Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii? Muuttoliikekarttoja maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317). Analyysin aineistona kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014.

1. MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS
Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii?
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
Marraskuu 2015

2. ”En tiedä muista
ihmisistä, mutta kun
aamulla kumarrun
laittamaan kengät
jalkaani, ajattelen, että
herrajumala, mitä
seuraavaksi?”
- Charles Bukowski ’Lounaalla’ 1999 -

3. Analyysi kuntien välisestä
muuttoliikkeestä vuosina
2010-2014
 Analyysin kohteena olivat kaikki Suomen
maakunnat (18), seutukunnat (70) ja
kunnat (317) 1.1.2015 alueluokituksen
mukaisesti
 Analyysissä selvitettiin eri alueiden veto-
voimaa kuntien välisessä muuttoliik-
keessä vuosina 2010-2014. Aineisto
sisältää noin 1,4 miljoonaa muuttoa
kuntien välillä viisivuotisjaksona 2010-2014
 Analyysi sisältää määrällisen (nettomuut-
to abs.) ja suhteellisen (promillea keski-
väkiluvun tuhatta asukasta kohden) tar-
kastelun.
 Aineistona Tilastokeskuksen
muuttoliiketilastot vuosilta 2010-2014
Luonnollinen
väestönlisäys
Nettomaahan-
muutto
Kuntien
välinen
muuttoliike

4. 1.Kovat vetovoimatekijät
2.Pehmeät vetovoimatekijät
3.Identiteettitekijät
4.Sijainti suhteessa kasvukes-
kukseen / kasvukeskuksiin
5.Ulkoinen ja sisäinen
saavutettavuus
6.Mainekuva
Muuttovetovoimaisen
alueen kuusi tunnus-
merkkiä

5. 2010-luvun alun muuttoliike
pähkinänkuoressa 1 (2)
1.Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on entistä
alhaisempi: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on
saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä.
Nuorista (15-24 v.) on saanut muuttovoittoa vain joka
kymmenes kunta (18/317)d)
2.Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajene-
valla metropolialueella, b) suurissa ja keskisuurissa
korkeakoulukaupungeissa, c) suurten kaupunkien
kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa.
Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a)
ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella,
b) maakuntien 2- ja 3 –(seutu)keskuksissa ja c) rakenne-
muutospaikkakunnilla
3.Kasvavien ja muuttovoittoisten kaupunkiseutujen
sisäisessä dynamiikassa merkittävä muutos 2010-
luvulla keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien
välillä: keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut
merkittävästi 2010-luvun aikana suhteessa aikai-
sempaan kehitykseen ja kehyskuntien vetovoima
vähentynyt

6. 2010-luvun alun muuttoliike
pähkinänkuoressa 2 (2)
4.Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa
vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut keskipitkällä
ja pitkällä aikavälillä kaikissa ikäryhmissä: 15-19-
vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut ja 20-
24-vuotiaiden lähes kaksinkertaistunut 2010-luvulla
esim. 1990-luvun vaihteeseen verrattuna
5.Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on
usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen
osatekijä

7. 0
50
100
150
200
250
15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat
30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat
Esimerkki eri ikäryhmien muuttoalttiudesta suhteessa
vastaavanikäisen väestön kokoon vuosina 1972-2012
 Muuttoalttius eli tulo- ja
lähtömuuttajien määrä suhteessa
vastaavanikäiseen väestöön on
kasvanut kaikissa ikäryhmissä
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä
 Muuttoalttius on ylivoimaisesti
korkein nuorten 20-24 –vuotiaiden
ikäryhmässä: nuorten ikäryhmän
muuttoalttius on käytännössä lähes
kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun
verrattuna
 Nuorten 15-19 –vuotiaiden muutto-
alttius on 2,3 kertaistunut vuosien
1987-2012 välisenä aikana
 Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa
suuria eroja: esimerkiksi 20-24 –
vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa
suurempi kuin 60-64 -vuotiailla
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

8. 16150
5014
26649
33233
27401
8341
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
2000-2004 2005-2009 2010-2014
Keskuskaupungit (5) Keskuskaupunkien kehyskunnat (44)
 Suurilla kaupunkiseuduilla tarkoi-
tetaan Helsingin, Tampereen,
Turun, Oulun ja Jyväskylän seutuja
(keskuskaupungit ja kehyskunnat)
 Helsingin muuttovoitto (13 244) oli
noin puolet keskuskaupunkien
yhteenlasketusta muuttovoitosta:
Helsingin kaupunki sai muuttotap-
piota vielä vuosina 2000-2004 ja
Turun kaupunki vuosina 2005-2009
 Suurten kaupunkien kehyskuntien
muuttovoitot vähentyneet merkit-
tävästi finanssikriisin jälkeen: jopa
osa suurten kaupunkiseutujen
kehyskunnista on kärsinyt
muuttotappioista vuosina 2010-
2014 (12 kuntaa)
Esimerkki keskuskaupunkien (5) ja niiden kehyskuntien (44)
nettomuutosta kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2000-2014

9. 1. Kuntien välinen muuttoliike
maakunnittain vuosina 2010-2014

10. Kuntien välinen muuttoliike
määrällisesti maakunnittain
2010-2014
 Vain neljä maakuntaa 18:sta sai
muuttovoittoa kuntien välisestä
muuttoliikkeestä vuosina 2010-2014:
Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja
Päijät-Häme
 Muuttovoitot keskittyivät Helsinki-Turku-
Tampere –kasvukolmion maakuntiin:
Uudenmaan osuus muuttovoitosta 60 %,
Pirkanmaan 29 %, Varsinais-Suomen 9,6 %
ja Päijät-Hämeen 1,4 %
 14 maakuntaa kärsi muuttotappiota:
eniten määrällistä muuttotappiota saivat
Lappi, Kainuu, Kymenlaakso ja Pohjois-
Pohjanmaa
 Pohjois-Savon muuttotase tasapainottu-
massa Kuopion suurten muuttovoittojen
ansiosta +16 244
+2 582
-2 016
+7 804
-2 057
-2 411
-1 175
-2 943
-4 182
-3 198
-1 298
-259
-973
-2 097
-1 389
-3 114
+228
-86
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

11. Kuntien välinen muuttoliike
suhteellisesti (promillea 1000
asukasta kohden) maakunnittain
vuosina 2010-2014
+10,4
-9,0
+15,7
+15,7
+1,1
+5,5
-10,6
-13,4
-17,1
-7,3
-22,9
-39,6
-7,8
-1,0
-3,5
-13,7
-10,5
-17,2
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
 Pirkanmaa sai eniten muutto-
voittoa suhteessa asukaslukuun ja
Uusimaa toiseksi eniten
 Asukaslukuun suhteutettuna
eniten muuttotappiota saivat
Kainuu ja Lappi. Lisäksi Kymen-
laakson, Keski-Pohjanmaan ja Ete-
lä-Savon muuttotappiot merkittä-
vät suhteessa asukaslukuun
 Pohjois-Savon ja Keski-Suomen
maakun-tien muuttotase lähellä
tasapainoa.

12. Kaupunki-maaseutu-
luokituksen tyyppi
Väestömäärän
muutos abs.
vuosina 1990-
2013
Väestömää-
rän muutos %
vuosina 1990-
2013
KAUPUNKIALUEET 645 189 20,8
 Sisempi
kaupunkialue
267 304 18,4
 Ulompi
kaupunkialue
257 368 21,9
 Kaupungin
kehysalue
120 517 25,6
MAASEUTUALUEET -190 375 -10,4
 Maaseudun
paikalliskeskukset
-11 331 -3,4
 Kaupungin läheinen
maaseutu
27 385 7,4
 Ydinmaaseutu -92 724 -13,0
 Harvaan asuttu
maaseutu
-113 705 -27,3
Alueiden väestönkehitys ilman kuntarajoja vuosina 1990-2013

13. 2. Kuntien välinen muuttoliike
seutukunnittain vuosina 2010-2014

14. Kuntien välinen muuttoliike
määrällisesti seutukunnittain
vuosina 2010-2014
 16 kaupunkiseutua 70:stä sai muut-
tovoittoa ja 54 seutua kärsi muuttotappiota
vuosina 2010-2014
 Helsingin ja Tampereen seudut saivat
kaksi kolmasosaa (63,3 %) koko maan
muuttovoitosta
 Muuttovoittoa saaneet seudut keskittyivät
erityisesti liikenne- ja kasvukäytävien varrelle
tai niiden vaikutusalueelle sekä muille
suurille tai keskisuurille korkeakouluseuduille
(pl. Tunturi-Lapin seutu ja Ahvenanmaa)
 Muuttotappiota saivat eniten maakuntien
2- tai 3-keskusten ympärillä olevat
kaupunkiseudut tai rakennemuutosseudut
(Kemi-Tornion, Kajaanin, Raahen, Kotka-
Haminan, Kouvolan, Pietarsaaren, Nivala-
Haapajärven, Ylä-Savon jne. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
+17 109
+9 556
+4 538
+3 650
+2 697
+1 805
+737
+540
+470
+228
+104
+190
-2 439
-2 118
-1 883
-1 659
-1 455
-1 452

15.  Tampereen seutukunta oli vetovoi-
maisin alue suhteessa asukaslukuun
vuosina 2010-2014.
 Seuraavaksi vetovoimaisimpia seutuja
olivat Ålands landbygds, Kuopion,
Oulun, Turun ja Tunturi-Lapin seudut.
 Helsingin seutukunta oli ”vasta”
7:nneksi vetovoimaisin seutu suh-
teessa asukaslukuun
 Asukaslukuun suhteutettuna eniten
muuttotappiota saivat Haapavesi-
Siikalatvan, Sydösterbottens, Raahen,
Koillismaan, Järviseudun ja
Torniolaakson seudut
Kuntien välinen muuttoliike
suhteellisesti seutukunnittain
vuosina 2010-2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
+25,0
+20,7
+15,5
+13,1
+11,8
+10,2
+5,9
+5,7
+3,8
+1,1
+1,0
+ 14,4

16. 3. Kuntien välinen muuttoliike
kunnittain vuosina 2010-2014

17. Kuntien välinen muuttoliike
kunnittain määrällisesti
vuosina 2010-2014
Kuntien välinen muuttoliike
yhteensä vuosina 2010-2014
yli + 400 henkilöä
Yli - 500 henkilöä
-----
 Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen 79
kunnassa (24,7 % kunnista) ja negatiivinen 241
kunnassa (75,3 %) vuosina 2010-2014
 Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen metro-
polialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen,
Turun, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Porin, Seinä-
joen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä pistemäisesti
näiden alueiden ulkopuolella
 Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai ylivoimai-
sesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13.582). Yli
tuhat henkilöä muuttovoittoa saivat Helsingin
lisäksi 10 muuta kuntaa: mm. Tampere (5441), Oulu
(3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja
Lahti (1684).
 Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai kuusi kuntaa
yli tuhat henkilöä muuttotappiota: määrällisesti
eniten muuttotappiota saivat Kajaani (-1635),
Kouvola (-1476), Kemi (-1195), Kotka (-1180), Salo (-
1160) ja Raahe (-1138)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

18. Kuntien välinen muuttoliike
kunnittain suhteellisesti vuosina
2010-2014
Kuntien välinen muuttoliike promillea
keskiväkiluvusta per vuosi vuosina 2010-2014
yli +10 promillea 1000 as. kohden
yli -10 promillea 1000 as. kohden
 Kuntien välisestä muuttoliikkeestä saivat
suhteessa asukaslukuun eniten
muuttovoittoa Kauniainen, Jomala, Pirkkala,
Lempäälä ja Kustavi.
 20 eniten muuttovoittoa saaneen kunnan
joukossa oli kolme kaupunkia: Seinäjoki,
Kuopio ja Tampere. Helsinki sijalla 21.
 Muuttotappiollisimmat kunnat suhteessa
asukaslukuun sijaitsivat maakuntien reuna-
alueilla ympäri maata, pääsääntöisesti
harvaan asutulla maaseudulla tai
ydinmaaseudulla
 39 kuntaa kärsi yli 10 promillea
muuttotappiota kuntien välisestä
muuttoliikkeestä. Eniten muuttotappiota
saivat Siikajoki , Kristiinankaupunki,
Pudasjärvi, Kyyjärvi ja Sievi
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

19. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
Muuttoliikkeen ja
liikenneväylien
välinen yhteys

20. TOP 20 kuntien välinen muuttoliike määrällisesti ja
suhteellisesti 2010-2014
KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE
YHTEENSÄ (ABS.) VUOSINA 2010-2014
Helsinki 13582
Tampere 5441
Oulu 3607
Turku 3599
Kuopio 2653
Espoo 2584
Lahti 1684
Seinäjoki 1627
Pirkkala 1250
Jyväskylä 1245
Lempäälä 1086
Ylöjärvi 856
Joensuu 814
Hämeenlinna 717
Lieto 716
Kauniainen 634
Nokia 623
Sipoo 580
Pori 547
Kaarina 503
KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE
PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN
PER VUOSI (2010-2014)
Kauniainen 14,1
Jomala 13,9
Pirkkala 13,9
Lempäälä 10,2
Kustavi 10,0
Kittilä 8,8
Lieto 8,5
Lemland 8,5
Uurainen 6,9
Marttila 6,2
Sipoo 6,2
Toivakka 6,2
Ylivieska 6,1
Seinäjoki 5,5
Ylöjärvi 5,5
Kontiolahti 5,1
Kuopio 5,0
Tampere 5,0
Ilmajoki 4,8
Lemi, Helsinki,
Muurame 4,5Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015

21. 4. Nettomaahanmuutto kunnittain
vuosina 2010-2014

22. Nettomaahanmuutto määräl-
lisesti kunnittain vuosina
2010-2014
 Maahanmuutosta saivat muuttovoittoa de
facto kaikki Suomen kunnat eli 98,8 % kunnista
(316/320) vuosina 2010-2014
 Kuntien nettomaahanmuutto oli yhteensä
83 600 henkilöä vuosina 2010-2014 eli lähes
Porin asukasluvun verran
 Siirtolaisuudesta sai 16 kuntaa yli tuhat
henkilöä määrällistä muuttovoittoa: eniten
määrällistä muuttovoittoa saivat Helsinki
(16555), Espoo (7776), Vantaa (6459), Turku
(3762), Tampere (2995), Oulu (2235), Kotka
(1860), Vaasa (1851) ja Jyväskylä (1629).
 Siirtolaisuudesta sai vain neljä kuntaa koko
maassa ns. ”tilastollista” muuttotappiota
vuosina 2010-2014: Liminka (-28), Lumijoki (-5),
Savukoski (-1) ja Luhanka (-1)
Nettosiirtolaisuus yhteensä
vuosina 2010-2014
yli + 1000 henkilöä
yli -1 henkilöä
-----
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

23. Nettomaahanmuutto suhteel-
lisesti kunnittain vuosina
2010-2014
 Nettosiirtolaisuus ylitti +10 promillea
keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden
seitsemässä kunnassa vuosina 2010-2014.
 Manner-Suomen kunnista maahanmuutosta
saivat eniten muuttovoittoa suhteessa
asukaslukuun Vöyri, Kristiinankaupunki ja
Siikajoki (12,3). Tilastoja ”vääristää” vastaan-
ottokeskuspaikkakunnat
 20 siirtolaisuudesta suhteessa asukaslukuun
eniten muuttovoittoa saaneen kunnan
joukossa oli kolme kaupunkia Kristiinankau-
pungin lisäksi: Kotka, Kemi ja Vantaa
 Liminka sai määrällisesti ja suhteellisesti
eniten muuttotappiota siirtolaisista (-0,6
promillea).
Nettosiirtolaisuus promillea
keskiväkiluvusta vuosina 2010-2014
yli + 10 promillea 1000 as. kohden
yli -0,1 promillea 1000 as. kohden
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

24. TOP 20 nettosiirtolaisuus määrällisesti ja suhteellisesti
vuosina 2010-2014
KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ
VUOSINA 2010-2014
Helsinki 16555
Espoo 7776
Vantaa 6459
Turku 3762
Tampere 2995
Oulu 2235
Kotka 1860
Vaasa 1851
Jyväskylä 1629
Lappeenranta 1430
Lahti 1413
Kuopio 1298
Rovaniemi 1131
Hämeenlinna 1095
Joensuu 1038
Kouvola 1022
Kajaani 862
Pietarsaari 820
Pori 817
Kerava 746
KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS PROMILLEA 1000
ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-
2014)
Geta 18,7
Föglö 17,0
Vöyri 14,4
Kristiinank. 13,5
Siikajoki 12,3
Eckerö 11,3
Kökar 11,1
Pudasjärvi 9,7
Pietarsaari 8,4
Närpiö 7,6
Punkalaidun 7,6
Lumparland 7,4
Lieksa 7,3
Sund 7,0
Kotka 6,8
Vårdö 6,4
Kemi 6,3
Vantaa 6,3
Honkajoki 6,2
Uusikaarlepyy 6,2
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015

25. Johtopäätökset tiivistettynä
25
1.Muuttoliike muovaa aluerakennetta keskittä-
vään suuntaan kaksoismekanismin ja
valikoivuuden vuoksi: kasvavat seudut hyötyvät
samanaikaisesti sekä määrällisestä muuttoliikkeestä että
muuttajien rakenteesta
2.Aluerakenteen, liikennejärjestelmän ja muutto-
liikkeen välinen kasvava yhteys: kasvu suuntautuu
yhtäältä sisäänpäin kasvukeskuksiin ja toisaalta kaupunki-
rakenne laajenee ulospäin liikenne- ja kasvukäytävien suun-
taisesti (esim. HHT-vyöhyke)
3.Suurten kaupunkiseutujen sisäinen muutto-
liikedynamiikka iso kysymysmerkki taantuman
jälkeen: onko keskuskaupunkien urbaani imu vain väli-
aikainen suhdanneilmiö ja asuntomarkkinakysymys vai
pysyvä muutos muuttoalttiiden nuorten ikäluokkien
arvoissa, asenteissa ja preferensseissä
4.Maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat ”villi
kortti” aluekehityksen ja muuttoliikkeen
kannalta

26. LISÄTIETOJA:
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
timokaro@gmail.com
www.timoaro.fi
@timoaro
045 6577890