1. Valtiotieteen tohtori Timo Aro :: 17.1.2013
MUUTTOLIIKKEEN MÄÄRÄ JA RAKENNE SUURILLA KAUPUNKISEUDUILLA 2000-LUVULLA
Kuuden suuren kaupunkiseudun
demografinen kilpailukyky

2. Sisällys
1 :: Johdanto 3
2 :: Muuttoliikkeen erityispiirteet 2000-luvulla 6
:: 2
3 :: Suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyanalyysi 9
4 :: Suurten kaupunkiseutujen määrällinen muuttoliikeanalyysi 15
5 :: Suurten kaupunkiseutujen laadullinen muuttoliikeanalyysi 24
6 :: Yhteenveto ja tulkinta 60
:: Lähdeluettelo 68

3. 1 :: Johdanto
ALUEIDEN MENESTYMINEN, elinvoima ongelmasta, jonka syy- ja seurausketjuihin yksilöllisiin laadullisiin ominaisuuksiin, ku-
ja houkuttelevuus perustuvat usean tekijän ja laaja-alaisiin kerrannaisvaikutuksiin rea- ten esimerkiksi ikään, työmarkkina-asemaan,
yhteisvaikutukseen: työpaikkakehitykseen, goidaan usein liian myöhään ja vasta tilan- tulo- ja koulutustasoon sekä tulo- ja lähtö-
arvonlisäykseen, koulutustarjontaan, sijain- teen kriisiytyessä. Tämä koskee yhtä hyvin muuttajien profiiliin. :: 3
tiin, yhteyksiin, yritysperustantaan, imagoon perinteisiä muuttotappioalueita kuin tämän Muuttoliike kytkeytyi vahvasti kuuden
ja mainekuvaan, tulevaisuuden potentiaaliin selvityksen kuuden kaupunkiseudun kaltai- kaupunkiseudun kehitykseen 2000-luvun en-
jne. Muuttoliike on yksi tulokulma alueiden sia muuttovoittoalueita. Suuret kaupunkiseu- simmäisen vuosikymmenen aikana. Suomen
menestymisen tai menestymättömyyden dut ovat mäaärällisesti muuttovoittoisia, mikä aluerakenne repeytyi väestöllisestä näkö-
logiikan ymmärtämiseen. Muuttoliike toimi kertoo nopeasti tulkittuna elinvoimaisuudesta, kulmasta 2000-luvulla kasvaviin, supis-
eräänlaisena välineellisenä vipuvartena, jon- mutta tulo- ja lähtömuuttajien poikkeava ra- tuviin ja kriisiytyviin kuntiin. 2010-luvun
ka reaaliset vaikutukset heijastuvat alueiden kenne kaupunkiseudun sisällä keskuskaupun- taitteessa yhdeksän kymmenestä suomalai-
elinvoimaan eri tavoin lyhyellä, keskipitkällä kien ja kehyskuntien välillä aiheuttaa vakavia sesta asui taajamissa, jotka peittivät vain alle
ja pitkällä aikavälillä. Alueellinen kilpailuky- haasteita tulevalle kehittämiselle. kolme prosenttia Suomen maapinta-alasta.
ky kytkeytyy tiiviisti muuttoliikkeen määrään Muuttoliikkeen taloudellisia, sosiaalisia ja Kolme viidestä suomalaisesta asui 10 suu-
ja rakenteeseen. demografisia vaikutuksia voidaan tutkia niin rimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viides-
Kuntien demografiseen kilpailukykyyn eli määrällisestä kuin laadullisesta näkökulmasta. tä 20 suurimmalla kaupunkiseudulla. Kas-
väestölliseen kehitykseen liittyvät asiat jäävät Määrälliset tarkastelut liittyvät usein alueen vavat alueet sijaitsivat maantieteellisesti yhä
usein sellaisten kuntataloutta hallitsevien kä- tulo-, lähtö- ja nettomuuttojen määrään kuu- pienemmällä alueella. Väkiluku kasvoi enää
sitteiden kuin vuosikatteiden, käyttötalouden, kausitasolla, neljännesvuosittain tai vuosittain. joka kolmannessa kunnassa ja seutukunnas-
investointien, poistojen jne. varjoon. Demo- Määrälliset poikkileikkausluvut ovat kuiten- sa. Muuttovoittoa sai vähemmän kuin joka
grafiset tekijät vaikuttavat kuitenkin usein kin vain jäävuoren huippu, jonka perusteella ei kolmas seutu. Kahdestakymmenestä muut-
hiljaa taustalla ja pulpahtavat pintaan ajan voi tehdä kuin karkeita johtopäätöksiä alueen tovoittoisesta seudusta 16 sijaitsi Helsingin-
mittaan rakenteellisina haasteina. Muuttoliike muuttovetovoimasta. Jos halutaan päästä nu- Turun-Tampereen-Lahden ja Loviisan muo-
on malliesimerkki niin sanotusta ilkeästä meroiden taakse, on pureuduttava muuttajien dostaman alueen sisäpuolella. Muuttovoittoi-

4. 1 :: Johdanto
sen ”taikapiirin” ulkopuolelle jäivät vain Ou- missä tulee asumaan. Muutot alueelta toi- tää lyhyen ajanjakson tai analyysin kohteena (26,3 %) eli 1,42 miljoonaa asukasta. Kuu-
lun, Jyväskylän, Kuopion ja Seinäjoen seudut. selle merkitsevät siis inhimillisen pääoman oleva alue on väestömäärältään pieni. Määräl- den kaupunkiseudun väkiluku kasvoi noin
20 suurinta kaupunkiseutua saivat yhteen- siirtymistä alueiden välillä. lisiä aineistoja käyttämällä ei voida myöskään 148 000 asukkaalla vuosien 2000–2011
sä noin 200 000 henkilöä muuttovoittoa tehdä luotettavia johtopäätöksiä etenkään välisenä aikana. Väkiluku kasvoi kaikkien
vuosina 2000–2011. kuntatalouden, sosiaalisen ja demografisen väestönkehityksen osa-tekijöiden ansiosta:
Väestönkasvu, muuttovoitot, talouskasvu, 1.1 :: TUTKIMUSAINEISTO kehityksen näkökulmasta. Luotettavien joh- luonnollinen väestönlisäyksen osuus oli 40 %,
tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen ja Analyysin tutkimusaineiston muodostavat Ti- topäätösten tekemiseksi on analysoitava maan sisäisen muuttoliikkeen 43,9 % ja netto-
eri toimialojen arvonlisäys keskittyivät suuriin lastokeskuksen avoimet tilastot ja maksulliset muuttoliikkeen määrällisiä ja laadullisia siirtolaisuuden 16,1 %.
kaupunkeihin ja kaupunkiseuduille 2000-lu- tilastotietokannat ja -rekisterit. Kaupunkiseu- ominaisuuksia samanaikaisesti kuudella Alueittain tarkasteltuna määrällisesti eni-
vulla. Maan sisäisen muuttoliikkeen seurauk- tujen yleiseen kilpailukykyyn liittyvät tiedot kaupunkiseudulla. ten kasvoi Tampereen seutukunta, jonka väes-
sena osaaminen ja inhimillinen pääoma kasau- perustuvat Turun yliopiston kauppakorkea- Alueiden kannalta kriittinen kysymys on, tönlisäys oli noin 50 000 asukasta. Oulun seu-
tuivat alueellisesti. Kehitys oli päinvastainen koulun Porin yksikön tekemään dataan, jonka keitä ovat tulo- ja lähtömuuttajat taloudel- dun lisäys oli 42 000, Turun seudun 22 000,
pienillä kaupunkiseuduilla ja maaseudulla, yhteyteen lisättiin yksi uusi mittari. lisilta, sosiaalisilta ja demografisilta omi- Jyväskylän seudun 21 000, Kuopion seudun
varsinkin negatiivisen luonnollisen väestön- Muuttoliikettä koskevat määrälliset tiedot naisuuksiltaan ja mitä seurausvaikutuksia 7 000 ja Lahden seudun 5 000 asukasta.
kehityksen ja muuttotappioiden seurauksena. perustuvat Tilastokeskuksen StatFin –tieto- muuttajien rakenteesta on kuntatalouteen Analyysin kohteena oli 52 kuntaa eli joka
Klassisten taloudellisten muuttoliiketeo- kannan vuositaulukoihin vuosien 2000–2011 ja väestörakenteeseen lyhyellä, keskipit- kuudes Manner-Suomen kunta. Analyysin
rioiden mukaan yksilöiden muuttoja ohjaa- välisenä aikana. källä ja pitkällä aikavälillä. kuntajoukko oli demografisen kilpailuky-
vat alueiden väliset työllisyys- ja palkkaerot, Muuttoliikkeen rakennetta koskevat tiedot Alueiden demografiseen kehitykseen vyn näkökulmasta positiivisesti vino otos :: 4
jolloin ihmiset hakeutuvat korkean työt- perustuvat Tilastokeskuksen Muuttajien taus- liittyviä luotettavia johtopäätöksiä voidaan suomalaisista kunnasta, sillä varsinkin
tömyyden ja matalan palkkatason alueilta tatiedot tietokannan vuositaulukoihin vuosien tehdä, jos analyysin aikajänne on vähintään analyysin 46 kehyskuntaa olivat niin muut-
korkean työllisyyden ja palkkatason alueille. 2000–2010 välisenä aikana. Vuosi 2010 on viisi vuotta. Tämän analyysin aikajänteenä on toliikkeen määrän kuin rakenteen näkö-
Yksilönäkökulmasta asia ei ole näin yksioi- viimeisin käytettävissä oleva tilastovuosi. määrällisten aineistojen osalta vuodet 2000– kulmasta eräänlaista ”kuntakentän valio-
koinen, vaan muuttopäätökseen vaikuttavat Lisäksi analyysin yhteydessä hyödynnet- 2011 ja rakenteellisten ominaisuuksien osalta joukkoa” kaikilla käytetyillä mittareilla.
samanaikaisesti useat muut tekijät. Muutto- tiin muita Tilastokeskuksen väestökehityk- 2000–2010. Jokaista toiminnallista kaupunkiseutua
päätöstä tehdessä lasketaan kaikki inhimilli- seen ja muuttoliikkeeseen liittyviä tilastotieto- analysoitiin kunnittain erikseen sekä mää-
set, taloudelliset ja muut tekijät yhteen ja sen ja sekä muita käytettävissä olevia kirjoittajan rällisten että rakenteellisten indikaattorien
perusteella tehdään päätös, onko parempi omia ja muiden tekemiä muuttoliikkeeseen 1.3 :: ANALYYSIN KOHTEENA perusteella. Lopuksi verrattiin kuuden kau-
muuttaa vai jäädä paikoilleen. Muuttopäätös liittyviä tutkimuksia, selvityksiä, kartoituksia OLEVAT KAUPUNKISEUDUT punkiseudun demografista kilpailukykyä
on aina yksilöllinen valinta, jonka seurauk- ja analyysejä. Analyysin kohteena olivat Helsingin seutu- toisiinsa sekä erikseen keskuskaupunkien ja
sena yksilöt saattavat muuttaa myös ”vää- kunnan (metropolialueen) jälkeen asukaslu- kehyskuntien suhdetta toisiinsa. Tulokset esi-
rään suuntaan” eli niin sanotuille muuttotap- vultaan seuraavaksi suurimmat kaupunkiseu- tetään koostetaulukoissa niin absoluuttisina
pio- tai taantuville alueille. Muuttopäätösten 1.2 :: ANALYYSIN TAVOITTEET dut: Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, kuin suhteellisinakin lukuina. Jälkimmäiset
seurauksena syntyy inhimillisten pääoman Analyysin keskeisenä tavoitteena oli integroi- Lahden ja Kuopion seutukunnat. Porin seutu- esitetään aidon vertailun mahdollistamiseksi
virtoja, jotka johtavat työn, asumisen ja mui- da yhteiseksi kokonaisuudeksi toisiinsa mää- kunta kuuluisi asukasluvultaan 7:nneksi suu- pääsääntöisesti promilleina keskiväkiluvun
den preferenssien ohjaamina esimerkiksi rällistä ja rakenteellista tilastotietoa. Määräl- rimpana seutukuntana em. joukkoon, mutta tuhatta asukasta kohden väestötieteen tutki-
väestön keskittymiseen määrätyille alueille. lisiin aineistoihin tukeutuminen johtaa usein ei ole tämän analyysin kohteena. Selvityksen musperinteen mukaisesti.
Perusoletus on se, että yksilö hankkii ensin pinnallisiin ja tulkinnanvaraisiin tuloksiin kohteena olevan kuuden kaupunkiseu- Selvityksessä käytetty alueluokittelu pe-
inhimillistä pääomaa ja valitsee sen jälkeen varsinkin silloin jos analyysin aikajänne käsit- dun alueella asui joka neljäs suomalainen rustui vuoden 2011 aluejakoon. Vuosien

5. 1 :: Johdanto
2000–2011 aikana toteutuneet kuntaliitokset tulorakenteen osalta. Työmarkkina-asema
otettiin takautuvasti huomioon. Lisäksi Ou- tai pääasiallinen toiminta ilmaisee henkilön
lun (Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsa- työmarkkina-aseman muuttoajankohtana.
lo ja Yli-Ii) ja Kuopion (Kuopio, Nilsiä ja Työmarkkina-asema voi olla työllinen (työs-
Maaninka) seuduilla huomioitiin erikseen sä oleva), työtön tai työvoiman ulkopuolinen
tulossa olevat kuntaliitokset ja ne esitetään (lapsi, eläkeläinen, opiskelija, varusmies, muu
taulukoissa Uuden Oulun ja Uuden Kuopion työvoimaan kuulumaton tai tuntematon). Kou-
nimikkeillä. lutusaste perustuu Tilastokeskuksen yleiseen
luokitukseen, jossa erotetaan toisistaan perus-
asteen, keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon
1.4 :: KESKEISET KÄSITTEET suorittaneet.
Alueella tarkoitetaan Tilastokeskuksen vi- Muuttojen tulo- ja menovaikutuksilla
rallisen alueluokituksen mukaista kuntaa tai tarkoitetaan sitä, että jokainen muuttaja ai-
seutukuntaa. Keskuskaupunki tarkoittaa alu- heuttaa sekä tulo- ja menovaikutuksia niin
een suurinta kaupunkia ja kehyskunnat kes- luovuttavalle kuin vastaanottavalle kunnalle.
kuskaupungin ympäristökuntia, jotka ovat Tulovaikutukset liittyvät verotuloihin, vero-
kiinteässä toiminnallisessa yhteydessä kes- tulotasaukseen ja valtionosuuksiin ja meno-
kuskaupunkiin mm. pendelöinnin, asioinnin vaikutukset julkisten palveluiden kysyntään, :: 5
ja muuttoliikkeen näkökulmasta. palvelutuotantoon, infrastruktuuriin, asuin- ja
Nettomuutto tarkoittaa tulo- ja lähtömuu- tonttitilan tarpeeseen jne. Kaikki keskeisimmät
ton välistä erotusta. Nettosiirtolaisuus kuvaa tulo- ja menovaikutukset liittyvät kytkeytyvät
maahan- ja maastamuuton välistä erotus- muuttajan työmarkkina-asemaan. Tulokertymä
ta. Maassamuutto tarkoittaa kuntien välis- tarkoittaa jonkun alueen kaikkien tulo- ja läh-
tä muuttoliikettä maan rajojen sisäpuolella, tömuuttajien kalenterivuoden aikana kertyneitä
siirtolaisuus taas maan rajat ylittävää muut- kaikkia tuloja (valtionveronalaiset tulot, kun-
toliikettä. Muuttojen määrällinen kehitys nallisveronalaiset tulot, yrittäjätulot ja muut tu-
ilmaistaan absoluuttisina lukuina ja suhteelli- lot). Alueen tulokertymä saadaan vähentämällä
nen kehitys joko prosentteina tai promilleina kaikkien tulomuuttajien kaikki tulot kaikkien
suhteessa keskiväkilukuun. Keskiväkiluku on lähtömuuttajien kaikista tuloista. Tulokertymä
erikseen määritellyn alueen väkiluvun keski- voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Kes-
arvo erikseen määriteltynä aikana. kimääräiset tulot ilmaisevat alueen kaikkien
Muuttoliikkeen valikoivuudella tarkoite- tulo- tai lähtömuuttajien keskimääräiset tulot
taan tulo- ja lähtömuuttajien ominaisuuksien kalenterivuoden aikana.
tai profiilien välillä olevia eroja. Muuttajien
omaisuuksien välillä olevia eroja voidaan
tutkia muun muassa työmarkkina-aseman,
muuttojen suuntautumisen, ikä-, koulutus- ja

6. 2 :: Muuttoliikkeen erityispiirteet 2000-luvulla
SUOMESSA TEHTIIN keskimäärin noin aikaisemmin. Muuttoliikkeen kasvu tuli oli määrällisesti suurempaa kuin kertaakaan
850 000 muuttoa vuodessa vuosina 2000–2011. esiin kaikissa ikäryhmissä. vuoden 1994 jälkeen ja nettosiirtolaisuuden
Neljä viidestä muutosta oli niin sanottuja Vuonna 2011 rikottiin kaksi aikaisempaa muuttovoitto oli korkeampi kuin koskaan
lähimuuttoja eli muutot tapahtuivat joko muuttoennätystä: kuntien välinen muuttoliike aikaisemmin. :: 6
oman kunnan sisällä tai saman kaupunkiseu-
dun sisällä. Vain yksi viidestä muutosta oli
niin sanottu kaukomuutto, jolloin ylitettiin
maakuntien välinen raja. Kaukomuutot ovat TAULUKKO 1. MAAN SISÄINEN MUUTTOLIIKE JA SIIRTOLAISUUS VUOSINA 2000–2011
luonteeltaan niin sanottuja aitoja muuttoja, jon-
ka seurauksena vaihtuvat muuttajan asuin- tai Vuosi Kuntien välinen Kuntien sisäinen Maahanmuutto Maasta- Netto-
muutto muutto muutto siirtolaisuus
työpaikka tai päivittäinen elinpiiri. Asumis- ja
ympäristöperustaiset lähimuutot ovat kasvaneet 2000 243 034 544 690 16 895 14 311 2 584
yhtäjaksoisesti 1970-luvun puolivälistä alkaen. 2001 263 989 594 609 18 955 13 153 5 802
Kaksi kolmesta muuttajista oli nuoria 2002 256 382 577 888 18 113 12 891 5 222
ja nuoria aikuisia (alle 35-vuotiaita). Muut- 2003 255 502 593 589 17 838 12 083 5 755
tomotiivit liittyivät ensisijaisesti asumispe- 2004 265 157 599 494 20 333 13 656 6 677
rusteisiin (asuminen, asuin- ja elinympäristön 2005 274 672 617 327 21 355 12 369 8 986
viihtyvyys jne.) ja toissijaisesti työhön tai opis- 2006 272 280 593 286 22 451 12 107 10 344
keluun. Muutot kytkeytyivät pääsääntöisesti
2007 278 907 589 363 26 029 12 443 13 586
LÄHDE TILASTOKESKUS
elinvaiheissa tapahtuviin muutoksiin.
2008 268 524 561 549 29 114 13 657 15 457
Kuntien välinen muuttoliike oli viisi-
2009 263 646 571 617 26 699 12 151 14 548
vuotisjaksoittain tarkasteltuna vuosina
2005–2009 niin määrällisesti kuin suh- 2010 270 688 568 997 25 636 11 905 13 731
teellisesti vilkkaampaa kuin koskaan 2011 281 537 594 140 29 481 12 660 16 821

7. 2 :: Muuttoliikkeen erityispiirteet 2000-luvulla
Vain joka kolmas kunta tai seutukunta Muuttovoittoa saaneet kunnat keskittyivät lukien 10 kuntaa, jotka saivat marginaalisen hän vaiheiden kautta, jossa yksi positiivinen
sai määrällistä muuttovoittoa koko maassa maantieteellisesti yhä pienemmälle alueelle. muuttotappion siirtolaisuudesta). muutostekijä johtaa toiseen, joka johtaa taas
2000-luvulla. Kuuden kaupunkiseudun Muuttovoittoa saivat eniten suuret kasvukes- Muuttoliikkeen kasvu tuli esiin kaikis- kolmanteen ja niin edespäin kehämäisesti.
52 kuntaa muodostavat väestönkehityk- kukset ja niiden kehyskunnat, Helsingin ja sa ikäryhmissä. Nuorempien ikäryhmien Positiivisten vaikutusten kehä lukkiutuu ja
seltään täysin poikkeavan joukon muusta Tampereen laajenevan vaikutusalueen kun- (15–19, 20–24) muutot suhteessa ikäryhmän kasvu ruokkii uutta kasvua. Alue voi joutua
maasta: maan sisäisestä muuttoliikkeestä nat ja pistemäisesti yksittäiset paikkakunnat. kokoon kaksinkertaistuivat 1980-luvun puoli- vastaavasti myös negatiivisen kasvun kehäl-
sai muuttovoittoa 45 kuntaa, siirtolaisuu- Merkittävää määrällistä muuttovoittoa saaneet väliin verrattuna. Kaikkien ikäryhmien muut- le, jolloin samat vaiheet etenevät päinvastai-
desta 51 kuntaa ja luonnollisesta väestön- kunnat sijaitsivat Seinäjoen, Jyväskylän ja toalttius on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden seen suuntaan eli työpaikkojen väheneminen
lisäyksestä 38 kuntaa. Maassamuutto oli Kuopion seutuja lukuun ottamatta Helsingin, 1995 jälkeen. johtaa aktiivi-ikäisten poismuuttoon, mark-
negatiivinen vain kuudessa Lahden seudun Tampereen, Turun tai Oulun vaikutusalueella. kinoiden supistumiseen, vetovoiman laske-
ja yhdessä Jyväskylän seudun kunnassa. Siir- Siirtolaisuuden osuus väestönkasvussa on miseen, edelleen lisääntyviin poismuuttoihin
tolaisuuden osalta muuttotappiota sai vain noussut suuremmaksi tekijäksi kuin maan si- 2.1 :: POSITIIVISEN KASVUN ja niin edespäin vahvistaen alueen negatii-
10 kuntaa koko maassa, joista yksi oli Oulun- säinen muuttoliike jo joissakin kaupungeissa ja KEHÄ MUUTTOLIIKKEESSÄ vista kokonaiskehitystä.
salo Oulun seudulla. kaupunkiseuduilla. Nettosiirtolaisuudesta saivat Muuttoliikettä ja muuttoja voidaan analy- Nämä vaiheet voidaan jakaa kuuteen
Kunnittain tarkasteltuna eniten määräl- muuttovoittoa käytännössä kaikki kunnat (pois soida niin sanotun positiivisen kasvun ke- eri vaiheeseen:
listä muuttovoittoa saivat maan sisäises-
tä muuttoliikkeestä Tampere (9836), Oulu
(7341), Espoo (7245) ja Seinäjoki (4189). :: 7
Neljän muuttovoittoisimman kaupungin vä- KUVIO 1. KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE IKÄRYHMITTÄIN VUOSINA 1986–2011 (PROMILLEA TUHATTA ASUKASTA KOHDEN)
estöpohjaan suhteutettuna Seinäjoen muut-
tovetovoima oli ylivertainen: Seinäjoki sai *)
Promillea
väkilukuun suhteutettuna 3,6 kertaa enem- 250
män muuttovoittoa kuin Tampere ja 2,4 ker- 15-19v 20-24v 25-29v I
taa enemmän kuin Oulu. Jos Tampere olisi 30-34v 35-39v 60-64v
saanut samassa suhteessa muuttovoittoa kuin
200
Seinäjoki, niin muuttotase olisi noussut perä-
ti 35 000 henkilöön. 150
Kunnittain eniten muuttovoittoa suh-
teessa keskiväkilukuun saivat Liminka
(Oulun seutu), Pirkkala (Tampereen seu- 100
tu), Vesilahti (Tampereen seutu) ja Masku
(Turun seutu).
Sijainti ja saavutettavuus korostui-
50
LÄHDE TILASTOKESKUS
vat kaikessa. Vuosina 2000–2011 kaikki
nopeimmin kasvaneet kunnat sijaitsivat 0
joko maantie- ja rautatieverkoston varrel- 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005
la, solmupisteissä tai niiden välittömällä
vaikutusalueella. *) Vuonna 1994 voimaan tullut kotikuntalaki mahdollisti opiskelijoiden kirjautumisen opiskelupaikkakunnilleen.

8. 2 :: Muuttoliikkeen erityispiirteet 2000-luvulla
Uudet työpaikat syntyvät sinne, mis- 1. Alkuetu: alue saa puolelleen al- nopisteisiin tulevaisuuslähtöisesti
sä on osaavaa työvoimaa, vetovoi- kuedun historiallisen kehityksen, alueen yhteisen edun näkökulmasta.
mainen toimintaympäristö ja hyvät tapahtumien tai sattuman ansiosta. Positiivinen uusiutuminen käynnis-
tulevaisuuden toimintaedellytykset. Alkuetu syntyy aluksi erinomaiseen tyy usein sisäisen tai ulkoisen shokin
luonnonmaantieteelliseen sijainnin seurauksena. Ennakointiherkkyys
II Uudet työpaikat lisäävät aktiivi- ansiosta. Alkuetua vahvistaa kes- korostuu. Saavutettavuus korostuu
ikäisten eli osaavan ja ammattitaitoi- kittymiskehitys. Alueen kasvukehä rakennetun edun kohdalla, mikä
sen työvoiman muuttoa alueelle. laajenee ja lukkiutuu aikaisemmin tänä päivänä tarkoittaa erityisesti
kuvatulla tavalla positiivisen kasvun nopea rauta- ja maantieverkostoa.
III Alueen markkinat kasvavat ja laa- kehäksi. Hyviä esimerkkejä alkuedun
jenevat: toisin sanoen mitä enemmän kaupungeista ovat kaikki kuuden 5. Mentaalinen etu: perustuu alueen
alueelle muutetaan, sitä enemmän kaupunkiseudun keskuskaupungit, tahtotilaan. Positiivisten mielikuvien
alueen markkinat kasvavat. erityisesti Turku, Tampere ja Oulu. luominen korostuu. Onnellisilla sat-
tumilla, tapahtumilla ja ulkopuolisilla
IV Alueen vetovoima lisää edelleen 2. Sijaintietu: perustuu alueen opti- päätöksillä on iso merkitys. Pienestä
muuttoliikettä. Ihmiset muuttavat maaliseen sijaintiin suhteessa muihin tai vähäpätöisestä voi kasvaa vähitel-
sinne missä on työpaikkoja tai missä keskittymiin. Sijaintietua tukee saa- len isoa ja merkittävää jne.
koetaan olevan tulevaisuudessa työ- vutettavuus eli hyvät maantie-, rauta- :: 8
mahdollisuuksia. tie-, lento-, satama- ja muut väylä- ja
liikennekäytäväyhteydet. Sijaintietu
V Alueen markkinat kasvavat ja laa- tuli hyvin esiin luvun 2. alkuosas-
jenevat jälleen kasvavan vetovoiman sa, jossa käytiin läpi nopeimmin
ja mahdollisuuksien vuoksi. 2000-luvulla kasvaneita kuntia: kaik-
ki sijaitsivat joko maantie- ja rauta-
VI Alueelle syntyy uusia työpaikkoja tieverkoston solmupisteissä tai niiden
alkuperäisen päätoimialan ympärille. vaikutusalueella.
3. Demografinen etu: perustuu alu-
een positiiviseen väestönkehityk-
2.2 :: KASVUETUJEN VIISI seen, joka pitää sisällään luonnollisen
NÄKÖKULMAA ALUEELLISESSA väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen
VÄESTÖNKEHITYKSESSÄ (maassamuutto ja siirtolaisuus).
Alueiden kasvuun vaikuttavia tekijöitä (kas-
vuetuja) voi tarkastella viidestä eri näkökul- 4. Rakennettu eli strateginen etu:
masta, joissa saavutettavuus on ikään kuin perustuu alueen tietoisiin strategi-
sisäänrakennettu tekijä. Tämä korostuu erityi- siin valintoihin ja pitkäjännitteiseen
sesti kahden ensimmäisen kasvuedun kohdalla kehittämiseen, jolloin alue panostaa
(so. alku- ja sijaintietu). Nämä kasvuedut ovat: järjestelmällisesti valittuihin pai-

9. 3 :: Suurten kaupunkiseutujen
kilpailukykyanalyysi
:: 9
ALUEELLISELLA KILPAILUKYVYLLÄ tar- jo sijaitsevien yritysten toimintaedellytyksiä ja kön (Saku Vähä-Santanen ja Ari Karppinen)
koitetaan alueiden kykyä synnyttää, houku- houkutella alueelle uusia yrityksiä. kehittämään ’Seutukuntien kilpailukykymit-
tella ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen Alueen pitkäjänteinen menestyminen on taristoon’, jossa voidaan vuosittain verratta
taloudellista ja sitä kautta syntyvää ja lisäänty- kuitenkin hyvin monesta asiasta kiinni. Sii- seutujen kilpailukykyä ja sijoitusta suhteessa
vää alueellista kokonaishyvinvointia. hen vaikuttavat kaikki alueen toimijat; sen toisiinsa valituilla muuttujilla. Analyysissä
Kilpailukykyisellä alueella on ominaisuuk- asukkaat, yritykset, yhteisöt ja julkinen valta. jokaiselle seutukunnalle lasketaan muuttuja-
sia, joiden avulla se voi osallistua kilpailuun Myös alueen sijainnilla, sen liikenneyhteyk- kohtainen indeksiarvo. Sen jälkeen jokaisen
muiden alueiden kanssa. Kilpailuetua mui- sillä ja -verkostoilla on suuri merkitys. Alueet seudun indeksilukua verrataan kaikkien seu-
hin alueisiin nähden saavutetaan, jos alue eivät voi toimia eristyksissä, vaan kunkin alueen tukuntien keskimmäiseen arvoon eli mediaa-
pystyy tuottamaan jonkin sellaisen ominai- menestymiseen vaikuttavat suuressa määrin niin. Mediaania käyttämällä voidaan poistaa
suuden, jonka avulla se erottuu edukseen maan muiden alueiden ja ulkomaiden vaikutus. suurimmat poikkeamat seutujen välillä toisin
muista alueista. Alueiden taloudet ovat osa kansainvälistä talout- kuin esimerkiksi keskiarvoa käyttämällä.
Alueellista kilpailukykyä voidaan tarkastel- ta, jossa kaikkien toimijoiden päätöksillä ja toi- Vertailun vuoksi analyysiin otettiin mu-
la myös esimerkiksi yritysten sijaintipaikka- ja minnalla on vaikutusta toisiinsa. Menestymisen kaan koko maan 12 suurinta kaupunkiseutua
investointipäätösten näkökulmasta. Aluetta edellytykset muuttuvat ajan kuluessa ja osa eli kaikki ne kaupunkiseudut, joiden asukas-
voidaan pitää kilpailukykyisenä, mikäli sillä voi muuttua hyvinkin nopeasti. luku ylittää 100 000 asukasta. Suuret kau-
on ominaisuuksia, joita yritykset pitävät tär- Seuraavassa osiossa tarkastellaan kuu- pungit ja kaupunkiseudut ovat avainasemas-
keinä sijoittumispäätöstä tehtäessä. Kilpai- den kaupunkiseudun kilpailukykyä kuuden sa kansantalouden kasvun ja hyvinvoinnin
lukyky kuvaa silloin yritysten ja työvoiman muuttujan valossa. Analyysi perustuu Turun näkökulmasta. 12 suurinta kaupunkiseutua
toimintaympäristöä, kykyä ylläpitää alueella yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksi- tuottivat 67,9 % Suomen bruttokansantuot-

10. 3 :: Suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyanalyysi
teesta, niiden alueella asui 61,8 % koko 3.1 :: TYÖLLISYYSASTE käyvän väestön lukumäärä ja seutujen työlli- keskiarvon (65 %), ja seitsemän seutukuntaa
maan väestöstä ja niissä sijaitsi 66,4 % koko Työllisyysaste on työllisten eli työssä käyvien syysaste prosentuaalisesti sekä näistä lasket- jäi keskiarvon alapuolelle.
maan työpaikoista vuonna 2010. Suuret kau- prosenttiosuus kokonaisväestöstä. Virallinen tu työllisyysindeksi.
punkiseudut muodostavat näin ollen keske- työllisyysaste lasketaan 15–64-vuotiaiden Helsingin seutukunta (111,62) ylitti työl-
nään hyvän vertailujoukon. työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä lisyysasteen osalta selkeästi mediaanin. Tau- 3.2 :: KOULUTTAUTUNEISUUS
Analyysiin valitut kilpailukykymuuttu- väestöstä. Työllisyysaste kuvastaa sitä, missä lukossa yli 110 indeksiin ylsivät työllisyys- Koulutustaso eli tässä tapauksessa korkea-
jat ovat työllisyysaste, korkea-asteen kou- määrin alueen työikäinen väestö osallistuu alu- asteiltaan myös Vaasan seutukunta (111,46). asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yli
lutettujen osuus väestöstä, teollisuusvaltai- eellisen tuotannon aikaansaamiseen. Korkea 100 ja 110 indeksin välille sijoittuivat Seinä- 15-vuotiaista kuvasti alueen panostamista
suus, työn tuottavuus, yritysdynamiikka työllisyysaste heijastaa suurta osallistumista, joki, Turku, Tampere, Kuopio, Pori, Jyväs- osaamiseen. Korkeaa osaamistasoa pidetään
sekä muuttovetovoima. jolloin työpanoksen määrä suhteessa alueen kylä sekä Oulu. yleisesti keskeisenä edellytyksenä sille, että
Lopuksi analysoitiin eri alueiden kilpailuky- työikäisiin on suuri ja korkeampaa alueellisen Työllisyysasteeltaan mediaanin alle jäivät alue menestyy globaalissa kilpailussa. Samalla
kyä kokonaisuuksina näiden kuuden osatekijän kokonaistuotannon määrää eli talouskasvua. Lappeenranta, Lahti ja Joensuu. osaavan työvoiman saatavuus alueella sitoo
valossa sekä pohdittiin lyhyesti muita alueelli- Taulukossa 2. esitettiin 12 seutukunnan Viisi taulukossa ylimpänä olevaa seutu- olemassa olevaa yritystoimintaa alueeseen
seen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä. koko työikäisen väestön lukumäärä, työssä- kuntaa ylittivät koko maan prosentuaalisen ja houkuttaa alueelle uutta yritystoimintaa.
TAULUKKO 2. TYÖSSÄKÄYVIEN OSUUS KOKO VÄESTÖSTÄ KOKO MAAN JA 12 SUURIMMAN SEUTUKUNNAN TAULUKKO 3. KORKEASTI KOULUTETTUJEN OSUUS TYÖIKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ KOKO MAAN JA 12 SEUTUKUNNAN :: 10
ALUEELLA SEKÄ TYÖLLISYYSINDEKSI VUONNA 2010 ALUEELLA SEKÄ KOULUTTAUTUNEISUUSINDEKSI VUONNA 2010
TYÖLLISYYSASTE KORKEA-ASTEEN KOULUTETTUJEN OSUUS 15 VUOTTA TÄYTTÄNEESTÄ VÄESTÖSTÄ VUONNA 2010
Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980–2010
Työikäinen Työssäkäyvä Työllisyys- Indeksi 15 vuotta täyttänyt väestö Korkeasti koulutettujen osuus % Indeksi
väestö väestö aste % yhteensä (molemmat sukupuolet) 15 vuotta täyttäneistä
Koko maa 3 546 558 2 306 279 65.0 % Koko maa 4 487 599 17.3 %
Helsingin seutukunta 980 246 685 030 69.9 % 111.62 Helsingin seutukunta 1 172 178 24.9 % 240.35
LÄHDE TILASTOKESKUS; SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKY-
LÄHDE TILASTOKESKUS; SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKY-
Vaasan seutukunta 60 641 42 317 69.8 % 111.46 Oulun seutukunta 178 666 22.5 % 216.79
Seinäjoen seutukunta 79 736 53 055 66.5 % 106.28 Tampereen seutukunta 312 257 20.4 % 197.06
Turun seutukunta 207 952 135 432 65.1 % 104.02 Jyväskylän seutukunta 143 398 20.3 % 195.63
Tampereen seutukunta 252 567 163 373 64.7 % 103.32 Vaasan seutukunta 77 428 19.5 % 188.27
MITTARISTO WWW.SATAMITTARI.FI
MITTARISTO WWW.SATAMITTARI.FI
Kuopion seutukunta 28 322 51 919 63.1 % 100.73 Turun seutukunta 261 165 19.2 % 185.48
Porin seutukunta 87 552 54 976 62.8 % 100.29 Kuopion seutukunta 101 725 18.3 % 176.19
Jyväskylän seutukunta 117 556 73 757 62.7 % 100.21 Joensuun seutukunta 103 502 15.2 % 146.20
Oulun seutukunta 151 661 949 58 62.6 % 100.00 Lappeenrannan seutukunta 76 345 14.9 % 143.21
Lappeenrannan seutukunta 58 591 36 593 62.5 % 99.75 Seinäjoen seutukunta 102 295 13.2 % 127.55
Lahden seutukunta 130 814 81 655 62.4 % 99.70 Lahden seutukunta 170 511 13.1 % 126.46
Joensuun seutukunta 81 386 48 039 59.0 % 94.28 Porin seutukunta 116 706 12.8 % 122.94

11. 3 :: Suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyanalyysi
Koulutustasoa mittaava kilpailukykymuut- 3.3 :: TEOLLISUUSVALTAISUUS kuntien mediaanista, silloin alueen teollisuu- Lappeenranta, Seinäjoki ja Oulu olivat
tuja piti sisällään alemman, ylemmän ja tutki- Toimialarakennetta ja alueellista erikoistumis- den kilpailukyky joko paranee tai heikkenee alueina melko tasaisia indeksien ollessa vä-
jakoulutuksen tutkinnon suorittaneiden osuu- ta kuvaavaksi muuttujaksi valittiin teollisuus- riippuen muutoksen suunnasta ja voimakkuu- lillä 105–110. Loput seutukunnat sijoittuvat
den 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Alempi valtaisuus, joka kuvaa teollisuuden osuutta desta. Teollisuusvaltaisuuden vaikutusmeka- alle mediaanin.
korkeakoulututkinto sisälsi AMK-tutkinnot alueen liikevaihdosta. Teollisuuden menes- nismit alueen talouskasvuun ovat moninaiset. Selkeästi joukosta erottui Helsinki
(pl. ylempi AMK), yliopiston kandidaatin tut- tyminen kuvaa alueen pärjäämistä globaa- Taulukossa 4. esitettiin koko maan sekä (57,83) ja Kuopio (45,45), joiden indeksit
kinnot sekä ennen vuotta 1989 suoritetut insi- lissa kilpailussa. Teollisuus vastaa merkit- 12 suurimman seutukunnan teollisuusval- jäivät selvästi alle mediaanin.
nöörin tutkinnot. Ylempi korkeakoulututkinto tävästä osasta alueen investoinneista, koska taisuuteen liittyvät numeeriset kilpailuky-
sisälsi maisteritason tutkinnon suorittaneet työn tuottavuus on palvelualoja korkeam- kytekijät; teollisuuden osuus muusta alueen
(myös ylempi AMK). Tutkijakoulutusluok- paa (Suomessa vuodesta 1995 lähtien noin liikevaihdosta. 3.4 :: TYÖN TUOTTAVUUS
kaan kuuluvat ovat suorittaneet joko lisensiaa- 2,5-kertainen verrattuna kaikkiin toimialoihin Vaasa erottui selkeästi teollisuusvaltaisim- Työn tuottavuusindeksi laskettiin yritysten lii-
tin tai tohtorin tutkinnon. ja palvelualoihin). Teollisuuden alueellisesta pana ja siltä osin tämän osatekijän kannalta kevaihdolla henkilötyövuotta kohti. Työn tuot-
Taulukossa 3. esitettiin vuoden 2010 keskittymisestä voidaan saavuttaa merkittäviä kilpailukykyisempänä alueena (149,40). tavuutta tarkasteltiin edelleen arvonlisäyksen
tilastoihin perustuen koko maan ja 12 suu- toimialan sisäisiä ja ulkoisia skaalaetuja. Pori sijoittui indeksillään toiseksi (119,88). suhteella tehtyihin työtunteihin vuositasolla.
rimman seutukunnan työikäisen väestön Teollisuuden keskimääräinen palkkata-
lukumäärä, korkeasti koulutetun työvoiman so on palvelualoja korkeampi ja teollisuu-
prosentuaalinen osuus koko työväestöstä den henkilöstön alueellinen ostovoima on
sekä näiden perusteella laskettu kouluttau- korkeampi verrattuna palvelualaan. Tämä TAULUKKO 4. KOKO MAAN JA 12 SUURIMMAN SEUTUKUNNAN TEOLLISUUDEN LIIKEVAIHDON OSUUS KOKO ALUEEN :: 11
tuneisuus-indeksi. kokonaisuudessaan vaikuttaa kerrannais- LIIKEVAIHDOSTA SEKÄ TEOLLISUUSINDEKSI VUONNA 2010
Helsinki erottui selkeänä ykkösenä kor- vaikutuksineen positiivisesti alueen koko-
kea-asteen koulutettujen määrällään (indeksi naistuotannon määrään. Jos alueen teolli- TEOLLISUUSVALTAISUUS VUONNA 2010
240,35) maan muista alueista. Hyvänä kakko- nen rakenne on monipuolinen, niin sillä on
sena tuli Oulu, jonka indeksi oli 216,79. suhteellisesti hyvä aluetalouden vakaus ja Toimialat yhteensä Toimialana teollisuus Teollisuuden osuus % Indeksi
Liikevaihto (1 000 euroa)
Sen jälkeen tulevat seutukunnat voidaan ennustettavuus, erityisesti toimialakohtaisia
jakaa viiteen kategoriaan; Tampere (197,06) kysynnän vaihteluita vastaan. Koko maa 356 969 639 118 551 836 33.2 %
ja Jyväskylä (195,63) lähes yhtä suuria kol- Teollisuusvaltaisuus (teollisuuden osuus Vaasa 7 265 761 4 104 989 56.5 % 149.40
LÄHDE TILASTOKESKUS; SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKY-
mannella sijalla, neljänsinä Vaasa ja Turku alueen arvonlisäyksestä tai liikevaihdos- Pori 7 520 585 3 409 286 45.3 % 119.88
(>180), viidentenä Kuopio (>170), Joensuu ta) kuvattiin liikevaihdon osuudella alueen Lappeenranta 4 360 213 1 812 704 41.6 % 109.94
ja Lappeenranta toiseksi alimpana (>140), liikevaihdosta, mikä mahdollisti aineis- Seinäjoki 6 320 078 2 543 877 40.3 % 106.44
Seinäjoki, Lahti ja Pori kouluttautuneisuus- ton hyödyntämisessä lyhyen tilastoviiveen Oulu 11 719 395 4 697 334 40.1 % 105.99
asteeltaan selkeästi matalimpina (<130). (n. yksi vuosi). Teollisuusvaltaisuus-muut-
MITTARISTO WWW.SATAMITTARI.FI
Tampere 22342085 7 860 186 35.2 % 93.03
Kaikki tässä analyysissä olevat seutukun- tuja kuvasi siis teollisuuden osuuden seutu-
Joensuu 4 476 166 1 549 673 34.6 % 91.55
nat ylittivät kuitenkin selkeästi mediaanin. kunnan kaikkien toimialojen ja -sektorien
Lahti 8 873 757 3 068 822 34.6 % 91.45
Kouluttautuneisuudessa oli siis melko suuria arvonlisäyksestä. Jos seutukunnan teollisuu-
Turku 17 265 792 5 297 767 30.7 % 81.14
eroja eri alueiden välillä, mikä vaikuttaa mer- den arvonlisäys muuttuu mediaanin kanssa
kittävästi alueiden kilpailukykyyn joko sitä samaa vauhtia, ei alueen teollisuuden kilpai- Jyväskylä 7 317 816 2 056 529 28.1 % 74.31
nostavasti tai laskevasti ylimmän paremmuut- lukyvyn katsota muuttuneen. Jos seutukunnan Helsinki 159 767 573 34 937 869 21.9 % 57.83
ta korostaen ja alimpia huonontaen. muutosvauhti poikkeaa maan kaikkien seutu- Kuopio 4 534 313 779 399 17.2 % 45.45

12. 3 :: Suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyanalyysi
Tarkastelun kohteena olivat kaikki toimialat ja la maatasoa helpompi työvoiman liikkuvuus kylä, Joensuu (kaikkien indeksi 102) sekä näis- taneiden yritysten summa alueen yrityskan-
sektorit, yksityinen ja julkinen yhteensä. merkitsee kuitenkin sitä, että alueelliset kas- tä heikoimpana erottuen Kuopio (95,1), joka taan. Yritysdynamiikan kasvu kuvastaa alueen
Työn tuottavuus (arvonlisäys/tehdyt työ- vuerot (BKT/asukas) voivat tasoittua muutto- jäi ainoana vertailussa olevista kaupungeista yrityskannan uusiutumista kilpailukykyisem-
tunnit) osoittavat alueen ja sen yritysten työl- liikkeen seurauksena. alle kaikkien seutukuntien mediaanin. mäksi, sillä tällöin uusia yrityksiä perustetaan
listen työpanoksen ”laadun” parantumista ja Taulukossa 5. esitettiin työn tuottavuut- ja elinkelvottomia lopetetaan. Mitä korkeampi
siten myös sen vaikutusta alueensa talous- ta kuvaamaan laskettu indeksi koko maan ja yritysdynamiikka-indeksi oli, sitä enemmän
kasvuun. Käytännössä Suomen talouskasvu 12 suurimman seutukunnan alueella. 3.5 :: YRITYSDYNAMIIKKA uusiutumista tapahtui vuoden aikana.
(BKT/asukas-kasvu) on viimeisen sadan vuo- Tuottavuudeltaan paras seutukunta oli Hel- Yrittäjyyttä kuvaavaksi osaindeksiksi valittiin Yritysdynamiikka osoittaa onnistuneen
den aikana perustunut tutkimusten mukaan lä- sinki (197), joka erottui selkeästi Vaasasta. Vaa- yritysdynamiikka-indeksi, joka muodostui aluetalouden rakennemuutoksen vaikutusta
hes yksinomaan työn tuottavuuden kasvulle, sa sijoittuu indeksiarvollaan toiseksi (151,7). aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä suh- alueelliseen kilpailukykyyn. Alueen, jolla
ei työpanoksen määrälliseen kasvuun. Tasavertaisina alueina indeksien mukaan teessa koko alueen yrityskantaan. Indeksi ku- on suuri yrityskannan uudistumiskyky eli
Työn tuottavuutta käytetään perustel- olivat Pori, Tampere ja Oulu. vaa siis yritysrakenteen uudistumista. Yritys- syntyy paljon uusia yrityksiä ja saman-
lusti usein suoraan toteutuneen aluetalou- Työn tuottavuudella mitattuna neljänä alim- dynamiikka-indeksi laskettiin suhteuttamalla aikaisesti heikompia yrityksiä poistuu
dellisen kilpailukyvyn mittarina. Aluetasol- pana seutukuntana esiin nousivat Lahti, Jyväs- vuoden aikana alueella aloittaneiden ja lopet- markkinoilta, kykenee vastaamaan toi-
TAULUKKO 5. TYÖN TUOTTAVUUS JA TUOTTAVUUSINDEKSI 12 SUURIMMASSA SEUTUKUNNASSA VUONNA 2010 TAULUKKO 6. KOKO MAAN JA 12 SUURIMMAN SEUTUKUNNAN ALOITTANEET JA LOPETTANEET YRITYKSET SEKÄ :: 12
YRITYSDYNAMIIKKA VUONNA 2010
TYÖN TUOTTAVUUS VUONNA 2010 YRITYSDYNAMIIKKA VUONNA 2010
Toimialat yhteensä Toimialana teollisuus Indeksi Aloittaneita yrityksiä Lopettaneita yrityksiä Aloittaneiden ja lopettaneiden Indeksi
Liikevaihto / henkilöstö (1 000 euroa) yritysten osuus % yrityskannasta
Helsinki 345.3 592.9 197.0 Koko maa 33 162 21 299 16.1 %
Vaasa 265.8 425.5 151.7 Oulun seutukunta 1 194 771 18.6 % 132.04
LÄHDE TILASTOKESKUS; SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKY-
LÄHDE TILASTOKESKUS; SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKY-
Pori 224.4 329.9 128.1 Helsingin seutukunta 11 036 6 820 17.9 % 127.15
Tampere 221.2 289.9 126.3 Kuopion seutukunta 589 420 17.3 % 123.07
Oulu 218.2 417.3 124.5 Tampereen seutukunta 2 454 1 547 17.2 % 122.14
Turku 205.7 296.7 117.4 Jyväskylän seutukunta 911 612 16.9 % 119.96
MITTARISTO WWW.SATAMITTARI.FI
MITTARISTO WWW.SATAMITTARI.FI
Lappeenranta 199.0 376.4 113.6 Turun seutukunta 2 083 1 323 16.7 % 118.59
Seinäjoki 199.0 272.9 113.6 Lahden seutukunta 1 112 871 16.3 % 115.90
Lahti 179.1 202.0 102.2 Joensuun seutukunta 585 402 15.8 % 112.56
Jyväskylä 179.0 222.7 102.2 Lappeenrannan seutukunta 441 276 15.0 % 106.26
Joensuu 178.7 235.8 102.0 Porinn seutukunta 715 482 14.4 % 102.35
Kuopio 166.6 195.7 95.1 Vaasan seutukunta 465 306 14.3 % 101.42
Seinäjoen seutukunta 696 439 13.6 % 96.27

13. 3 :: Suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyanalyysi
mintaympäristön muutoksen aiheuttamiin voi olla vetovoimainen muuttajien näkökul- den vuoksi ollen 108,4. laskettiin kokonaiskilpailukykyindeksi, joka
sopeutuspaineisiin. masta useasta eri syystä, kuten työpaikkake- Seuraavaksi sijoittuivat Helsingin (106,4) oli kuuden muuttujan painottamaton keski-
Toisaalta korkea yritysdynamiikka voi hei- hityksen, potentiaalisen työpaikkakehityksen, ja Tampereen (106,0) seutukunnat. arvo.
jastaa myös alueen sisäistä, olemassa olevien koulutustarjonnan laajuuden, sijainnin, mieli- Kaikkien analyysiin osallistuneiden seu- Indeksien keskiarvot kuvaavat kunkin
yritysten ja uusien innovatiiviseen yritystoi- tai mainekuvan ansiosta jne. tukuntien indeksiarvot olivat mediaanin ylä- alueen kokonaiskilpailukykyä. Muuttove-
mintaan kykenevien yritysten vuorovaikutusta, Muuttovetovoima laskettiin kokonaisnetto- puolella, joten jokaisen seutukunnan koko- tovoiman tilastotiedot ovat vuodelta 2011,
jossa uutta yritystoimintaa syntyy olemassa ole- muuton perusteella eli lukuihin laskettiin niin naisnettomuutto oli positiivista. muiden muuttujien indeksiarvot ovat vuo-
vien yritysten tietoperusteisten toiminnan ympä- kuntien välinen muuttoliike (maassamuutto) Tarkastelussa olevista seutukunnista Pori delta 2010.
rille ja toisaalta valtaosa yrityspoistumista ovat kuin nettomaahanmuutto (siirtolaisuus). Muut- (100,7) ja Lappeenranta (100,8) sijoittuivat Taulukon 8. mukaan seutukunnista
tietoisia ja haluttuja markkinoilta vetäytymisiä. tovetovoima saatiin laskemalla tulo- ja läh- alhaisimmiksi indeksin mukaan, kuitenkin kärkeen sijoittui Helsingin seutukunta
Ensin mainitun yritysdynamiikkamekanismin tömuuton erotus ja suhteuttamalla se seudun ollen hieman mediaanin yläpuolella. (140,06) suurimmaksi osaksi korkeasti kou-
ajatellaan heijastavan alueellista ”luovaan tu- keskiväkilukuun. Muuttovetovoima ilmaistiin lutettujen, työn tuottavuuden sekä muuttove-
hoon” (Schumpeterilainen kasvu) perustuvaa promilleina tuhatta asukasta kohden. tovoiman ansiosta.
talouskasvua ja perustuvaa talouskasvua. jäl- Muuttovetovoima on toimiva mittari 3.7 :: KOKONAISKILPAILUKYKY Vaasan sijoitusta toiseksi (135,11) nosti
kimmäisen ”luovaan rakennemuutokseen”. kuvaamaan alueen olemassa olevaa ja var- Aiemmin esiteltyjen muuttujien perusteella teollisuusvaltaisuus, työn tuottavuus sekä
Taulukossa 6. esitettiin vuoden aikana sinkin tulevaa potentiaalia uusien asukkai-
koko maassa ja 12 suurimmalla seutukunnalla den, yritysten ja investointien näkökulmas-
aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten sum- ta. Esimerkiksi väestön ikärakenteen muutos :: 13
ma suhteutettuna alueen koko yrityskantaan. aiheuttaa jatkossa merkittävän menopaineen TAULUKKO 7. 12 SUURIMMAN SEUTUKUNNAN MUUTTOVETOVOIMAISUUS VUONNA 2011
Laskettu yritysdynamiikka-indeksi kuvasi alueiden ikäsidonnaisiin menoihin ja heiken-
alueen yritysdynamiikkaa ja uusiutumista. tää niin väestöllistä kuin taloudellista huolto-
MUUTTOVETOVOIMA VUONNA 2011
Oulun seutukunta oli yritysdynamiikassa suhdetta. Muuttoliikkeen ja muuttajien suh-
ykkösenä (132,04). teellinen merkitys aluedynamiikassa kasvaa.
Kokonaisnettomuutto Nettomuutto % Indeksi
Seuraavat kolme seutukuntaa sijoittuvat Muuttajissa ovat yliedustettuja nuoret,
keskiväkiluvusta
indeksien mukaan tasaisesti. Näistä kolmes- koulutetut ja työuran alkuvaiheessa olevat.
Vaasan seutukunta 836 0.89 108.4
ta kaupungista, Helsinki, Kuopio ja Tampere Ne seudut ja kunnat, jonne nuori ja osaava
saavat indeksiarvot väliltä 120–130. Yritys- työvoima jatkossa sijoittuvat, saavat lähtö- Helsingin seutukunta 9 654 0.68 106.4
dynamiikaltaan heikoimpina erottuivat Lap- kohtaisesti merkittävän kilpailuedun alu- Tampereen seutukunta 2 399 0.63 106.0
peenranta, Pori, Vaasa (>100) sekä alimpana eiden välisessä kilpailussa. Muuttoliikkeen Turun seutukunta 1 749 0.56 105.3
Seinäjoki (96,27). painottuminen huoltosuhteeltaan optimaali- Oulun seutukunta 1 179 0.51 104.9
Seinäjoen seutukunta oli yritysdynamii- siin ikäryhmiin lisää maan eri osien välisiä Jyväskylän seutukunta 878 0.50 104.8
kaltaan ainoa mediaanin alle jäävä tarkaste- eroja ja kaupunkiseutujen sisäisiä eroja. Kuopion seutukunta 599 0.49 104.6
lun alla olevista seutukunnista. Taulukossa 7. esitettiin 12 suurimman seu- Seinäjoen seutukunta 587 0.47 104.4
LÄHDE TILASTOKESKUS
tukunnan kokonaisnettomuutto, nettomuutto
Lahden seutukunta 684 0.34 103.2
promilleina keskiväkiluvusta sekä näiden
Joensuun seutukunta 322 0.26 102.5
3.6 :: MUUTTOVETOVOIMA pohjalta laskettu muuttovetovoimaindeksi.
Lappeenrannan seutukunta 81 0.09 100.8
Muuttovetovoima kuvasi alueen houkut- Vaasan seutukunnan indeksiarvo kohosi
televuutta muuttajien näkökulmasta. Alue korkeimmaksi nettomaahanmuuton suuruu- Porin seutukunta 94 0.07 100.7

14. 3 :: Suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyanalyysi
muuttovetovoima. Oulun seutukunta oli jo- ka. Kuopio jäi teollisuusvaltaisuuden (45,45)
kaisen kuuden muuttujan osalta mediaanin osalta selkeästi alle mediaanin, myös työn tuot-
yläpuolella, mutta erityisesti korkeakou- tavuus (95,1) jäi mediaanin alapuolella.
lutettujen (216,79) sekä yritysdynamiikan
(132,04) osuudet olivat poikkeuksellisen
vahvoja.
Tampereen seutukunnan vahvuutena oli
tasaisuus kaikkien kilpailukykymuuttujien
kohdalla. Tampereen seutu ei ollut yhden-
kään muuttujan osalta kärjessä, mutta jokai-
sen kohdalla kärkijoukossa. Jyväskylässä,
Vaasassa sekä Turussa korkeakoulutettujen
osuus oli selkeästi mediaanin yläpuolella.
Porin sijoitusta seitsemänneksi (112,38)
nosti korkeakoulutettujen osuus, teollisuus-
valtaisuus sekä työn tuottavuus.
Kuopion ja Lahden muuttujista esille nou-
sivat korkeasti koulutetut sekä yritysdynamiik- :: 14
TAULUKKO 8. 12 SEUTUKUNNAN SIJOITTUMINEN KILPAILUKYKYINDEKSIEN KESKIARVOJEN MUKAAN VUONNA 2010
LÄHDE TILASTOKESKUS; SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKYMITTARISTO
Korkeakoulutetut Teollisuusvaltaisuus Työn tuottavuus Työllisyysaste Yritysdynamiikka Muuttovetovoima Indeksien keskiarvo
Helsingin seutukunta 240.35 57.83 197.0 111.62 127.15 106.4 140.06
Vaasan seutukunta 188.27 149.40 151.7 111.46 101.42 108.4 135.11
Oulun seutukunta 216.79 105.99 124.5 100.00 132.04 104.9 130.70
WWW.SATAMITTARI.FI (PL. MUUTTOVETOVOIMA)
Tampereen seutukunta 197.06 93.03 126.3 103.32 122.14 106.0 124.64
Turun seutukunta 185.48 81.14 117.4 104.02 118.59 105.3 118.65
Jyväskylän seutukunta 195.63 74.31 102.2 100.21 119.96 104.8 116.19
Porin seutukunta 122.94 119.88 128.1 100.29 102.35 100.7 112.38
Lappeenrannan seutukunta 143.21 109.94 113.6 99.75 106.26 100.8 112.26
Seinäjoen seutukunta 127.55 106.44 113.6 106.28 96.27 104.4 109.09
Joensuun seutukunta 146.20 91.55 102.0 94.28 112.56 102.5 108.18
Kuopion seutukunta 176.19 45.45 95.1 100.07 123.07 104.6 107.52
Lahden seutukunta 126.46 91.45 102.2 99.70 115.90 103.2 106.48

15. 4 :: Suurten kaupunkiseutujen määrällinen
muuttoliikeanalyysi
:: 15
KUUDEN KAUPUNKISEUDUN alueella Kuudella kaupunkiseudulla maassamuut- ylitti 5- ja 10-vuotisjaksoittain ensimmäisen
asui 1.420.000 ihmistä eli hieman enemmän to lisäsi väestönkasvua noin kolme kertaa kerran maassamuuton.
kuin joka neljäs suomalainen (26,2 %). enemmän kuin siirtolaisuus, kun metropo- Kuusi kaupunkiseutua jakautui määräl-
Kuusi kaupunkiseutua muodostaa yhtä suu- lialueella väestönlisäyksessä siirtolaisuus lisen väestönlisäyksen perusteella kolmeen
ren asutuskeskittymän kuin metropolialueen
14 kuntaa, jossa asuu 1.370.000 suomalaista
(25,3 %). TAULUKKO 9. KUUDEN KAUPUNKISEUDUN MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN YHTEENSÄ
Kuuden kaupunkiseudun väkiluku VUOSINA 2000–2011
kasvoi 147 600 uudella henkilöllä vuosien
2000–2011 välisenä aikana. Väestönlisäys Seutukunta Keskiväkiluku Luonnollinen Nettomuutto Nettomuutto YHTEENSÄ
oli keskimäärin 12 299 henkilöä vuodessa. väestönlisäys maan sisäinen siirtolaisuus
Väestönlisäyksestä luonnollisen väestönli- muuttoliike
säyksen osuus oli 40 % ja muuttoliikkeen Tampereen 352 843 15 222 27 926 7 149 50 297
60 %. Metropolialueen vastaavat kehityslu- Turun 300 369 6 540 9 762 6 209 22 511
vut antavat hyvän vertailukohdan kuudelle Oulun 209 536 24 826 14 545 2 718 42 089
LÄHDE TILASTOKESKUS
kaupunkiseudulle. Metropolialueen väkiluku
Lahden 199 309 -905 2 243 3 563 4 901
kasvoi 158 000 asukkaalla vuosina 2000–
Jyväskylän 165 770 9 024 9 200 2 791 21 015
2011 eli 13 100 henkilöä vuodessa. Luon-
nollisen väestönlisäyksen osuus kasvusta oli Kuopion 118 601 4 277 1 070 1 427 6 774
52 % ja muuttoliikkeen 48 %. YHTEENSÄ 1 346 428 58 984 64 746 23 857 147 587

16. 4 :: Suurten kaupunkiseutujen määrällinen muuttoliikeanalyysi
ryhmään. Väestönlisäys oli ylivoimaisesti Kolmanteen ryhmään kuuluivat Kuopi- kaikilla kuudella kaupunkiseudulla. seudulla ja jopa seudun rajat ylittäen. Oulun seu-
suurinta Tampereen ja Oulun seuduilla. on ja Lahden seudut, joiden väestönlisäys oli Kuuden kaupunkiseudun määrällistä väes- dulla keskuskaupungin osuus väestönlisäykses-
Tampereen ja Oulun seutujen väestökasvu oli merkittävästi vähäisempi kuin muilla suurilla tönkehitystä voidaan edelleen tarkastella niin tä oli 54 % ja seudun kehyskuntien 46 %. Uuden
yhteensä noin 92 300 henkilöä. Tampereen kaupunkiseuduilla. Kuopion ja Lahden väes- keskuskaupunkien kuin niiden kehyskuntienkin Oulun (Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo, Oulu
väestönkasvu perustui ensisijaisesti vah- tönlisäys oli yhteensä noin 11 700 henkilöä. näkökulmasta. Keskuskaupunkien väkiluku ja Yli-Ii) osuus olisi noussut 74 %:iin ja muu
vaan muuttovetovoimaan: yli puolet väes- Kuopion seudun väestönlisäyksen dynaamisin kasvoi noin 80 000 henkilöllä ja kehyskun- seutu olisi jäänyt 26 %:in osuuteen. Tampereen
tönlisäyksestä perustui muuttovoittoon maan osatekijä on luonnollinen väestölisäys, joka se- tien noin 68 000 henkilöllä vuosien 2000–2011 seudulla keskuskaupungin osuus oli 44 % ja ke-
sisäisestä muuttoliikkeestä. Oulun seudun litti kaksi kolmasosaa (63,3 %) kasvusta. välisenä aikana. Keskuskaupunkien ja niiden hyskuntien 56 %.
väestönlisäys perustui ensisijaisesti luon- Lahden seutu poikkesi kaikista muis- kehyskuntien osalta tilanne oli väestönlisäyk- Väestönlisäys jakautui keskuskaupun-
nolliseen väestönlisäykseen (59 %). ta kaupunkiseuduista kahdessa asiassa: sen osalta tasapainoisin Tampereen ja Oulun kien ja kehyskuntien välillä epätasapai-
Toisessa ryhmässä olivat Turun ja Jy- ensimmäiseksi siirtolaisuus oli väestönli- seudulla. Molemmat em. seudut olivat vahvalla noisimmin Turun, Jyväskylän, Lahden
väskylän seudut, joiden väestönlisäys oli säyksen tärkein osatekijä ja toiseksi luon- kasvu-uralla koko 2000-luvun ajan, mikä ilmeni ja Kuopion seuduilla, mutta eri syistä.
yhteensä noin 43 100 henkilöä. Turun seu- nollinen väestönlisäys oli negatiivinen. kasvukehän vaikutusalueen laajenemisena koko Keskuskaupungin osuus väestönlisäyksestä
dun väestönkasvua selittivät ensisijaisesti Kaupunkiseutujen keskiväkilukuun ver-
muuttovoitot niin maan sisäisestä kuin kan- rattuna väestö kasvoi suhteellisesti eniten
sainvälisestä muuttoliikkeestä. Turun seudun Oulun, Tampereen ja Jyväskylän seuduilla ja TAULUKKO 11. KUUDEN KESKUSKAUPUNGIN JA NIIDEN KEHYSKUNTIEN MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNKEHITYS
kohdalla kaikki väestönkehityksen osatekijät vähiten Turun, Kuopion ja Lahden seuduilla. OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA 2000–2011
olivat tasapainossa suhteessa toisiinsa. Jy- Luonnollisen väestönlisäyksen osuus kas- :: 16
väskylän seudun väestönkasvua selittivät vussa oli ylivoimaisesti suurin Oulun seudul-
sekä luonnollinen väestönlisäys että maan la. Maan sisäinen muuttoliike vaikutti eniten Alue Luonnollinen Nettomuutto Nettomuutto YHTEENSÄ
väestönlisäys maan sisäinen muuttoliike siirtolaisuus
sisäinen muuttoliike lähes yhtä suurella väestönkehitykseen Tampereen, Oulun ja
osuudella. Siirtolaisuuden osuus väestön- Jyväskylän seuduilla. Siirtolaisuuden osuus Tampere 6 851 9 836 5 473 22 160
lisäyksessä oli vähäinen. väestönlisäyksessä oli toistaiseksi vähäinen Kehyskunnat (Tre) 8 371 18 090 1 676 28 137
Turku 964 513 5 192 6 669
Kehyskunnat (Tku) 5 576 9 249 1 017 15 840
TAULUKKO 10. KUUDEN KAUPUNKISEUDUN SUHTEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN PROMILLEINA Oulu 13 023 7 341 2 476 22 840
TUHATTA ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI VUOSINA 2000–2011 Kehyskunnat (Oulu) 11 803 7 204 242 19 249
Jyväskylä 7 940 6 747 2 553 17 240
Seutukunta Luonnollinen Nettomuutto Nettomuutto YHTEENSÄ Kehyskunnat (Jkl) 1 084 2 453 238 3 775
väestönlisäys maan sisäinen muuttoliike kansainvälinen muuttoliike
Lahti 530 2 702 2 446 5 678
Tampereen 3,6 6,6 1,7 11,9
Kehyskunnat (Lahti) -1 435 -459 1 117 -777
Turun 1,8 2,7 1,7 6,2
Kuopio 2 974 863 1 261 5 098
Oulun 9,9 5,8 1,1 16,7
LÄHDE TILASTOKESKUS
LÄHDE TILASTOKESKUS
Kehyskunnat (Kuo) 1 303 207 166 1 676
Lahden -0,4 0,9 1,5 2
KESKUSKAUPUNGIT 32 282 28 002 19 401 79 685
Jyväskylän 4,5 4,6 1,4 10,6 YHTEENSÄ
Kuopion 3 0,8 1 4,8 KEHYSKUNNAT 26 702 36 744 4 456 67 902
YHTEENSÄ 22,4 21,4 8,4 52,2 YHTEENSÄ

17. 4 :: Suurten kaupunkiseutujen määrällinen muuttoliikeanalyysi
oli vähäisin Turussa (29,6 %) ja vastaavasti Taulukossa 12. kuvataan keskuskaupun-
kehyskuntien suhteellinen osuus oli korkein kien ja niiden kehyskuntien suhteellista väes-
Turun kehyskunnissa (70,4 %). Toisessa ää- tönkehitystä keskiväkilukuun suhteutettuna.
ripäässä oli Lahden seutu, jossa väestönlisäys Keskuskaupunkien määrällinen väestönli-
perustui keskuskaupunki Lahden kasvuun. säys oli suurempi kuin niiden kehyskuntien
Lahden kehyskuntien väestö väheni -777 hen- vuosina 2000–2011, mutta väestöpohjaan
kilöllä vuosien 2000–2011 välisenä aikana. suhteutettuna kehyskunnat kasvoivat enem-
Jyväskylän (82 %) ja Kuopion (75 %) kes- män. Suhteellisesti eniten väestöään lisä-
kuskaupunkeihin kohdistui neljä viidesosaa sivät Oulun ja Tampereen seudun kehys-
omien alueidensa kasvusta. Huomionarvoista kunnat ja vähiten Lahden kehyskunnat
on, että Uuden Kuopion (Kuopio, Maaninka ja Turun kaupunki. Lahden kehyskuntien
ja Nilsiä) luvut olisivat laskeneet keskuskau- väestönlisäys oli muista alueista poiketen
punki Kuopion osuutta jonkin verran. negatiivinen.
TAULUKKO 12. KUUDEN KESKUSKAUPUNGIN JA NIIDEN KEHYSKUNTIEN SUHTEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS
PER VUOSI PROMILLEINA TUHATTA ASUKASTA KOHDEN VUOSINA 2000–2011
:: 17
Alue Luonnollinen väestön- Nettomuutto Nettomuutto YHTEENSÄ
lisäys maan sisäinen muuttoliike siirtolaisuus
Tampere 2,8 4,0 2,2 9,0
Kehyskunnat (Tre) 4,7 10,2 0,9 15,8
Turku 0,5 0,2 2,5 3,2
Kehyskunnat (Tku) 3,7 6,1 0,7 10,5
Oulu 8,2 4,6 1,6 14,4
Kehyskunnat (Oulu) 12,8 7,8 0,3 20,8
Jyväskylä 5,3 4,5 1,7 11,6
Kehyskunnat (Jkl) 2,2 5,0 0,5 7,7
Lahti 0,4 2,3 2,1 4,8
Kehyskunnat (Lahti) -1,2 -0,4 0,9 -0,7
Kuopio 2,6 0,8 1,1 4,5
LÄHDE TILASTOKESKUS
Kehyskunnat (Kuo) 4,5 0,7 0,6 5,8
KESKUSKAUPUNGIT 19,8 16,4 11,2 47,4
YHTEENSÄ
KEHYSKUNNAT 26,7 35,7 3,9 66,3
YHTEENSÄ

18. 4 :: Suurten kaupunkiseutujen määrällinen muuttoliikeanalyysi
4.1 :: TAMPEREEN SEUDUN KUNTIEN kuntien kasvuluvut olivat korkeat verrattuna kaikki seudun kunnat saivat muuttovoittoa
DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY kaikkiin kaupunkiseutuihin pois lukien met- niin maan sisäisestä kuin siirtolaisuudesta.
Tampereen seutukunnan väestö kasvoi noin ropolialue, Oulun seutu ja Turun kehyskun- Maassamuuton suhteen vetovoimaisimpia oli-
50 300 henkilöllä vuosien 2000–2011 välise- nat. Kasvuluvat olivat maltillisia vain vaiku- vat Pirkkala, Vesilahti ja Lempäälä. Maahan-
nä aikana. Tampereen kaupunki kasvoi noin tusalueen reunoilla Orivedellä, Pälkäneellä muuton vaikutus oli vähäinen kaikissa seudun
22 200 ja kehyskunnat noin 28 100 henkilöl- ja Hämeenkyrössä. kunnissa toisin kuin esimerkiksi Helsingin
lä. Tampereen seudun kaikki kunnat oli- Keskiväkilukuun suhteutettuna ri- metropolialueen kunnissa.
vat väestöllisellä kasvu-uralla. Tampereen peimmin kasvoivat Pirkkala, Lempäälä
seudun vahvaa kasvua kuvasi hyvin se, että ja Vesilahti. Luonnollinen väestönlisäys oli
jos Tampereen kehyskunnat olisi ollut yksi väestöpohjaan suhteutettuna suurinta Pirkka-
kaupunki, niin se olisi ollut asukasluvultaan lassa, Lempäälässä ja Ylöjärvellä. Tampereen
koko maan kuudenneksi suurin kaupunki. vaikutusalueen reunoilla olevat Hämeenkyrö,
Määrällisesti kasvoivat eniten Ylöjärvi, Pälkäne ja Orivesi olivat ainoita kuntia, joissa
Pirkkala, Nokia, Lempäälä ja Kangasala, kuolleisuus ylitti syntyvyyden. Tampereen
joiden väestönlisäys oli 4600–5900 henkilöä seudun muuttovetovoimaa ja kasvukehän
vuosien 2000–2011 aikana. Kaikkien seudun vähittäistä laajenemista kuvaa se, että
:: 18
TAULUKKO 13. TAMPEREEN SEUDUN KUNTIEN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY MÄÄRÄLLISESTÄ JA SUHTEELLISESTA NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2000–2011
Alue Keskiväkiluku LV abs. LV promillea Maassa- Maassamuutto Siirtolaisuus Siirtolaisuus Yhteensä abs. Yhteensä
2000–2011 per vuosi muutto abs. promillea per abs. promillea per promillea per
vuosi vuosi vuosi
Hämeenkyrö 10164 -23 -0,2 547 4,4 74 0,6 598 4,9
Kangasala 27781 1615 4,8 2703 8,1 274 0,8 4592 13,8
Lempäälä 18369 1675 7,6 3069 13,9 168 0,8 4912 22,3
Nokia 29262 1638 4,7 3336 9,5 406 1,2 5380 15,3
Orivesi 9208 -316 -2,9 335 3 109 1 128 1,2
Pirkkala 14947 1543 8,6 3671 20,5 173 1 5387 30
Pälkäne 6822 -282 -3,4 440 5,4 91 1,1 249 3
Vesilahti 3878 158 3,4 827 17,8 26 0,6 1011 21,7
LÄHDE TILASTOKESKUS
Ylöjärvi 27883 2363 7,1 3162 9,4 355 1,1 5880 17,6
Kehyskunnat 148314 8371 4,7 18090 10,2 1676 0,9 28137 15,8
Tampere 204528 6851 2,8 9836 4 5473 2,2 22160 9
Tampereen seutukunta 352843 15222 3,6 27926 6,6 7149 1,7 50297 11,9