpaikoista kaupunkiseudull
a vuodessa
© Timo Aro 2012

10. Joka kolmas kunta tai seutu-
kunta saa muuttovoittoa
Muuttovoitot keskittyvät
suuriin kasvukeskuksiin, Helsingin
ja Tampereen laajenevalle vaiku-
tusalueelle ja pistemäisesti yksit-
täisille paikkakunnille
Kasvukäytävien ja –vyöhyk-
keiden merkitys korostuu:
Helsingin ja Tampereen välisellä
vaikutusalueella asuu joka kolmas
suomalainen, mutta koko maan
muuttovoitosta 89 % keskittyy
alueelle
© Timo Aro 2012

11. Hallitsevana trendinä
Helsingin vaikutusalueen
jatkuva laajeneminen
Pääkaupunkiseudun
pendelöintialue laajentunut
noin 25 km
vuosikymmenessä
Etelä-Suomi jatkossa
yhtenäinen työssäkäynti-
alue?
Lähde: http://www.hsy.fi
© Timo Aro 2012

12. Satakunta väestökehityksen näkökulmasta…
Kuva: Porin kaupunki © Timo Aro 2012

13. Rauman
Jalostuksen seudun BKT, Työttömyysast Vahva
työllistävyyden teollisuuden e neljänneksi kuntatalous:
osuus korkein arvonlisäys ja alhaisin velattomin
(32 %) työllistävyys (heinäkuu maakunta 2009-
maan huippua 2012) 2011
Väestö
vähentynyt Mutta 10 000 Ulkomaan
yhtäjaksoisesti muuttoliike korkeakoulu- kansalaisia
vuodesta 1991 positiivinen opiskelijaa, kolmanneksi
alkaen: -476 vuosina 2009- 1 500 uutta vähiten
hlöä vuonna 2012 joka vuosi
2011
Kuva: Satakuntaliitto © Timo Aro 2012

14. 1750
1600
1450 Porin ja Rauman suuret
1300 Vuosina 1951-1970 muuttovoitot vuosina 1971-
1150 yhtäjaksoista 1974
1000 muuttotappiota keskimäärin
yli tuhat henkilöä vuodessa Yhtäjaksoiset muuttotappiot
850
vuosina 1975-2008, jonka jälkeen
700 pientä muuttovoittoa (=Pori ja
550 lisääntynyt maahanmuutto)
400
250
100
-50
-200
-350
-500
-650
-800
-950
-1100
-1250
-1400
-1550 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1951-2012
-1700
-1850
-2000 © Timo Aro 2012

15. Luonnollinen väestönlisäys Kokonaisnettomuutto
1400
1300
1200
Satakunnan luonnollinen Porin
1100 Satakunnan muuttotappiota -
väestönlisäys oli – 1845 hlöä muuttovoitto
1000 946 hlöä vuosina 2007-2011.
vuosina 2007-2011. keskimäärin
900 Muuttovoittoa sai viisi
Kolmessa kunnassa +250 hlöä
800
kuntaa: Pori +1247, Nakkila vuodessa
syntyneiden enemmyys
+43, Luvia +22, Huittinen +19
700 positiivinen: Ulvila +52,
ja Kiikoinen +3
600 Rauma +48 ja Eurajoki +43
500
400
300
200
100
0
-100
-200
-300
-400
-500
-600 © Timo Aro 2012

16. Pori 83133
Rauma 39 820
Ulvila 13554
Eura 12 424
Joka toisessa kunnassa
(173) alle 6000 asukasta.
Kankaanpää 12 078
Nakkila Suomen
Huittinen 10 638
mediaanikunta (5780
Kokemäki 7 922
asukasta).
Harjavalta 7504 Pori ja Rauma ovat ainoat
Eurajoki 5 844 kunnat, jotka täyttävät
Nakkila 5780 väestöpohjakriteerin
Säkylä 4 673
Luvia 3353
Merikarvia 3304 Vain 56 kunnassa (16 %)
Köyliö 2 804 kaikista kunnissa väkiluku
Karvia 2 599 ylittää 20 000 asukkaan
Pomarkku 2415 rajan.
Jämijärvi 2 003
Lavia 1 945
Honkajoki 1 848
Siikainen 1661
Kiikoinen 1 265
0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000
© Timo Aro 2012

17. Pori 823
Rauma 403
Ulvila 143
Eura 123
Kankaan… 112
Huittinen 98
Eurajoki 69
Kokemäki 68
10 kunnassa syntyvän Joka kolmannessa
Harjavalta 65
ikäluokan koko vähintään kunnassa (136) syntyi alle
Nakkila 53 50 lasta Satakunnassa 50 lasta vuodessa ja joka
Säkylä 45 (2008-2010) neljännessä alle 30 lasta
Luvia 35 koko maassa (2008-2010)
Merikarvia 24
Köyliö 23
Pomarkku 22
Karvia 20
Honkajoki 20
Jämijärvi 15
Lavia 13
Kiikoinen 12
Siikainen 10
0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 700 750 800 850 900
© Timo Aro 2012

18. 1250
1150 Pori oli 1960-luvulla
1050 Suomen nopeimmin
950 kasvavien kuntien joukossa
850
750
Käänne vuoden 2005
650 Teollinen rakennemuutos jälkeen: muuttovoittoa
550 1970-luvun puolivälistä 2000- nuorista ja opiskelijoista.
450 luvun vaihteeseen: krooniset
muuttotappiot,
350 massatyöttömyys
250
150
50
-50
-150
-250
-350
Vuosina 2010-2011 enem-
-450 män muuttovoittoa kuin
-550 kertaakaan vuoden 1974
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1951-2012
-650 jäkeen.
-750
-850
© Timo Aro 2012

19. Lähde: Tilastokeskus, väestömuutosten kuukausitiedot -tietokanta
© Timo Aro 2012

20. Osuus Osuus
64,4 % 70,2 %
yrityksistä väestöstä
Osuus Osuus
70,4 % 71,2 %
työllisistä työpaikoista
Osuus Osuus
79,1 % 80,9 %
kaikkien teollisuuden
toimialojen toimialojen
liikevaihdosta liikevaihdosta
Lähde: Tilastokeskus, Satamittari © Timo Aro 2012

21. Porissa asui
83.251
asukasta
kesäkuun
lopussa.
Väkiluku
kääntyi
nousuun
vuoden 2007
jälkeen
© Timo Aro 2012

22. Lähde: Tilastokeskus,
Porin kaupunki|Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen| 12.9.2012 © Timo Aro 2012

23. Jalostuksen ja palveluiden työpaikat Porin työssäkäyntialueella vuonna 2010
Kartta: Timo Widbom
Data: Tilastokeskus
© Timo Aro 2012

24. © Timo Aro 2012
© Timo Aro 2012

25. © Timo Aro 2012

26. Koko maassa 110
kuntaa, joissa
huoltosuhde
ylittää arvon 100
vuonna 2030
© Timo Aro 2012

27. indeksi
80 80
70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hoivatarve
70 kasvaa 70
Talous
kiristyy
60 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60
Hyvinvointiyhteiskunnan Suuret ikäluokat tulevat
rakentamisvaiheessa oli eläkeikään 2010-luvulla
optimaalinen huoltosuhde
50 50
40 40
0 0
1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040
vuosi
Lähde: Arto Koski
© Timo Aro 2012

28. 2012
© Timo Aro 2012

29. 2020-2030’
© Timo Aro 2012

30. 48 180 68 776
Yli 65-vuotiaiden määrä vuonna 2010
Yli 65-vuotiaiden määrä vuonna 2030
Lähde: Väestöennuste, Tilastokeskus
© Timo Aro 2012

31. 0-14 vuotiaat 0-14 vuotiaat 0-14 vuotiaat
15-64-vuotiaat 15-64-vuotiaat 15-64-vuotiaat
Yli 65-vuotiaat Yli 65-vuotiaat Yli 65-vuotiaat
20,9 % 27,3 % 30,2 %
vuonna vuonna vuonna
2010 2020 2030
Lähde: Tilastokeskus 2011
© Timo Aro 2012

32. MENOERÄ 2010 2020 2030
SOSIAALIPALVELUT 100 121 148
-lasten päivähoito 100 106 104
-vanhainkodit 100 141 204
-kotipalvelut 100 133 182
- palveluasuminen 100 136 193
TERVEYSPALVELUT 100 115 133
-erikoissairaanhoito 100 112 125
-perusterveydenhuolto 100 119 145
KOULUTUSPALVELUT 100 99 103
-esiopetus 100 108 108
-perusopetus 100 104 108
-lukiokoulutus 100 89 96
-ammatillinen koulutus 100 95 98
-ammattikorkeakoulut 100 96 94
© Timo Aro 2012

33. INHOREALISMIA…
Kaikki yhteiskunnalliset
ongelmat tulevat parem-
min ymmärretyksi, jos
ne kuvataan eurojen tai
taloudellisten käsitteiden
kautta

34. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset
kustannukset valtionosuuslaskelmassa 2013
25 000
kustannus (€)/v/henk
20 000
15 000 Sos
Ter
10 000 Soster yht
5 000
0
0-6- 7-64- 65-74- 75-84- yli 84-
vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat
Lähde: STM © Timo Aro 2012

35. - Laskelma perustuu STM:n Ikä- Vuosi Vuosi Vuosi Erotus
keskimääräisiin ikäryhmittäisiin ryhmä 2010 2020 2025 miljoona
sosiaali- ja terveysmenoihin miljoona miljoona miljoona a euroa
(sosiaali- ja terveyspalvelut sekä a euroa a euroa a euroa
sairausvakuutuslain mukaiset
lääkkeet ja palvelut) ja 65-74
Satakunnan alueen 95,1 126,0 113,0 17,9
väestöennusteisiin ikä-
75-84
ryhmittäin vuosina 2010-2025
125,2 152,3 193,9 68,7
85-
- Oletusarvoina sote-menot
92,0 127,9 150,9 58,9
asukasta kohden koko maassa
vuonna 2010: 65-74-vuotiaat: 3750 Kaikki
€/as., 75-84-vuotiaat 7500 € ja yli 312,3 406,2 457,8 145,5
85-vuotiaat 15 000 € Lähde: STM, Tilastokeskus

36. Menoerä 2012 2020/ 2030/ Erotus
talousarvi meuroa meuroa miljoonaa - Laskelma perustuu STM:n
o/meuroa euroa laskelmaan väestötekijöiden
vaikutuksesta
Erikois-
sairaanhoito
peruspalveluiden kysyntään
82,5 92,5 103,2 20,6
Perustervey- - Indeksi (=100) perustuu
denhuolto vuoden 2010 koko maan
75,1 89,4 108,9 33,8
tilanteeseen
Vanhainkodit
30,2 42,6 61,6 31,4 - Koko maan indeksin
Kotipalvelut 22,5 30 41 18,5 muutos vuosina 2020-2030
Palveluasum
on suhteutettu Porin
i-nen (oma + perusturvan Yt-alueen
ulkopuolinen talousarviolukuihin vuonna
) 26,2 35,6 50,5 24,3
2012
KAIKKI 236,5 290,1 365,2 128,7
Lähde: Porin kaupungin talousarvio, STM, Tilastokeskus © Timo Aro 2012

37. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset Rauma
200 000 000 €
180 000 000 €
160 000 000 €
Ikäryhmittäiset
140 000 000 € kustannukset
yhdistetty
120 000 000 € väestön
euroa/vuosi
ikääntymiseen
100 000 000 €
80 000 000 €
60 000 000 €
40 000 000 €
20 000 000 €
0€
2012
Lähde: Pekka Jaatinen, Rauman kaupunki 2020 2030 2040 Ero 2012-2040
© Timo Aro 2012

38. Kiitos!
© Timo Aro 2012