ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT

1. ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT Val$o$eteen tohtori Timo Aro 9.11.2015 Tampere

2. Aluerakenteen isot muutosvoimat Kaupungistuminen Keski.yminen Vyöhykkeisyys Liikkuvuus Demograﬁa Pirstoutuminen 1. 2. 3. 4. 5. 6.

3. 1-‐2. Kaupungistuminen ja keski.yminen 3

4. Kansalliset muutosvoimat

5. Aluehierarkia de facto 2015 1.  Metropolialue 2.  Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut (14) 3.  Seutukaupungit, seutukeskukset (20-‐30) 4.  Muut kunnat

6. Kaupungistumis- ja keskittymiskehitys 100 km 50 km 50 km 50 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 30 km Lähde: Tilastokeskus, väestö$lastot Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta KarFa: Timo Widbom 2014 Työ, asuminen, liikkuvuus ja demograﬁnen muu-‐ tospaine sekä elämäntapoihin, arvoihin ja asente-‐ isiin lii.yvät muutokset vauhdi.avat kaupungis-‐ tumis-‐ ja keski.ymiskehitystä §  Suomi on myöhäiskaupungistunut maa, mu.a nopeasK kaupungistunut maa: kaupungistu-‐ mis-‐ tai taajamoitumiskehitys on 70-‐84 % $las-‐ toin$tavasta riippuen. §  Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäises$: neljä viidestä suomalaisesta asuu suurten kaupunkiseutujen vaikutusalu-‐ eella §  Yli 90 000 asukkaan kaupunkiseutujen (14) väestölisäys oli yhteensä 157 000 henkilöä vuo-‐ sina 2010-‐2014: jos kehitys jatkuu samalla kehitysuralla, kasvaa niiden väkiluku tasaisella uralla noin 400 000 henkilöllä ja nopealla uralla noin 500 000 henkilöä vuoteen 2030 mennessä

7. Kaupunki-‐maaseutu-‐ luokituksen tyyppi Väestömäärän muutos abs. vuosina 1990-‐2013 Väestömää-‐ rän muutos % vuosina 1990-‐2013 KAUPUNKIALUEET 645 189 20,8 §  Sisempi kaupunkialue 267 304 18,4 §  Ulompi kaupunkialue 257 368 21,9 §  Kaupungin kehysalue 120 517 25,6 MAASEUTUALUEET -‐190 375 -‐10,4 §  Maaseudun paikalliskeskukset -‐11 331 -‐3,4 §  Kaupungin läheinen maaseutu 27 385 7,4 §  Ydinmaaseutu -‐92 724 -‐13,0 §  Harvaan asuFu maaseutu -‐113 705 -‐27,3 Kaupunki- ja maaseutualueiden väestömäärän muutos ilman kuntarajoja vuosina 1990-2013 250 km

8. Muutama tilastofakta kaupungistumis- ja keskittymiskehityksen dynamiikasta 1. Kaupunkialueiden väestö kasvoi 645 000 henkilöllä ja työpaikkojen määrä 190 000:lla vuosina 1990-‐2013. Maaseutualueiden väheni samanaikaisesK noin 245 000 henkilöllä ja 60 000 työpaikalla 2. Neljä viidestä suomalaisesta asuu 20 ja kolme viidestä 10 suurimmalla kaupunkiseudulla (70 seutua). 3. Enemmän kuin neljä viidestä suomalaisesta (85 %) asuu Klastollisissa taajamissa. Yli 90 % maapinta-‐alasta on poismuu.oalue.a . Vain joka neljäs kunta ja seutukun-‐ ta sai muu.ovoi.oa 4.  10 suurimman kaupunkiseudun väkiluku kasvoi 384000 henkilöllä vuosina 2000-‐2014 eli yhtä paljon kuin Tam-‐ pereella ja Turussa on asukkaita. Jos väestökehitys jatkuu samankaltaisena vuosina 2015-‐2030, tarvitaan uu.a asuntuotantoa noin 15 miljoonan asuinneliön verran. Asuntotuotantotarve vastaa Turun ja Tampereen nykyistä asuntokantaa.

9. MUUTTUJA HELSINGIN SEUTU (%) TAMPEREEN, TURUN JA OU-‐ LUN SEUDUT (%) YLI 90 000 ASUKKAAN SEUDUT (%)* 14 SUURTA KAUPUN-‐ KISEUTUA (%) YH-‐ TEENSÄ KOKO MAAN OSUUDESTA VÄESTÖSTÄ (2014) 27,1 17,4 23,5 68 TYÖPAIKOISTA (2013) 31,8 17,4 22,5 71,7 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKOISTA (2013) 34,9 17,7 21,5 74,1 BRUTTOKANSANTUOTTEESTA (2012) 35,7 17,4 20,9 74 TEHDYISTÄ TYÖTUNNEISTA (2012) 30,4 16,3 22,3 69 TUTKIMUS-‐ JA TUOTEKEHITYSMENOISTA (2013) 43,9 31,3 13,1 88,3 KORKEA-‐ASTEEN SUORITTANEISTA (2013) 37,8 20,1 21,2 79,1 VALMISTUNEISTA ASUNNOISTA (2010-‐2014) 33,5 22,4 23,6 79,5 VIERASKIELISISTÄ (2014) 53,5 15 14,9 83,4 TYÖLLISISTÄ (2013) 30,9 16,7 22,3 69,9 YRITYKSISTÄ (2013) 20,2 14,1 23 57,3 TYÖTTÖMISTÄ TYÖNHAKIJOISTA (2014 23,7 20,3 24,4 68,4 PiITKÄAIKAISTYÖTTÖMISTÄ (2014) 25 21,3 25 71,3 NUORISTA TYÖTTÖMISTÄ (2014) 19,4 22,6 27 69 * Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Seinäjoen, Joensuun, Vaasan, Kouvolan ja Lappeenrannan Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäyn$; alue$linpito; tutkimus-‐ ja tuotekehitys; asuminen; väestörakenne; yritykset; työFömyys Suurten kaupunkiseutujen osuus (%) koko maasta eräillä tunnusluvuilla

10. Helsingin seutukunta (1) + 203 869 Tampereen, Turun ja Oulun seudut (3) +134 224 Keskisuuret seudut* (9) +61 882 Muut Manner-‐ Suomen seudut (54) -‐ 111 753 * Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla (noin 100 000 asukasta) ja koko maassa vuosina 2000-2014

11. Väestön osuus (%) seuduittain koko maan väestöstä 2014 KASVUKOLMIO 47,1 %

12. 3. Vyöhykkeisyys 12

13. Vyöhykkeisyys §  Kaupunkiseutujen sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehiFäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla §  Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityises$ nopeat liikenneyhteydet työssäkäyn$alueiden välillä. Lyhyemmät aikavälit tuovat liikenneväylien varrella olevia kaupunkeja lähemmäksi toisiaan ja luovat myönteisiä muutosvaikutuksia ei-‐liikenteellisille sosiaalisille ja taloudelli-‐sille vaikutuksille: avainroolissa aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan ja ”tunnin juna” -‐konsep$t keskeisiin asutus-‐ ja työ-‐paikkakeskiFymiin §  Jalankulku-‐, kevyen liikenteen ja joukkoliikennevyöhykkeen kehi.äminen korostuu kaupungeissa. Yksityisautoilu säilyFää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla §  Aluerakenteeseen muodostuu vähitellen liikennekäytävien ohjaamaan suonistoon perustuvia laajoja suuralueita / työssäkäynKalueita, jotka eivät perustu olemassa oleviin maanKeteellisiin, hallinnollisiin ja ohjelmallisiin aluejakoihin SijainK, saavute.avuus, sujuva liikkuminen ja nopeat yhteydet alueiden menestymisen tai menestymä.ö-‐ myyden taustalla

14. ETELÄ-‐ JA LOUNAIS-‐SUOMEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyö-‐ hyke Helsinki-‐Turku-‐Tampere) -‐  30 minuua: 1.896.000 hlöä -‐  60 minuua: 2.588.000 hlöä -‐  90 minuua: 3.193.000 hlöä ITÄISEN JA KESKISEN SUOMEN SUURALUE (ajoaika/väestö/ vyöhyke Jyväs-‐kylä, Kuopio, Joensuu ja Mikkeli) -‐  30 minuua: 430.000 hlöä -‐  60 minuua: 695.000 hlöä POHJOISEN SUURALUE (ajoaika/ väestö/vyöhyke Oulu): -‐  30 minuua: 224.000 hlöä -‐  60 minuua: 280.000 hlöä -‐  90 minuua: 347.000 hlöä POHJANMAIDEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyöhyke Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola) -‐  30 minuua: 256.000 hlöä -‐  60 minuua: 419.000 hlöä KarFa: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 Neljä Suomen suuraluetta kolmella ajoaikavyöhykkeellä

15. Helsinki-Turku-Tampere kasvukolmion toiminnallisen alueen laajentuminen ETELÄ-‐ JA LOUNAIS-‐ SUOMEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyö-‐ hyke Helsinki-‐Turku-‐ Tampere) -‐  30 minuua: 1.896.000 hlöä -‐  60 minuua: 2.588.000 hlöä -‐  90 minuua: 3.193.000 hlöä

16. §  Suomen kasvukäytävän alueella on yhteensä 26 kuntaa Helsin-‐ gin, Hämeenlinnan ja Tampe-‐ reen välisellä vyöhykkeellä (+ Seinäjoki) §  Kasvukäytävän vaikutusalueella (viisi kaupunkiseutua) asuu yhteensä 2,1 miljoonaa asu-‐ kasta eli enemmän kuin yh-‐ teensä 10 maakunnassa Itä-‐ Suomessa, Pohjois-‐Suomessa, Keski-‐Suomessa ja Pohjan-‐ maiden maakunnissa §  Suomen kasvukäytävän osuus koko maan osuudesta vaihtelee keskeisillä tunnusluvuilla 38-‐58 %:in välillä Suomen kasvukäytävä Suomen kasvukäytävä KarFa: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

17. Lähde: Tilastokeskus, väestö$lastot KarFa ja analyysi: Timo Aro 2015 Kuntien välisen muuttoliikkeen ja liikenneväylien välinen yhteys Kolme ylivertaista vetovoimatekijää: korkeakoulut, rautaKe ja mainekuva •  Muu.oliikkeen, nopeiden rautaKe-‐ ja maanKe-‐ yhteyksien ja korkeakoulujen välinen ”pyhä yhteys”: polarisoi en$sestään alueiden välistä kehitystä jatkossa. •  Helsingin neljän sormen malli suhteessa Turkuun, Tampereelle, Lahteen ja Kotkaan: kaikki liikenne-‐ ja kasvukäytävät sekä niiden vaikutusalueet vahvalla kasvu-‐uralla pl. Helsingin ja Porin välinen yhteys •  Muu.oliike muovaa aluerakenne.a keski.ävään suuntaan: yli tuhat henkilöä muuFovoiFoa sai yhteensä 10 kuntaa ja muuFotappiota kuusi kuntaa vuosien 2010-‐2014 välisenä aikana. KunKen välinen muu.oliike oli posiKivinen vain joka neljännessä kunnassa (79 kuntaa) ja negaKivinen 241 kunnassa vuosina 2010-‐2014

18. Lähde: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050

19. 4. Liikkuvuus (muu.oliike) 19

20. Muuttoliike on pirullinen yhteiskun- nallinen ja alueellinen ilmiö…

21. Muuttoliike muovaa aluerakennetta epätasapainoiseen suuntaan 1

22. Muuttoliike kuntien välillä vuosina 2010-2014 2010-‐luvun muu.oliik-‐ keelle on ollut ominaista: 1. Kun$en välinen polarisoitumis-‐ kehitys muuFovoiFoisten ja – tappiollisten alueiden välillä: nuoret ja koulutetut avainroolissa 2. Maahanmuuton kasvava merki-‐ tys kun$en väestölisäyksessä ja 3. Keskuskaupunkien lisääntyneet muuFovoitot kasvavien kau-‐ punkiseutujen sisällä suhteessa kehyskun$in. 22

23. 2010-luvulla on tehty vuosittain keskimäärin 900 000 muuttoa 65,3 % Joista, kunnan sisäisiä muu.oja kunnan osa-‐ alueelta toiselle 30 % joista, kunKen välisiä muu.oja 4,7 % joista, maahan-‐ ja maastamuu.oja Lähde: Tilastokeskus, väestö$lastot

24. Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina 2010-2014 KunKen välinen muu.oliike yhteensä vuosina 2010-‐2014 yli + 400 henkilöä Yli -‐ 500 henkilöä -‐-‐-‐-‐-‐ §  KunKen välinen muu.oliike oli posiKivinen vain joka neljännessä kunnassa (24,7 %) eli 79 kunnassa ja negaKivinen 241 kunnassa (75,3 %) vuosina 2010-‐2014 §  Kun$en välinen muuFoliike oli posi$ivinen metropolialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Porin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä pistemäises$ näiden alueiden ulkopuolella §  KunKen välisestä muu.oliikkeestä sai ylivoi-‐ maisesK eniten määrällistä muu.ovoi.oa Helsinki (13582). Yli tuhannen henkilön muuFovoiFoa saivat Helsingin lisäksi 10 muuta kuntaa: mm. Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lah$ (1684). Lähde: Tilastokeskus, väestö$lastot KarFa ja analyysi: Timo Aro 2015

25. Noin neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita 2

26. 0 50 100 150 200 250 15–19 -‐vuo$aat 20–24 -‐vuo$aat 25–29 -‐vuo$aat 30–34 -‐vuo$aat 35–39 -‐vuo$aat 60–64 -‐vuo$aat Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina 1972-2012 §  MuuFoalus eli muuFajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä §  Muu.oalfus on ylivoimaisesK korkein 20-‐24 –vuoKaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muuFoalus on lähes kaksinkertaistunut 1990-‐luvun alkuun verraFuna §  Nuorten 15-‐19 –vuo$aiden muuFo-‐ alus on 2,3 kertaistunut vuosien 1987-‐2012 välisenä aikana §  Eri ikäryhmien muuFoaludessa suuria eroja: esimerkiksi 20-‐24 –vuo$aiden muuFoalus 11 kertaa suurempi kuin 60-‐64 -‐vuo$ailla Lähde: Tilastokeskus, väestö$lastot

27. Nuorista 15-‐24 -‐vuo$aista sai muuFovoiFoa 18 kuntaa vuosina 2010-‐2014 Nuorten 15-‐24 -‐vuoKaiden kunKen välisestä muu.oliikkeestä eniten muu.ovoi.oa saaneet kunnat vuosina 2010-‐2014 25009 13025 11237 6505 6200 3235 2708 2318 1907 1316 1001 628 620 565 399 322 190 134 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 Helsinki Tampere Turku Oulu Jyväskylä Kuopio Joensuu Vaasa Lah$ Seinäjoki Espoo Pori Lappeenranta Vantaa Rovaniemi Maarianhamina Ylivieska Kerava Lähde: Tilastokeskus, kun$en väliset muutot ikäryhmiFäin

28. Yliopisto-‐ tai ammafkorkea-‐ kouluopiskelijoiden määrä 1000 asukasta kohden vuonna 2013 ① Vaasa 186,2 (12 350) ② Turku 160,3 (30 646) ③ Joensuu 158,4 (11 797) ④  Tampere 152,8 (33 679) ⑤  Jyväskylä 149,0 (20 061) ⑥  Rovaniemi 127,9 (7829) ⑦  Oulu 117,4 (22 756) ⑧  Helsinki 109,9 (67 327) ⑨  Kuopio 108,7 (11 965) ⑩  Lappeenranta 100,8 (7 324) 11  Espoo 76,2 (19 862) 12  Seinäjoki 71,9 (4 920) 13  Mikkeli 69,8 (3 815) 14  Pori 65,5 (5 597) 15  Rauma 59,0 (2358) Lähde: Tilastokeskus, koulutus; analyysi: Timo Aro 2015

29. Osmon teesit 3. Muu väestö seuraa työpaikkoja 1. Nuori ja kouluteFu elii aseFuu minne haluaa 2. Työpaikat seuraavat kouluteFua eliiä

30. Muu.oliikkeen valikoivuus lisää alue-‐eroja 3

31. MuuFajien proﬁili, rakenne Muu.ajien määrä

32. Ei-‐työllisten muu.ajien keskimääräiset tulot vuodessa 7.700 € Työllisten muu.ajien keskimääräiset tulot vuodessa 29.000 €

33. Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina- asemalla on keskeinen merkitys alueiden tulevan kehityksen kannalta? Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

34. Työllisten nettomuutot maakunnittain vuosina 2010-2012 §  Työllisten neFomuuFo on yksi tärkeimmistä muuFoliikkeen indikaaForeista sen suurten posi$ivisten tai nega$ivisten kerrannais-‐ vaikutuksten vuoksi: työllisten muutoilla on keskeinen vaikutus alueiden olemassa olevaan ja varsinkin tulevaan elinvoimaan! §  Vain neljä maakuntaa sai muu.ovoi.oa työllisistä (=työssä olevat) muu.ajista vuosina 2010-‐2012: Uusimaa, Pirkanmaa, Kanta-‐Häme ja Päijät-‐Häme §  Työllisten muu.ovoitot keski.yivät eri.äin vahvasK vain Uudellemaalle: Uusimaa sai muuFovoiFoa työllisistä kaikkiaan 10 406 henkilöä, kun kolme muuta muuFovoiFoista maakuntaa saivat yhteensä 1 634 henkilöä vuosina 2010-‐2012 §  Työllisistä kärsivät eniten määrällistä muut-‐ totappiota Pohjois-‐Pohjanmaa (-‐2227), Keski-‐ Suomi (-‐1163), Lappi (-‐1142) ja Pohjois-‐ Karjala (-‐1073) Lähde: Tilastokeskus, alue$linpito KarFa: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 Uusimaa Kanta-‐Häme Päijät-‐Häme Pirkanmaa Pohjois-‐ Karjala Kainuu Pohjois-‐ Pohjanmaa Lappi Kainuu Kainuu Etelä-‐Savo Pohjois-‐ Savo Etelä-‐Karjala Kymen-‐ laakso Satakunta Pohjanmaa Etelä-‐ Pohjanmaa Keski-‐ Suomi Keski-‐ Pohjanmaa Varsinais-‐ Suomi

35. Työllisten nettomuutot seutukunnittain vuosina 2010-2012 §  Vain 15 seutukuntaa 68:sta sai muu.ovoit-‐ toa työllisistä muu.ajista vuosina 2010-‐2012 §  Helsingin seudun työllisten muu.ovoi.o oli ylivertainen muihin seutuihin verraFuna: Helsingin seutu sai työllisistä muuFovoiFoa perä$ 10 300 henkilöä vuosina 2010-‐2012 (laske 10 300 henkilöä x 29 000 € kolmen vuoden aikana!) §  Tampereen seutu sai työllisistä muuFo-‐ voiFoa noin tuhat henkilöä vuosina 2010-‐2012. Muiden muuFovoiFoisten seutujen muuFovoitot vaihtelivat 9-‐370 henkilön välillä §  Työllisistä kärsi muu.otappiota 53 seutua: eniten työllisistä saivat määrällistä muut-‐ totappiota Joensuun, Kemi-‐Tornion, Oulun, Lappeenrannan ja Jyväskylän seudut, joiden työllisten muuFotappio nousi yli 500 henkilöön vuosina 2010-‐2012 Lähde: Tilastokeskus, alue$linpito KarFa: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 Helsingin Seinäjoen Tunturi-‐ Lapin Vaasan Lahden Hämeen-‐ linnan Tampereen Pohjois-‐ Lapin Vaasan

36. Nurmijärvi –ilmiöstä Helsinki –ilmiöön! 4

37. Hiipuuko Nurmijärvi –ilmiö? §  Suurten kaupunkien kehyskun$en tulomuutot hiipuneet 2010-‐luvun aikana §  Onko kyse a) väliaikainen ilmiö talouden suhdannevaihteluiden vuoksi vai b) pysyvä muutos nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa ja asumispreferensseissä §  Selvä käänne vuoden 2008 ﬁnanssi-‐ kriisin jälkeen: talouden taantuma à varovaisuus ja epäluoFamus talouden kehiFymisen suhteen à pankkien kiristyneet lainaehdot à vakuusarvojen alueellinen eriytyminen jne.

38. 16150 5014 26649 33233 27401 8341 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014 Keskuskaupungit (5) Keskuskaupunkien kehyskunnat (44) §  Suurten keskuskaupunkien muut-‐ tovoitot viisinkertaistuivat vuosina 2010-‐2014 vuosiin 2005-‐2009 verra.una! §  Helsingin muuFovoiFo (13 244) oli noin puolet keskuskaupunkien yhteenlasketusta muuFovoitosta : Helsinki sai vielä muuFotappiota vuosina 2000-‐2004 ja Turku vuosi-‐ na 2005-‐2009 §  Suurten kaupunkien kehyskun$en muuFovoitot vähentyivät merkit-‐ täväs$ vuoden 2010 jälkeen: 12 kehyskuntaa 44:stä sai muu.otap-‐piota vuosina 2010-‐2014 Suurten kaupunkiseutujen keskuskaupunkien (5) ja kehyskuntien (44) nettomuutto vuosina 2000-2014

39. Lisääntyvä maahanmuu.ajien ja vieraskielisten määrä 5

40. Vieraskielisten määrän kehitys kuudessa suuressa kaupungissa vuosina 1990-2013 §  Koko maassa oli noin 25 000 (0,5 %) vieraskielistä vuonna 1990 ja 289 000 (5,3 %) vuoden 2013 lopussa: vieras-‐ kielisten määrä 10,6 kertaistui vuo-‐ sina 1990-‐2013 §  Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa kaupungissa oli yhteensä 14 500 vie-‐ raskielistä eli muita kuin suomen-‐, ruotsin-‐ tai saamenkielistä. Vuoden 2013 lopussa vieraskielisten määrä oli 174 500 henkilöä eli lähes yhtä paljon kuin Turun kaupungissa on asukkaita §  Vieraskielisten määrä kasvoi 160 000 henkilöllä vuosien 1990-‐2013 välisenä aikana. Vieraskielisten mää-‐ rä 10-‐16 kertaistui kaikissa suurissa kaupungeissa alle neljännesvuosi-‐ sadassa. 31949 78469 27515 16704 13835 5976 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 50000 55000 60000 65000 70000 75000 80000 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu Lähde: Tilastokeskus, väestö$lastot ja väestöennuste

41. 5. Demograﬁnen muutospaine 41

42. Suomi on vauraampi kuin koskaan histo- rian aikana, mutta miksi tuntuu siltä, etteivät rahat riitä mihinkään?

43. Työikäisten määrä laskee!

44. Demografinen muutospaine §  Väestön ikärakenteen muutos johtaa ikäsidon-‐ naisten sosiaali-‐ ja terveysmenojen kasvuun: yli 65-‐ vuo$aiden määrä kasvaa 32,6 % ja yli 75-‐vuo$aiden määrä 68,6 % vuosina 2015-‐2030 §  Väestöllinen huoltosuhde yliFää rajapyykin 100 joka kolmannessa kunnassa vuoteen 2030 mennessä. Taloudellinen huoltosuhde on vielä armoFomampi useassa kunnassa. §  Työikäisen väestön määrä vähenee noin 58 000 henkilöllä ja samanaikaisesK koko väestön määrä nousee noin 250 000 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. §  Työikäisten väestön määrä kasvaa vain 74 kunnas-‐ sa (317) vuoteen 2023 mennessä. Työikäisten määrä laskee kaikissa satakuntalaisissa kunnissa! Väestön ikärakenteen muutos, työikäisen väestön määrän väheneminen, huoltosuhteen heikkeneminen Lähde: Tilastokeskus KarFa: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

45. Ikärakenteen kehitys väestöennusteen mukaan kaupunkiseuduittain vuosina 2011-2040 Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050

46. 6. Pirstoutuminen 46

47. Pirstoutuminen §  Yhtenäisval$osta ja –kulFuurista sekä suuren sosiaalisen pääoman/luoFamuk-‐ sen yhteiskunnasta koh$ pirstoutu-‐ nuFa, lohkoutunuFa ja jakautunuFa Suomea? §  Alueiden, väestöryhmien, ikäryhmien jne. väliset taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset erot kasvaneet 2000-‐ luvun aikana §  Suomessa eletään monessa todellisuu-‐ dessa riippuen asuinpaikasta, iästä ja viiteryhmästä: sosiaalisten etäisyyksien ja todellisuuksien väliset erot pikemmin kasvamassa kuin supistumassa Elämäntapaan, arvoihin ja asenteisiin lii.yvä polarisoituminen ja erilaiset arkipäivän todellisuudet eri puolilla Suomea

48. Summa summarum…

49. Alueen vetovoiman kaava Kovat vetovoimatekijät* Kovat vetovoima-‐ tekijät* Pehmeät Vetovoimatekijät** Pehmeät veto-‐ voimatekijät** Iden$teein liiFyvät tekijät*** IdenKteef-‐ tekijät*** Sijain$ suhteessa kasvukeskuksiin SijainK suhteessa kasvukeskuksiin Ulkoinen ja sisäinen saavuteFavuus Ulkoinen ja sisäinen saavute.avuus Alueen ulkoinen mainekuva Alueen ulkoinen mainekuva X + + + *Kovat vetovoimatekijät =alueen työpaikkakehitys, alue-‐ ja paikallistalouden yleinen kehitys, (korkea)koulutustarjonta, innovaa$o-‐, osaamis-‐ ja toimialakeskiFymät, globaalit veturiyritykset ja niiden verkostot, yritysilmasto jne. **Pehmeät vetovoimatekijät = henkinen ilmapiiri, tapahtumat ja elämykset, kulFuuri, museot ja galleriat, matkailu-‐ ja luontokohteet, puistot, vetovoimapalvelut jne. ***IdenKteeftekijät = ko$paikka, iden$tee, perhe, ystävät, sukulaiset, juuret jne.

50. Kohti monikeskuksista ja vyöhykemäistä aluerakennetta §  Asukkaiden ja työpaikkojen kasvu keski.yy suuriin kaupunkeihin, niitä ympäröiville kaupunkiseuduille ja edelleen vyöhykemäisesK niiden astei.ain laajenevalle vaikutusalueelle §  Kaupungit ja kaupunkiseudut muodostavat nauhamaisia toisiinsa kiinniFyviä kaupunkivyöhykkeitä. Liikennekäy-‐ tävät ja –yhteydet kaupunkiseutujen sisällä ja kaupunki-‐ seutujen välillä keskeisessä roolissa. MuuFoliike ja pen-‐ delöin$ muovaavat aluerakenneFa käytävien ja vyöhyk-‐ keiden sisällä ja niiden välillä. §  Metropolialueen vaikutusalue laajenee vähitellen koko Etelä-‐ ja Lounais-‐Suomen käsi.äväksi suuralueeksi. Muut kaupunkikeskiFymät ja niiden vaikutusalueet toimivat alueellisina keskiFyminä ja kasvuvyöhykkeinä. §  Maaseutualueet erilaistuvat ja niiden menestyminen on sidoksissa alueellisen työnjaon kehi.ymiseen sekä yhteyksien ja vuorovaikutuksen kiinteyteen suhteessa kasvaviin kaupunkiseutuihin. Biotalous saaFaa nostaa esille pistemäises$ paikallisia menestystarinoita. Lähde: KarFa: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Analyysi: Timo Aro 2015

51. Hahmotelma kaupunkiseutujen kasvusta ja vuorovaikutuksesta keskipitkällä aikavälillä Lähde: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050

52. LISÄTIETOJA: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890

ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT

TimoAro

ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT