Hallinnon syventävä koulutus 25.5.2016 Seija Lehtonen, Telan matemaatikko

1. Suomen työeläkevakuuttajien
vakavaraisuus ja vastuuvelka
Hallinnon koulutus 25.5.2016
Seija Lehtonen
Matemaatikko
Twitter: @seija_lehtonen

2. 2 3.5.2016 Lähde: Tela, ETK
Yksityisen työeläkerahan kiertokulku 2015,
mrd. euroa

3. 3 3.5.2016 Lähde: Tela, ETK
Julkisen työeläkerahan kiertokulku 2015,
mrd. euroa

4. 38,4
41,0
47,0 48,4 47,9 47,8
51,9
55,4
62,2
66,3 65,6
54,3
69,0
73,8
69,2
74,9
79,8
84,0
87,3
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0
1997199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015
18.3.2016 Lähde: Tilastokeskus, Tela
Yksityisten ja julkisten alojen työeläkevarat
1997–2015, prosenttia BKT:sta

5. Nykyinen ja vuonna 2017
voimaantuleva vakavaraisuuskehikko

6. Vakavaraisuussäädökset – miksi?
• Vain yksityisellä sektorilla
• Osittain rahastoiva järjestelmä => vastuuvelka
• Tuottava ja turvaava sijoittaminen
– Kilpailu
– Yhteisvastuu
• Yhteiset säännöt varmistavat
– samat pelisäännöt kaikille
– työeläkevakuuttajien kyvyn selviytyä vakuutus- ja
sijoitustoimintaan liittyvistä riskeistä
– yhtenäisen ja helpomman työeläkevakuuttajien valvonnan
6

7. Mitä vakavaraisuus on?
7
• Vakavaraisuudella tarkoitetaan työeläkevakuuttajien kykyä
selviytyä eläkevakuutustoiminnan kohtaamista riskeistä
• Työeläkevakuuttaja on vakavarainen, jos sijoitusvarallisuutta on
riittävästi enemmän kuin vastuuvelkaa
• Vastuuvelan ylittävällä osalla
varaudutaan sijoitus- ja
vakuutusriskeihin, tätä osaa
kutsutaan vakavaraisuuspääomaksi
• Vakavaraisuusraja on
työeläkevakuuttajien valvonnassa
käytettävä pääomavaade, jonka
alittamisesta seuraa valvonnallisia
toimenpiteitä

8. Eläkevarat = eläkevastuu + vakavaraisuuspääoma
8

9. Vakavaraisuuspääoma
• Sijoitus- ja vakuutusriskeihin varaudutaan vakavaraisuupääomalla:
– Oma pääoma
– Sijoitusten arvostuserot
– Osittamaton lisävakuutusvastuu
– Tasoitusmäärä
• Tasoitusmäärää voidaan käyttää sellaisina vuosina, kun eläkkeitä
alkaa arvioitua enemmän.
• Muuta vakavaraisuuspääoman osaa voidaan käyttää
sijoitustoiminnan heilahteluihin.
9

10. Lähde: Fiva, Tela

11. Vakavaraisuusraja - sijoitusluokat
• Sijoituksen jaetaan vakavaraisuusrajan laskentaa varten
riskillisyyden mukaan:
I rahamarkkinavälineet
II joukkovelkakirjalainat ja velkasitoumukset
III kiinteistöt
IV osakkeet
V muut sijoitukset
• Jokainen pääluokka jakautuu alaryhmiin, yhteensä 20.
• Kullekin ryhmälle on määritelty tuotto-odotus, hajonta ja ryhmien
välinen korrelaatio.
11

12. Valvonnan seuraamukset
12
Vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä, 4xVVR
Vakavaraisuusraja, VVR
Vähimmäispääomavaatimus, 1/3xVVR
Vakavaraisuuspääoma, VPO
Tasoitusmäärä, sis. VPO:aan
VPO ilman tasoitusmäärää
Vastuuvelka/Eläkevastuu
• Ei rajoitteita • Enimmäis-
määrän
ylittävää
osaa
purettava
asiakas-
hyvityksiin
• Asiakas-
hyvityksiä ei
saa jakaa
• taloudellisen
aseman
tervehdyttämis-
suunnitelma
Fivalle
• asiakas-
hyvityksiä ei
saa jakaa
• taloudellisen
aseman
tervehdyttämis-
suunnitelma
Fivalle
• asiakas-
hyvityksiä ei
saa jakaa
• lyhyen aika-
välin rahoitus-
suunnitelma
Fivalle

13. Valvonnan seuraamukset
• Jos työeläkeyhtiön vakavaraisuuspääoma ylittää
vakavaraisuusrajan tai eläkesäätiön tai –kassan
vakavaraisuuspääoma ylittää vakavaraisuusrajan 1,4-kertaisesti,
eläkevakuuttajan toimintaan ei kohdistu ylimääräisiä rajoituksia.
• Jos työeläkevakuuttajan vakavaraisuuspääoma alittaa
vakavaraisuusrajan, on työeläkevakuuttajan toimitettava
Finanssivalvonnalle tervehdyttämissuunnitelma taloudellisesta
asemastaan.
• Jos työeläkevakuuttajan vakavaraisuuspääoma alittaa
vähimmäispääomavaatimuksen – kolmasosa vakavaraisuusrajasta –
on työeläkevakuuttajan toimitettava Finanssivalvonnalle lyhyen
aikavälin rahoitussuunnitelma.
13

14. Vakavaraisuusaste ja -asema
• Vakavaraisuusrajan lisäksi vakavaraisuutta voidaan kuvata
vakavaraisuusasteella tai vakavaraisuusasemalla.
• Vakavaraisuusaste on vakavaraisuuspääoma jaettuna
vakavaraisuuslaskennassa käytetyllä vastuuvelalla.
• Vakavaraisuusasema on vakavaraisuuspääoma suhteessa
vakavaraisuusrajaan.
14

15. 1,9
21,1
16,1
19,9
23,0
29,1
31,3
29,9
15,3
23,3
28,8
21,8
25,5
28,0
29,8
28,2
0
5
10
15
20
25
30
35
40
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
2,4 2,0 2,2 2,3 2,3 2,52,2 1,9 2,5 2,5 2,6 2,4 2,1 2,1
Kerroin = vakavaraisuusasema = vakavaraisuuspääoma* suhteessa vakavaraisuusrajaan
Vakavaraisuutta kasvatettiin siirrolla rahastoimattomien eläkkeiden maksuvalmiuspuskurista vuonna 2008. Muutos perustui
määräaikaiseen lakiin, joka säädettiin kv. rahoitusmarkkinahäiriön vaikutusten vähentämiseksi. Siirto oli voimassa vuoden 2012 loppuun.
* Ennen vuotta 2013 toimintapääoma
1,9
14.3.2016 Lähde: TELA/Fiva
Eläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuuspääoma*
prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) vuosina 2001-2015

16. 21,5
24,5
26,9
34,5
35,6
34,2
24,9
36,6
41,3
31,0
38,8
37,0
39,1
37,3
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* 2010* 2011* 2012* 2013 2014 2015
2,2 2,6 2,8 3,3 3,3 2,7 3,7 3,9 3,6 3,2 3,3 2,8
Kerroin = vakavaraisuusasema = vakavaraisuuspääoma* suhteessa vakavaraisuusrajaan
Vakavaraisuutta kasvatettiin siirrolla rahastoimattomien eläkkeiden maksuvalmiuspuskurista vuonna 2008. Muutos perustui
määräaikaiseen lakiin, joka säädettiin kv. rahoitusmarkkinahäiriön vaikutusten vähentämiseksi. Siirto oli voimassa vuoden 2012 loppuun.
* Ennen vuotta 2013 toimintapääoma
2,7 2,6
14.3.2016 Lähde: TELA/Fiva
Eläkesäätiöiden ja -kassojen vakavaraisuuspääoma*
prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) vuosina 2002-2015

17. Vakavaraisuusuudistus 2017 – miksi?
• Osaa työeläkevakuuttajan riskeistä ei ole huomioitu nykyisessä
vakavaraisuuskehikossa
• Nykyinen vakavaraisuuskehikko on toimiva silloin, jos
eläkevakuuttajan sijoitukset ovat yksinkertaisia
• Sijoitusinstrumentit ovat vuosien mittaan monimutkaistuneet ja
sijoitusten luokittelu nykyisiin sijoitusluokkiin on vaikeutunut
• Nykyisen kehikon mukaan sijoitukset voidaan luokitella todellisen
riskin mukaan. Tältä osin eläkevakuuttajien käytännöt voivat olla
erilaisia ja sama sijoitus voi päätyä eri luokkiin eri
eläkevakuuttajalla.
17.5.201617

18. Uudistuksen lähtökohdat
• Nyt valmistuvan uudistuksen ns. III vaihe on osa v. 2009 alkanutta
vakavaraisuusuudistusta
– I vaihe: akuutit nykykehikkoon tehdyt muutokset, voimaan 31.3.2011
– II vaihe: määräaikaislain loppuessa tasoitusmäärän ja
toimintapääoman yhdistäminen vakavaraisuuspääomaksi, voimaan
1.1.2013
– III vaihe: uusi vakavaraisuussääntely, voimaan 1.1.2017
• Tavoitteita:
– Uusi kehikko huomioisi kaikki olennaiset riskit
– Uusi kehikko olisi käytännöllinen ja riittävän yksinkertainen
– Uusien sijoitusinstrumenttien käsittely kehikossa olisi helppoa
– Uutta kehikkoa sovellettaisiin yhdenmukaisesti
– Uusi kehikko ei estäisi tuottavaa sijoittamista
– Katesäännöksistä voitaisiin luopua
18

19. Vakavaraisuusuudistuksen keskeinen sisältö
• Uusi vakavaraisuusmalli määrittää vakavaraisuusrajan
= tarvittavan vakavaraisuuspääoman määrän sijoitus- ja
vakuutusriskejä varten
• Pääsääntönä jatkossakin: mitä riskipitoisempia sijoituksia, sitä
korkeampi vakavaraisuusraja
• Uuden mallin keskeisin ero nykyiseen:
– Nykyisin sijoitukset luokitellaan 5 pääluokkaan ja yhteensä 20
alaluokkaan todellisen riskin mukaan (luokittelumalli)
– Uudessa mallissa ideana on etsiä kustakin sijoituksesta ne
riskit, joille sijoitus altistuu (riskifaktorimalli)
• Turvaavuustasoa muutetaan hieman
• Katesäännöksistä luovutaan
19

20. Riskiluokat uudessa mallissa
• Riskiluokat 1-5: osakeriski
• Riskiluokka 6: korkoriski
• Riskiluokat 7-10: luottomarginaaliriski
• Riskiluokat 11-12: kiinteistöriski
• Riskiluokka 13: valuuttariski
• Riskiluokka 14: hyödykeriski
• Riskiluokka 15: tuottovaaderiski
• Riskiluokka 16: vakuutusriski
• Riskiluokka 17: jäännösriski
• Riskiluokka 18: muut riskit
• Lisäksi mallissa huomioidaan keskittymäriski ja vastapuoliriski
• Hedge-rahastot käsitellään riskiluokissa tai sijoitustyylin mukaan riskiluokissa
• Johdannaissijoitukset käsitellään riskiluokissa
20

21. Vakavaraisuusrajan laskenta
• Jokaiseen sijoitukseen kohdistetaan kaikki riskit, joille sijoitus
altistuu
• Jokaiselle riskiluokalle lasketaan riskiarvo, joka kuvaa
vakavaraisuuspääoman tarvetta tälle riskille
• Riskiarvot yhdistetään hajautushyöty huomioiden
=> vakavaraisuuspääomavaade eli vakavaraisuusraja
• Laskennassa tarvittavat parametrit (tappio-olettama, tuoton
odotusarvo, korrelaatiokertoimet, ym.) annetaan valtioneuvoston
asetuksella kuten nykyisinkin
• STM:n asetukset sijoitustyyleistä ja luottoluokista (uusia)
21

22. Uudistuksen vaikutukset
• Vakavaraisuusraja kuvaa edelleen vakavaraisuuspääoman tarvetta
• Vakavaraisuusraja lasketaan koko sijoitusomaisuudesta (nykyisin
vastuuvelasta)
• Laskentatavan muutos nostaa vakavaraisuusrajaa keskimäärin noin
13 %
– Kyse laskentatavan muutoksesta, ei kiristyneestä sääntelystä
– Eläkevakuuttajien välillä suurta vaihtelua
• Muusta kuin laskentatavan muutoksesta johtuen
vakavaraisuusrajan ei arvioida muuttuvan keskimäärin
merkittävästi
22

23. Hallituksen vastuu
• Hallituksen vahvistettava ja liitettävä sijoitussuunnitelmaansa:
– Välillisten sijoitusten riskien huomioon ottamisen perusteet (uusi)
– Johdannaissopimusten käyttämistä koskevat perusteet (vastaa
nykylakia)
– Riskiluokan ”Muut riskit” käyttämistä koskevat perusteet (uusi)
– Korko- ja luottomarginaaliriskille altistuneiden sijoitusten
duraation laskemista koskevat perusteet (uusi)
• Hallituksen seurattava perusteiden ajantasaisuutta ja soveltamista
(uusi)
• Hallituksen seurattava johdannaissopimuksiin liittyvien perusteiden
soveltamisesta eläkelaitokselle aiheutuvaa riskiä ja hyväksyttävä
vuosittain selvitys Fivalle soveltamisen kokonaisvaikutuksesta
eläkelaitoksen vakavaraisuusrajaan (vastaa nykylakia)
23

24. Vastuuvelan ja eläkevastuun osat

25. Eläkevarat = eläkevastuu + vakavaraisuuspääoma
25

26. (Vakuutustekninen) vastuuvelka
= Vakuutusmaksuvastuu + korvausvastuu
Vakuutusmaksuvastuu =
vastaisten vanhuuseläkkeiden ja vastaisten
työkyvyttömyyseläkkeiden vakuutusmaksuvastuu
Osittamaton lisävakuutusvastuu +
Ositettu lisävakuutusvastuu +
Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu
Korvausvastuu =
alkaneiden vanhuuseläkkeiden ja alkaneiden
työkyvyttömyyseläkkeiden korvausvastuu +
tasausvastuu +
tasoitusmäärä
26

27. Vakuutusmaksuvastuussa
• Osittamaton lisävakuutusvastuu
– Tällä tasoitetaan sijoitusten arvoissa tapahtuvia heilahteluja
– Voidaan tietyin ehdoin siirtää varoja osittamattomasta ositettuun ja
edelleen asiakashyvityksiin
• Ositettu lisävakuutusvastuu
– Muodostuu sijoitustoiminnan tuloksesta ja hoitokustannustuloksesta
– Tästä maksetaan asiakashyvitykset
27

28. Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu, OLV
• Tämän avulla työeläkejärjestelmä kantaa osan osakeheilahteluista
aiheutuvasta riskistä yhteisesti.
• Tämän puskurin määrä saadaan eläkelaitosten osakesijoitusten
keskimääräisestä tuotosta.
• Eläkelaitosten toteutuneiden osaketuottojen perusteella tätä
vastuuvelan osaa joko kasvatetaan tai pienennetään.
• Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun vaikutuksesta vastuuvelka
joustaa eläkelaitosten keskimääräisen osaketuoton mukaan
vastuuvelkaa kasvattavasti tai pienentävästi.
• Osakekurssien laskiessa osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu
pienenee ja vähentää vastuuvelkaa ja osakekurssien noustessa
tapahtuu päinvastainen eli osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu
ja vastuuvelka kasvavat.
24.5.201628

29. OLV
• Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu voi vähentää vastuuvelan
määrää enintään 10 prosenttia ja lisätä sitä enintään 5 prosenttia.
• Eläkelaitokset tasaavat vuosittain osaketuottosidonnaisen
lisävakuutusvastuun siten, että se on kullakin eläkelaitoksella
suhteessa vastuuvelkaan samansuuruinen.
• Vastuuvelan tai eläkevastuun osaketuottosidonnaisuutta ehdotetaan
nostettavaksi siten, että viidesosa eläkelaitosten vastuuvelan tai
eläkevastuun muutoksesta perustuisi eläkelaitosten kehittyneissä
valtioissa noteerattujen osakesijoitusten keskituottoon.
• Viidesosan tasoon siirryttäisiin asteittain vuoteen 2018 mennessä.
Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun alarajaa ja ylärajaa
muutettaisiin siten, että osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu
voisi vähentää eläkelaitoksen eläkevastuun tai vastuuvelan määrää
enintään 20 prosenttia ja lisätä sitä enintään yhden prosentin.
29

30. Tasausvastuu
• Tasausvastuu on yhteisesti kustannettavien eli tasauseläkeosien,
kuten perhe- ja osa-aikaeläkkeiden sekä indeksikorotusten,
puskurirahasto.
• Tasausvastuuseen sisältyy ns. EMU-puskuri, jonka avulla
työeläkejärjestelmä varautuu talouden häiriöihin ja
suhdannemuutoksiin.
30

31. Tasoitusmäärä
• TyEL-vakutuusmaksuun sisältyviä vanhuus-, työkyvyttömyys- ja
maksutappio-osia ei voida etukäteen määrittää siten, että ne
vastaisivat toteutuvaa eläkemenoa.
• Tasoitusmäärällä varaudutaan näihin työeläkevakuutusyhtiön
vakuutusliikkeen tuloksen heilahteluihin
vakuutusliikkeen tulos :
vakuutusmaksujen riittävyys vastaavalta ajanjaksolta
aiheutuviin menoihin
24.5.201631

32. Kiitos.
Seija Lehtonen
Seija.Lehtonen@tela.fi
Twitter: @seija_lehtonen