Analyysissä on verrattu nykyistä 18 maakunnan mallia vaihtoehtoisiin malleihin, jossa olisi 12 tai 7 uutta maakuntaa. Vaihtoehtoinen malli on tehty niin sanotusti puhtaalta pöydältä eli se ei perutu nykyiseen hallinnolliseen aluejakoon tai -rakenteeseen eikä poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, vaan aluerakenteen optimointiin suhteessa väestön sijaintiin ja saavutettavuuteen. Lopputuloksena on 12 ja 7 alueen optimaalinen malli, jossa on jokaisen alueen pääpaikka ja sen ympärille muodostuvat vaikutusalue ("uudet maakuntarajat). Analyysi perustuu paikkatiedon hyödyntämiseen, jonka avulla on muodostettu 5x5 km tilastoruuduilla 10 000 väestön sijaintiin perustuvaa kysyntäpistettä ja 700 saavutettavuuteen perustuvaa sijaintipistettä.
Alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
1. UUDET MAAKUNNAT
VÄESTÖN SIJAINNIN JA
SAAVUTETTAVUUDEN
PERUSTEELLA
Miltä uudet maakunnat näyttäisivät, jos ne
perustettaisiin optimaalisesti väestön sijainnin ja
saavutettavuuden perusteella 1.1.2020
Valtiotieteen tohtori Timo Aro & tohtorikoulutettava HTM Timo Widbom
Heinäkuu 2017
2. NYKYINEN JA VAIHTOEHTOINEN MALLI
1. Hallituksen lähtökohta: Uudet maakun-
nat perustetaan 1.1.2020 nykyiseen ole-
massa olevaan hallinnolliseen maakunta-
jakoon perustuen (18 maakuntaa)
2. Vaihtoehtoinen lähtökohta: Uudet maa-
kunnat perustettaisiin hallinnollisen alue-
jaon sijaan ”puhtaalta pöydältä” tietoon
perustuen eli aluerakenteen optimointi
suhteessa väestön alueelliseen sijaintiin,
saavutettavuuteen ja tulevaisuuden kan-
nalta kestävän aluerakenteen ehdoilla,
jolloin lopputuloksena saadaan esimerkik-
si optimaalisimmat 12 ja 7 aluetta uusilla
”maakuntarajoilla”.
7. ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN
1. TAVOITE: Aluerakenteen optimointi suhteessa väestöön ja saavutettavuuteen. Loppu-
tuloksena saadaan väestön alueellisen sijainnin ja saavutettavuuden kannalta optimaalisim-
mat alueet. Analyysin lopputuloksena muodostuu 12 ja 7 optimaalisinta aluetta uusilla
”maakuntarajoilla”, jos lähdettäisiin liikkeelle ns. puhtaalta pöydältä ilman minkäänlaisia
nykyisiä hallinnollisia rajoja ja rakenteita
2. LÄHTÖKOHTA: Lähtökohdaksi otettiin asukkaiden asuinpaikan sijainti ja saavutettavuus
päätieverkostoa pitkin ”puhtaalta pöydältä”. Asukkaiden asuinpaikan sijainnin määrittelyssä
koko Suomi jaettiin paikkatietoon perustuvan ruututieto-kannan avulla 5x5 km ruutuihin.
Näin saatiin yhteensä 10 000 kysyntäpistettä eli sellaisia 5x5 km ruutuja, joissa asui asuk-
kaita. Kysyntäpisteet käsittivät käytännössä lähes koko Suomen maapinta-alan. Saavutet-
tavuuden määrittelyssä perustana oli Suomen päätieverkosto, jonka avulla luotiin 700 vaih-
toehtoista sijaintipistettä 20 kilometrin välein. Data Tilastokeskuksen avoimeen dataan
perustuva 5x5 km ruutuaineisto sekä ESRI Finland Oy:n Suomen Tie- ja katuverkko-aineisto
3. KYSYNTÄ- JA SIJAINTIPISTEIDEN MUODOSTAMINEN: Aluksi luotiin 10 000
asukkaiden sijoittumiseen perustuvaa kysyntäpistettä ja 700 sijaintiin perustuvaa sijaintipis-
tettä. Laskentamallin avulla luotiin 12 ja 7 ”optimaalista” aluetta (=maakuntaa). Jokaisella
muodostuneella alueella on verkoston optimaalisin keskittymä/pääpaikka, joka on kaikkein
tehokkain kulkukustannuskertymällä (tie- ja katuverkostoon perustuva matkaetäisyys
saavutettavuudella) mitattuna ja väestömäärällä painotettuna. Keskittymän / pääpaikan
ympärille muodostuu asiointi- tai vaikutusalue, jonka sisällä saavutettavuus on asukkaiden
näkökulmasta optimaalisin ko. pääkeskuksiin (viuhkaviivat kuvaavat tätä).
4. OPTIMAALISIN ALUEJAKO KARTAKSI: Datan perusteella tehtiin kartat, jotka
kuvaavat optimaalisinta aluejakoa verkoston pääpaikan ja sen ympärille muodostuvan
asiointi- ja vaikutusalueen osalta, jos aluejako perustuisi asukkaiden todelliseen sijainti-
paikkaan ja saavutettavuuteen/toiminnallisuuteen olemassa olevien hallinnollisten rajojen
sijaan. Karttojen valkoiset rajat kuvaavat nykyisten maakuntien hallinnollisia rajoja ja punai-
set rajat optimaalisinta aluejakoa asukasmäärä eri ruuduissa ja saavutettavuus lähimpään
keskukseen huomioiden. Pallopiste kuvaa kyseisen alueen optimaalisinta pääpaikkaa / kes-
kusta. Viuhkat kuvaavat mikä on optimaalisin asiointisuunta jokaisesta 5x5 km tilastoruudus-
ta käsin suhteessa pääpaikkaan
5. METODI: Mallin metodina oli paikkatietoanalyysien yhteydessä käytetty niin sanottu
varastomalliratkaisu. Analyysimallissa haetaan sellaista verkostoa ja sen väestöllä painotettua
verkoston keskipistettä, joka olisi mahdollisimman optimaalisesti sijoittanut kaikkien 5x5 km
tilastoruutujen asukkaat joko 12 tai 7 alueelle. Kaikki asukkaat on oletettu potentiaalisiksi
kysyntäpisteiksi eli esim. ikää tms. ei ole painotettu.
8. ALKUTILANNE 10 000 KYSYNTÄPISTEEN
JA 700 SIJAINTIPISTEEN MUODOSTAMI-
SEN JÄLKEEN
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta
Taustakartta: MLL 2017, Esri Finland
Kartta: Timo Widbom 2017
Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017
PUNAISET RUUDUT KUVAA-
VAT 5X5 KM TILASTORUUTU-
JA, JOISSA ASUU VAKITUISESTI
IHMISIÄ. TILASTORUUTUJA
ON YHTEENSÄ 10 000
SINISET PALLOT KUVAAVAT
SAAVUTETTAVUUDEN MÄÄ-
RITTELYN PERUSTANA OLLEITA
700 PÄÄTIEVERKOSTON VAR-
RELLA OLEVAA SIJAINTIPISTET-
TÄ
9. 12
alueen malli
ja pääpaikat
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta
Taustakartta: MLL 2017, Esri Finland
Kartta: Timo Widbom 2017
Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017
Kartan valkoiset viivat kuvaavat maakuntien
nykyisiä hallinnollisia rajoja
Kartan punaiset viivat kuvaavat optimoitujen 12
alueen uusia rajoja
Vihreät pallot kuvaavat jokaisen alueen pää-
paikkoja, jotka ovat väestön kannalta parhaiten
saavutettavissa
Viuhkat kuvaavat väestön allokoitumista jokai-
sesta tilastoruudusta johonkin pääpaikkaan
10. VAIHTOEHTOINEN 12 ALUEESEEN
PERUSTUVA MALLI JA ASUKASLUVUT
• Uudet alueet nimetty jokaisen 12 alueen optimaalisen pääpaikan mukaan: osa alueista sisältää useamman
nykyisen maakunnan alueen tai osia muista maakunnista
** Alueiden väkiluku on suuntaa-antava. Alueiden asukasluvusta puuttuvat Ahvenanmaa ja osa saaristo-
alueista. Lisäksi kaikkien alueiden yhteenlaskettu väkiluku ei ole täysin eksakti koko maan todellisen väkiluvun
kanssa, koska alueiden muodostaminen on tapahtunut laskennallisesti 10 000 kysyntäpisteiden mukaan ja osa
tilastoruuduista jää kysyntäpisteiden ulkopuolelle tai väliin
UUSI ALUE* VÄKILUKU
2015**
OSUUS (%) KOKO
MAAN VÄKILU-
VUSTA 2015
Uusi ”Helsingin alue” 1 414 368 28,1
Uusi ”Tampereen alue” 590 118 11,7
Uusi ”Kouvolan alue” 525 317 10,4
Uusi ”Turun alue” 470 388 9,3
Uusi ”Kuopion alue” 331 037 6,5
Uusi ”Oulun alue” 316 023 6,3
Uusi ”Jyväskylän alue” 313 780 6,2
Uusi ”Vaasan alue” 294 976 5,9
Uusi ”Porin alue” 218 511 4,3
Uusi ”Kokkolan alue” 205 035 4,1
Uusi ”Joensuun alue” 199 892 4,0
Uusi ”Rovaniemen alue” 158 730 3,1
11. 7
alueen malli
ja pääpaikat
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta
Taustakartta: MLL 2017, Esri Finland
Kartta: Timo Widbom 2017
Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017
Kartan valkoiset viivat kuvaavat maakuntien nykyisiä
hallinnollisia rajoja
Kartan punaiset viivat kuvaavat optimoitujen 7 alueen
uusia rajoja
Vihreät pallot kuvaavat jokaisen alueen pääpaikkoja,
jotka ovat väestön kannalta parhaiten saavutettavissa
Viuhkat kuvaavat väestön allokoitumista jokaisesta
tilastoruudusta johonkin pääpaikkaan
12. VAIHTOEHTOINEN 7 ALUEESEEN
PERUSTUVA MALLI JA ASUKASLUVUT
UUSI ALUE* VÄKILUKU
2015**
OSUUS (%) KOKO
MAAN VÄKILU-
VUSTA 2015
Uusi ”Helsingin alue” 1 630 479 30,7
Uusi ”Tampereen alue” 907 736 17,1
Uusi ”Kuopion alue” 617 311 11,6
Uusi ”Kouvolan alue” 589 096 11,1
Uusi ”Oulun alue” 566 365 10,7
Uusi ”Turun alue” 536 776 10,1
Uusi ”Seinäjoen alue” 463 389 8,7
• Uudet alueet nimetty jokaisen 7 alueen optimaalisen pääpaikan mukaan: osa alueista sisältää useamman
nykyisen maakunnan alueen tai osia muista maakunnista
** Alueiden väkiluku on suuntaa-antava. Alueiden asukasluvusta puuttuvat Ahvenanmaa ja osa saaristo-
alueista. Lisäksi kaikkien alueiden yhteenlaskettu väkiluku ei ole täysin eksakti koko maan todellisen väkiluvun
kanssa, koska alueiden muodostaminen on tapahtunut laskennallisesti 10 000 kysyntäpisteiden mukaan ja osa
tilastoruuduista jää kysyntäpisteiden ulkopuolelle tai väliin
13. KESKEISIÄ NOSTOJA
1. Uudet maakunnat perustetaan hallituksen esityksen mukaisesti 1.1.2020
nykyiseen hallinnollisen maakuntajaon mukaisesti: aluejako perustuu olemassa
olevaan aluejakoon ja menneeseen kehityksen perustuvaan aluerakenteeseen
eikä vaihtoehtoisia malleja ole tarkasteltu
2. Uudet maakunnat olisi voitu vaihtoehtoisesti perustaa aidosti ”puhtaalta pöy-
dältä” alue- ja väestörakenteeseen liittyvän tiedon perusteella, jossa huomioidaan
asukkaiden sijainti ja määrä eri alueilla, liikenneverkostoon perustuva saavutetta-
vuus ja tulevaisuuden aluerakenteen ehdoilla. Vaihtoehtoinen analyysi toteu-
tettiin muodostamalla asukaslukuun ja saavuttavuuteen perustuvat kysyntäpis-
teet (10 000 pistettä) ja sijaintipisteet (700 pistettä). Perustana oli maapinta-alan
jakaminen 5x5 km tilastoruutuihin. Metodina käytettiin paikkatietoanalyyseissä
tyypillistä varastomalliratkaisua.
3. Vaihtoehtoisessa 12 alueen mallissa Varsinais-Suomi, Satakunta ja Lappi olisivat
alueeltaan lähellä nykyisiä maakuntia. Uusimaa laajenisi hieman nykyisen Kanta-
Hämeen ja Varsinais-Suomen puolelle. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu sekä Pir-
kanmaa ja Kanta-Häme muodostaisivat yhtenäisen alueen. Keski-Pohjanmaan ja
Pohjanmaan alueet laajenisivat Etelä-Pohjanmaan kustannuksella. Etelä-Savon
alue repeytyisi neljälle maakunnalle. Suurin muutos liittyisi nykyiseen Päijät-
Hämeeseen, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan, jotka muodostaisivat uuden
yhtenäisen alueen. Uusien alueiden optimaaliset pääpaikat saavutettavuuden
mukaan ovat nykyisiä keskuskaupunkeja. Kouvolan nousisi saavutettavuuden
ansiosta yhden alueen pääpaikaksi.
4. Vaihtoehtoinen 7 alueen malli muistuttaisi hyvin paljon nykyisiä yliopistollisten
sairaaloiden ympärille muodostuneita yhteistyöalueita (ERVA). Uusimaa olisi
lähellä nykyistä kokoaan, mutta Riihimäen seutu kuuluisi alueeseen. Varsinais-
Suomi olisi myös lähellä nykyistä, mutta Rauman seutu kuuluisi alueeseen.
Pirkanmaa laajenisi kolmeen suuntaan: Porin seutu Satakunnasta, Kanta-Hämeen
pohjoisosat ja Keski-Suomen eteläosat kuuluisivat alueeseen. Pohjanmaa, Keski-
Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa muodostaisivat yhtenäisen alueen, jonka
pääpaikka olisi saavutettavuuden kannalta Seinäjoki. Uusi Pohjanmaa nappaisi
myös nykyisen Keski-Suomen läntiset osat. Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala
muodostaisivat yhtenäisen alueen, johon tulisi myös eteläosat nykyisestä
Kainuusta sekä osia Etelä-Savosta ja Keski-Suomesta. Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja
Kainuun pohjoisosat muodostaisivat yhtenäisen alueen. Päijät-Häme, Kymen-
laakso, Etelä-Karjala ja puolet Etelä-Savosta muodostaisivat yhtenäisen alueen,
jonka keskuspaikka olisi Kouvola. 7 alueen mallissa uudet alueet olisivat kooltaan
Uuttamaata lukuun ottamatta 450 000-900 000 asukkaan kokoisia eli varsin
optimaalisia