Esityksessä kuvataan kuutta aluerakenteen isoa muutosvoimaa: kaupungistumista, keskittymistä, vyöhykkeisyyttä, liikkuvuutta, demografista muutospainetta ja pirstoutumista (polarisaatio). Jokaisesta muutostekijöstä on erillisiä graafeja, karttoja ja taulukoita. Jokainen muutostekijä on kiinteässä yhteydessä toisiinsa, jolloin tekijät joko vahvistavat tai heikentävät alueen kehitystä
5. Aluehierarkia de facto 2015
1. Metropolialue
2. Suuret
ja
keskisuuret
kaupunkiseudut
(14)
3. Seutukaupungit,
seutukeskukset
(20-‐30)
4. Muut
kunnat
6. Kaupungistumis- ja
keskittymiskehitys
100
km
50
km
50
km
50
km
30
km
30
km
30
km
30
km
30
km
30
km
30
km
30
km
15
km
15
km
15
km
15
km
15
km
15
km
15
km
15
km
15
km
30
km
Lähde:
Tilastokeskus,
väestö$lastot
Analyysi:
Timo
Aro
2014,
tulevaisuuden
kunta
KarFa:
Timo
Widbom
2014
Työ,
asuminen,
liikkuvuus
ja
demografinen
muu-‐
tospaine
sekä
elämäntapoihin,
arvoihin
ja
asente-‐
isiin
lii.yvät
muutokset
vauhdi.avat
kaupungis-‐
tumis-‐
ja
keski.ymiskehitystä
§ Suomi
on
myöhäiskaupungistunut
maa,
mu.a
nopeasK
kaupungistunut
maa:
kaupungistu-‐
mis-‐
tai
taajamoitumiskehitys
on
70-‐84
%
$las-‐
toin$tavasta
riippuen.
§ Suurten
kaupunkien
vaikutusalueet
laajenevat
vyöhykemäises$:
neljä
viidestä
suomalaisesta
asuu
suurten
kaupunkiseutujen
vaikutusalu-‐
eella
§ Yli
90
000
asukkaan
kaupunkiseutujen
(14)
väestölisäys
oli
yhteensä
157
000
henkilöä
vuo-‐
sina
2010-‐2014:
jos
kehitys
jatkuu
samalla
kehitysuralla,
kasvaa
niiden
väkiluku
tasaisella
uralla
noin
400
000
henkilöllä
ja
nopealla
uralla
noin
500
000
henkilöä
vuoteen
2030
mennessä
7. Kaupunki-‐maaseutu-‐
luokituksen
tyyppi
Väestömäärän
muutos
abs.
vuosina
1990-‐2013
Väestömää-‐
rän
muutos
%
vuosina
1990-‐2013
KAUPUNKIALUEET
645
189
20,8
§ Sisempi
kaupunkialue
267
304
18,4
§ Ulompi
kaupunkialue
257
368
21,9
§ Kaupungin
kehysalue
120
517
25,6
MAASEUTUALUEET
-‐190
375
-‐10,4
§ Maaseudun
paikalliskeskukset
-‐11
331
-‐3,4
§ Kaupungin
läheinen
maaseutu
27
385
7,4
§ Ydinmaaseutu
-‐92
724
-‐13,0
§ Harvaan
asuFu
maaseutu
-‐113
705
-‐27,3
Kaupunki- ja maaseutualueiden väestömäärän muutos ilman
kuntarajoja vuosina 1990-2013
250
km
8. Muutama tilastofakta kaupungistumis- ja
keskittymiskehityksen dynamiikasta
1. Kaupunkialueiden
väestö
kasvoi
645
000
henkilöllä
ja
työpaikkojen
määrä
190
000:lla
vuosina
1990-‐2013.
Maaseutualueiden
väheni
samanaikaisesK
noin
245
000
henkilöllä
ja
60
000
työpaikalla
2. Neljä
viidestä
suomalaisesta
asuu
20
ja
kolme
viidestä
10
suurimmalla
kaupunkiseudulla
(70
seutua).
3. Enemmän
kuin
neljä
viidestä
suomalaisesta
(85
%)
asuu
Klastollisissa
taajamissa.
Yli
90
%
maapinta-‐alasta
on
poismuu.oalue.a
.
Vain
joka
neljäs
kunta
ja
seutukun-‐
ta
sai
muu.ovoi.oa
4.
10
suurimman
kaupunkiseudun
väkiluku
kasvoi
384000
henkilöllä
vuosina
2000-‐2014
eli
yhtä
paljon
kuin
Tam-‐
pereella
ja
Turussa
on
asukkaita.
Jos
väestökehitys
jatkuu
samankaltaisena
vuosina
2015-‐2030,
tarvitaan
uu.a
asuntuotantoa
noin
15
miljoonan
asuinneliön
verran.
Asuntotuotantotarve
vastaa
Turun
ja
Tampereen
nykyistä
asuntokantaa.
9. MUUTTUJA
HELSINGIN
SEUTU
(%)
TAMPEREEN,
TURUN
JA
OU-‐
LUN
SEUDUT
(%)
YLI
90
000
ASUKKAAN
SEUDUT
(%)*
14
SUURTA
KAUPUN-‐
KISEUTUA
(%)
YH-‐
TEENSÄ
KOKO
MAAN
OSUUDESTA
VÄESTÖSTÄ
(2014)
27,1
17,4
23,5
68
TYÖPAIKOISTA
(2013)
31,8
17,4
22,5
71,7
YKSITYISEN
SEKTORIN
TYÖPAIKOISTA
(2013)
34,9
17,7
21,5
74,1
BRUTTOKANSANTUOTTEESTA
(2012)
35,7
17,4
20,9
74
TEHDYISTÄ
TYÖTUNNEISTA
(2012)
30,4
16,3
22,3
69
TUTKIMUS-‐
JA
TUOTEKEHITYSMENOISTA
(2013)
43,9
31,3
13,1
88,3
KORKEA-‐ASTEEN
SUORITTANEISTA
(2013)
37,8
20,1
21,2
79,1
VALMISTUNEISTA
ASUNNOISTA
(2010-‐2014)
33,5
22,4
23,6
79,5
VIERASKIELISISTÄ
(2014)
53,5
15
14,9
83,4
TYÖLLISISTÄ
(2013)
30,9
16,7
22,3
69,9
YRITYKSISTÄ
(2013)
20,2
14,1
23
57,3
TYÖTTÖMISTÄ
TYÖNHAKIJOISTA
(2014
23,7
20,3
24,4
68,4
PiITKÄAIKAISTYÖTTÖMISTÄ
(2014)
25
21,3
25
71,3
NUORISTA
TYÖTTÖMISTÄ
(2014)
19,4
22,6
27
69
*
Lahden,
Jyväskylän,
Porin,
Kuopion,
Seinäjoen,
Joensuun,
Vaasan,
Kouvolan
ja
Lappeenrannan
Lähde:
Tilastokeskus,
väestö;
työssäkäyn$;
alue$linpito;
tutkimus-‐
ja
tuotekehitys;
asuminen;
väestörakenne;
yritykset;
työFömyys
Suurten kaupunkiseutujen osuus (%) koko maasta
eräillä tunnusluvuilla
10. Helsingin
seutukunta
(1)
+
203
869
Tampereen,
Turun
ja
Oulun
seudut
(3)
+134
224
Keskisuuret
seudut*
(9)
+61
882
Muut
Manner-‐
Suomen
seudut
(54)
-‐
111
753
*
Jyväskylän,
Lahden,
Kuopion,
Porin,
Joensuun,
Seinäjoen,
Vaasan,
Hämeenlinnan
ja
Lappeenrannan
Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla (noin 100 000
asukasta) ja koko maassa vuosina 2000-2014
11. Väestön osuus (%) seuduittain koko maan väestöstä 2014
KASVUKOLMIO
47,1
%
13. Vyöhykkeisyys
§ Kaupunkiseutujen
sisällä
korostuu
sujuva
ja
toimiva
sisäinen
liikenne,
asemanseutujen
infrastruktuurin
kehiFäminen
sekä
liikkuvuuden
edistäminen
kaikessa
ja
kaikkialla
§ Kaupunkiseutujen
välillä
korostuu
liikkumisen
edistäminen
ja
erityises$
nopeat
liikenneyhteydet
työssäkäyn$alueiden
välillä.
Lyhyemmät
aikavälit
tuovat
liikenneväylien
varrella
olevia
kaupunkeja
lähemmäksi
toisiaan
ja
luovat
myönteisiä
muutosvaikutuksia
ei-‐liikenteellisille
sosiaalisille
ja
taloudelli-‐sille
vaikutuksille:
avainroolissa
aikaetäisyys
matkaetäisyyden
sijaan
ja
”tunnin
juna”
-‐konsep$t
keskeisiin
asutus-‐
ja
työ-‐paikkakeskiFymiin
§ Jalankulku-‐,
kevyen
liikenteen
ja
joukkoliikennevyöhykkeen
kehi.äminen
korostuu
kaupungeissa.
Yksityisautoilu
säilyFää
asemansa
pienemmissä
kaupungeissa
ja
maaseudulla
§ Aluerakenteeseen
muodostuu
vähitellen
liikennekäytävien
ohjaamaan
suonistoon
perustuvia
laajoja
suuralueita
/
työssäkäynKalueita,
jotka
eivät
perustu
olemassa
oleviin
maanKeteellisiin,
hallinnollisiin
ja
ohjelmallisiin
aluejakoihin
SijainK,
saavute.avuus,
sujuva
liikkuminen
ja
nopeat
yhteydet
alueiden
menestymisen
tai
menestymä.ö-‐
myyden
taustalla
14. ETELÄ-‐
JA
LOUNAIS-‐SUOMEN
SUURALUE
(ajoaika/väestö/vyö-‐
hyke
Helsinki-‐Turku-‐Tampere)
-‐ 30
minuua:
1.896.000
hlöä
-‐ 60
minuua:
2.588.000
hlöä
-‐ 90
minuua:
3.193.000
hlöä
ITÄISEN
JA
KESKISEN
SUOMEN
SUURALUE
(ajoaika/väestö/
vyöhyke
Jyväs-‐kylä,
Kuopio,
Joensuu
ja
Mikkeli)
-‐ 30
minuua:
430.000
hlöä
-‐ 60
minuua:
695.000
hlöä
POHJOISEN
SUURALUE
(ajoaika/
väestö/vyöhyke
Oulu):
-‐ 30
minuua:
224.000
hlöä
-‐ 60
minuua:
280.000
hlöä
-‐ 90
minuua:
347.000
hlöä
POHJANMAIDEN
SUURALUE
(ajoaika/väestö/vyöhyke
Vaasa,
Seinäjoki
ja
Kokkola)
-‐ 30
minuua:
256.000
hlöä
-‐ 60
minuua:
419.000
hlöä
KarFa:
Timo
Widbom
2015
Analyysi:
Timo
Aro
2015
Neljä Suomen suuraluetta kolmella ajoaikavyöhykkeellä
15. Helsinki-Turku-Tampere kasvukolmion
toiminnallisen alueen laajentuminen
ETELÄ-‐
JA
LOUNAIS-‐
SUOMEN
SUURALUE
(ajoaika/väestö/vyö-‐
hyke
Helsinki-‐Turku-‐
Tampere)
-‐ 30
minuua:
1.896.000
hlöä
-‐ 60
minuua:
2.588.000
hlöä
-‐ 90
minuua:
3.193.000
hlöä
16. § Suomen
kasvukäytävän
alueella
on
yhteensä
26
kuntaa
Helsin-‐
gin,
Hämeenlinnan
ja
Tampe-‐
reen
välisellä
vyöhykkeellä
(+
Seinäjoki)
§ Kasvukäytävän
vaikutusalueella
(viisi
kaupunkiseutua)
asuu
yhteensä
2,1
miljoonaa
asu-‐
kasta
eli
enemmän
kuin
yh-‐
teensä
10
maakunnassa
Itä-‐
Suomessa,
Pohjois-‐Suomessa,
Keski-‐Suomessa
ja
Pohjan-‐
maiden
maakunnissa
§ Suomen
kasvukäytävän
osuus
koko
maan
osuudesta
vaihtelee
keskeisillä
tunnusluvuilla
38-‐58
%:in
välillä
Suomen
kasvukäytävä
Suomen
kasvukäytävä
KarFa:
Timo
Widbom
2015
Analyysi:
Timo
Aro
2015
17. Lähde:
Tilastokeskus,
väestö$lastot
KarFa
ja
analyysi:
Timo
Aro
2015
Kuntien välisen muuttoliikkeen
ja liikenneväylien välinen yhteys
Kolme
ylivertaista
vetovoimatekijää:
korkeakoulut,
rautaKe
ja
mainekuva
• Muu.oliikkeen,
nopeiden
rautaKe-‐
ja
maanKe-‐
yhteyksien
ja
korkeakoulujen
välinen
”pyhä
yhteys”:
polarisoi
en$sestään
alueiden
välistä
kehitystä
jatkossa.
• Helsingin
neljän
sormen
malli
suhteessa
Turkuun,
Tampereelle,
Lahteen
ja
Kotkaan:
kaikki
liikenne-‐
ja
kasvukäytävät
sekä
niiden
vaikutusalueet
vahvalla
kasvu-‐uralla
pl.
Helsingin
ja
Porin
välinen
yhteys
• Muu.oliike
muovaa
aluerakenne.a
keski.ävään
suuntaan:
yli
tuhat
henkilöä
muuFovoiFoa
sai
yhteensä
10
kuntaa
ja
muuFotappiota
kuusi
kuntaa
vuosien
2010-‐2014
välisenä
aikana.
KunKen
välinen
muu.oliike
oli
posiKivinen
vain
joka
neljännessä
kunnassa
(79
kuntaa)
ja
negaKivinen
241
kunnassa
vuosina
2010-‐2014
18.
Lähde:
Aluerakenteen
ja
liikennejärjestelmän
kehityskuva
2050
22. Muuttoliike kuntien välillä
vuosina 2010-2014
2010-‐luvun
muu.oliik-‐
keelle
on
ollut
ominaista:
1. Kun$en
välinen
polarisoitumis-‐
kehitys
muuFovoiFoisten
ja
–
tappiollisten
alueiden
välillä:
nuoret
ja
koulutetut
avainroolissa
2. Maahanmuuton
kasvava
merki-‐
tys
kun$en
väestölisäyksessä
ja
3. Keskuskaupunkien
lisääntyneet
muuFovoitot
kasvavien
kau-‐
punkiseutujen
sisällä
suhteessa
kehyskun$in.
22
23. 2010-luvulla on tehty vuosittain
keskimäärin 900 000 muuttoa
65,3
%
Joista,
kunnan
sisäisiä
muu.oja
kunnan
osa-‐
alueelta
toiselle
30
%
joista,
kunKen
välisiä
muu.oja
4,7
%
joista,
maahan-‐
ja
maastamuu.oja
Lähde:
Tilastokeskus,
väestö$lastot
24. Kuntien välinen muutto-
liike yhteensä vuosina
2010-2014
KunKen
välinen
muu.oliike
yhteensä
vuosina
2010-‐2014
yli
+
400
henkilöä
Yli
-‐
500
henkilöä
-‐-‐-‐-‐-‐
§ KunKen
välinen
muu.oliike
oli
posiKivinen
vain
joka
neljännessä
kunnassa
(24,7
%)
eli
79
kunnassa
ja
negaKivinen
241
kunnassa
(75,3
%)
vuosina
2010-‐2014
§ Kun$en
välinen
muuFoliike
oli
posi$ivinen
metropolialueen
laajalla
vaikutusalueella,
Tampereen,
Turun,
Jyväskylän,
Kuopion,
Joensuun,
Porin,
Seinäjoen,
Vaasan
ja
Oulun
seudulla
sekä
pistemäises$
näiden
alueiden
ulkopuolella
§ KunKen
välisestä
muu.oliikkeestä
sai
ylivoi-‐
maisesK
eniten
määrällistä
muu.ovoi.oa
Helsinki
(13582).
Yli
tuhannen
henkilön
muuFovoiFoa
saivat
Helsingin
lisäksi
10
muuta
kuntaa:
mm.
Tampere
(5441),
Oulu
(3607),
Turku
(3559),
Kuopio
(2653),
Espoo
(2584)
ja
Lah$
(1684).
Lähde:
Tilastokeskus,
väestö$lastot
KarFa
ja
analyysi:
Timo
Aro
2015
26. 0
50
100
150
200
250
15–19
-‐vuo$aat
20–24
-‐vuo$aat
25–29
-‐vuo$aat
30–34
-‐vuo$aat
35–39
-‐vuo$aat
60–64
-‐vuo$aat
Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun
tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina 1972-2012
§ MuuFoalus
eli
muuFajien
määrä
suhteessa
vastaavanikäiseen
väestöön
on
kasvanut
kaikissa
ikäryhmissä
pitkällä
ja
keskipitkällä
aikavälillä
§ Muu.oalfus
on
ylivoimaisesK
korkein
20-‐24
–vuoKaiden
ikäryhmässä:
ikäryhmän
muuFoalus
on
lähes
kaksinkertaistunut
1990-‐luvun
alkuun
verraFuna
§ Nuorten
15-‐19
–vuo$aiden
muuFo-‐
alus
on
2,3
kertaistunut
vuosien
1987-‐2012
välisenä
aikana
§ Eri
ikäryhmien
muuFoaludessa
suuria
eroja:
esimerkiksi
20-‐24
–vuo$aiden
muuFoalus
11
kertaa
suurempi
kuin
60-‐64
-‐vuo$ailla
Lähde:
Tilastokeskus,
väestö$lastot
27. Nuorista
15-‐24
-‐vuo$aista
sai
muuFovoiFoa
18
kuntaa
vuosina
2010-‐2014
Nuorten
15-‐24
-‐vuoKaiden
kunKen
välisestä
muu.oliikkeestä
eniten
muu.ovoi.oa
saaneet
kunnat
vuosina
2010-‐2014
25009
13025
11237
6505
6200
3235
2708
2318
1907
1316
1001
628
620
565
399
322
190
134
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
Helsinki
Tampere
Turku
Oulu
Jyväskylä
Kuopio
Joensuu
Vaasa
Lah$
Seinäjoki
Espoo
Pori
Lappeenranta
Vantaa
Rovaniemi
Maarianhamina
Ylivieska
Kerava
Lähde:
Tilastokeskus,
kun$en
väliset
muutot
ikäryhmiFäin
28. Yliopisto-‐
tai
ammafkorkea-‐
kouluopiskelijoiden
määrä
1000
asukasta
kohden
vuonna
2013
① Vaasa
186,2
(12
350)
② Turku
160,3
(30
646)
③ Joensuu
158,4
(11
797)
④ Tampere
152,8
(33
679)
⑤ Jyväskylä
149,0
(20
061)
⑥ Rovaniemi
127,9
(7829)
⑦ Oulu
117,4
(22
756)
⑧ Helsinki
109,9
(67
327)
⑨ Kuopio
108,7
(11
965)
⑩ Lappeenranta
100,8
(7
324)
11 Espoo
76,2
(19
862)
12 Seinäjoki
71,9
(4
920)
13 Mikkeli
69,8
(3
815)
14 Pori
65,5
(5
597)
15 Rauma
59,0
(2358)
Lähde:
Tilastokeskus,
koulutus;
analyysi:
Timo
Aro
2015
29. Osmon teesit
3.
Muu
väestö
seuraa
työpaikkoja
1.
Nuori
ja
kouluteFu
elii
aseFuu
minne
haluaa
2.
Työpaikat
seuraavat
kouluteFua
eliiä
33. Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina-
asemalla on keskeinen merkitys alueiden tulevan
kehityksen kannalta?
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
34. Työllisten nettomuutot
maakunnittain vuosina
2010-2012
§ Työllisten
neFomuuFo
on
yksi
tärkeimmistä
muuFoliikkeen
indikaaForeista
sen
suurten
posi$ivisten
tai
nega$ivisten
kerrannais-‐
vaikutuksten
vuoksi:
työllisten
muutoilla
on
keskeinen
vaikutus
alueiden
olemassa
olevaan
ja
varsinkin
tulevaan
elinvoimaan!
§ Vain
neljä
maakuntaa
sai
muu.ovoi.oa
työllisistä
(=työssä
olevat)
muu.ajista
vuosina
2010-‐2012:
Uusimaa,
Pirkanmaa,
Kanta-‐Häme
ja
Päijät-‐Häme
§ Työllisten
muu.ovoitot
keski.yivät
eri.äin
vahvasK
vain
Uudellemaalle:
Uusimaa
sai
muuFovoiFoa
työllisistä
kaikkiaan
10
406
henkilöä,
kun
kolme
muuta
muuFovoiFoista
maakuntaa
saivat
yhteensä
1
634
henkilöä
vuosina
2010-‐2012
§ Työllisistä
kärsivät
eniten
määrällistä
muut-‐
totappiota
Pohjois-‐Pohjanmaa
(-‐2227),
Keski-‐
Suomi
(-‐1163),
Lappi
(-‐1142)
ja
Pohjois-‐
Karjala
(-‐1073)
Lähde:
Tilastokeskus,
alue$linpito
KarFa:
Timo
Widbom
2015
Analyysi:
Timo
Aro
2015
Uusimaa
Kanta-‐Häme
Päijät-‐Häme
Pirkanmaa
Pohjois-‐
Karjala
Kainuu
Pohjois-‐
Pohjanmaa
Lappi
Kainuu
Kainuu
Etelä-‐Savo
Pohjois-‐
Savo
Etelä-‐Karjala
Kymen-‐
laakso
Satakunta
Pohjanmaa
Etelä-‐
Pohjanmaa
Keski-‐
Suomi
Keski-‐
Pohjanmaa
Varsinais-‐
Suomi
35. Työllisten nettomuutot
seutukunnittain vuosina
2010-2012
§ Vain
15
seutukuntaa
68:sta
sai
muu.ovoit-‐
toa
työllisistä
muu.ajista
vuosina
2010-‐2012
§
Helsingin
seudun
työllisten
muu.ovoi.o
oli
ylivertainen
muihin
seutuihin
verraFuna:
Helsingin
seutu
sai
työllisistä
muuFovoiFoa
perä$
10
300
henkilöä
vuosina
2010-‐2012
(laske
10
300
henkilöä
x
29
000
€
kolmen
vuoden
aikana!)
§ Tampereen
seutu
sai
työllisistä
muuFo-‐
voiFoa
noin
tuhat
henkilöä
vuosina
2010-‐2012.
Muiden
muuFovoiFoisten
seutujen
muuFovoitot
vaihtelivat
9-‐370
henkilön
välillä
§ Työllisistä
kärsi
muu.otappiota
53
seutua:
eniten
työllisistä
saivat
määrällistä
muut-‐
totappiota
Joensuun,
Kemi-‐Tornion,
Oulun,
Lappeenrannan
ja
Jyväskylän
seudut,
joiden
työllisten
muuFotappio
nousi
yli
500
henkilöön
vuosina
2010-‐2012
Lähde:
Tilastokeskus,
alue$linpito
KarFa:
Timo
Widbom
2015
Analyysi:
Timo
Aro
2015
Helsingin
Seinäjoen
Tunturi-‐
Lapin
Vaasan
Lahden
Hämeen-‐
linnan
Tampereen
Pohjois-‐
Lapin
Vaasan
37. Hiipuuko
Nurmijärvi –ilmiö?
§ Suurten
kaupunkien
kehyskun$en
tulomuutot
hiipuneet
2010-‐luvun
aikana
§ Onko
kyse
a)
väliaikainen
ilmiö
talouden
suhdannevaihteluiden
vuoksi
vai
b)
pysyvä
muutos
nuorten
ikäryhmien
arvoissa,
asenteissa
ja
asumispreferensseissä
§ Selvä
käänne
vuoden
2008
finanssi-‐
kriisin
jälkeen:
talouden
taantuma
à
varovaisuus
ja
epäluoFamus
talouden
kehiFymisen
suhteen
à
pankkien
kiristyneet
lainaehdot
à
vakuusarvojen
alueellinen
eriytyminen
jne.
38. 16150
5014
26649
33233
27401
8341
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
2000-‐2004
2005-‐2009
2010-‐2014
Keskuskaupungit
(5)
Keskuskaupunkien
kehyskunnat
(44)
§ Suurten
keskuskaupunkien
muut-‐
tovoitot
viisinkertaistuivat
vuosina
2010-‐2014
vuosiin
2005-‐2009
verra.una!
§ Helsingin
muuFovoiFo
(13
244)
oli
noin
puolet
keskuskaupunkien
yhteenlasketusta
muuFovoitosta
:
Helsinki
sai
vielä
muuFotappiota
vuosina
2000-‐2004
ja
Turku
vuosi-‐
na
2005-‐2009
§ Suurten
kaupunkien
kehyskun$en
muuFovoitot
vähentyivät
merkit-‐
täväs$
vuoden
2010
jälkeen:
12
kehyskuntaa
44:stä
sai
muu.otap-‐piota
vuosina
2010-‐2014
Suurten kaupunkiseutujen keskuskaupunkien (5) ja
kehyskuntien (44) nettomuutto vuosina 2000-2014
39. Lisääntyvä
maahanmuu.ajien
ja
vieraskielisten
määrä
5
40. Vieraskielisten määrän
kehitys kuudessa
suuressa kaupungissa
vuosina 1990-2013
§ Koko
maassa
oli
noin
25
000
(0,5
%)
vieraskielistä
vuonna
1990
ja
289
000
(5,3
%)
vuoden
2013
lopussa:
vieras-‐
kielisten
määrä
10,6
kertaistui
vuo-‐
sina
1990-‐2013
§ Vuonna
1990
kuudessa
suurimmassa
kaupungissa
oli
yhteensä
14
500
vie-‐
raskielistä
eli
muita
kuin
suomen-‐,
ruotsin-‐
tai
saamenkielistä.
Vuoden
2013
lopussa
vieraskielisten
määrä
oli
174
500
henkilöä
eli
lähes
yhtä
paljon
kuin
Turun
kaupungissa
on
asukkaita
§ Vieraskielisten
määrä
kasvoi
160
000
henkilöllä
vuosien
1990-‐2013
välisenä
aikana.
Vieraskielisten
mää-‐
rä
10-‐16
kertaistui
kaikissa
suurissa
kaupungeissa
alle
neljännesvuosi-‐
sadassa.
31949
78469
27515
16704
13835
5976
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
55000
60000
65000
70000
75000
80000
1990
1995
2000
2005
2010
2013
Espoo
Helsinki
Vantaa
Turku
Tampere
Oulu
Lähde:
Tilastokeskus,
väestö$lastot
ja
väestöennuste
44. Demografinen muutospaine
§ Väestön
ikärakenteen
muutos
johtaa
ikäsidon-‐
naisten
sosiaali-‐
ja
terveysmenojen
kasvuun:
yli
65-‐
vuo$aiden
määrä
kasvaa
32,6
%
ja
yli
75-‐vuo$aiden
määrä
68,6
%
vuosina
2015-‐2030
§ Väestöllinen
huoltosuhde
yliFää
rajapyykin
100
joka
kolmannessa
kunnassa
vuoteen
2030
mennessä.
Taloudellinen
huoltosuhde
on
vielä
armoFomampi
useassa
kunnassa.
§ Työikäisen
väestön
määrä
vähenee
noin
58
000
henkilöllä
ja
samanaikaisesK
koko
väestön
määrä
nousee
noin
250
000
henkilöllä
vuoteen
2025
mennessä.
§ Työikäisten
väestön
määrä
kasvaa
vain
74
kunnas-‐
sa
(317)
vuoteen
2023
mennessä.
Työikäisten
määrä
laskee
kaikissa
satakuntalaisissa
kunnissa!
Väestön
ikärakenteen
muutos,
työikäisen
väestön
määrän
väheneminen,
huoltosuhteen
heikkeneminen
Lähde:
Tilastokeskus
KarFa:
Timo
Widbom
2015
Analyysi:
Timo
Aro
2015
45. Ikärakenteen kehitys väestöennusteen mukaan
kaupunkiseuduittain vuosina 2011-2040
Lähde:
Tilastokeskus;
Suomen
ympäristökeskus
2015;
Aluerakenteen
ja
liikennejärjestelmän
kehityskuva
2050
47. Pirstoutuminen
§ Yhtenäisval$osta
ja
–kulFuurista
sekä
suuren
sosiaalisen
pääoman/luoFamuk-‐
sen
yhteiskunnasta
koh$
pirstoutu-‐
nuFa,
lohkoutunuFa
ja
jakautunuFa
Suomea?
§ Alueiden,
väestöryhmien,
ikäryhmien
jne.
väliset
taloudelliset,
sosiaaliset
ja
terveydelliset
erot
kasvaneet
2000-‐
luvun
aikana
§ Suomessa
eletään
monessa
todellisuu-‐
dessa
riippuen
asuinpaikasta,
iästä
ja
viiteryhmästä:
sosiaalisten
etäisyyksien
ja
todellisuuksien
väliset
erot
pikemmin
kasvamassa
kuin
supistumassa
Elämäntapaan,
arvoihin
ja
asenteisiin
lii.yvä
polarisoituminen
ja
erilaiset
arkipäivän
todellisuudet
eri
puolilla
Suomea
49. Alueen vetovoiman kaava
Kovat
vetovoimatekijät*
Kovat
vetovoima-‐
tekijät*
Pehmeät
Vetovoimatekijät**
Pehmeät
veto-‐
voimatekijät**
Iden$teein
liiFyvät
tekijät***
IdenKteef-‐
tekijät***
Sijain$
suhteessa
kasvukeskuksiin
SijainK
suhteessa
kasvukeskuksiin
Ulkoinen
ja
sisäinen
saavuteFavuus
Ulkoinen
ja
sisäinen
saavute.avuus
Alueen
ulkoinen
mainekuva
Alueen
ulkoinen
mainekuva
X
+
+
+
*Kovat
vetovoimatekijät
=alueen
työpaikkakehitys,
alue-‐
ja
paikallistalouden
yleinen
kehitys,
(korkea)koulutustarjonta,
innovaa$o-‐,
osaamis-‐
ja
toimialakeskiFymät,
globaalit
veturiyritykset
ja
niiden
verkostot,
yritysilmasto
jne.
**Pehmeät
vetovoimatekijät
=
henkinen
ilmapiiri,
tapahtumat
ja
elämykset,
kulFuuri,
museot
ja
galleriat,
matkailu-‐
ja
luontokohteet,
puistot,
vetovoimapalvelut
jne.
***IdenKteeftekijät
=
ko$paikka,
iden$tee,
perhe,
ystävät,
sukulaiset,
juuret
jne.
50. Kohti monikeskuksista ja
vyöhykemäistä aluerakennetta
§ Asukkaiden
ja
työpaikkojen
kasvu
keski.yy
suuriin
kaupunkeihin,
niitä
ympäröiville
kaupunkiseuduille
ja
edelleen
vyöhykemäisesK
niiden
astei.ain
laajenevalle
vaikutusalueelle
§ Kaupungit
ja
kaupunkiseudut
muodostavat
nauhamaisia
toisiinsa
kiinniFyviä
kaupunkivyöhykkeitä.
Liikennekäy-‐
tävät
ja
–yhteydet
kaupunkiseutujen
sisällä
ja
kaupunki-‐
seutujen
välillä
keskeisessä
roolissa.
MuuFoliike
ja
pen-‐
delöin$
muovaavat
aluerakenneFa
käytävien
ja
vyöhyk-‐
keiden
sisällä
ja
niiden
välillä.
§ Metropolialueen
vaikutusalue
laajenee
vähitellen
koko
Etelä-‐
ja
Lounais-‐Suomen
käsi.äväksi
suuralueeksi.
Muut
kaupunkikeskiFymät
ja
niiden
vaikutusalueet
toimivat
alueellisina
keskiFyminä
ja
kasvuvyöhykkeinä.
§ Maaseutualueet
erilaistuvat
ja
niiden
menestyminen
on
sidoksissa
alueellisen
työnjaon
kehi.ymiseen
sekä
yhteyksien
ja
vuorovaikutuksen
kiinteyteen
suhteessa
kasvaviin
kaupunkiseutuihin.
Biotalous
saaFaa
nostaa
esille
pistemäises$
paikallisia
menestystarinoita.
Lähde:
KarFa:
Tilastokeskus;
Suomen
ympäristökeskus
2015;
Aluerakenteen
ja
liikennejärjestelmän
kehityskuva
2050
Analyysi:
Timo
Aro
2015
51. Hahmotelma kaupunkiseutujen kasvusta ja
vuorovaikutuksesta keskipitkällä aikavälillä
Lähde:
Aluerakenteen
ja
liikennejärjestelmän
kehityskuva
2050