Enviar pesquisa
Carregar
Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa
•
0 gostou
•
448 visualizações
TimoAro
Seguir
Denunciar
Compartilhar
Denunciar
Compartilhar
1 de 31
Baixar agora
Baixar para ler offline
Recomendados
Parempaan työllisyyteen Suomen mallilla
Parempaan työllisyyteen Suomen mallilla
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009
Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009
jennikaisto
Nuorten yhteiskuntatakuu
Nuorten yhteiskuntatakuu
SDP
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n tavoiteohjelma 2016–2020
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n tavoiteohjelma 2016–2020
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Pauli Forman puheenvuoro Fountain Parkin aamiaistilaisuudessa 30.1.2014
Pauli Forman puheenvuoro Fountain Parkin aamiaistilaisuudessa 30.1.2014
Pauli Forma
Kuntajohtaminen ja johtajuus
Kuntajohtaminen ja johtajuus
Johtamisen kehittämisverkosto
Nuorten työllistäminen
Nuorten työllistäminen
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Talous ja Yhteiskunta 3/2011
Talous ja Yhteiskunta 3/2011
Palkansaajien tutkimuslaitos
Recomendados
Parempaan työllisyyteen Suomen mallilla
Parempaan työllisyyteen Suomen mallilla
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009
Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009
jennikaisto
Nuorten yhteiskuntatakuu
Nuorten yhteiskuntatakuu
SDP
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n tavoiteohjelma 2016–2020
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n tavoiteohjelma 2016–2020
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Pauli Forman puheenvuoro Fountain Parkin aamiaistilaisuudessa 30.1.2014
Pauli Forman puheenvuoro Fountain Parkin aamiaistilaisuudessa 30.1.2014
Pauli Forma
Kuntajohtaminen ja johtajuus
Kuntajohtaminen ja johtajuus
Johtamisen kehittämisverkosto
Nuorten työllistäminen
Nuorten työllistäminen
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Talous ja Yhteiskunta 3/2011
Talous ja Yhteiskunta 3/2011
Palkansaajien tutkimuslaitos
Nuorisotakuu
Nuorisotakuu
Maarit Latvala
Nuori ay-jäsen
Nuori ay-jäsen
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä
Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Rakenna kanssamme luottamusyhteiskuntaa
Rakenna kanssamme luottamusyhteiskuntaa
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Nuorisotakuu 2.0
Nuorisotakuu 2.0
SDP
Hyvä työ – Hyvinvointia elämään. SAK:n strategia vuosille 2020–2024
Hyvä työ – Hyvinvointia elämään. SAK:n strategia vuosille 2020–2024
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Johanna Kaplas: 2010-luvun nuori 2010-luvun työelämässä - yhteistyö uudenlais...
Johanna Kaplas: 2010-luvun nuori 2010-luvun työelämässä - yhteistyö uudenlais...
Nina Eskola-Salin
Kuntauudistus ja sopimuksellinen kehittäminen helmikuu 2013
Kuntauudistus ja sopimuksellinen kehittäminen helmikuu 2013
TimoAro
Tyr3000 presentation
Tyr3000 presentation
philkloke
Triangeli-projektin loppuarvioinnin keskeiset nostot
Triangeli-projektin loppuarvioinnin keskeiset nostot
TimoAro
Fun Learning for Kids: Mathematics
Fun Learning for Kids: Mathematics
RobinAge: Weekly Children's Newspaper
3Q14
3Q14
Arezzori
รายงาน เรื่อง ทรัยพ์สินทางปัญญา ม. 5 4 อ. ทรงศัดิ์
รายงาน เรื่อง ทรัยพ์สินทางปัญญา ม. 5 4 อ. ทรงศัดิ์
FUEANG Far
May 2011 - institutional presentation - may, 2011
May 2011 - institutional presentation - may, 2011
Arezzori
Основы дизайна веб-приложений
Основы дизайна веб-приложений
Руслан Раянов
CV
CV
Conal McElroy
Väestönkehitys porin seudulla
Väestönkehitys porin seudulla
TimoAro
CV Togidah Ericksen 2016.05
CV Togidah Ericksen 2016.05
Togidah Ericksen
День Уличной Музыки
День Уличной Музыки
smartolly
Schutz brand
Schutz brand
Arezzori
Losprocesospsicológicos
Losprocesospsicológicos
mirla_1003
Institutional presentation 1_q13
Institutional presentation 1_q13
Arezzori
Mais conteúdo relacionado
Mais procurados
Nuorisotakuu
Nuorisotakuu
Maarit Latvala
Nuori ay-jäsen
Nuori ay-jäsen
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä
Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Rakenna kanssamme luottamusyhteiskuntaa
Rakenna kanssamme luottamusyhteiskuntaa
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Nuorisotakuu 2.0
Nuorisotakuu 2.0
SDP
Hyvä työ – Hyvinvointia elämään. SAK:n strategia vuosille 2020–2024
Hyvä työ – Hyvinvointia elämään. SAK:n strategia vuosille 2020–2024
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Johanna Kaplas: 2010-luvun nuori 2010-luvun työelämässä - yhteistyö uudenlais...
Johanna Kaplas: 2010-luvun nuori 2010-luvun työelämässä - yhteistyö uudenlais...
Nina Eskola-Salin
Mais procurados
(7)
Nuorisotakuu
Nuorisotakuu
Nuori ay-jäsen
Nuori ay-jäsen
Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä
Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä
Rakenna kanssamme luottamusyhteiskuntaa
Rakenna kanssamme luottamusyhteiskuntaa
Nuorisotakuu 2.0
Nuorisotakuu 2.0
Hyvä työ – Hyvinvointia elämään. SAK:n strategia vuosille 2020–2024
Hyvä työ – Hyvinvointia elämään. SAK:n strategia vuosille 2020–2024
Johanna Kaplas: 2010-luvun nuori 2010-luvun työelämässä - yhteistyö uudenlais...
Johanna Kaplas: 2010-luvun nuori 2010-luvun työelämässä - yhteistyö uudenlais...
Destaque
Kuntauudistus ja sopimuksellinen kehittäminen helmikuu 2013
Kuntauudistus ja sopimuksellinen kehittäminen helmikuu 2013
TimoAro
Tyr3000 presentation
Tyr3000 presentation
philkloke
Triangeli-projektin loppuarvioinnin keskeiset nostot
Triangeli-projektin loppuarvioinnin keskeiset nostot
TimoAro
Fun Learning for Kids: Mathematics
Fun Learning for Kids: Mathematics
RobinAge: Weekly Children's Newspaper
3Q14
3Q14
Arezzori
รายงาน เรื่อง ทรัยพ์สินทางปัญญา ม. 5 4 อ. ทรงศัดิ์
รายงาน เรื่อง ทรัยพ์สินทางปัญญา ม. 5 4 อ. ทรงศัดิ์
FUEANG Far
May 2011 - institutional presentation - may, 2011
May 2011 - institutional presentation - may, 2011
Arezzori
Основы дизайна веб-приложений
Основы дизайна веб-приложений
Руслан Раянов
CV
CV
Conal McElroy
Väestönkehitys porin seudulla
Väestönkehitys porin seudulla
TimoAro
CV Togidah Ericksen 2016.05
CV Togidah Ericksen 2016.05
Togidah Ericksen
День Уличной Музыки
День Уличной Музыки
smartolly
Schutz brand
Schutz brand
Arezzori
Losprocesospsicológicos
Losprocesospsicológicos
mirla_1003
Institutional presentation 1_q13
Institutional presentation 1_q13
Arezzori
Bart Van Looy a Quantitative approach to IP Management Research
Bart Van Looy a Quantitative approach to IP Management Research
Alberto Minin
R Howell & M Chilcott Digital Past 2013
R Howell & M Chilcott Digital Past 2013
CommunityMC2. Community Interest Company
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
TimoAro
Alberto Di Minin - Open Innovation 2.0 - Findings of JRC study
Alberto Di Minin - Open Innovation 2.0 - Findings of JRC study
Alberto Minin
Destaque
(19)
Kuntauudistus ja sopimuksellinen kehittäminen helmikuu 2013
Kuntauudistus ja sopimuksellinen kehittäminen helmikuu 2013
Tyr3000 presentation
Tyr3000 presentation
Triangeli-projektin loppuarvioinnin keskeiset nostot
Triangeli-projektin loppuarvioinnin keskeiset nostot
Fun Learning for Kids: Mathematics
Fun Learning for Kids: Mathematics
3Q14
3Q14
รายงาน เรื่อง ทรัยพ์สินทางปัญญา ม. 5 4 อ. ทรงศัดิ์
รายงาน เรื่อง ทรัยพ์สินทางปัญญา ม. 5 4 อ. ทรงศัดิ์
May 2011 - institutional presentation - may, 2011
May 2011 - institutional presentation - may, 2011
Основы дизайна веб-приложений
Основы дизайна веб-приложений
CV
CV
Väestönkehitys porin seudulla
Väestönkehitys porin seudulla
CV Togidah Ericksen 2016.05
CV Togidah Ericksen 2016.05
День Уличной Музыки
День Уличной Музыки
Schutz brand
Schutz brand
Losprocesospsicológicos
Losprocesospsicológicos
Institutional presentation 1_q13
Institutional presentation 1_q13
Bart Van Looy a Quantitative approach to IP Management Research
Bart Van Looy a Quantitative approach to IP Management Research
R Howell & M Chilcott Digital Past 2013
R Howell & M Chilcott Digital Past 2013
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
Alberto Di Minin - Open Innovation 2.0 - Findings of JRC study
Alberto Di Minin - Open Innovation 2.0 - Findings of JRC study
Semelhante a Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa
Hussi Työkykyjohtamisen lisäarvo yritykselle?
Hussi Työkykyjohtamisen lisäarvo yritykselle?
Työterveyslaitos
Huuskonen Case työssä jatkamisen käytännöt
Huuskonen Case työssä jatkamisen käytännöt
Työterveyslaitos
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP
Lauri Ihalainen: Työmarkkinoiden ja työelämän kehitysnäkymiä
Lauri Ihalainen: Työmarkkinoiden ja työelämän kehitysnäkymiä
Valtiokonttori / Statskontoret / State Treasury of Finland
Esimies ja eurot_ttk_jarna_savolainen_2013
Esimies ja eurot_ttk_jarna_savolainen_2013
Työturvallisuuskeskus TTK
Työkyvyn tukeminen, Hämäläinen, ISS
Työkyvyn tukeminen, Hämäläinen, ISS
Työterveyslaitos
Viljamaa Työkyvyn tuki työpaikoilla
Viljamaa Työkyvyn tuki työpaikoilla
Työterveyslaitos
Ammattikuntoon.fi palvelu
Ammattikuntoon.fi palvelu
SmartMoves_UKK
Pääkkönen Näin meillä tehdään työhyvinvointia
Pääkkönen Näin meillä tehdään työhyvinvointia
Työterveyslaitos
Tulevaisuuden hyvinvointi perustuu dataan
Tulevaisuuden hyvinvointi perustuu dataan
Pauli Forma
Työministeri ihalainen 29.10.2014
Työministeri ihalainen 29.10.2014
Tyoelama2020
Minne menettyohyvinvointi
Minne menettyohyvinvointi
Ville Saarikoski
Merja Kauhanen: Uuden työn tehdas 2016
Merja Kauhanen: Uuden työn tehdas 2016
Teollisuuden palkansaajat
Työn murros ja työelämän tilannekuva
Työn murros ja työelämän tilannekuva
Pauli Forma
Nuorisotakuu
Nuorisotakuu
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Saarelma-Thiel Aina on oikea ikä avaus
Saarelma-Thiel Aina on oikea ikä avaus
Työterveyslaitos
Hyvä työ
Hyvä työ
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Työkykyyn panostaminen kannattaa?
Työkykyyn panostaminen kannattaa?
Harri Hietala
Osaaminen ja yrittäjyys kasvun mahdollistajana
Osaaminen ja yrittäjyys kasvun mahdollistajana
Vesa Vuorenkoski
Semelhante a Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa
(20)
Hussi Työkykyjohtamisen lisäarvo yritykselle?
Hussi Työkykyjohtamisen lisäarvo yritykselle?
Huuskonen Case työssä jatkamisen käytännöt
Huuskonen Case työssä jatkamisen käytännöt
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
Lauri Ihalainen: Työmarkkinoiden ja työelämän kehitysnäkymiä
Lauri Ihalainen: Työmarkkinoiden ja työelämän kehitysnäkymiä
Esimies ja eurot_ttk_jarna_savolainen_2013
Esimies ja eurot_ttk_jarna_savolainen_2013
Työkyvyn tukeminen, Hämäläinen, ISS
Työkyvyn tukeminen, Hämäläinen, ISS
Viljamaa Työkyvyn tuki työpaikoilla
Viljamaa Työkyvyn tuki työpaikoilla
Ammattikuntoon.fi palvelu
Ammattikuntoon.fi palvelu
Pääkkönen Näin meillä tehdään työhyvinvointia
Pääkkönen Näin meillä tehdään työhyvinvointia
Tulevaisuuden hyvinvointi perustuu dataan
Tulevaisuuden hyvinvointi perustuu dataan
Työministeri ihalainen 29.10.2014
Työministeri ihalainen 29.10.2014
Minne menettyohyvinvointi
Minne menettyohyvinvointi
Merja Kauhanen: Uuden työn tehdas 2016
Merja Kauhanen: Uuden työn tehdas 2016
Työn murros ja työelämän tilannekuva
Työn murros ja työelämän tilannekuva
Nuorisotakuu
Nuorisotakuu
Saarelma-Thiel Aina on oikea ikä avaus
Saarelma-Thiel Aina on oikea ikä avaus
Hyvä työ
Hyvä työ
Työkykyyn panostaminen kannattaa?
Työkykyyn panostaminen kannattaa?
Osaaminen ja yrittäjyys kasvun mahdollistajana
Osaaminen ja yrittäjyys kasvun mahdollistajana
Mais de TimoAro
Kukoistavat kaupungit
Kukoistavat kaupungit
TimoAro
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
TimoAro
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede
TimoAro
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
TimoAro
Missä ESR, siellä ratkaisu?
Missä ESR, siellä ratkaisu?
TimoAro
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
TimoAro
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
TimoAro
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
TimoAro
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
TimoAro
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
TimoAro
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
TimoAro
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
TimoAro
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
TimoAro
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
TimoAro
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
TimoAro
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
TimoAro
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
TimoAro
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
TimoAro
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
TimoAro
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
TimoAro
Mais de TimoAro
(20)
Kukoistavat kaupungit
Kukoistavat kaupungit
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Missä ESR, siellä ratkaisu?
Missä ESR, siellä ratkaisu?
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa
1.
Onko työvoimapolitiikka aktiivista
vain juhlapuheissa? VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki 24.5.2012, Rauma © Timo Aro 2012
2.
”Kun sana hyvinvointivaltio lausutaan, sinun
tulee kumartaa ja ottaa lakki pois päästä” - Raimo Sailas - © Timo Aro 2012
3.
Hyvinvointivaltio = täystyöllisyyden
ja jatkuvan talouskasvun yhteiskunta Palkkatyön kulta-aika 1970-1990’ Tulopoliittiset kokonaisratkaisut (TUPO), korporaatiot, konsensus, hajauttaminen jne. Säännölliset ja vakaat työurat, elinikäiset työpaikat, 8- 16 –työpaikat ”Suomessa ei TYÖ IDENTITEETIN PERUSTANA!!!! valmistaa kannata mitään hevosta pienempää” - Tauno Matomäki - © Timo Aro 2012
4.
”Hyperkilpailun aika” (Juha
Siltala), hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon Useita ammatti-identiteettejä työuran aikana, jatkuva muutokseen varautuminen Joustavat, muuttuvat ja poukkoilevat työmarkkinat, 8-24 –työpaikat ”joustotyömarkkinat” Työn yksilöllistyminen, persoona ja sosiaaliset taidot korostuneessa asemassa: Hyvä persoona = aktiivinen, rohkea, reipas, ilmaisutaitoinen, ”höpöttäjätyyppi” Huono persoona = ujo, hiljainen, perehtynyt, perinpohjainen © Timo Aro 2012
5.
Mitä on aktiivinen
työvoima- politiikka vuonna 2012? © Timo Aro 2012
6.
Aktiivisen työvoimapolitiikan toisella
puolella 2012… 1 (2) Sosiaaliryhmien väliset terveys- ja kuolleisuuserot ovat Suomessa suuret. Pitkäaikaissairaudet ovat alimmissa sosiaaliryhmissä noin 50 prosenttia yleisempiä kuin ylimmissä sosiaaliryhmissä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012) OECD:n tuoreen selvityksen mukaan tuloerot kasvoivat Suomessa eniten vuosina 1995– 2005…mutta Suomi on yhä OECD-vertailussa pienten tuloerojen maa ja selvästi alle keskiarvon. Suomi oli seitsemännellä tilalla 30 maan joukossa (OECD 2011) Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien (Tilastokeskus) Nuorten mielenterveyshäiriöiden vuoksi saamat sairaslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi 2000-luvulla (Raitasalo-Maaniemi 2008). Arviolta jopa 15 -25 % nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä (Kaltiala-Heino 2007). Mielialalääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut koko väestön osalta vuoteen 1990 verrattuna (Lääkelaitos). Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet suurimmaksi syyksi sairauspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo-Maaniemi 2007, 2008) © Timo Aro 2012
7.
Aktiivisen työvoimapolitiikan toisella
puolella 2012… 2 (2) Työkyvyttömyyseläkkeellä oli noin 250 000 henkilöä vuonna 2010. Yksi kuudesta haluaisi palata työelämään. 2000-luvulla on jäänyt 25 000-30 000 henkilöä vuodessa työkyvyttömyyseläkkeellä. Joka päivä keskimäärin 5 nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi Puolet työttömistä ei palaa takaisin työelämään. Työttömälle annettu koulutus nostaa mahdollisuutta palata työelämään kaksinkertaiseksi. Suurin työttömyysriski on nuorilla miehillä, yksinäisillä miehillä ja yksinhuoltajaäitien pojilla (Myrskylä 2010). Riskiyhteiskunnan loukku: 7 % ei siirry peruskoulusta toiselle asteelle, 10 % keskeyttää ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja 18 % ikäluokasta ei suorita toisen asteen tutkintoa (Lähde: Allianssi). 30-vuotiaana joka viides mies ja joka kymmenes nainen on vain perusasteen koulutuksen varassa (Nuorten yhteiskuntatakuu 2012; Myrskylä 2012) Työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella on noin 51 000 alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista, keskimäärin 5 % ikäluokasta. Syrjäytyneiden nuorten vanhemmista noin puolet on työttömiä tai työvoiman ulkopuolella. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttaja-taustaisia: maahanmuuttajamiesten työttömyys- ja ulko-puolisuusriski on kolminkertainen kantaväestön kouluttamattomiin nuoriin verrattuna © Timo Aro 2012
8.
320.000 150 000 henkilöä
pitkäaikaistyöttömiä, rinnasteisia pitkäaikaistyöttömiä, toimenpiteeltä työttömäksi jääviä ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyviä + 170 000 henkilöä työvoiman ulkopuolella © Timo Aro 2012
9.
Aloitus-
Projektit Starttiraha paikkojen Ammatti lisääminen startti Oppisopi- mus Nuorten Kuntoutta- yhteiskunta Ammatilli- va työtoi- Palkkatuet takuu nen työvoi- minta makoulutus Työhönval Työkokeilu Valmenta- Etsivä työ mennus ja -harjoittelu va työvoi- makoulutus © Timo Aro 2012
10.
Hallitusohjelman työllisyyspoliittiset linjaukset… …mutta
jos halutaan pysyviä työllisyysvaikutuksia, on ”kysyntäharhan” sijaan vaikutettava työnteon kannustimiin eli tehtävä työnteko houkuttelevammaksi © Timo Aro 2012
11.
vuotta suomalaisten työuran
keskipituus tällä hetkellä. Jos eläketaso halutaan säilyttää nykyisellään 2020-luvulla, niin työurien pituus pitäisi kasvaa nykyisestä noin 4 vuotta. © Timo Aro 2012
12.
18-vuotiaan työvuosien
Työvuosien odotusarvo odotearvo 2010/Koulutusaste Perusaste/miehet 25,87 Perusaste/naiset 23,13 Keskiaste/miehet 32,69 Keskiaste/naiset 33,36 Alempi korkea-aste/miehet 35,93 Esim. keskiasteen Alempi korkea-aste/naiset 36,72 tutkinto nostaa miesten Ylempi korkea-aste/miehet 38,35 työvuosiodotetta Ylempi korkea-aste/naiset 36,76 kuudella ja naisten yhdeksällä vuodella! © Timo Aro 2012
13.
Aktiivisen työvoimapolitiikan jatkuva
nuorallatanssi TYÖN TARJONTA:”TYÖLINJA” TYÖN KYSYNTÄ:”TEMPPUTYÖLLISTÄMINEN” TYÖVOIMAN TARJONTA (työvoiman kysynnän ja tarjonnan taspaino) (työvoimareservit käyttöön) Eläkeiän nosto, työurien Julkisten TYÖVOIMAN KYSYNTÄ pidentäminen työvoimapalveluiden kehittäminen Kaikki työvoimapotentiaali käyttöön Alueellisen liikkuvuuden (vajaakuntoiset jne.) edistäminen (tuet ja avustukset) Koulutusaikojen lyhentäminen, työurien Ammatillisen aikaistaminen liikkuvuuden kehittäminen (koulutus) Ulkomainen työvoima, Kokeilut (nuorisotakuu, ulkomainen tilapäistyövoima pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu jne.) Lähde: mukaillen Jensen 1989; Silvennoinen 2002 © Timo Aro 2012
14.
Mitä opittavaa muiden
kokemuksista? © Timo Aro 2012
15.
EU-maiden työllisyysaste (15-64
v.%) vuonna 2011 Kreikka 55,6 Unkari 55,8 Suomen Italia 56,9 Malta 57,6 työllisyysaste Espanja 57,7 7:nneksi korkein EU- Romania 58,5 Bulgaria 58,5 maista, mutta 4-5 %- Irlanti 59,2 yksikköä alhaisempi Slovakia 59,5 Puola 59,7 kuin Tanskassa ja Liettua 60,7 Ruotsissa! Latvia 61,8 Belgia 61,9 Suurin ero Suomen ja Ranska 63,8 EA17 64,2 Ruotsin välillä on 55 Portugali 64,2 vuotta täyttäneiden EU27 64,3 Slovenia 64,4 työllisyysasteessa: Luxemburg 64,6 Ruotsi 70 % ja Suomi Viro 65,1 Tsekki 65,7 56 %! Kypros 68,1 Suomi 69 Britannia 69,5 Itävalta 72,1 Saksa 72,5 Tanska 73,1 Ruotsi 74,1 Alankomaat 74,9 Lähde:50 Eurostat 53 56 59 62 65 68 71 © Timo Aro 2012 77 74
16.
EU-maiden työttömyysaste (%)
maaliskuun lopussa 2012 (kausitasoitettu) Espanja 24,1 Kreikka * ** 21,7 Portugali 15,3 Irlanti 14,5 Latvia* ** 14,3 Slovakia 13,9 Liettua* 13,9 Bulgaria 12,6 Viro* 11,4 Unkari 11,2 EA 17 (euroalue) 10,9 Suomen EU 27 (jäsenmaiden keskiarvo) 10,2 Puola 10,1 työttömyysaste Ranska 10 Kypros 10 9:nneksi alhaisin Italia Slovenia 8,5 9,8 EU-maiden Britannia* ** 8,3 joukossa Tanska 8,1 Romania 7,5 maaliskuun Suomi Ruotsi 7,5 7,3 lopussa 2012 Belgia 7,3 Malta 6,8 Tšekki 6,7 Saksa 5,6 Luxemburg 5,2 Alankomaat 5 Itävalta 4 Lähde: Eurostat 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Timo Aro 24 25 © 23 2012
17.
EU-maiden alle 25-vuotiaiden
työttömyysaste (%) maaliskuun lopussa 2012 (kausitasoitettu) Kreikka* 52,7 Espanja 51,1 Portugali 36,1 Italia 35,9 Liettua* 34,3 Slovakia 33,9 Erot valtavan Bulgaria 32,8 Irlanti 30,3 suuria Kypros 28,8 Latvia* 27,3 jäsenmaiden Puola Viro* 24,9 26,7 välillä: Saksan ja Unkari 24,8 Itävallan alle 10 Romania* 24,8 Ruotsi 22,8 %:sta Espanjan ja EU27 Britannia** 22,6 22,5 Kreikan yli 50 EA17 22,1 Suomen nuorten %:iin Ranska 21,8 Suomi 19,4 työttömyysaste Alankomaat 19,3 Tsekki 19 10:nneksi alhaisin Luxemburg 17,4 Belgia 17,1 EU-maiden Slovenia 16,5 joukossa Tanska 15,1 Malta 13,6 Itävalta 8,6 Saksa 7,9 Lähde: 5 8 Eurostat 11 14 17 20 23 26 29 32 35 38 41 44 47 © 50 Aro53 Timo 2012
18.
http://blogit.hs.fi/hsnext/interaktiivinen-grafiikka-visualisoi-eu-tasoista-dataa
19.
© Timo Aro
2012
20.
Tanskan reformipolitiikka: Alue- ja
kuntareformi: kuntakoon alarajaksi määriteltiin 20 000 asukasta, 271 kuntaa 98 kuntaa, 13 maakuntalääniä lakkautettiin tilalle 5 suuraluetta, toimijat vahvat peruskunnat ja valtio, ei väliportaan hallintoa Työvoimapoliittinen reformi: työvoimapolitiikkaa ohjataan ns. Flexicurity –periaatteen mukaan (joustavuus ja turvallisuus) eli työntekijöitä on helppo niin palkata kuin irtisanoa, työvoimatoimistot ”kunnallistettu” uusiin suurkuntiin (valtio rahoittaa, kunnat tekee), esimerkiksi käsitettä ”pitkäaikaistyötön” ei tunneta, ansiosidonnainen turva 90 % tuloista maksimimäärään asti (2250 €), mutta verotaso korkea (38 %), opiskelijat oikeutettuja ansiosidonnaisen sosiaaliturvaan, jos valmistuneet vähintään 18 kk koulutuksesta eli opiskelu rinnastetaan työhön © Timo Aro 2012
21.
Tanskan aktiivinen työvoimapolitiikka: Aktiivisen
työvoimapolitiikan keinovalikoima periaatteessa sama kuin Suomessa, mutta käytännössä tavoitteena lisätä työvoiman määrää ja tehdä työnteko kannattavaksi. ”Työ ensin” –periaate ohjaa kokonaisuutta. Sanktiot tiukat, jos kieltäytyy aktiivitoimenpiteistä. Viranomaisohjaus tiukkaa ja säänneltyä: ensimmäisenä työttömyyspäivänä rekisteröidyttävä sähköisesti, kolmen viikon sisällä tehtävä CV-netti, neljän viikon jälkeen tehdään työnhakusuunnitelma, joka kolmas kuukausi ilmoittauduttava kunnalliseen työvoimatoimistoon, yhdeksän kuukauden jälkeen alkavat pakolliset aktiivitoimenpiteet ja tämän jälkeen jokaisen kuuden kuukauden passiivivaiheen jälkeen uusi aktiivitoimenpide Nuorilla 18-19 -vuotiailla aktiivitoimenpiteet pakollisia kahden viikon työttömyyden jälkeen ja 20-30 - vuotiailla aktiivitoimenpiteet alkavat 13 työttömyysviikon jälkeen. Alle 25-vuotiailla ansiosidonnaisen pituus vain 6 kk. © Timo Aro 2012
22.
© Timo Aro
2012
23.
Ruotsin aktiivinen työmarkkinapolitiikka: Ruotsissa
on tehty vuoden 2006 jälkeen isoja reformeja, joiden avulla on haluttu lisätä ensisijaisesti työvoiman tarjontaa. Reformeja tehty työttömyys- ja sairausvakuutukseen (=molempien em. ehtoja kiristetty ja työn vastaanottovelvoitetta tiukennettu) sekä työmarkkinapolitiikkaan (veroalennukset ansiotulovähennykseen, EU:n ulkopuolelta rekrytoidun työvoiman tarveharkinnasta luopuminen). Aktiivisen työmarkkinapolitiikan tavoitteena vahvistaa a) työn tarjontaa ja b) luoda tehokkaat työmarkkinat (mm. aktiivinen työnetsintä, työmarkkinoilta ”eksyneiden” palauttaminen jne.) Työmarkkinaohjelmat keskiössä, resursseja työllisyyteen huomattavasti Suomea enemmän Ohjelmiin osallistuvat sidotaan ensisijaisesti erilaisiin työllisyystakuisiin (70 % osallistujista). Toimenpiteitä ohjattu erityisesti yli vuoden työttömänä olleille henkilöille, nuorille, pitkäaikaisella sairauslomalla oleville, sairausajan palkkaa saaville, pakolaisille jne. Ruotsin idea on lisätä kaikin tavoin työvoiman määrää, jonka taas uskotaan lisäävän talouskasvua Ruotsissa työikäisten määrä kasvaa noin 5 prosentilla 2010-luvulla toisin kuin Suomessa (-4 prosenttia). Ruotsin suhteellista asemaa parantaa edelleen korkeampi työllisyysaste eri ikäluokissa, edullisempi ikärakenne, enemmän siirtolaisia, pidemmät työurat, vähäisempi rakennetyöttömyys ja ennen muuta määrätietoinen työmarkkinapolitiikka Ruotsissa talous- ja tuotannonkasvu = pitää tehdä enemmän työtä tai nopeammin eli lapioida esimerkiksi ojaa pidempään ja nopeammin tai palkata paljon uusia ojankaivajia kaivamaan innolla pitkää päivää Suomessa työvoiman määrä supistuu eli talouskasvu perustuu vain tuottavuuden kasvuun Lähde: ETLA 2011, Miksi Saksa menestyy?; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 19/2012, Labour Market Reforms and Perfomance in Denmark, Germany, Sweden and Finland; Reijo Vuorento 2012; Juhani Vartiainen © Timo Aro 2012
24.
© Timo Aro
2012
25.
Talous- ja työmarkkinauudistuksen
rooli Saksan menestyksessä? 1. Työmarkkinoiden joustavuus 2. Maltillinen palkkakehitys 3.Työvoimapoliittiset uudistukset 4. Vahva teollinen perusta Lähde: ETLA 2011, Miksi Saksa menestyy?; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 19/2012, Labour Market Reforms and Perfomance in Denmark, Germany, Sweden and Finland © Timo Aro 2012
26.
Lähtökohta:
Saksa oli yhdistymisen jälkeen 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella vaikeuksissa: työttömyys kasvoi nopeasti ja työttömyys oli pitkäaikaista ja koski erityisesti iäkkäämpiä ihmisiä. Työttömyysturva perustui työttömän statuksen säilyttämiseen työttömyyden aikana, aktiivinen työvoimapolitiikka ylläpiti statusta, työvoimapolitiikan keskeiset keinot liittyivät julkiseen tukityöllistämiseen ja pitkäkestoisiin koulutusohjelmiin Työvoimapolitiikka oli kallista ja tulokset heikkoja, työttömyysturvajärjestelmä ja aktiivinen työvoimapolitiikka eivät tukeneet työllistymistä -->järjestelmään haluttiin perusteellinen muutos (ns. Hartz-reformit). Hartz-reformit: Sarja muutoksia työttömyysturvajärjestelmään ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan 2002-2005 (neljä erillistä lakia). Työvoiman tarjontaan vaikutettiin leikkaamalla työttömyysturvan tasoa ja kestoa sekä tehostettiin aktiivista työvoimapolitiikkaa. Työvoiman kysyntää lisättiin työmarkkinasääntelyn purkamisella. Työnhakijoita aktivoitiin kiristämällä oikeutta työttömyyskorvauksiin, lisättiin työnhakijoiden vastuuta työnetsinnästä (vastuut määriteltiin erikseen), vähennettiin mahdollisuuksia kieltäytyä työtarjouksista Työttömyyskorvaus ansiosidonnainen 60-67 % nettotuloista ja kesto 6-18 kk riippuen iästä ja työhistoriasta Uudet tukijärjestelmät: itsensä työllistäville Ich –AG (Minä-Yhtiö, muistuttaa starttirahaa), ansioista riippumaton korvaus 345 € + asumistuki, palkkatuet työnantajille ja pienituloisille (minityöt alle 400 € ja midityöt 400-800 €, joista ei tarvitse maksaa sosiaaliturvamaksuja Reformit siirsivät aktiivisen työvoimapolitiikan painopistettä työvoiman tarjontaan ja työvoimamenot suhteessa BKT:hen vähenivät. Työllisyysaste nousi ja reformit paransivat toimenpiteiden vaikuttavuutta Lähde: ETLA 2011, Miksi Saksa menestyy?; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 19/2012, Labour Market Reforms and Perfomance in Denmark, Germany, Sweden and Finland © Timo Aro 2012
27.
© Timo Aro
2012
28.
Suomen ”hybridi malli”? 1.
Työvoiman kysynnän lisääminen ”takuujärjestelmiä” kehittämällä eli työttömyyden pitkittyminen laukaisee erilaisia toimenpiteitä, joilla työhön pääsyä ja paluuta edistetään: pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu(t), nuorten yhteiskuntatakuu, muutosturva, tukityöllistäminen yms. 2. Työvoiman tarjonnan lisääminen tekemällä työnteko entistä houkuttelevammaksi Työlinjan valinta (periaatteena Ruotsin tavoin se, että työttömyys vähenee ainoastaan lisäämällä työvoiman tarjontaa. Kun työvoiman määrä kasvaa, talous kasvaa) Korostaa työnhakijoiden tarpeiden tunnistamista ja toimenpiteiden kohdentamista hakijoiden profiloinnin avulla Työvoimapotentiaali käyttöön porrastamalla työttömyysturvaa (=kiristäminen) Työttömyysputken poistaminen Työurien pidentäminen (eläkeiän nostaminen, opintojen nopeuttaminen) Maahanmuuton lisääminen (ammattilaiset ja tilapäistyövoima) Kaikki tarjontaa lisäävät keinot poliittisesti äärimmäisen epäsuosittuja!!!! …mutta ehkä olennaisia hyvinvointimallimme rahoittamisen kannalta!!!! © Timo Aro 2012
29.
Aktiivisen työvoimapolitiikan jatkuva
nuorallatanssi ”TYÖLINJA” ”TEMPPUTYÖLLISTÄMINEN” TYÖVOIMAN TARJONTA (työvoiman kysynnän ja tarjonnan taspaino) (työvoimareservit käyttöön) Eläkeiän nosto, työurien Julkisten TYÖVOIMAN KYSYNTÄ pidentäminen työvoimapalveluiden kehittäminen Kaikki työvoimapotentiaali käyttöön Alueellisen liikkuvuuden (vajaakuntoiset jne.) edistäminen (tuet ja avustukset) Koulutusaikojen lyhentäminen, työurien Ammatillisen aikaistaminen liikkuvuuden kehittäminen (koulutus) Ulkomainen työvoima, Kokeilut (nuorisotakuu, ulkomainen tilapäistyövoima pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu jne.) Lähde: mukaillen Jensen 1989; Silvennoinen 2002 © Timo Aro 2012
30.
© Timo Aro
2012
31.
KIITOS!!!
© Timo Aro 2012
Baixar agora