Digitaalinen tuottavuusparadoksi

Digitaalinen tuottavuusparadoksi
– IC-teknologia ei tee muutosta, ihmiset tekevät
Jyrki J.J. Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE
Haaga-Helia 30.3.2015

Suhtautukaa ennustajiin aina ripauksella suolaa
 ”Computers in the future may weigh no more than 1.5 tons.”
 Popular Mechanics magazine on development of science, 1949.
 “I can assure you that data processing is a fad that won’t last out the year.”
 Editor of Prentice Hall business books, 1957
 ”There is no reason for any individual to have a computer in their home.”
 Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977
 "You aren't going to turn passive consumers into active trollers on the Internet."
 Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989
 “Next Christmas the iPod will be dead, finished, gone, kaput.”
 Sir Alan Sugar, 2005
 ”Internet romahtaa vuonna 2006”
 prof. Hannu H. Kari, 2004
 “By 2015 one third of US fighting
strength will be composed of robots”
 US Department of Defense, 2006

Talouskriisit tulevat ja menevät.
Todelliset muutostrendit muuttavat tulevaisuutta.

Todellisia muutostrendejä
27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
Digitalisaatio räjäyttää
tuottavuuden
- Mooren laki alkaa purra
- Useita disruptiivisia
teknologioita yhtä aikaa
- Robotit automatisoivat käsityön
ja maatalouden
- Tekoälyt automatisoivat
henkisen työn
- Esineiden Internet yhdistää
kaiken kokonaisuudeksi
- Maailmantalouden kortit jaetaan
uudelleen
- Yhteiskuntien rakenteet uusiksi
Ikärakenne kääntää maailman
- Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA)
- Kehittyvien maiden suuret ikäluokat
nuoria aikuisia
Globalisaatio verkostoi maailman
- Nousevat taloudet suurvalloiksi
- Kiina palaa maailman keskukseksi
- Työtä teetetään kehittyvissä maissa
Ympäristö alkaa käydä kalliiksi
- Luonnonvarojen hinta nousee
- Päästöjen vähentäminen maksaa
- Ilmastonmuutokseen sopeutumien
Haasteet Mahdollisuus

Image: Cyberdyne
Megatrendit nivoutuvat toisiinsa – tukiranka korvaa rollaattorit.

Suomen huoltosuhde romahtaa
Tilastokeskus
People under 15 and over 65 years of age per 100 working age people
0-14 yr olds Over 65 yr olds
Suuret ikäluokat
syntyvät
Suuret ikäluokat
eläkkeelle
Elinajanennuste
piteneeOlet tässä

Suomalaisen työn tuottavuuden on noustava
Vähintään samaa tahtia kuin suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.

Mitä (työn) tuottavuus on?
Työn tuottavuus
Tuotoksen määrä
Työn määrä
= €/tunti
 Työn tuottavuutta voidaan siis parantaa joko lisäämällä työn tuotoksen arvoa
tai vähentämällä työn määrää
 Jos työn määrän vähentäminen laskee työn tuotoksen arvoa, tuottavuus pysyy
ennallaan
 Taantumassa kansantalouden kokonaisarvo on laskenut eli suomalaisen työn
tuottavuus on laskenut.

Miksi työn tuottavuus on niin tärkeää?
Kansantuote Työn määrä Työn tuottavuus= €
 Suomen kansantalous supistuu, koska sekä suomalaisen työn määrä että
suomalaisen työn tuottavuus laskevat. Verotettavaa on entistä vähemmän.
 Väestön ikääntyminen ja työttömyys nostavat yhteiskunnan hyvinvointivastuita
 Joko hyvinvointivastuita on leikattava, veroja korotettava, työn määrää
nostettava tai työn tuottavuutta radikaalisti nostettava.
 Nopean eläköitymisen vuoksi työn määrän pysyvä nostaminen vaikeaa.
x

Miten tuottavuutta parannetaan?
 Investoimalla työvälineisiin, osaamiseen tai
toimintaprosesseihin
 Tuottavuuden parantaminen maksaa aina!
 Tuottavuuden nostaminen ei aina paranna kannattavuutta
 Esimerkiksi tuottavuutta nostava metsätyökone voi olla niin kallis,
ettei siihen kannata investoida, vaan jatkaa moottorisahalla.
 Työn siirtäminen paikasta toiseen ei paranna tuottavuutta
 Tuottavuusohjelmia toteutetaan usein ulkoistamalla tehtäviä
 Osaoptimointi heikentää koko organisaation tuottavuutta
 Toimintaprosessien muutos voi sivuvaikutuksena laskea työn
tulosten laatua, vaikka tuottavuus paranisi

Mitä se on?
AddozOy
 Esim. investointi älydosetteihin vähentäisi annosteluvirheitä ja
tehohoidon tarvetta sekä parantaisi potilaiden elämänlaatua
 Ongelma:
Älydosetit
kustantaa kunta,
tehohoidosta
lähettää laskun
sairaanhoitopiiri
 Lääkkeet
annostellaan
dosetteihin
käsityönä (miksi?)

Teknologia ja tietotyön tuottavuus
esim. työmenetelmädokumentit
• Valokuvien ottaminen
• Ohjeiden kirjoittaminen
ja tulostaminen ja
valokuvien kehittäminen
• Tekstien ja kuvien leik-
kaaminen ja liimaaminen
paperidokumenteiksi.
• Paperidokumenttien
monistus värikopio-
koneella
jakelu työpisteisiin.
digitaalikameralla
ja digitoitujen kuvien
sijoittaminen tekstin
lomaan
• Ohjeiden tulostaminen
jakelu työpisteisiin
digitaalikameralla
ja digitoitujen kuvien
sijoittaminen oikeille
paikoilleen
• Multimediadokumenttien
sijoittaminen palvelin-
tietokoneelle
1990-luvun alku ~ 1995 1999
235 min. 125 min. 91 min.

Julkisen sektorin Baumolin tauti
 Yksityisellä sektorilla työn tuottavuus on moninkertaistunut
1970-luvun jälkeen
 Investoinnit tietotekniikkaan ja työprosesseihin
 Nyt myös yksityisen sektorin tuottavuuskehitys seisahtunut
 Tuottavuuden nousun hedelmät on jaettu pääoman,
työntekijöiden ja kuluttajien kesken
 Investoitu tuotantoon, jaettu osinkoina, nostettu palkkoina, alennettu
hintoina
 Julkisella sektorilla työn tuottavuus ei ole noussut
 Palkkoja on nostettu, jotta työvoima ei pakenisi yksityiselle sektorille
 Yhdellä veroeurolla on saatu vuosi vuodelta vähemmän
 Yksityisen sektorin tuottavuusnousu lisäsi myös veroeurojen määrää,
mutta nyt se on loppunut

Tuottavuusparadoksi
 Teollisuudessa investoitiin 1980 voimakkaasti tietotekniikkaan
 Monessa yrityksessä tuottavuus teorian vastaisesti laski
 Joissakin yrityksissä tuottavuus kuitenkin nousi nopeasti
 Ratkaisevaa ei ollut tietotekniikka vaan tietotekniikan avulla
toteutettu toimintaprosessien muutos
 Vanhojen prosessien tietokoneistaminen laski
tuottavuutta!
 Tietotekniikka poistaa toiminnasta joustavuuden
ja hidastaa toimintatapojen kehittämistä.
 Julkisella sektorilla ollaan nyt samassa tilanteessa
 Vrt pankkien, kansaeläkelaitoksen ja verottajan
tuottavuuskehitystä

Kansallinen tuottavuusparadoksi
 Tuottavuustrendi laskeva 1990-luvulta alkaen, vaikka samaan
aikaan investoitu miljardeja ic-tekniikkaan
Nokia

Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä toimintaa
 Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä
 Lasku tulee tilaajalle
 Sisäpostina keskushallintoon
 Skannataan
 Sähköpostina takaisin
 Asiatarkastus
 Sähköpostina esimiehelle
 Hyväksyntä
 Sähköpostina keskushallintoon
 Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera)
 Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää
 Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä töitä
 Käytännössä laskut käsitellään öisin ja viikonloppuisin
 Tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa

Tietojärjestelmäinvestoinnin tulee nostaa tuottavuutta
(case sosiaalitoimisto)
 Esim. näin: asiakkaan mahdollisuus seurata oman toimeentulo-
tuki-hakemuksen käsittelyä verkossa vapautti sosiaalityöntekijät
puhelintiedusteluihin vastaamisesta sosiaalityöhön
 Mutta EI näin: Toimeentulotuen hakija tulostaa sähköisen
lomakkeen, täyttää sen ja tuo sosiaalitoimistoon; Sosiaaliohjaaja
skannaa lomakkeen ja lähettää sen sähköpostina maksatukseen;
Maksatuksessa lomake tulostetaan, ja tiedot syötetään käsin
maksatusjärjestelmään. (tosi tarina)

Digitalisaatio muuttaa kaiken
Media-ala kohtasi murroksen ensimmäisten joukossa...
…yhdessä pankkien, arvopaperikaupan, maanviljelyksen ja metsätalouden kanssa

Median perinteinen liiketoimintamalli
Creative work Publishing industry Consumer
Content
Products
Money
Money
Support

Creative work
Support sevices
Consumer
Service
providers
Network
operators
Mediateollisuus nyt
Content
MoneyMoney
FindMySong
Services
Fandom & merchandise
Spotify
Netflix
Kindle
Soundcloud
YouTube
Blogs
Crowdfunding
Kickstarter
Content
Logic Pro

CC 2.0 BY Paul Downey

Image: Energid Technologies
Maatalous: Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa.
Image: Lely

CC 3.0 SA BY Heikki Valve
1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.

Image: Energid Technologies
Pankkipalvelut automatisoitiin jo 1990-luvulla.
CC BY-SA 3.0 Adrian Grycuk

Mihin tarvitaan kassoja ja myyjiä, kun asiakkaat siirtyvät verkkoon?

Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnan
käytössä oleva laskentateho kaksinkertaistuu.
Neljässä vuodessa nelinkertaistuu, kuudessa vuodessa kahdeksankertaistuu,
kahdeksassa vuodessa kuusitoistakertaistuu, ...

Todellinen digitaalinen
vallankumous on vasta alkamassa
 1600-luvun lopulla keksitty höyrykone
mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet
1800-luvun alussa
 Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …
 Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan
 Jopa elämä etenee kuin tuotantolinjalla: lapsuus → koulu → työelämä → eläke
 1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän
yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet
 Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …
 Mikä on esimerkiksi 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?
 ETLA: Joka kolmas ammatti korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla,
loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle
 Oppimisen, työn ja eläkkeen rajapinnat murtuvat!

Mihin tarvitaan varastomiestä, kun vain robotti tietää missä mikin on?
Image: Cimcorp

Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä.
Image: Kuehne + Nagel International AG

Robottilaivan merimiehen työpöytä on laivausyhtiön toimistossa.
Image: Rolls Royce

Image: Lockheed
Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!

Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?
CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr

Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?
Image: IBM

Suomi: digitalisaation alisuorittaja
 Suomella maailman parhaat edellytykset hyödyntää
digitaalitekniikkaa
 Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä suomalaiset sijalla viisi.
 Heikkoutena etenkin julkisen sektorin tietotekniikan käyttö (12.)
 Myös vaikutukset kansalaisten elämään vertailumaita vähäisemmät (12.)
 Esimerkiksi: Suomen kouluissa on
Euroopan parhaisiin kuuluva ICT-varustus
 … mutta Suomen kouluissa käytetään
tietotekniikkaa vähiten Euroopassa
27.4.2015
Lähde: Digibarometri 2015, www.digibarometri.fi
CC BY SA 3.0 Shritwod

… kyllä, vähiten Euroopassa
Survey of Schools: ICT in Education

Suomen luova tuho
 Kiihtyvä digitaalinen vallankumous
jakaa maailmantalouden kortit
uudelleen.
 Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut
vanhat teollisuusmaat ovat uusia digitaalisia maita
 Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään
yhtä kipeä rakennemuutos kuin mediateollisuus on kokenut
runsaassa vuosikymmenessä.
 Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet
(sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.
 Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua
 Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla
 Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista
 Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammatteihin

Esim. kun liikenne
muuttuu palveluksi
 Autonomiset henkilöautot
markkinoille 2020-luvulla
 Lainsäädäntö ja asenteet suurem-
pia haasteita kuin teknologia
 Autojen määrä laskee ja käyttöaste moninkertaistuu
 Liikenneinvestoinnit tehdään vuosikymmeniksi
 Liikenne-ennusteiden lähtökohtana edelleen, että ihmiset omistavat ja ajavat
autoa itse, käyvät itse ostoksilla ja matkustavat päivittäin työpaikalle
 Liikenneautomaatio, verkkokauppa ja etäläsnäolo muuttavat
liikenteen rakennetta ja sitä kautta yhdyskuntarakennetta
 Teitä ja kaistoja on varauduttava muuttamaan muuhun käyttöön
 Tiet on suunniteltava paitsi ihmisten myös sensoreiden havaintokyvyn mukaan
 Ohitusteiden automarketeille keksittävä uuta käyttöä
 Pysäköintitilan tarve romahtaa, parkkihalleille keksittävä uutta käyttöä
27.4.2015
Google

Suomi ei pelastu romuttamalla
pankkiautomaatit ja lypsyrobotit …
… ja jakamalla ihmisille pokasahat ja lypsyjakkarat

yhteensä.
Uusia haastajia
V. 2012 Afrikan mobiiliraha-
markkinat olivat 61,5 mrd
euroa, suuremmat kuin
Euroopan ja Pohjois-
Amerikan yhteensä.
Keniassa avataan rahti-
lennokkireitti vuonna 2016.

Mobiilimaksut – ylivoimainen haaste Suomessa
TimoSImell

Hupi on vasta alkamassa
 Digitalisaatio kiihtyy
 Tekoälyt ja robotit arkipäiväistyvät
 Ihmisen ja koneen suhde tiivistyy
 Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi
 Ajatusten välittäminen aivoista toiseen
 3d-tulostimet kodinkoneiksi
 Korvaa tuotantoa, logistiikkaa ja kauppaa
 Muotoilun (ja muotoilupiratismin) merkitys kasvaa
 Esineiden (teollinen, kaiken) internet
 Yhä useampi esine ja laite kotona ja ulkona
voidaan tunnistaa (rfid) ja liittää verkkoon (ipv6)
 Visio: Suomen jokainen metsäpalsta puu verkossa
 Älykäs sähköverkko
 Hajautettu verkostoitunut sähköjärjestelmä
Google

73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä
juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.

30.9.2010 www.kasvi.org 44
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
 TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
 TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
 TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
 TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
 Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
 TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
 TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 45

Digitaalinen tuottavuusparadoksi

Recomendados

Recomendados

Mais conteúdo relacionado

Mais procurados

Mais procurados (16)

Destaque

Destaque (8)

Semelhante a Digitaalinen tuottavuusparadoksi

Semelhante a Digitaalinen tuottavuusparadoksi (20)

Mais de TIEKE Finnish Information Society Development Centre

Mais de TIEKE Finnish Information Society Development Centre (20)

Último

Último (9)

Digitaalinen tuottavuusparadoksi