Elinvoima ja kestävä kuntatalous - mitä ne ovat? Jari Vaine, Kuntaliitto
•
0 gostou•117 visualizações
Elinvoimaa alueille tilastotiedolla 24.3.2021, Tilastokeskus ja Kuntaliitto
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais de Tilastokeskus
Mais de Tilastokeskus (20)
Elinvoima ja kestävä kuntatalous - mitä ne ovat? Jari Vaine, Kuntaliitto
- 1. Elinvoima ja kestävä kuntatalous – mitä ne ovat? Elinvoimaa alueille tilastotiedolla - tilaisuus 24.3.2021 Jari Vaine
- 2. Taustaa elinvoimapohdinnoille • Kuntalaki: kunnan tehtävä edistää asukkaiden hyvinvointia sekä kestävää kehitystä ja elinvoimaa alueellaan • Kunnat pääasiallisesti järjestämisvastuussa laissa säädetyistä peruspalveluista • Itsehallinnon perusteella harkinnan mukaan muita, mm. elinkeinopoliittisia tehtäviä=> Strateginentavoite: kuntataloudenkilpailukyky, palvelujen resurssit(verot, maksut) • Verotusoikeus • Verotulotja käyttötaloudenvaltionosuudetpalvelujen rahoittamiseenharkinnan mukaan • Suomi harvaanasuttu, alueet ja kunnat eroavat toisistaan • Jokainen kuntahaluaa kasvaaja kehittyä - toisille helpompaa, joillekin haasteellista • Monilla tahoilla tehdään päätöksiä ja ratkaisuja, joilla vaikutuksia kuntaan • Tärkeätä analysoida ympäröivän maailman kehitystä,vaikutuksia ja riskejä • Tuleeko ”samankaltaisuuteen”pyrkiä - omiin vahvuuksiin perustuva kehityskulku? 24.3.2021 Jari Vaine 2
- 3. Elinvoiman määrittelystä • Elinvoima on moninainen käsite • Kyky uudistua sekä luoda työtä,toimeentuloa ja hyvinvointia.Elinvoimaisuuden edistäminen: toimenpiteet, joilla kuntavaikuttaayritysten,yhteisöjen ja kuntalaistentoimintaanja houkuttelee niitä elinvoiman saavuttamiseksi • Vetovoima: viihtyisät asuinalueet, työpaikkojen sijoittuminen,hyvätliikenneyhteydet, toimivatpalvelut sekä luottamuspaikkakunnan uudistumiskykyyn • Usein kytkentöjälaajempaan alueeseen • Kunnan kyky lisätäelinvoimaa monelta osin haastava(mm. vientiyritykset) • Erään kunnan näkökulma: • Laissa ei määritellä elinvoimaa - elinvoimapalvelujen tehtävättalousarviossa: • mm. elinkeinoelämän toimintaedellytystenparantaminen -> verotulojen kasvattaminen,kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta,työllisyyden edistäminen,viljelijäväestönpalvelut, konserniviestintä, henkilöstölinjaukset,innovatiivinen kehitysympäristö • Tunnistettuviisi kilpailukykytekijää: 1) maankäyttöjatoimintaympäristö,2)osaaminen ja yhteistyö,3) työllisyys ja osaavan työvoiman saanti,4) kasvu ja kansainvälistyminen,5) imago ja markkinointi. 24.3.2021 Jari Vaine 3
- 5. VM: Kuntien tilannekuva (2020) 24.3.2021 Jari Vaine 5
- 6. Elinvoiman edistäminen: haasteita ja kunnan toimia • Kansainvälistyminen ja teknologian kehitys -> elinkeinorakenteen muutos • Työelämän rakennemuutos -> kouluttautuminen • Työpaikkojen sijainti- alueelliset erot heijastuvatasuntomarkkinoilla - kohtaanto-ongelma • Koulutus-ja asuntopolitiikan painoarvo,ammatillinen koulutus yritystoiminnantarpeita vastaavasti • Rakennemuutoksissa keskeistä ripeät toimet ja laaja yhteistyö • Rajapinta yksityisen ja julkisen toiminnan välillä entistä monimuotoisempaa • Julkisten palvelujen organisointi:edistää osapuoltenja palveluiden uudistumista ja kehittymistä • Tavoitteet ja organisointi muovautuvat toimintaympäristön tarpeita vastaavaksi • Kaupungit:kaavoitus,innovaatiopolitiikka,yliopistojen,korkeakoulujenteknologiakeskustenrooli • Maaseutukunnat:matkailu,teollisuustilojen tarjonta,pienyritysneuvontaja kehittämishankkeet • Kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan • Elinvoimaisuuden edistäminen sekoitus ”henkimaailmaa” (imago, sosiaalinen pääoma…) ja toimintaympäristöön liittyvää -> verkostojohtaminen, vuorovaikutus 24.3.2021 Jari Vaine 6
- 7. Kuntatalouden taustoja • Makro-ohjaus(JTS,KTO) - koko julkinen sektori, rahoituksellinen tasapaino • Kuntasektorin rahoitusasematavoite hallituskauden ensimmäisessä JTSssä -> Nettoluotonanto = kokonaistulojen ja - menojen (kulutusmenot + ko. vuoden investointimenot)erotus • Kunnissa tasapaino:tilikauden tulos = 0, vuosikate (tulorahoitus)riittänytpoistoihin • Kirjanpidossainvestoinnit erotetaan käyttömenoista,rahoitetaan usein pitkäaikaisillalainoilla. • Kunnalla tulee olla tavoitteena ylijäämä ja velkaisuudenkasvunhallinta,oma tilanne huomioiden • Investoinneilla ja investointikyvyllä on suuri merkitys sekä kunta-että kansantaloudelle. • Julkisten investointien tuottoavaikea arvioida -kohteen odotetaan tuovan työtä ja toimeentuloa -päätösten perustuttavaavoimuuteen,selvityksiin,tarve - ja hankesuunnitelmiin. • Elinvoimainvestointienlaatu?Missä voidaan ollamukana?Mitkä julkiset investoinnit johtaisivat pysyvämpäänyksityisten investointien ja tuottavuudenkasvuun? • Investointipäätöstensekä rahoitusosuuksientulisi perustua huolelliseen arvioon väestökehityksestä, palvelutarpeistaja palveluverkosta, myös tarvittavastatulopohjasta • Investointienja velan merkitys erilaisia kasvavalle ja väestöä menettävälle kunnalle 24.3.2021 Jari Vaine 7
- 8. Kestävän kuntatalouden tekijöitä • Kuntastrategia • Väestöpohjan ja palvelutarpeiden kehittyminen • Toimintaympäristömuutostenennakointija läpivienti -palvelurakenne, käyttötalous,rahoitus • Palveluverkko, palvelutarpeeseen ja laatuun vaikuttaminen, tuottamistavat • Strategiset valinnat – kasvu/sopeutuminen,muutoksista päättäminenja toteuttaminen • Tulevaisuuden työpaikat – etätyöstrategia, työvoiman saatavuus • Omistamisen strategia, omistajaohjaus, konsernitarkastelu • Kiinteistöstrategia,korjausvelanhallinta • Elinvoimapanostusten, vetovoimatekijöiden ja vaikuttavuuden arviointi • Investointikohteet – mitä investointejakuntakestää?erilaiset hankintamuodot,kumppanuudet • Tulopohjan, toimintamenojen ja velkaantumisen hallinta • Riskien ennakointija hallinta • Kuntien keskinäinen yhteistyö, verkostot • Sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmat 24.3.2021 Jari Vaine 8
- 9. Tilastotiedon ja datan merkitys • Tarvitaan sekä ennakoinnissa että seurannassa • Ennakointi – esim. ennusteet,tilastotiedot,painelaskelmat • Seuranta– esim. automaattinentalousraportointi, datanavaaminen • ELINVOIMAN MITTAAMINEN? • Jos yhtenäinen tietoperusta,tuloksetyhteismitallisia maan tasolla • Muttaonko mahdollisuus tulkita liian suoraviivaisesti? • Tarvitaan ”pehmeitä”mittareita:elämän laatu, arjen sujuvuus,yhteisöllisyys, ympäristö ja luonto, kehittämisaktiivisuus • Monipaikkaisuuden,paikkaperustaisenelinvoiman huomioiminen • Elinvoimaindikaattori, hyvinvointi-indikaattori 24.3.2021 Jari Vaine 9
- 10. Elinvoiman ja kestävän kuntatalouden yhteys • Onko kestävä kuntatalous kunnan elinvoiman edellytys? • Vai ovatko onnistuneet elinvoimaratkaisut kestävän kuntatalouden perusta? • Arviointi? • Toimintaympäristön ”sattumat”, kunnan kykenemättä vaikuttamaan - esimerkiksi kansainvälisen talouden heilahtelut ja rakennemuutokset • Ennakoinnilla, riskien hallinnalla, uusiutumiskyvyllä ja yhteistyöllä voidaan vastata näihin haasteisiin • Sekä elinvoiman että kestävän kuntatalouden toteuttamiseksi tarvitaan tietoa, suunnitelmallisuutta ja päätöksentekokykyä 24.3.2021 Jari Vaine 10
- 11. Livskraft och hållbar kommunalekonomi – vad de handlar om? Sammanfattning 24.3.2021 Jari Vaine
- 12. Livskraft – några bakgrunder • Kommunlagen: kommunens uppgift är att främja invånarnas välfärd samt hållbar utveckling och vitalitet i dess område • Kommunerna ansvararhuvudsakligen för att organiserade grundläggandetjänstersom tillhandahålls enligt lag • Baseratpå självstyre,också andra, t.ex.näringspolitiskauppgifter => strategisktmål: att stärkaden kommunala ekonomins konkurrenskraft,öka resursernaför tjänster(skatter,avgifter) • Skatterätt - skatteintäkter och statliga bidrag ”utan öronmärkning” • Finland är glesbefolkat, regioner och kommuner är olika. Varje kommun vill växa och utvecklas - lättare för andra, utmanande för vissa • Många organisationer och parter fattar beslut som påverkar kommunen • Det är viktigt att analysera utvecklingen,effekterna och riskerna i världen omkring • Bör man ens söka "likhet” - helst utveckling baserad på egna styrkor? 24.3.2021 Jari Vaine 12
- 13. Livskraft – definition, utmaningar, åtgärder • Livskraftkomplext koncept - förmågaatt innovera och skapa jobb, försörjningoch välfärd • Främjandet avlivskraft:åtgärder genomvilka kommunen påverkar verksamheten i företag,samhällenoch lokalbefolkningenoch lockardem, för att uppnå livskraft • Attraktion:bekväma bostadsområden,platsförjobb,bra transportförbindelser,välfungerande tjänster och förtroende för förmågan att förnya sig • Förmåga att öka livskraft i många avseenden utmanande (t.ex.exportföretag) • Internationaliseringoch teknisk utveckling -> förändringav industristruktur • Strukturell förändringi arbetslivet -regionala skillnader på bostadsmarknaden – arbets-och arbetskraftsutbud -betydelsen av utbildningoch bostadspolitik • Snabb handlingoch omfattande samarbete nyckeln i strukturförändringar • gränssnittet mellan privataoch offentliga aktiviteter alltmer varierande • Mål och organisationutformasföratt möta behoven i driftsmiljön • Städer: planläggning, innovationspolitik, universitet, högskolor och teknikcenter-roller • Landsbygdskommuner:turism,industrilokaler,rådgivningför småföretag,utvecklingsprojekt • Just nu: kommunernas roll som arrangörerav arbetsförmedlingarnastärkas • Främjalivskraften blandning av ”andevärld”och driftsmiljö -> nätverkshantering,interaktion 24.3.2021 Jari Vaine 13
- 14. Bakgrund för hållbar kommunal ekonomi • Makrokontroll,omfattarhela den offentligasektorn-> finansiell balans - planen för de offentligafinanserna och kommunekonomiprogram • Kommunsektorns strukturella saldot -> Nettoutlåning= skillnad mellantotala inkomster och utgifter (konsumtionsutgifter + investeringsutgifter fördet aktuella året) • I kommunerna balans -> resultatför räkenskapsåret= 0, årsbidrag(inkomstfinansiering)tillräcklig för avskrivningar • I redovisningen separeras investeringar från rörelsekostnaderna,finansieringofta med långfristiga lån. • Sträva efter överskott,hanteratillväxten avskuldsättningen -med hänsyn till kommunens läge • Investeringaroch investeringskapacitet:av stor betydelse för båda den kommunala och den nationella ekonomin • Hur kan betydelsen och avkastningen på investeringen bedömas?Var ska man vara med? Hurdana offentliga investeringar skulle stödja privata investeringar? • Investeringsbeslutbör baseras på en noggrannbedömning av demografisk utveckling, servicebehov och servicenätverk, samt nödvändig inkomstbas. • Betydelsen avinvesteringaroch skuld är annorlundafören växande och en krympande kommun 24.3.2021 Jari Vaine 14
- 15. Faktorer för en hållbar kommunal ekonomi • Kommunal strategi • Utveckling av befolkningsbas och servicebehov • Förväntan på förändringari driftsmiljön,åtgärder - servicestruktur,driftsekonomi,finansiering • Servicenätverk, hur påverka servicebehov och kvalitet, produktionsmetoder • Strategiska val – tillväxt/anpassning, beslut om och genomföra förändringar • Framtidens jobb - distansstrategi, arbetsutbud, tillgång till arbetskraft • Ägarstrategi, bolagsstyrning, koncerngranskning • Fastighetsstrategi,hanteringav reparationsskuld • Utvärdering av livskraftsingångar,attraktivitetsfaktorer och effektivitet • Vilka investeringarär hållbara?Former för upphandling,partnerskap • Hantering av intäktsbas, driftskostnader och skuld • Förväntan och hanteringavrisk • Samarbete, samverkan, nätverkande • Aspekter av social och ekologisk hållbarhet 24.3.2021 Jari Vaine 15
- 16. Sambandet mellan livskraft och hållbar kommunal ekonomi • Är en hållbar kommunal ekonomi en förutsättning av livskraft? ELLER • Är framgångsrika livskraftslösningar grunden till en hållbar kommunal ekonomi? • Utvärdering? • ”Händelser av slump” i driftsmiljön, utan att kommunen kan påverka – t.ex. fluktuationer i den internationella ekonomin och strukturella förändringar • Utmaningar kan mötas med förväntan, riskhanteringsstrategi, förmåga att förnya sig och samarbete • Planmässighet, data och beslutsfattandeförmåga krävs, för att uppnå både livskraft och hållbar kommunal ekonomi 24.3.2021 Jari Vaine 16
- 17. www.kuntaliitto.fi Jari Vaine Puhelin 09 771 2018, 050 562 7687 jari.vaine@kuntaliitto.fi