Ajankäyttötutkimuksen tiedotustilaisuus 10.11.2022 Ajankäyttötutkimus on päiväkirjamenetelmään perustuva tutkimusala, jolla tutkitaan yleensä vuorokauden aikana ihmisten kaikkia toimintoja, joihin ihmiset käyttävät aikaansa.

1. Ajankäyttötutkimus
pähkinänkuoressa
Yliaktuaari Juha Haaramo, Tilastokeskus
1
10.11.2022 Tilastokeskus

2. Mitä on ajankäyttötutkimus?
10.11.2022
• Ajankäyttötutkimus on päiväkirjamenetelmään perustuva
tutkimusala, jolla tutkitaan yleensä vuorokauden aikana ihmisten
kaikkia toimintoja, joihin ihmiset käyttävät aikaansa
• Päiväkirjalla kartoitetaan esimerkiksi 10 minuutin välein: mitä
vastaaja teki sekä missä ja kenen kanssa hän oli
• Päiväkirjan täyttää joko vastaaja itse (monet EU-tutkimukset),
tai sen voi täyttää myös haastattelija kysymällä puhelimella
(Kanada, USA).
• Päiväkirja voi olla vapaasti omin sanoin täytettävä tai ennalta
määrätty toimintojen lista
• Web-päiväkirjat ovat yleistymässä tiedonkeruuvälineinä

3. Ajankäyttötutkimus Suomessa
10.11.2022
• 1930- ja 1940-luvuilta lähtien eri väestöryhmiä koskevia
ajankäyttötutkimuksia:
• Maalaisemäntien ajankäyttö (E. Saurio)
• Koululaisten päivänkehä (M. Koskenniemi)
• Yleisradion ohjelmapoliittista suunnittelua varten tehdyt
koko väestöä koskevat ajankäyttötutkimukset 1967–1975
• 15.3.1978 Ajankäyttötutkimuksen tarvekartoitusseminaari
• 1979 lähtien ajankäyttötutkimukset Tilastokeskuksessa

4. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukset
10.11.2022
1. Syys–marraskuu 1979, 10–64-vuotiaat
• 6 000 henkeä, 12 000 tutkimuspäivää
2. Huhtikuu 1987–maaliskuu 1988, 10-v.+
• 7 700 henkeä, 15 300 tutkimuspäivää
3. Maaliskuu 1999–helmikuu 2000, 10-v.+ kotitalouden jäsenet
• 5 300 henkeä, 10 500 tutkimuspäivää, EU-harmonisoitu
4. Huhtikuu 2009–toukokuu 2010, 10-v.+ kotitalouden jäsenet
• 3 800 henkeä, 7 480 tutkimuspäivää, EU-harmonisoitu
5. Syyskuu 2020–lokakuu 2021, 10-v.+ kotitalouden jäsenet
• 4 374 henkeä, 8 186 tutkimuspäivää, EU-harmonisoitu

5. 10.11.2022
Osa harmonisoitua Eurooppalaista
Ajankäyttötutkimusta (HETUS)

6. HETUS 2020: osallistujat & aikataulu
10.11.2022
Lähde: Eurostat 2022

7. Keskeisimmät politiikkakäytänteet YK:n
mukaan - miksi kerätä ajankäyttötietoja?
Jotta voidaan:
• Ymmärtää väestön
elinolosuhteita ja
hyvinvointia (vrt. BKT)
• Analysoida eroja naisten ja
miesten ajankäytössä
• Määrittää palkattoman
kotitalous- ja hoivatyön arvo
sekä tehdä nämä näkyviksi
ja arvostetuiksi (SDG 5.4.1)
• Tarjota evidenssiä myös
muille kestävän kehityksen
tavoitteille
10.11.2022

8. Ajankäyttötutkimuksen hyödyntäminen
10.11.2022
• Ajankäyttötutkimuksia hyödynnetään monilla tieteenaloilla ja
menetelmää sovelletaan hyvin monenlaisten ilmiöiden tutkimiseen
• Näitä ovat esimerkiksi:
• Ajankäytön rytmit
• Palkaton kotityö ja sukupuolten välinen työnjako
• Arkielämä ja vapaa-aika
• Kulkutavat ja henkilöliikenne
• Uusia sovellutusalueita löydetään ja analyysimenetelmiä kehitetään
koko ajan:
• Kotitaloustuotannon arvo
• Aikaköyhyys
• Ilmansaasteille altistumisen mallintaminen
• Ruutuaika ja digitaalisuus arjessa
• Arjen kokeminen ja subjektiivinen hyvinvointi

9. Suomen Ajankäyttötutkimus 2020 – 2021
10.11.2022
• Vuoden kestävä (365 ajankäyttöpäivää) haastattelu- ja
päiväkirjatutkimus, johon osallistuvat pitävät kahden
vuorokauden ajan (yksi arki- ja yksi viikonlopun päivä)
tarkkaa kirjaa ajankäytöstään
• Tiedonkeruuaika: 3.9.2020 – 28.9.2021 (-10.10)
• Otoskoko on 8 840 asuntokuntaa
• 10 vuotta täyttänyt kotitalousväestö ilman yläikärajaa

10. Otoksen
poiminta: 8 840
asuntokuntaa
- Yksikkönä
kotitalous,
15 v.
täyttäneen
kohdehenki-
lön ympärille
Kotitalous-
haastattelu
Kotitalouden
asioita tunteva
15-v.+
- Kotitalous-
kysymykset
- Kotitalouden
muodostus
- Kysytään
muiden koti-
talouden
jäsenten
henkilötiedot
1. Verkkopäiväkirja
- Ensisijainen vaihtoehto
- 2 päivän ajankäyttö
- 15 v. täyttäneet työlliset
lisäksi työaikalomake
Henkilö-
haastattelut
Kaikki 10-v.+
- Tausta-
kysymykset
- Informoidaan
päiväkirjanpito
- Luodaan
päiväkirjalinkit
2. Paperipäiväkirja
- Vaihtoehto niille, jotka eivät
pysty vastaamaan verkossa
- 2 päivän ajankäyttö
- 15 v. täyttäneet työlliset
lisäksi työaikalomake
Päiväkirja-
datan
käsittely ja
muodostus
+
Puhelinhaastattelut Päiväkirja
Ajankäyttötiedot: 19.9.2020 – 19.9.2021 (– 10.10.2021) yht. 365 päivää
K
O
O
D
A
U
S
─
L
U
O
K
I
T
U
S
Tiedonkeruumalliet
10.11.2022

11. Haastattelut & päiväkirjanpito
10.11.2022
• Kotitaloushaastattelu: kotitalouden muodostus, asuminen,
päivähoito, lemmikit, laitteet, kierrätys, saatu ja ostettu apu
• Henkilöhaastattelu(t): ansiotyö, opiskelu, vapaaehtoistyö,
annettu kotitalousapu, kulttuuritilaisuudet, lukeminen, luovat
harrastukset, internet, some, digipelaaminen, liikunta, kotityöt,
luottamus, yksinäisyys, terveys, kiire, siviilisääty ja parisuhde
sekä vanhempien tausta
• Päiväkirjanpitopäivät on ennalta määrätty ja allokoitu
jokaiselle vuoden kestävän tiedonkeruun päivälle. Kaikki
kotitalouden 10-vuotta täyttäneet pitävät päiväkirja samoina
päivinä.

12. Paperipäiväkirja
10.11.2022
Päiväkirjaversiota 9 erilaista: lapset/nuoret, aikuiset ja seniorit (suomi, ruotsi, englanti)

13. Web-/mobiili-päiväkirja
10.11.2022
• Luontevinta päiväkirjan täyttö on
älypuhelimella, joka on lähes aina mukana
• Tilastokeskuksen oma sovellus, joka
mukautuu kaikkien laitteiden näytöille eikä
vaadi erillistä asentamista
• Palautuneista päiväkirjoista (4 891 kpl, 9 782
päivää) 79 prosenttia oli verkkopäiväkirjoja ja
21 prosenttia paperisia. Hylättyjen
päiväkirjapäivien osuus oli 16 prosenttia.

14. Päiväkirjatyypit Euroopassa
10.11.2022
19 maasta 17 käytössä paperipäiväkirja. 10 maalla käytössä ainoastaan
paperipäiväkirja
Lähde: Eurostat 2020

15. Haastattelumenetelmät Euroopassa
10.11.2022
Käyntihaastattelu (PAPI tai
CAPI) on yleisin menetelmä (80 %)
Vain Suomessa käytössä pelkästään
puhelinhaastattelu (CATI)
Puola testannut puhelinhaastattelua
Lähde: Eurostat 2020