2. Tiivistelmä
• Kuntien välillä tehtiin yhteensä noin 1,3 miljoonaa muuttoa
vuosina 2009-2013. Muuttoliike oli erittäin valikoivaa iän ja
maantieteellisen suuntautumisen suhteen: lähes neljä viidestä
muuttajasta oli alle 35 vuotiasta ja suurin osa
muuttovoittoisista kunnista sijaitsi Etelä- ja Lounais-Suomen
alueella. Muuttovoitot ja muuttotappiot jakautuivat erittäin
epätasaisesti kuntien välillä. Keskimäärin vain yksi kolmesta
kunnasta (104) sai muuttovoittoa ja kaksi kolmesta (216)
muuttotappiota vuosina 2009-2013. Kymmenen eniten
muuttovoittoa saanutta kuntaa sai kaksi kolmasosaa (65,6 %)
kaikkien kuntien muuttovoitosta.
• Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere,
Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki. 20 määrällisesti eniten
muuttovoittoa saanutta kuntaa olivat joko suuria tai
keskisuuria keskuskaupunkeja tai niiden välittömässä
läheisyydessä olevia kehyskuntia. Määrällisesti suurimmat
muuttotappiot kärsivät Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja
Kuusamo. 20 määrällisesti eniten muuttotappiota saanutta
kuntaa olivat joko teollisia rakennemuutospaikkakuntia,
keskisuuria maakuntakeskuksia tai maakuntien reuna-
alueiden seutukeskuksia.
• Suhteessa kunnan keskiväkilukuun muuttovetovoimaisimpia
olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto.
Yli 40 000 asukkaan kunnista vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki,
Tampere ja Kuopio. Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa
asukalukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo,
Pudasjärvi ja Sievi. Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten
muuttotappiota saivat suhteessa asukaslukuun Kotka, Salo ja
Kouvola.
• Analyysin muuttoliikeaineiston perusteella voidaan tehdä
tulkintoja alue- ja väestökehityksen tulevasta
trendikehityksestä. Aluerakenteeseen vaikuttavat keskeiset
muutosvoimat 2010- ja 2020-luvulla ovat seuraavat:
1. Kaupungistumis- ja taajamoituskehitys jatkuvat
2. Alueiden välinen epäsymmetrinen kehitys kiihtyy
3. Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus muovaavat
aluerakennetta keskittyneempään suuntaan
4. Maahanmuutto lisääntyy
5. Pendelöinti lisääntyy ja pendelöintietäisyyksien kasvu
jatkuu
6. Kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu vaikuttaa aikaisempaa
enemmän alueiden kehitykseen.
• Kuntien muuttovetovoima-analyysin kohteena olivat kaikki
Suomen kunnat (320) vuosien 2009-2013 välisenä aikana
1.1.2014 alueluokituksen mukaisesti.
• Analyysissä selvitettiin määrällisesti (absoluuttinen
nettomuutto) ja suhteellisesti (promillea suhteessa
keskiväkiluvun 1000 asukkaaseen) vetovoimaisimmat kunnat
Suomessa vuosina 2009-2013. Lisäksi kuntien
muuttovetovoimaa analysoitiin kuntaryhmittäin niiden
asukasluvun perusteella. Jokaisesta kuntaryhmästä tehtiin TOP
15 –muuttovetovoimataulukot Analyysin aineistona olivat
Tilastokeskuksen väestötilastot vuosilta 2009-2013.
Timo Aro 2014
3. Analyysin tausta ja tavoitteet
• Analyysin kohteena olivat kaikki Suomen kunnat (320) 1.1.2014 alueluokituksen
mukaisesti
• Analyysissä selvitettiin kuntien (320) muuttovetovoima vuosina 2009-2013 eli
mitkä kunnat olivat määrällisesti ja suhteellisesti vetovoimaisimpia maan
sisäisessä muuttoliikkeessä.
• Analyysi sisältää määrällisen (nettomuutto abs.) ja suhteellisen (promillea
keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden) tarkastelun.
• Analyysi sisältää kaikki kuntien välillä muuttaneet henkilöt vuosina 2009-2013
(yhteensä noin 1,3 miljoonaa henkilöä).
• Kuntien vetovoimaa tarkasteltiin erikseen kunnan asukasluvun perusteella.
Jokaisesta kuntaluokasta tehtiin TOP 15 –luettelo.
• yli 40 000 asukkaan kunnat (25 kuntaa)
• 20-39 999 asukkaan kunnat (30 kuntaa)
• 10 000-19 999 asukkaan kunnat (48 kuntaa)
• 5000-9 999 asukkaan kunnat (78 kuntaa)
• alle 5 000 asukkaan kunnat (139 kuntaa)
• Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen väestötilastot vuosilta 2009-2013
Timo Aro 2014
4. SISÄLTÖ
• Kuntien välisen muuttoliikkeen kehitys 2000-luvulla
• Määrällisesti vetovoimaisimmat kunnat vuosina
2009-2013
• Suhteellisesti vetovoimaisimmat kunnat vuosina
2009-2013
• Alue- ja väestökehityksen iso kuva analyysin
perusteella
Timo Aro 2014
7. 115 121
98
88
96
205 199
222
232
224
2009 2010 2011 2012 2013
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
220
240
260
280
300
320
Muuttovoittoiset kunnat Muuttotappiolliset kunnat
Muuttovoittoisten ja muuttotappiollisten kuntien määrän kehitys vuosina 2009-
2013 (1.1.2014 kuntaluokituksen mukaisesti)
Keskimäärin
216
kuntaa sai
muuttotappiota
vuosina 2009-
2013
Keskimäärin
104
kuntaa sai
muuttovoittoa
vuosina 2009-
2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014
8. 0
50
100
150
200
250
15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat
30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat
Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden
(promillea) vuosina 1972-2012
• Muuttoliike on erittäin valikoivaa iän
suhteen: lähes neljä viidestä
muuttajasta on alle 35-vuotiaita
• Muuttoalttius eli muuttajien määrä
suhteessa vastaavanikäiseen
väestöön on kasvanut kaikissa
ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä
aikavälillä
• Muuttoalttius on ylivoimaisesti
korkein 20-24 –vuotiaiden
ikäryhmässä: ikäryhmän muutto-
alttius on lähes kaksinkertaistunut
1990-luvun alkuun verrattuna
• Nuorten 15-19 –vuotiaiden
muuttoalttius on 2,3 kertaistunut
vuosien 1987-2012 välisenä aikana
• Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa
suuria eroja: esimerkiksi 20-24 –
vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa
suurempi kuin 60-64 -vuotiailla
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
9. 124,8
121
124,6
121,5
149,5
161,1 161,9 159,5
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
1975–1979 1980–1984 1985–1989 1990–1994 1995–1999 2000–2004 2005–2009 2010–2012
Muuttoliike promilleina tuhatta asukasta kohden
Kuntien sisäinen ja kuntien välinen muuttoliike yhteensä promilleina tuhatta
asukasta kohden vuosina 1975-2012
• Kuntien sisäinen ja kuntien välinen
muuttoliike yhteenlaskettuna on
ollut 2000-luvulla vilkkaampaa kuin
aikaisempina vuosikymmeninä
• Kuntien sisäinen muuttoliike on
kasvanut yhtäjaksoisesti 1970-luvun
puolivälistä lähtien (tilastointi
aloitettu vasta 1974)
• Kuntien välinen muuttoliike oli
vilkkainta vuosina 1970-1974, mutta
vuosina 2005-2009 ja 2010-2012
vilkkaus lähellä samaa tasoa
• 2000-luvulla tehty keskimäärin
880000 muuttoa vuodessa, joista
kaksi kolmesta kuntien sisäisiä ja yksi
kolmesta kuntien välisiä muuttoja
• Kaikista muutoista jo neljä viidestä
ns. lähimuuttoja eli muutot
tapahtuvat joko oman kunnan tai
saman kaupunkiseudun sisällä!!!
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
11. • Muuttovoittoa sai kuntien välisestä
muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta
( 104 / 320) vuosina 2009-2013.
• Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat
Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja
Seinäjoki
• 20 määrällisesti eniten muuttovoittoa saanutta
kuntaa olivat joko suuria tai keskisuuria
keskuskaupunkeja tai niiden kehyskuntia
• Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kärsivät
Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja
Kuusamo
• 20 määrällisesti eniten muuttotappiota
saanutta kuntaa olivat joko teollisia
rakennemuutospaikkakuntia, keskisuuria
keskuskaupunkeja tai maakuntien reuna-
alueiden seutukeskuksia: poikkeuksena
Vantaa!
Kuntien määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina
2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro Timo Aro 2014
12. 11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
1081
1034
854
781
665
652
633
549
511
504
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
Lempäälä
Espoo
Lieto
Nokia
Pori
Sipoo
Ylöjärvi
Nurmijärvi
Kaarina
Mustasaari
20 määrällisesti muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä
vuosina 2009-2013
10 eniten
muuttovoittoa
saaneen kunnan
osuus
65,6 %
kaikkien kuntien
muuttovoitosta
2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
13. 20 määrällisesti muuttotappiollisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä
vuosina 2009-2013
-539
-557
-599
-600
-660
-663
-712
-729
-761
-767
-801
-843
-870
-898
-925
-1023
-1075
-1089
-1226
-1501
-1600 -1400 -1200 -1000 -800 -600 -400 -200 0
Mänttä-Vilppula
Rovaniemi
Savonlinna
Alajärvi
Kitee
Siikajoki
Pudasjärvi
Jämsä
Pietarsaari
Kauhava
Tornio
Vantaa
Varkaus
Salo
Kuusamo
Kotka
Kemi
Raahe
Kouvola
Kajaani
Timo Aro 2014Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
14. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat
vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS.
YHTEENSÄ VUOSINA
2009-2013
NETTOMUUTTO
KESKIMÄÄRIN PER
VUOSI
1.
Helsinki 11681 2336,2
2.
Tampere 4744 948,8
3.
Oulu 3428 685,6
4.
Turku 2581 516,2
5.
Kuopio 2123 424,6
6.
Seinäjoki 1893 378,6
7.
Lahti 1821 364,2
8.
Jyväskylä 1463 292,6
9.
Hämeenlinna 1093 218,6
10.
Espoo 1034 206,8
11.
Pori 665 133
12.
Nurmijärvi 549 109,8
13.
Joensuu 454 90,8
14.
Hyvinkää 339 67,8
15.
Lohja 190 38
• Yli 40 000 asukkaan kuntien
lukumäärä yhteensä 25
• 17 kuntaa (25) sai muuttovoittoa
maan sisäisestä muuttoliikkeestä
vuosina 2009-2013
• Helsingin muuttovoitto oli
määrällisesti ylivoimaisesti
suurin
• Yli 2000 henkilön muuttovoiton
saivat Tampere, Oulu, Turku ja
Kuopio
• Yli 1000 tuhannen henkilön
muuttovoiton saivat em. lisäksi
Seinäjoki, Lahti, Jyväskylä,
Hämeenlinna ja Espoo
• Yli 40 000 asukkaan
kaupungeista suurimmat
muuttotappiot kärsivät Kouvola
(-1126), Kotka (-1023) ja Salo
(-898).
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
15. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 20 000-39 999 asukkaan kunnat
vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS.
YHTEENSÄ VUOSINA
2009-2013
NETTOMUUTTO
KESKIMÄÄRIN PER
VUOSI
1.
Lempäälä 1081 216,2
2.
Nokia 781 156,2
3.
Ylöjärvi 633 126,6
4.
Kaarina 511 102,2
5.
Valkeakoski 357 71,4
6.
Tuusula 329 65,8
7.
Kangasala 248 49,6
8.
Riihimäki 234 46,8
9.
Siilinjärvi 150 30
10.
Järvenpää 138 27,6
11.
Vihti 103 20,6
12.
Raasepori -129 -25,8
13.
Sastamala -130 -26
14.
Kerava -170 -34
15.
Kirkkonummi -173 -34,6
• 20000-39 999 asukkaan kuntien
lukumäärä yhteensä 30
• 11 kuntaa (30) sai muuttovoittoa
maan sisäisestä muuttoliikkeestä
vuosina 2009-2013
• Tampereen seudun
kehyskuntien muuttovetovoima
oli määrällisesti suurin: kolme
vetovoimaisinta kuntaa olivat
Tampereen seudulta ja
kym-menen vetovoimaisimman
kunnan joukossa puolet oli
Tampereen seudulta
• Yli 500 henkilön muuttovoitot
saivat Lempäälä, Nokia, Ylöjärvi
ja Kaarina
• Suurimman muuttotappion
kärsivät Kajaani (-1501), Raahe
(-1089), Kemi (-1075), Varkaus
(-870) ja Tornio (-801)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
16. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 10 000-19 999 asukkaan kunnat
vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS.
YHTEENSÄ VUOSINA
2009-2013
NETTOMUUTTO
KESKIMÄÄRIN PER
VUOSI
1.
Pirkkala 1243 248,6
2.
Lieto 839 167,8
3.
Sipoo 603 120,6
4.
Mäntsälä 524 104,8
5.
Mustasaari 458 91,6
6.
Laukaa 295 59
7.
Ylivieska 245 49
8.
Paimio 204 40,8
9.
Kempele 194 38,8
10.
Kontiolahti 189 37,8
11.
Lapua 189 37,8
12.
Liperi 188 37,6
13.
Janakkala 183 36,6
14.
Naantali 172 34,4
15.
Ilmajoki 167 33,4
• 10 000-19999 asukkaan kuntien
lukumäärä yhteensä 48
• 22 kuntaa (48) sai muuttovoittoa
maan sisäisestä muuttoliikkeestä
vuosina 2009-2013
• Pirkkala oli kuntajoukon
muut-tovetovoimaisin kunta.
Seuraa-vaksi vetovoimaisimpia
olivat Lieto, Sipoo, Mäntsälä ja
Musta-saari
• Ylivieskaa lukuun ottamatta
vetovoimaisimmat kunnat olivat
ns. ensimmäisen asteen
kehys-kuntia eli suurten tai
keski-suurten kaupunkien
kehyskuntia
• Viisi kuntaa sai yli 500 henkilöä
muuttotappiota vuosina
2009-2013: Kuusamo, Kauhava,
Pietarsaari, Kitee ja Aläjärvi.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
17. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 5 000-9 999 asukkaan kunnat
vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO
ABS. YHTEENSÄ
VUOSINA 2009-2013
NETTOMUUTTO
KESKIMÄÄRIN PER
VUOSI
1.
Kauniainen 470 94
2.
Kittilä 364 72,8
3.
Masku 236 47,2
4.
Liminka 197 39,4
5.
Muurame 138 27,6
6.
Loppi 132 26,4
7.
Ii 124 24,8
8.
Laihia 122 24,4
9.
Rusko 113 22,6
10.
Pyhtää 92 18,4
11.
Orivesi 47 9,4
12.
Suonenjoki 38 7,6
13.
Pöytyä 34 6,8
14.
Iitti 20 4
15.
Maalahti 8 1,6
• 5000-9999 asukkaan kuntien
lukumäärä yhteensä 78
• Vain 15 kuntaa (78) eli joka viides
kunta sai muuttovoittoa maan
sisäisestä muuttoliikkeestä
vuosina 2009-2013
• Muuttovetovoimaisimpia olivat
määrällisesti Kauniainen, Kittilä
ja Masku
• Pääosa muuttovoittoa saaneista
kunnista oli suurten tai
keskisuurten kaupunkien
vaikutusalueella olevia
kehyskuntia pl. Kittilä, Pyhtää ja
Suonenjoki
• Kahdeksan kuntaa sai
määrällisesti yli 400 henkilöä
muuttotappiota: Pudasjärvi
(-712), Siikajoki (-663), Hanko
(-527), Kristiinankaupunki, Vöyri,
Sievi, Siikalatva ja Haapavesi
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
18. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat alle 5000 asukkaan kunnat vuosina
2009-2013
SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS.
YHTEENSÄ VUOSINA
2009-2013
NETTOMUUTTO
KESKIMÄÄRIN PER
VUOSI
1.
Jomala 287 57,4
2.
Petäjävesi 202 40,4
3.
Uurainen 160 32
4.
Vesilahti 124 24,8
5.
Askola 78 15,6
6.
Toivakka 74 14,8
7.
Lemi 66 13,2
8.
Lemland 57 11,4
9.
Tuusniemi 56 11,2
10.
Lumijoki 38 7,6
11.
Hammarland 34 6,8
12.
Siikainen 34 6,8
13.
Marttila 28 5,6
14.
Saltvik 22 4,4
15.
Sauvo 18 3,6
• Alle 5000 asukkaan kuntien
lukumäärä yhteensä 139
• Vain 24 kuntaa (139) eli alle joka
viides kunta sai muuttovoittoa
• Muuttovetovoimaisimmat kunnat
olivat määrällisesti Jomala,
Petäjävesi, Uurainen ja Vesilahti
• Neljä viidestä alle 5000 asukkaan
kunnasta kärsi muuttotappioista:
Eniten muuttotappiota saivat
Paltamo (-313), Ranua (-274),
Taivalkoski (-269), Lappajärvi,
Perho, Kärsämäki, Toholampi ja
Tohmajärvi.
• Esimerkiksi Paltamon
muuttotappion suuruutta kuvaa
vuosina 2009-2013, että se vastaisi
väkilukuun suhteutettuna samaa
kuin Helsinki kärsisi 50 000
henkilöä muuttotappiota viiden
vuoden aikana.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
20. • Muuttovoittoa sai kuntien välisestä
muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta
( 104 / 320) vuosina 2009-2013.
• Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa
asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä,
Kauniainen, Lempäälä ja Lieto.
• Yli 40 000 asukkaan kunnista vetovoimaisimpia
olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio.
• Muuttotappiota sai kuntien välisestä
muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi kolmesta
kunnasta (216 / 320) vuosina 2009-2013.
• Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa
asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä,
Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi.
• Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten
muuttotappioita suhteessa asukaslukuun saivat
Kotka, Salo ja Kouvola.
Kuntien nettomuutto suhteessa kuntien keskiväkilukuun (promillea) kuntien
välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro
2009-2013
Timo Aro 2014
21. 20 suhteellisesti (keskiväkilukuun suhteutettuna) muuttovetovoimaisinta kuntaa
kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
14,7
13,6
11,6
10,7
10,3
10,3
10
9,1
7,1
6,5
6,2
6,1
5,6
5,4
4,9
4,9
4,9
4,6
4,5
4,5
0 2 4 6 8 10 12 14 16
Pirkkala
Jomala
Kittilä
Kauniainen
Lempäälä
Lieto
Petäjävesi
Uurainen
Sipoo
Seinäjoki
Lemland
Toivakka
Vesilahti
Mustasaari
Masku
Nokia
Mäntsälä
Hämeenkyrö
Ylivieska
Hammarland
Nettomuutto promillea per vuosi
Muuttoliike lisäsi yli
1 %:in väkilukua
vuodessa
7
kunnassa vuosina
2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014
22. 20 suhteellisesti (keskiväkilukuun suhteutettuna) muuttotappiollisinta kuntaa
kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
-12,2
-12,3
-12,5
-12,8
-13
-13
-13,7
-13,8
-14,3
-14,7
-15,4
-15,4
-15,6
-16,1
-16,3
-16,3
-16,5
-19,7
-23,4
-23,7
-25 -20 -15 -10 -5 0
Punkalaidun
Taivalkoski
Toholampi
Ranua
Vöyri
Kumlinge
Lappajärvi
Siikalatva
Kaskinen
Kristiinankaupunki
Halsua
Perho
Kärsämäki
Kyyjärvi
Sievi
Pudasjärvi
Paltamo
Pyhäntä
Siikajoki
Sottunga
Nettomuutto promillea per vuosi
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
23. TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat
vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA
PER VUOSI
(=KESKIVÄKILU-VUN 1000
ASUKASTA KOH-DEN)
1.
Seinäjoki 6,5
2.
Tampere 4,4
3.
Kuopio 4,0
4.
Helsinki 3,9
5.
Oulu 3,6
5.
Lahti 3,6
7.
Hämeenlinna 3,3
8.
Turku 2,9
9.
Nurmijärvi 2,7
10.
Jyväskylä 2,2
11.
Pori 1,6
12.
Hyvinkää 1,5
13.
Joensuu 1,2
14.
Espoo 0,8
14.
Lohja 0,8
• Seinäjoki, Tampere ja Kuopio olivat
asukaslukuun suhteutettuna
muuttovetovoimaisimmat kunnat
vuosina 2009-2013
• Suurista kaupungeista Kuopion
muuttovetovoima on kasvanut eniten
vuosina 2009-2013
• Suurten kaupunkien muuttovoitot
moninkertaistuivat vuosina 2012-2013
verrattuna vuosiin 2009-2010
• Muuttovetovoisimmat yli 40 000
asukkaan kunnat olivat alueensa
keskuskaupunkeja lukuun ottamatta
Nurmijärveä, Hyvinkäätä ja Lohjaa
• Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun
suhteutettuna oli Kotkassa (-3,7
promillea per vuosi), Salossa (-3,3) ja
Kouvolassa (-2,8)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
24. TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat 20 000-39 999 asukkaan kunnat
vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA
PER VUOSI (=KESKIVÄKILU-
VUN 1000 ASUKASTA KOH-
DEN)
1.
Lempäälä 10,3
2.
Nokia 4,9
3.
Ylöjärvi 4,1
4.
Valkeakoski 3,4
5.
Kaarina 3,3
6.
Tuusula 1,8
7.
Kangasala 1,7
8.
Riihimäki 1,6
9.
Siilinjärvi 1,4
10.
Vihti 0,7
10.
Järvenpää 0,7
12.
Raasepori -0,9
13.
Kirkkonummi -0,9
14.
Kerava -1,0
14.
Sastamala -1,0
• Lempäälä oli ylivoimaisesti
muuttoveto-voimaisin kunta omassa
kuntajoukossaan suhteessa asukaslukuun
vuosina 2009-2013
• Seuraavaksi vetovoimaisimpia olivat
muista Tampereen ja Turun kehyskunnista
Nokia, Ylöjärvi, Valkeakoski ja Kaarina
• 15 muuttovetovoimaisimman kunnan
joukosta vain Riihimäki, Siilinjärvi ja
Raasepori olivat Helsingin, Tampereen tai
Turun seudun ulkopuolisia kuntia
• Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun
suhteutettuna oli Kemissä (-9,6 promillea
per vuosi), Raahessa (-8,5), Kajaanissa
(-7,9), Varkaudessa (-7,7) ja Torniossa (-7,1)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
25. TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat 10 000-19 999 asukkaan kunnat
vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA
PER VUOSI (=KESKIVÄKILU-
VUN 1000 ASUKASTA
KOHDEN)
1.
Pirkkala 14,1
2.
Lieto 10,1
3.
Sipoo 6,5
4.
Mäntsälä 5,2
5.
Mustasaari 4,9
6.
Paimio 3,9
7.
Ylivieska 3,4
8.
Laukaa 3,2
9.
Liperi 3,1
10.
Hämeenkyrö 3,0
11.
Ilmajoki 2,8
12.
Kontiolahti 2,7
13.
Lapua 2,6
14.
Kempele 2,4
15.
Janakkala 2,2
• Pirkkala oli oman kuntajoukkonsa ja
lisäksi kaikista Suomen kunnista (320)
muuttovetovoimaisin suhteessa
asukaslukuun vuosina 2009-2013
• Pirkkala ja Lieto olivat ylivoimaisesti
muuttovetovoimaisimmat 10000-19999
asukkaan kunnat suhteessa asukaslukuun
vuosina 2009-2013
• 15 muuttovetovoimaisimman kunnan
joukossa kaikki kunnat Ylivieskaa lukuun
ottamatta olivat suurten tai keskisuurten
kaupunkien kehyskuntia
• Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun
suhteutettuna oli Alajärvellä (-10,1
pro-millea per vuosi), Kiteellä (-9,3),
Kuusamossa (-8,7), Kauhavalla (-6,9),
Nivalassa (-6,5) ja Leppävirralla (-6,5)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
26. TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat 5 000-9 999 asukkaan kunnat
vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA
PER VUOSI (=KESKIVÄKILU-
VUN 1000 ASUKASTA
KOHDEN)
1.
Kittilä 11,6
2.
Kauniainen 10,7
3.
Masku 4,9
4.
Liminka 4,3
5.
Rusko 3,8
6.
Pyhtää 3,4
7.
Loppi 3,2
8.
Laihia 3,1
9.
Muurame 2,9
10.
Ii 2,6
11.
Suonenjoki 1,0
12.
Orivesi 1,0
13.
Pöytyä 0,8
14.
Iitti 0,6
15.
Maalahti 0,3
• Kittilä oli oman kuntajoukkonsa ja kaikista
Suomen kunnista (320) kolmanneksi
vetovoimaisin suhteessa asukaslukuun
vuosina 2009-2013 (!)
• Kittilä ja Kauniainen olivat ylivoimaisesti
muuttovetovoimaisimmat 5000-9999
asukkaan kunnat suhteessa asukaslukuun
vuosina 2009-2013
• 15 muuttovetovoimaisimman kunnan
joukossa suurten tai keskisuurten
kaupunkien ulkopuolisia kuntia Kittilä,
Pyhtää, Loppi ja Suonenjoki
• Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun
suhteutettuna oli Siikajoella (-23,4
promillea per vuosi), Pudasjärvellä (-16,3),
Sievissä (-16,3), Kristiinankaupungissa
(-14,7), Siikalatvassa (-13,8) ja Vöyrissä
(-13)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
27. TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat alle 5000 asukkaan kunnat
vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA
PER VUOSI
(=KESKIVÄKILUVUN 1000
ASUKASTA KOHDEN)
1.
Jomala 13,6
2.
Petäjävesi 10,0
3.
Uurainen 9,1
4.
Lemland 6,2
5.
Toivakka 6,1
6.
Vesilahti 5,6
7.
Hammarland 4,5
8.
Lemi 4,3
9.
Siikainen 4,1
10.
Tuusniemi 4,0
11.
Lumijoki 3,7
12.
Askola 3,2
13.
Marttila 2,8
14.
Kustavi 2,7
15.
Saltvik 2,4
• Jomala oli pienistä kunnista vetovoimaisin ja
kaikista Suomen kunnista (320) toiseksi
vetovoimaisin suhteessa asukaslukuun
vuosina 2009-2013
• Jomala, Petäjävesi ja Uurainen olivat
muuttovetovoimaisimmat alle 5000 asukkaan
kunnat suhteessa asukaslukuun vuosina
2009-2013
• Pienten kuntien muuttovetovoima
keskimäärin erittäin vähäinen ja suurin osa
kunnista kärsi merkittäviä muuttotappioita
• Siikainen on hyvä esimerkki muuttovoittoisista
alle 5000 asukkaan kunnista, jotka ovat ns.
viimeisen muuton tilanteessa ja tilastot
osoittavat väliaikaisesti muuttovoittoa
• Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun
suhteutettuna oli Sottungassa (-23,7 promillea
per vuosi), Pyhännässä (-19,7), Paltamolla
(-16,5), Kyyjärvellä (-16,1), Kärsämäellä (-15,6)
ja Perhossa (-15,4)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
28. ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN ISO
KUVA ANALYYSIN PERUSTEELLA
KAUPUNGISTUMIS- JA TAAJAMOITUMISKEHITYS JATKUVAT:
Kasvavat alueet sijaitsevat maantieteelliesti yhä pienemmällä alueella ja keräävät pääosan kaikista muuttovirroista ja erityisesti työllisten
muuttovirroista:
Etelä-Suomen työssäkäyntialue (viistosti Pori-Tampere-Lahti-Loviisa –linjan sisäpuolinen alue),
Muut kasvavat kaupunkiseudut (Vaasan, Seinäjoen, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun ja Oulun)
Yksittäiset paikkakunnat pistemäisesti.
Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys kasvaa edelleen:
Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla kaupunkiseudulla.
12 suurinta kaupunkiseutua (yli 100 000 asukkaan kaupunkiseudut) tuottavat kaksi kolmasosaa koko maan bruttokansantuotteesta,
siellä sijaitsee kaksi kolmesta työpaikasta ja yrityksestä ja ne vastaavat neljä viidesosasta koko maan tutkimus- ja
tuotekehitysmenoista.
Taajamissa asuu enemmän kuin yhdeksän kymmenestä suomalaisesta. Keskittymis- ja autioitumiskehitys etenevät samanaikaisesti.
Suurten kaupunkiseutujen asunto-, työ- ja asiointimarkkinoiden vaikutusalueet laajenevat alue- ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden
ehdoilla:
Liikennekäytävien rungon ympärille muodostuu kasvu- ja kehityskäytäviä, joiden merkitys korostuu suurten kaupunkiseutujen ja niihin
kytkeytyvien muiden alueiden välillä.
Valtion ja kaupunkiseutujen sopimukselliset järjestelyt (kasvusopimukset, INKA-ohjelma, seutukaupunkipilotit, kunta- ja sote
–uudistukset sekä muut reformit) korostavat toiminnallisten alueiden merkitystä.
Timo Aro 2014
29. ALUEIDEN VÄLINEN EPÄSYMMETRINEN KEHITYS KIIHTYY:
Aluekehityksen epäsymmetriset vaikutukset vaikutavat eniten haavoittuvimmille yksipuolisen toimialarakenteen alueille ja
vähiten monipuolisen toimialarakenteen alueille. Talouden suhdannehäiriöt jakautuvat epätasaisesti eri alueille riippuen
alueiden tuotantorakenteen monipuolisuudesta.
Epäsymmetrinen kehitys korostaa entisestään talouden, tuotannon, osaamisen ja muiden keskittymien ympärille
muodostuneiden solmupisteiden merkitystä. Talouteen ja kilpailukykyyn liittyvät tekijät johtavat vähitellen ns.
“aluekehityksen ekonimisaatioon”. Hyvät ja toimivat yhteydet oman alueen verkostojen solmupisteisiin ovat avainroolissa
tulevan kehittämisen näkökulmasta.
MUUTTOLIIKE JA TYÖVOIMAN LIIKKUVUUS MUOVAAVAT ALUERAKENNETTA KESKITTÄVÄMPÄÄN
SUUNTAAN:
Muuttojen määrä on noussut määrällisesti ja suhteellisesti 2000-luvulla suuremmaksi kuin kertaakaan niin sanotun suuren muuton
jälkeen. Muuttoalttius on kasvanut kaikissa ikäryhmissä yhtäjaksoisesti 1980-luvun lopulta lähtien. Esimerkiksi nuorten
ikäryhmien muuttoalttius on kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna.
Suomen aluerakenne on repeytynyt väestöllisestä näkökulmasta 2000-luvulla voimakkaasti kasvaviin ja supistuviin kuntiin.
Vuosina 2009-2013 keskimäärin enää vain joka kolmas kunta tai kaupunkiseutu sai muuttovoittoa.
Maan sisäisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa keskimäärin 104 kuntaa (320 kuntaa) vuosina 2009–2013. Suurten
kaupunkiseutujen muuttovoitot ovat kasvaneet. Uutena piirteenä erityisesti kasvavien suurten kaupunkiseutujen sisällä
keskuskaupunkien muuttovoitot moninkertaistuneet viime vuosina ja kehyskuntien vähentyneet.
2000-luvulla on tehty vuosittain keskimäärin 888 000 muuttoa. Muutoista kaksi kolmasosaa (66 %) on kuntien sisäisiä muuttoja
kunnan osa-alueelta toiselle ja yksi kolmasosa (34 %) kuntien rajat ylittäviä muuttoja. Neljä viidestä muutosta on lähimuuttoja,
jotka tapahtuvat oman kunnan tai oman seutukunnan sisäpuolella. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat yliedustettuja muuttajien
joukossa. Lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita.
Työlliset muuttajat hakeutuvat ensisijaisesti vähitellen yhtenäiseksi muodostuvalle Etelä-Suomen työssäkäyntialueelle ja
suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueelle.
Timo Aro 2014
30. MAAHANMUUTON LISÄÄNTYMINEN:
Maahanmuuttajien määrä on viisinkertaistunut Suomessa 2000-luvun aikana. Lähes kaikki kunnat saavat muuttovoittoa
siirtolaisuudesta. Maahanmuutto on yhä useammassa kunnassa ainoa väestönkehityksen dynaaminen tekijä.
Maahanmuutto on luonteeltaan keskittävämpää kuin maan sisäinen muuttoliike ja muovaa osaltaan aluerakennetta
keskititävämpään suuntaan. Maahanmuutto lisää entisestään suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen väestönkasvua.
Enemmän kuin joka toinen vieraskielisestä asuu neljässä suurimmassa kaupungissa.
PENDELÖINNIN LISÄÄNTYMINEN JA PENDELÖINTIETÄISYYKSIEN KASVU JATKUU:
Pendelöijien määrä ja pendelöintietäisyydet ovat kasvaneet vuosikymmen vuosikymmeneltä. Joka kolmas suomalainen
pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle. Pendelöijien määrä on korkein suurten kaupunkien kehyskunnissa.
Pendelöivien keskimääräiset tulot ovat noin kolmanneksen suuremmat kuin asuinkunnassaan työskentelevien. Lisääntyvä
pendelöinti ja alueellisesti valikoiva muuttoliike yhdessä muovaavat aluerakennetta.
KIIHTYVÄ EI-AINEELLINEN KILPAILU:
Alueiden välinen kilpailu fyysisistä ja henkisistä resursseista kiihtyy. Perinteisten kovien tekijöiden, kuten teollisten
investointien, maantie-, lento-, rautatie-, satamayhteyksien ja infrastruktuurihankkeiden rinnalla, korostuvat pehmeisiin
kilpailukykytekijöihin, kuten osaamiseen, innovaatioihin, luovuuteen, ilmapiiriin, mainekuvaan jne. liittyvät tekijät. Alueiden on
oltava samanaikaisesti sekä houkuttelevia ja vetovoimaisia ”kovien tekijöiden” suhteen että erottautuvia ja poikkeavan profiilin
omaavia ”pehmeiden tekijöiden” suhteen, kuten potentiaalisten tulomuuttajien, paluumuuttajien, osaajien, yritysten ja
investointien houkuttelussa.
Paikan laatu ja paikkojen välinen kilpailu korostavat alueeseen liitettyjen mieli- ja mainekuvien merkitystä. Mainekuva taas
vaikuttaa muuttovirtojen suuntautumiseen alueiden välillä
Timo Aro 2014
32. 100 km
50 km
50 km
50 km30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN
VAIKUTUKSET TULEVAAN
ALURAKENTEESEEN
Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen vyöhykkeisyys ja suurten
kaupunkiseutujen vaikutusalueiden laajentuminen kietoutuvat yhteen
Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat edelleen:
Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella 1,8 miljoonaa
asukasta
Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella
noin 1,2 miljoonaa asukasta
Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan
ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella noin 1,2
miljoonaa asukasta
Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15
km kehällä noin 600 000 asukasta
SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN VAIKUTUSALUEILLA
ASUU 4,8 MILJOONAA ASUKASTA (noin 90 %
väestöstä)
Uusi kaupunkipolitiikka: laajenevat vaikutusalueet luovat tarvetta
kiinteille tai väljille kaupunkien sopimuksellisille yhteistyörakenteille
(kasvu- ja kehityskäytävät yms.), kaksoiskaupungeille tai muille
uudenlaisille toiminnallisille koalitioille
Kuopio-Joensuu , Kuopio-Jyväskylä
Kuopio-Jyväskylä-Joensuu
Vaasa-Seinäjoki
Pori-Rauma
Lappeenranta-Imatra
Kouvola-Kotka
Kokkola-Pietarsaari
Kemi-Tornio
15 km
Timo Aro 2014
33. YIT |
Etelälounas yhtenäisenä työssäkäyntialueena?
SouthWest eli etelälounas -Suomi
• Yhtenäinen työssäkäyntialue
• Noin tunnin vyöhyke tai matka-aika paikasta toiseen
• Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä
sekä niiden imussa kasvavat vaikutusalueet
• Kehittyvät maantie-, rautatie- ja
joukkoliikenneyhteydet keskusten välillä
• Johtavat ajan mittaan yhteisiin työ-, asunto- ja
palvelumarkkinoihin
• Tulevaisuuden laajentunut metropolialue, jossa
alueen kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat
• Työhön ja koulutustarjontaan liittyvillä kovilla tekijöillä,
• Asumiseen ja asuinalueiden markkinointiin liittyvillä
vaihtoehtoisilla ratkaisuilla ja
• Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva,
vapaa-ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaa
elämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne.)
Timo Aro 2014
