Mitä väliä on jollain huoltosuhteella?
•
0 gostou•1,481 visualizações
Yksi aluerakenteen isoista muutosvoimista liittyy demografiseen muutospaineeseen eli väestön ikärakenteen muutokseen. Työikäisen väestön määrä vähenee samanaikaisesti kuin koko väestön määrä kasvaa. Alueiden välillä on kasvavia eroja väestöllisessä ja taloudellisessa huoltosuhteessa, jotka vaikuttavat joko myönteisesti tai kielteisesti alueiden tulevaan kehitykseen.
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais procurados
Mais procurados (20)
Destaque
Destaque (20)
Semelhante a Mitä väliä on jollain huoltosuhteella?
Semelhante a Mitä väliä on jollain huoltosuhteella? (6)
Mais de TimoAro
Mais de TimoAro (17)
Mitä väliä on jollain huoltosuhteella?
- 1. MITÄ VÄLIÄ ON JOLLAIN HUOLTOSUHTEELLA? Kuntien toimintaympäristön pyörteisyys Val$o$eteen tohtori Timo Aro Rauman kaupungin henkilöstön koulutuspäivä 9.10.2015, Rauma
- 2. ”En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?” - Charles Bukowski ’Lounaalla’ 1999 -
- 3. Aluerakenteen isoja muutosvoimia Kaupungistuminen KeskiAyminen Vyöhykkeisyys Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen 1. 2. 3. 4. 5. 6.
- 4. Suomi on vauraampi kuin koskaan histori-‐ ansa aikana, muAa miksi tuntuu siltä, eAeivät rahat riitä mihinkään? Demografinen muutospaine
- 6. Demografinen muutospaine § Kun,en välisestä muu5oliikkeestä sai muu5ovoi5oa joka neljäs kunta (79) vuosina 2010-‐2014. Nuorista (15-‐24-‐vuo,aiden) sai muu5ovoi5oa vain joka kymmenes kunta (18) § Väestön ikärakenteen muutos johtaa ikäsidonnaisten sosiaali-‐ ja terveysmenojen kasvuun: yli 65-‐vuo,aiden määrä kasvaa 32,6 % ja yli 75-‐vuo,aiden määrä 68,6 % vuosina 2015-‐2030 § Väestöllinen huoltosuhde yli5ää rajapyykin 100 joka kolmannessa kunnassa vuoteen 2030 mennessä. Taloudellinen huoltosuhde on vielä armo5omampi useassa kunnassa. § Työikäisen väestön määrä vähenee noin 58 000 henkilöllä ja samanaikaises$ koko väestön määrä nousee noin 250 000 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Työikäisten väestön määrä kasvaa vain 74 kunnassa (317) vuoteen 2023 mennessä. Työikäisten määrä laskee kaikissa satakuntalaisissa kunnissa! Väestön ikärakenteen muutos, työikäisen väestön määrän väheneminen, huoltosuhteen heikkeneminen Lähde: Tilastokeskus Kar5a: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
- 8. Ikärakenteen kehitys väestöennusteen mukaan kaupunkiseuduittain vuosina 2011-2040 Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Alle 20 vuo,aiden määrä vähenee kaikilla Satakunnan seuduilla Työikäisten määrä vähenee kaikilla Satakunnan seuduilla Yli 65-‐vuo,aiden määrä kasvaa kaikilla Satakunnan seuduilla
- 9. Muutoksen kaksi armotonta mittaria… 1. Väestöllinen huoltosuhde = työikäisten osuus suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin tai 15-‐64 –vuo,aiden määrä suhteessa alle 15-‐vuo,aisiin ja yli 65-‐ vuo,aisiin 2. Taloudellinen huoltosuhde = työllisten osuus suhteessa ei-‐työllisiin (lapset, eläkeläiset, opiskelijat, työ5ömät, työvoiman ulkopuolella olevat jne.) Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde (kantokyky)
- 10. Väestöllisen huoltosuhteen muutos pitkällä aikavälillä Eläköityminen lisääntyy, työikäisten määrä vähenee Hoivatarve kasvaa 2010 203020202000 Talous kiristyy 199019801970 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 50 60 70 80 2040 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti vuosi indeksi 50 60 70 80 indeksi 40 40 00 Nousu on alkanut ja se kestää noin 20 vuotta! Lähde: Arto Koski 2013
- 11. Väestöllinen huoltosuhde 2014 § Väestöllinen huoltosuhde oli alhaisin Helsingin, Kuopion, Jyväs-‐ kylän, Rovaniemen, Tampereen, Oulun ja Turun seuduilla sekä korkein Joutsan, Ylä-‐Pirkanmaan, Keuruun, Torniolaakson ja Sisä-‐ Savon seuduilla vuonna 2014 § Rauman väestöllinen huolto-‐ suhde oli 0,64 vuonna 2014 eli sataa työikäistä kohden oli 64 lasta tai eläkeläistä § Pohjois-‐Satakunnan ja Porin seudun suhdeluku oli 0,65 vuoden 2014 lopussa 0,40 0,45 0,50 0,55 0,60 0,65 0,70 0,75 0,80 0,85 0,90 Helsingin seutukunta Kuopion seutukunta Jyväskylän seutukunta Rovaniemen seutukunta Tampereen seutukunta Oulun seutukunta Turun seutukunta Mariehamns stads ekonomiska region Joensuun seutukunta Vaasan seutukunta Tunturi-‐Lapin seutukunta Porvoon seutukunta Pohjois-‐Lapin seutukunta Riihimäen seutukunta Lappeenrannan seutukunta Ålands landsbygd Kajaanin seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Seinäjoen seutukunta Lahden seutukunta Kemi-‐Tornion seutukunta Koillismaan seutukunta Kouvolan seutukunta Kokkolan seutukunta Kotkan-‐Haminan seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-‐Satakunnan seutukunta Mikkelin seutukunta Porin seutukunta Varkauden seutukunta Forssan seutukunta Salon seutukunta Raaseporin seutukunta Ylä-‐Savon seutukunta Etelä-‐Pirkanmaan seutukunta Loviisan seutukunta Vakka-‐Suomen seutukunta Raahen seutukunta Suupohjan seutukunta Ylivieskan seutukunta Jakobstadsregionen Pieksämäen seutukunta Äänekosken seutukunta Kyrönmaan seutukunta Imatran seutukunta Loimaan seutukunta Savonlinnan seutukunta Lounais-‐Pirkanmaan seutukunta Haapaveden-‐Siikalatvan seutukunta Åboland-‐Turunmaan seutukunta Ålands skärgård Keski-‐Karjalan seutukunta Kehys-‐Kainuun seutukunta Jämsän seutukunta Luoteis-‐Pirkanmaan seutukunta Järviseudun seutukunta Kaus,sen seutukunta Kuusiokun,en seutukunta Sydösterbo5enin seutukunta Oulunkaaren seutukunta Nivala-‐Haapajärven seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Koillis-‐Savon seutukunta Itä-‐Lapin seutukunta Saarijärven-‐Viitasaaren seutukunta Sisä-‐Savon seutukunta Torniolaakson seutukunta Keuruun seutukunta Ylä-‐Pirkanmaan seutukunta Joutsan seutukunta Heikoin viidennes seuduista Kaikkien seutujen mediaani Paras viidennes seuduista Satakunnan seudut Lähde: Tilastokeskus, kaupunki-‐ ja seutuindikaa5orit Väestöllinen huoltosuhde kuvaa työ-‐ ikäisten (15-‐64 v.) suhdeAa lapsiin (alle 15-‐vuo$aat) ja eläkeläisiin (yli 65-‐ vuo$aat)
- 13. Taloudellinen huoltosuhde 2013 § Taloudellinen huoltosuhde poikkesi merki5äväs, seutujen välillä: esimer-‐ kiksi Helsingin seudulla suhdeluku 1,10 ja Itä-‐Lapin seudulla 2,12 § Taloudellinen huoltosuhde oli alhaisin Ahvenanmaan seuduilla, Helsingin, Vaasan ja Porvoon seuduilla sekä korkein Itä-‐Lapin, Kehys-‐Kainuun, Pielisen-‐Karjalan ja Torniolaakson seuduilla § Rauman seudun taloudellinen huolto-‐ suhde oli 1,40 eli sataa työllistä koh-‐ den oli 140 ei-‐työllistä § Porin taloudellinen huoltosuhde oli 1,53 ja Pohjois-‐Satakunnan 1,56 0,90 1,10 1,30 1,50 1,70 1,90 2,10 2,30 Ålands landsbygd Mariehamns stads ekonomiska region Helsingin seutukunta Vaasan seutukunta Porvoon seutukunta Ålands skärgård Riihimäen seutukunta Turun seutukunta Jakobstadsregionen Tampereen seutukunta Kuopion seutukunta Kyrönmaan seutukunta Sydösterbo5enin seutukunta Seinäjoen seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Rauman seutukunta Tunturi-‐Lapin seutukunta Loviisan seutukunta Kokkolan seutukunta Vakka-‐Suomen seutukunta Åboland-‐Turunmaan seutukunta Jyväskylän seutukunta Lappeenrannan seutukunta Raaseporin seutukunta Oulun seutukunta Loimaan seutukunta Rovaniemen seutukunta Kaus,sen seutukunta Pohjois-‐Lapin seutukunta Porin seutukunta Forssan seutukunta Lahden seutukunta Etelä-‐Pirkanmaan seutukunta Pohjois-‐Satakunnan seutukunta Lounais-‐Pirkanmaan seutukunta Mikkelin seutukunta Kouvolan seutukunta Suupohjan seutukunta Joensuun seutukunta Ylivieskan seutukunta Kuusiokun,en seutukunta Salon seutukunta Kajaanin seutukunta Kotkan-‐Haminan seutukunta Pieksämäen seutukunta Luoteis-‐Pirkanmaan seutukunta Ylä-‐Savon seutukunta Raahen seutukunta Haapaveden-‐Siikalatvan seutukunta Järviseudun seutukunta Imatran seutukunta Savonlinnan seutukunta Koillismaan seutukunta Jämsän seutukunta Nivala-‐Haapajärven seutukunta Kemi-‐Tornion seutukunta Varkauden seutukunta Sisä-‐Savon seutukunta Ylä-‐Pirkanmaan seutukunta Keuruun seutukunta Äänekosken seutukunta Joutsan seutukunta Keski-‐Karjalan seutukunta Saarijärven-‐Viitasaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta Koillis-‐Savon seutukunta Torniolaakson seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Kehys-‐Kainuun seutukunta Itä-‐Lapin seutukunta Heikoin viidennes seuduista Kaikkien seutujen mediaani Paras viidennes seuduista Satakunnan seudut punaisella Lähde: Tilastokeskus, kaupunki-‐ ja seutuindikaa5orit Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työllisten suhdeAa ei-‐työllisiin: mitä alhaisempi luku, sitä kilpailukykyisem-‐ pi alue on väestöllisestä näkökulmasta
- 14. Mitä väliä on jollain huoltosuhteella?
- 15. 55,8vuonna 2015
- 16. 64,4vuonna 2020
- 17. 71,1vuonna 2030
- 18. Samanaikaisesti esimerkiksi Ruotsissa ja keskeisissä kilpailijamaissa työikäisten määrä kasvaa 2015-2030…
- 19. >100
- 21. Nykyisen hyvinvointimallin ylläpitäminen edellyttää… 1. Tuottavuuden lisäämistä § Isojen rakenneuudistusten läpivientiä a’la sote § Teknologian ja digitalisaation hyödyntä-mistä § Tuottavuuden lisäämistä eli vähemmällä työpanoksella on saatava enemmän arvon-lisäystä 2. Työllisyysasteen nostamista kaikissa ikäryhmissä § Työurien pidentämistä § Työssä jaksamisen edistämistä § Opiskeluaikojen lyhentämistä § Työn verotuksen alentamista § Työvoiman tarjonnan lisäämistä § Työperustaisen maahanmuuton lisäämistä 3. Ja herraties mitä muuta…
- 22. Miksi työllisyysaste on niin tärkeä? Suomen työllisyysaste on kaikissa ikäryhmissä alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa! § Kuilu Ruotsiin on kasvanut edelleen 2010-‐luvun tai5een jälkeen: § Suomen työllisyysaste yltää vain Pohjanmaan rannikkoseudulla ja Uudellamaalla EU:n ase5amaan 75 %:in tavoi5eeseen § Itäisen, keskisen ja pohjoisen Suomen työllisyysaste on eri5äin alhainen muihin Pohjoismaihin verra5una § …toisaalta kyse myös tuo5avuudesta: Suomessa tehdään keskimäärin 1600 työtun,a vuodessa, Saksassa 1400 työtun,a ja Kreikassa 2000 työtun,a
- 24. 1. Julkisen sektorin hyvinvointipalvelut ovat pääosin lakisääteisiä ja työvoimavaltaisia 2. Tuottavuutta on vaikea lisätä nopeasti: suurin osa kuluista on henkilöstö-kuluja 3. Avoimella sektorilla tuottavuuden nousu mahdollistaa palkkojen noston 4. Mutta julkisella sektorilla tuottavuuskehitys hitaampaa ja kustannus-kehitys nopeampaa 5. Julkisella sektorilla käsi- ja jalkapareja ei voi korvata koneilla ja laitteilla samoin kuin tuotannollisessa prosessiteollisuudessa 6. Henkilöstöä on vaikea lomauttaa tai irtisanoa riippumatta suhdanne- vaihteluista 7. Julkisen sektorin palkkakehitys seuraa avoimen sektorin kehitystä hitaammasta tuottavuudesta huolimatta
- 25. 1. Kunta joutuu panostamaan yhä suuremman osan resursseistaan (perus)hyvinvointipalveluiden tuottamiseen väestörakenteen muutoksen seurauksena… 2. …mutta joutuu silti samalla supistamaan ja/tai lopettamaan palveluitaan, karsimaan toimipistei- tään ja uudelleenorganisoimaan toimintojaan… 3. …ja nostamaan asteittain tuloveroprosenttia sekä asiakas- ja palvelumaksuja Baumolin taudin ensimmäiset merkit
- 26. Ja vielä ylimää- räisenä kiusana Wagnerin laki…
- 27. Julkisen sektorin kustannuspainetta lisää yksilöiden taipumus vaatia julkisilta palveluilta aina enemmän ja parempaa… Hyvinvointipalvelui- den kysyntä- ja laatuvaatimukset kasvavat elintason noustessa… PARADOKSI: Hyvinvointipalvelui- den kysyntä kasvaa eniten siellä missä on vaurautta ja vähiten siellä missä on eniten tarvetta
- 28. ”Sateen sattuessa voidaan kiistellä siitä, onko sadetakki parempi kuin sateenvarjo, mutta tyhmintä on jäädä sateeseen ja kastua" - Osmo Soininvaara -
- 30. LISÄTIETOJA: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890