Helsingin metropolialueella innovaatiotalous saadaan loistamaan, kun tekemiselle järjestetään mahdollisuuksia, epäonnistuminen sallitaan ja onnistumiset hyödynnetään yhdessä. Lue lisää, miten temppu tehdään.

1. Kaupungin kuumat lähteet –
Helsingin metropolialueen
innovaatioympäristöt
Timo Cantell & Markus Laine

2. Miksi kirja tehtiin?
Innovaatioteema on tärkeä,
mutta kaluttu luu.
• Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja työvälineitä
Helsingin (Helsinki-Tallinna –alueen)
strategisen suunnittelun tueksi ja
kilpailukyvyn säilyttämiseksi.
• Tutkimushanke kirjan takana:
Itämeren markkinat ja Helsingin
metropolialueen kilpailukyky (Harry
Schulman, Maantieteen laitos ja
Tietokeskus & Riitta Kosonen, CEMAT)

3. Joseph Schumpeter (1934)
innovaatioista:
• Uuden tuotteen esittely - sellaisen, joka ei ole
kuluttajille entuudestaan tunnettu
• Uuden tuotantotavan tai -menetelmän
esittely: voi olla myös uusi tapa kaupallistaa
hyödyke
• Uuden markkinan avautuminen - sellaisen,
jossa tuotetta ei aikaisemmin ole ollut kaupan,
olivatpa nämä markkinat olleet olemassa jo
aikaisemmin tai eivät

4. Esityksen sisältö
• Innovatiivisuus kaupunkien kilpailu-
kykytekijänä ennen ja nyt
• Miten innovatiivisuutta mitataan
• Pistoja Helsingin tilanteeseen
• SWOT
• Keskustelua

5. Euroopan suurkaupunkiverkosto
• 70 taloudellisesti merkittävää
suurkaupunkialuetta
• 25% EU-27 alueen väestöstä
• 34% alueen BKT:stä
• Suuret kaupunkialueet ovat ennen kaikkea
palveluiden keskittymiä: palvelujen osuus
työpaikoista 80%
• Lontoossa, Amsterdamissa ja Brysselissä yli
90%

6. Kaupunkien muutosdynamiikka?
• Kaupungit kasvukoneena (Harvey Molotch
1976)
• Parokkiaalinen pääoma houkuttelee luokseen
liikkuvaa metropolipääomaa
• Miten kaupunki onnistuu houkuttelemaan
alueelleen parhaat resurssit lisäarvon
tuottamiseksi?
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011

7. Teollinen kasvukone
• Kasvukoalitio: maanomistajia, poliitikkoja,
virkamiehiä, rakennusliikkeitä,
kiinteistönkehittäjiä
• Kaupunkien kilpailu teollisuuslaitoksista:
”savupiippujen jahtaaminen”
• Massatuotanto
• Työvoima
• Arvonmuodostus: teollisen tuotannon kautta
• (Vaihtoarvojen ja käyttöarvojen ristiriita)
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011

8. Teollisuustuotannon %-osuus BKT:stä korkean ja
alhaisen tulotason maissa 1980-1995.
(The World Bank 2000.)
%
40
Korkean tulotason 38 %
37 % jälkiteolliset maat
35
32 % Alhaisen tulotason 32 %
teollistuvat maat
30
1980 1995
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.

9. Jälkiteollinen kasvukone
• Kasvukoalitioon nousee myös palvelujen,
kulttuurin, vapaa-ajan, muotoilun ja markkinoinnin
osaajia
• Palvelusektorin laajentuminen, korkean
teknologian painoarvon kasvu, innovaatiotoiminta
• Arvonmuodostus: osaamisen, tiedon, designin,
palvelujen kautta
• Clark (2005) City as an Entertainment Machine
• Tietyissä kehittyneissä maissa palvelujen osuus
elinkeinorakenteesta jo 70%
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011

10. Teollisen ja jälkiteollisen kaupungin
piirteitä
Teollinen kaupunki Jälkiteollinen kaupunki
Työvoima Osaajat
Tehdas Studio
Massatuotanto ja in-house- Joustava verkottunut tuotanto ja
orientaatio arvoketjut
Sarjatuotannon tehokkuus Innovaatioiden tuoma kilpailuetu
Määrä Strateginen design
Hierarkia Verkosto
Yksisuuntainen joukkotiedotus Monikanavainen ja -suuntainen media
Monokulttuurisuus Monikulttuurisuus
Toimeentulo Elämänlaatu
Ydinperhe Uusperhe
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011

11. Kaupunkiprofiilit
• New York: ”Business City that Never Sleeps”
• ”Kovat tuotantotekijät”: yrityspalvelut,
rahoitus, korkea teknologia, huippututkimus
• ”Pehmeät tuotantotekijät”: kulttuuri,
kongressipalvelut, logistiikka, matkailu
• Elämän laatutekijöistä syntyy kaupungeille
tulevaisuudessa entistä tärkeämpi
kilpailuvaltti (Clark 2004)
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011

12. Jälkiteollisia kaupunkiprofiileja
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011.

13. Paikkojen merkitys?
• Investointien sykli nopeampi ja liikkuvuus
suurempaa
• Paradoksi: paikkojen merkitys kasvaa
• HP:n toimitusjohtajan kommentti: ”Pitäkää
verohuojennuksenne ja valtatieliittymänne;
me menemme sinne missä osaajat ovat”.
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011

14. Kaupunkien menestys nyt
• Menestyvimmät kaupungit ovat keskittyneet
ideointia vaativaan tuotantoon, kuten uuteen
teknologiaan, mediaan ja rahoitukseen
• Skaalautuva työ, monistettavat ideat
Lähde: Edward L. Glaeser: Cities, Agglomeration and Spatial Eduillibrium (2008)

15. Strategia?
• Mitä paremmassa asemassa kaupunki on
globaalissa kaupunkihierarkiassa, sitä
helpompi on houkutella korkean
arvonlisäyksen toimintoja
• Suuret kaupungit, kuten New York ja Tokio
vahvoja monella arvonmuodostuksen osa-
alueella
• Pienemmät kaupungit eivät voi olla vahvoja
kaikessa  valinta korostuu
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011

16. Miten innovatiivisuutta mitataan?
• Tiheyden ja arvonlisäyksen suhde (Loikkanen
& Susiluoto)
• Arvonlisäys – kaupunkien välillä, suuret
kaupungit vrt. EU-27 keskiarvo (Laakso &
Kostiainen)
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011

17. Mistä kasautumisedut johtuvat?
Taloustieteessä on pitkään keskusteltu kasautumisetujen
luonteesta:
• Seuraavatko edut kaupunkialueen koosta (urbanization) vai
elinkeinorakenteen keskittymisestä (lokalization)
• Mikä on kilpailun rooli aluekasvussa (ja toisaalta mikä on
monopolien merkitys).
• Sekä koko- että keskittymisvaikutuksia on saatu esiin.
Kilpailua on tutkittu vähemmän, mutta positiivisia
vaikutuksia on sillekin löydetty.
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011

18. Tutkimustuloksia tiheyden ja tuottavuuden
suhteesta
• USA:n piirikunnissa (counties) työvoiman tiheyden
kaksinkertaistuminen lisää työn tuottavuutta noin 6
prosentilla (Ciccione ja Hall 1996; Harris ja Ioannides 2000,
Ciccione 2002).
• Ruotsalainen tutkimus (Karlsson ja Pettersson 2004):
tuottavuus ja tiheys liittyvät yhteen. Kunnan sisäinen
saavutettavuus oli tärkeämpi kuin kuntien ja alueiden välinen,
varsinkin suurten talousalueiden isoissa kunnissa. Suurten
talousalueiden pienissä kunnissa kunnan yhteys oman alueen
muihin kuntiin oli tuottavuudelle tärkeä.
Lähde: Loikkanen & Susiluoto 2011

19. Alustavia kokeita Suomea koskevalla tilastollisella
mallilla
Suomen seutukunnat 2001-2006 (taloudellisesti normaalia
aikaa)
• Asukastiheyden kaksinkertaistuessa työn tuottavuus kasvaa
4,1 %. Kaupunkien tuottavuusetu näyttää siis olevan
Suomessa samaa luokkaa kuin muualla.
• Vrt. Ruotsin kunnat 1997-2000 (Karlsson-Pettersson): 3,0 %
tuottavuuskasvu kun asukastiheys kaksinkertaistuu.
• Korkeakoulutus näyttäisi kasvattavan työn tuottavuutta
Suomen seutukunnissa enemmän kuin Ruotsin kunnissa.
• Aineistona oli 74 Manner-Suomen seutukuntaa vuosina 1990-
2006. Estimoinnit tehtiin ns. satunnaisvaikutusmalleilla

20. Arvonlisäys neliökilometriä kohden ja
asukastiheys, seutukunnat
Arvonlisäystiheys log/(euroa/km²)
17
Seutukunnat
16 Helsinki
Tampere
15 Turku
Oulu
14
Jyväskylä
13 Mikkeli
Rovaniemi
12 Kehys-Kainuu
Itä-Lappi
11 Pohjois-Lappi
10 Muut seutukunnat
9
8
-1 0 1 2 3 4 5 6 7
Asukastiheys log(asukasta/km²)
Lähde: Ilkka Susiluoto. Helsingin kaupungin tietokeskus. 18102011

21. Arvonlisäys neliökilometriä kohden ja
koulutustaso, seutukunnat
Arvonlisäys/ € km² (logaritminen)
100 000
Seutukunnat
Helsinki
10 000 Tampere
Turku
Oulu
1 000 Rovaniemi
Kotka-Hamina
Äänekoski
100 Tunturi-Lappi
Pohjois-Lappi
Muut seutukunnat
10
1
5 10 15 20 25 30
Korkeakoulutettuja/15-64-vuotiaat, %
Lähde: Ilkka Susiluoto. Helsingin kaupungin tietokeskus. 18102011

22. Arvonlisäys – kaupunkien välillä,
suuret kaupungit vrt. EU-27
keskiarvo (Laakso & Kostiainen)

23. Väestö Itämeren alueen suurkaupungeissa v. 2008
(milj. asukasta).
Pietari
Berliini
Tukholma
Hampuri
Varsova
Kööpenhamina
Helsinki
Oslo
Vilna
Riika
Tallinna
0 1 2 3 4 5
Milj. asukasta
(Lähde: ERP-2009)
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011.

24. Tuotannon arvonlisäys (brutto) Itämeren alueen
suurkaupungeissa v. 2008 (miljardia euroa)
Tukholma
Hampuri
Berliini
Kööpenhamina
Oslo
Helsinki
Varsova
Pietari
Riika
Vilna
Tallinna
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Miljardia euroa
(Lähde: ERP-2009)
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011

25. Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011

26. Helsingin %-osuus Suomen taloudesta 1975-2008
%
20
BKT
18
Työlliset
16
14 Kotital. käytett.
olevat tulot
12
Väestö
10
8
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011

27. Toimialaryhmien tai klustereiden henkilöstömäärät
pääkaupunkiseudun kunnissa vuonna 2007
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011

28. Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011

29. Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011

30. Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011

31. Pääkaupunkiseudun %-osuus kibs-alojen arvonlisäyksestä
1975-2007
%
70
60
Pks:n
%-osuus
50
40
Helsingin
%-osuus
30
20
Espoon
%-osuus
10
Vantaan
0 %-osuus
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011

32. Osaajien sijoittuminen

33. Ulkomaisten 30-59 -vuotiaiden osaajien osuus alueen väestöstä
Karttalähde:
Pekka Vuori,
Helsingin
kaupungin
Suppea maajako: USA tietokeskus
, Britannia, Kanada, Belgia, Alankomaat, Ranska, Saksa, Sveitsi, Itävalta, Irlanti, Luxemburg.
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011

34. Korkeasti koulutettujen osaajien osuus väestöstä,
20-64-vuotiaat
Karttalähde: Pekka
Vuori, Helsingin
kaupungin
tietokeskus
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Helsinki 2011

35. Helsingin Metropolialue
innovaatioympäristönä
VAHVUUDET HEIKKOUDET
• Koulutus ja T&K keskittymä • Rahoituksen puute, ulkomaisten
• Yritysklusterit: paljon ja investointien vähäisyys
merkittäviä • Kotimarkkinoiden pienuus
• Elinkeinoelämän yhteistyö • Keksintöjen kaupallistaminen
kaupunkien ja yliopistojen kanssa, • Sektoreita ylittävää yhteistyötä
esim. kaupunkitutkimus ja vähän
metropolipolitiikka • Heikko tunnettuus
• Osaava väestö ulkomaalaisten osaajien piirissä
• Asuinympäristön laatu • Asumisen kalleus ja
• Joukkoliikenteen laatu homogeenisuus
• Toimintaympäristön vakaus ja • Poikittaisliikenteen heikkous
ennustettavuus

37. Helsingin Metropolialue
innovaatioympäristönä
MAHDOLLISUUDET UHAT
• Yliopistouudistusten onnistuminen • Kilpailun koventuminen: edessä
• Taantuma  luova tuho, uudet Aasia-Itä
konseptit • Arvoketjun katkeaminen (tetris-
• Menestyvät yritysklusterit esimerkki)
(”keihäänkärjet”) • Taantuma  lamaannus
• Osaava väestö: nuoret tienraivaajat • Jatkuva uudistamishässäkkä
ja maahanmuuttajien verkostot, • Kaupunkirakenteen hajoaminen
uudet kombinaatiot • Väestön ikääntyminen  työvoiman
• Yhteistyökulttuuri: paikalliset puute
huippualat ja globaalit • Eriytyminen, sosiaalisen liikkuvuuden
innovaatioverkostot heikentyminen, maahanmuuttajien
• Maantieteellinen asema: Pietari, syrjäytyminen
Tallinna, Aasia • Huono-osaisuuden kasvu
• Kaupunkisuunnittelu: ihmisen
kokoinen kaupunki, joukkoliikenne
toimii myös poikittain, time defines
the place

38. Millainen ”keihäänkärki” Helsinki ja
metropolialue haluaa olla?
Richard Florida: The World Is Spiky. The Atlantic Monthly 2005

39. Keskustelua: strategia
innovaatiopolitiikkaan?
• Helsingin ”keihäänkärki” (Itämeren alue) +
linkit globaaleihin innovaatioverkostoihin
• Kohdennetut innovaatiopanostukset: vahvat
sektorit ja tulevaisuuden voittajat (trial &
error, prototyypit)
• Vetovoimainen kaupunki, laadukas joustava
kustannustehokas asuminen

40. Keskustelua: missä mennään?
• Ollaan siirrytty kaupunkiallianssien väliseen
kilpailuun, tällöin Helsinki-Tallinna kilpailee esim.
Kööpenhamina-Malmö -akselin kanssa
• Innovaatiopolitiikka tulee jatkossa iholle:
Kasvupolitiikasta kasvopolitiikkaan, persoonat
tekevät muutoksen
• Triple Helix  Neloiskierre terminä vakiintuu,
minkälaista on käyttäjälähtöinen politiikka?
• Miten tunnistetaan alhaalta ylöspäin tuleva
aloitteellisuus?

41. Keskustelua: hallinto?
• Tulevaisuusvisio puuttuu, tämä aika yleinen
tilanne ja tunnelma, kaikki ihmetyksen alla,
toimijat ovat hämmentyneitä.
• Miten hallinto kytketään kehitysketjuun? Esim.
palvelumuotoilun kytkeytyminen suorittavaan
viranomaisorganisaatioon. Tämä on
vaikeusasteeltaan suorastaa taidetta.

42. Keskustelua: kaupungin rooli?
• Ei vain talouspolitiikkaa vaan laaja-alaisempaa
yhteiskuntapolitiikkaa
• Kaupungin rooli: mahdollistaja, tarjoaa
verkostoitumispaikkoja
• Innovaatioyhteisöt eivät vain toteuta jonkun
toisen luomaa innovaatiopolitiikkaa, vaan
luovat omat tavoitteensa

43. Keskustelua: palvelut?
• Kaupunkipalveluiden tuotantotapoja tulisi jatkossa
avata. Käyttäjät odottavat parempia
vuorovaikutusmuotoja palvelujen käyttöön,
ihmisillä oltava omaehtoinen mahdollisuus valita
käyttötapoja
• Tavoitteena Helsinki - maailman paras palvelujen
ekosysteemi, paikka jossa palveluja tuotetaan
monipuolisella tavalla, palvelujen tuottajia
enemmän kuin nyt.
• Turvallisuushakuiset ratkaisut estävät
innovatiivisuuden: riskinotto ja epäonnistuminen
pitäisi olla sallittua

44. Kiitos!