Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, helmikuu 2020

Teknologiateollisuuden /
Suomen talousnäkymät
Helmikuu 2020
16.2.2020 Teknologiateollisuus

Suomi tarvitsee
pitkäkestoista yritysten
kasvua tukevaa talous- ja
veropolitiikkaa

Uudelta hallitukselta kaivataan rohkeita tekoja
investointien vauhdittamiseksi
• Yritysten aineellisia ja aineettomia investointeja on kannustettava
verotuksellisin keinoin
• Vientiteollisuuden ja koko kansantalouden heikko tuottavuuskehitys kertoo yritysten investointien vaisusta
kehityksestä.
• Hallituksen budjettiriihen päätökset investointikannusteista ovat hyvä alku tarvittaville uudistuksille.
• Tuplapoisto-oikeus kone- ja laiteinvestoinneille 2020-2023.
• Ylimääräinen (esim. 50%) verovähennys yritysten toteuttamille, yhteistyössä korkeakoulujen ja
tutkimuslaitosten kanssa tehtäville TKI-hankkeille 2020-2023.
• Seuraavassa vaiheessa aineelliset investoinnit tulisi voida poistaa vapaasti, jopa kerralla kokonaan.
• Suomen TKI-intensiteettiä on nostettava
• Julkisen sektorin tuen osuus yritysten TKI-investoinneista on Suomessa vain puolet OECD-keskiarvosta.
• Julkisen sektorin tuki toimii vipuvartena yritysten omien TKI-panostusten ja tutkimusyhteistyön
lisäämiseksi.
• Yrityksille suunnattuja TKI-avustuksia tulisi lisätä pysyvästi 300 milj. € / vuosi vuoteen 2023 mennessä ja
suuntaus yritysvetoisille, tutkimuslaitosten/yliopistojen kanssa yhdessä toteutettaville
innovaatiokumppanuuksille.
• Yritysten TKI-investoinneille kaavailtu ylimääräinen verovähennys tulisi toteuttaa selkeillä säännöillä ja
koskemaan laajasti yrityskenttää. Verovähennys auttaa TKI-intensiteetin nostoa.

Suomi tarvitsee pitkäkestoista yritysten kasvua
tukevaa talous- ja veropolitiikkaa
46.2.2020 Teknologiateollisuus *) IMF:n ennuste euroalueelle heinäkuussa 2019: 1,3 % vuonna 2019, 1,6 % vuonna 2020, 1,5 % vuonna 2021, 1,4 %
vuonna 2022, 1,4 % vuonna 2023
Lähde: IMF, Macrobond, Teknologiateollisuus ry

Kasvuennusteet eivät ennakoi
taantumaa Eurooppaan
vuonna 2020

BKT:n kasvuennusteet vuodelle 2020 eivät
ennakoi taantumaa, ainakaan koko vuoden tasolla
66.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Economics
0
0.2
0.4
0.6
0.8
1
1.2
1.4
1.6
1.8
2
2.2
2.4
2.6
2.8
3
3.2
BKT:n konsensus-ennusteet vuodelle 2020, %
Itäinen Eurooppa
Suomi
Ruotsi
Venäjä
Ranska
Saksa
Italia
Ennusteajankohta

BKT-konsensusennusteita vuodelle 2020
Bkt:n kehitys 2020 / 2019, %
76.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Forecasts, January 2020
Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu tammikuussa 2020
Pohjois-Amerikka: +1,9 %
USA +1,9 %
Kanada +1,6 %
Etelä- ja Väli-Amerikka: +1,5 %
Brasilia +2,2 %
Meksiko +1,1 %
Argentiina -1,2 %
Venezuela -11,0 %
Kolumbia +3,2 %
Chile +1,5 %
Peru +3,2 %
Länsi-Eurooppa: +1,1 %
Saksa +0,9 %
Iso-Britannia +1,1 %
Ranska +1,2 %
Italia +0,4 %
Espanja +1,6 %
Alankomaat +1,4 %
Sveitsi +1,3 %
Ruotsi +1,1 %
Belgia +1,1 %
Norja +1,9 %
Itävalta +1,2 %
Tanska +1,4 %
Kreikka +2,1 %
Suomi +1,1 %
Portugali +1,6 %
Irlanti +3,0 %
Lähi- ja Keski-Itä
Saudi Arabia +1,6 %
Israel +3,1 %
Aasia: +4,1 %
Kiina +5,9 %
Japani +0,4 %
Intia +6,0 %
Australia +2,2 %
Etelä-Korea +2,2 %
Indonesia +5,0 %
Taiwan +2,3 %
Thaimaa +2,8 %
Malesia +4,2 %
Singapore +1,4 %
Uusi Seelanti +2,2 %
Filippiinit +6,2 %
Vietnam +6,7 %
Afrikka
Etelä-Afrikka +1,2 %
Nigeria +2,4 %
Egypti +5,5 %
Keski- ja
Itä-Eurooppa: +2,6 %
Venäjä +1,8 %
Turkki +3,0 %
Puola +3,4 %
Tšekki +2,2 %
Romania +3,0 %
Ukraina +3,3 %
Unkari +3,4 %
Slovakia +2,5 %
Slovenia +2,6 %
Liettua +2,6 %
Latvia +2,5 %
Viro +2,6 %

Suomen takamatka BKT:n kasvussa suhteessa
euromaihin on kaventunut 4 %:iin
86.2.2020 Teknologiateollisuus *) Lähde: Macrobond

BKT on kasvanut pitkään Euroopassa ja USA:ssa,
Suomella on paljon kirittävää
96.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Kiinassa ja Intiassa kasvu on hidastunut,
Brasiliassa ja Venäjällä on heikkoa kasvua
Kiinan, Intian, Brasilian ja Venäjän osuus maailmantaloudesta on ostovoimakorjattuna 31 %

Suomen takamatka viennin kasvussa suhteessa
euromaihin on edelleen noin 30 %
116.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat

Suomen talouskasvua ovat kannatelleet sekä
vienti, rakentaminen että yksityinen kulutus
126.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

136.2.2020 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto tammikuu 2020.
Lähde: Markit
Talouskasvu euromaissa on hyvin heikkoa
Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

Teollisuustuotanto maailmanlaajuisesti polkee
paikallaan, Suomi on sinnitellyt vastavirtaan
146.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis

Teollisuustuotannon takamatka Suomessa
verrattuna EU-maihin on kuroutumassa umpeen?

Teollisuustuotanto EU-maissa on vähentynyt
pisimpään Saksassa

Kasvun raja on ylitetty teollisuudessa globaalisti
Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
176.2.2020 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto tammikuu 2020

Investointituotteiden tuotanto vähenee edelleen
maailmassa, kulutushyödykkeiden kasvaa

Autoteollisuudessa pahin pudotusvaihe on jo
takanapäin
Autoteollisuuden ja sen alihankkijoiden globaali ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
196.2.2020 Teknologiateollisuus Viimeinen tieto marraskuu 2019
Lähde: markit

Euroalueen teollisuudessa tuotantonäkymät
kirkastumassa
Lähde: Markit

Suhdannenäkymät myös Euroalueen
teollisuudessa ovat kirkastumassa?
Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
Lähde: Markit

Yhdysvaltain teollisuudessa tuotanto kasvaa taas

Lähde: Markit
Kiinan teollisuudessa tuotanto kasvaa

Lähde: Markit
Intian teollisuudessa tuotanto kasvaa

Lähde: Markit
Venäjän teollisuudessa tuotanto supistuu

266.2.2020 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto joulukuu 2019.
Lähde: Markit
Brasilian teollisuudessa tuotanto on ennallaan

Yritysten ostopäällikköindeksit Suomen
tärkeimmissä vientimaissa
Lähde: Macrobond, Markit

286.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis
Maailmankauppa on loivassa laskussa
Viennin määrän kehitys

Kiinan tuonti piristyi vuoden 2019 loppua kohti

Kiinan tuonti USA:sta on vähentynyt paljon
enemmän kuin vienti USA:han

Rakentamisen kasvu Kiinassa on selvästi aiempaa
hitaampaa
Kiinan osuus Aasian bkt:sta on ostovoimakorjattuna 42 %

Kiinteät investoinnit Brasiliassa ja Venäjällä ovat
kasvaneet hieman
Venäjän osuus Euroopan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 13 %
Brasilian osuus Keski- ja Etelä-Amerikan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 35 %

EU-maiden vienti Venäjälle on elpynyt jonkin
verran vuoden 2015 jälkeen

Venäjän* osuus teknologiateollisuuden Suomen
viennistä on pudonnut noin 6 prosenttiin
346.2.2020 Teknologiateollisuus *) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti.
Lähde: Tulli
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
32
34
36
38
40
42
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019(1-11)
%

Asuntomarkkinat USA:ssa sinnittelevät hyvään
suuntaan
Taantumat USA:ssa

Poliittinen epävarmuus horjuttaa maailman
talousvakautta – valuuttakurssit muuttuvat paljon

Euroalueella kuluttajien luottamus on pudonnut
huipustaan, mutta on edelleen hyvällä tasolla

Yli 80 % Kiinasta Yhdysvaltoihin tuotavista
koneista ja laitteista on tuontitullien piirissä
US import tariffs on Chinese products by sectors (after third tariff tranche)
Source: USITC, USTR, National Statistical Offices, VDMA
The above figures are approximate values. The sectors Firefighting Equipment, Safes and Strongroom Installations and Garment and Leather Technology are not included in the diagram.
Air-handling Technology
Power Transmiss.Engineering
Valves and Fittings
Lifts and EscalatorsConstr.Eqip. & Build.Mater. Mach.
Mining Equipment
Printing and Paper Techn.
Fluid Power Equipment
Pumps
Materials Handl.Technol.
Foundry Machinery
Semicond.,FlatPanel Displ.Prod.Eq.
Woodworking MachineryMetallurgical Plants and Rolling Mills
Industrial Furnaces & Burners
Compress.,Compress.Air,
Vac.Techn
Plastics & Rubber Machinery
Agricultural Machinery
Measuring and Testing Technology
Robotics and Automation
Engines and Systems
Food Process.& Packag. Mach.
Power Systems
Precision Tools
Cleaning Systems
Gas Welding
Other mechan.Engineering Products
Textile Machinery (without dryers)
Process Plant& Equipm.
Machine Tools
Volume of imports
from China affected
by US tariffs
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%
TargetedUSimportsasashareoftotalUSimportsfrom
China,bysector
Chinese share of total US imports, by sector
50% 55%
Kiinan osuus USA:n tuonnista, %
Tuontitullienpiirissäolevientuotteidenosuus
Kokotuonnista,%

406.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (January 2020)
Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,3 %
vuonna 2020
Bkt:n kasvu 2020/2019, %
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Amerikka
Länsi-Eurooppa
Japani
Kiina
Intia
Muuit.
Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
MuuLat.Am.
Lähi-itäja
Afrikka
Kasvu keskimäärin:
+3,3 %
Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2019, %
Muu
Aasia

Maailmantalouden 3,3 %:n kasvun jakaantuminen
2020
416.2.2020 Teknologiateollisuus Ostovoimakorjatut osuudet (PPP) maailmantaloudesta.
Lähde: IMF (tammikuu 2020)
Kiina
33.1 %
Intia
16.6 %Muu Aasia
10.6 %
Lähi-itä ja Keski-
Aasia
13.1 %
Pohjois-Amerikka
10.3 %
Eurooppa
11.1 %
Latinalainen
Amerikka
5.2 %

426.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (January 2020), Tullihallitus
Teknologiateollisuuden vientimarkkinoilla kysyntä
kasvaa 2,1 % vuonna 2020
Bkt:n kasvu 2020/2019, %
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Amerikka
Länsi-Eurooppa
Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muuit.
Eurooppa
Venäjä
Brasilia
MuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
Kasvu keskimäärin:
+2,1 %
Meksiko
Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2018, %

Teknologiateollisuus Suomessa
- Liikevaihto ja tilausten
kokonaisarvo hyvällä tasolla,
mutta yritysten tilanteet
erkaantuneet toisistaan

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa
kasvoi 6 % vuonna 2019 ja oli 83 miljardia euroa
446.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Teknologiateollisuus ry
Liikevaihdon kasvu 2019, %:
Kone- ja metalli +3 %
Elektroniikka- ja sähkö +15 %
Metallien jalostus -4 %
Suunnittelu- ja konsultointi +4 %
Tietotekniikka +10 %

Teknologiateollisuuden ja koko teollisuuden
liikevaihto Suomessa
456.2.2020 Teknologiateollisuus Kausipuhdistetut teollisuuden ja palveluiden liikevaihtokuvaajat
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa
päätoimialoittain
Kausipuhdistetut teollisuuden ja palveluiden liikevaihtokuvaajat
Osuudet liikevaihdosta 2019: kone- ja metallituoteteollisuus 40 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 21 %, tietotekniikka-ala 18 %,
metallien jalostus 13 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Tuottajahinnat teollisuudessa ovat loivassa
laskussa
476.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (tuottajahintaindeksit)

Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa
486.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto loka-joulukuu 2019.
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
12,000
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin
Muutos: IV/2019 / IV,2018 IV,2019 / III,2019
Vientiin: +26 % +25 %
Kotimaahan: -8 % -14 %
Yhteensä: +17 % +15 %
*) Pl. metallien
jalostus, pelialan
ohjelmistoyritykset ja
datakeskukset

Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa
viimeisin tieto 31.12.2019.
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
18,000
20,000
22,000
24,000
26,000
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Muutos: 31.12.2019 / 31.12.2018 31.12.2019 / 30.9.2019
Vientiin: +8 % +3 %
Kotimaahan: +13 % 0 %
Yhteensä: +9 % +2 %
*) Pl. metallien
jalostus, pelialan
datakeskukset
Yhteensä

Teknologiateollisuuden* tilauskehityksen mukaan
liikevaihdon kasvu Suomessa on jatkunut
506.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (liikevaihdon arvoindeksi), Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun
vastaajayritykset, viimeisin tieto loka-joulukuu 2019.
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
Liikevaihto
Liikevaihto,
arvio
Uudet tilaukset
Tilauskanta
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
4 kvartaalin liukuva keskiarvo, indeksi 2008=100
*) Pl. metallien
jalostus, pelialan
datakeskukset

Teknologiateollisuuden yritysten saamat
tarjouspyynnöt Suomessa*
516.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu,
viimeisin kyselyajankohta tammikuu 2020.
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
Saldoluku
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
*) ”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme
kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden yritysten
määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset
Suomessa
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
5,000
5,500
6,000
6,500
7,000
7,500
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Muutos: IV,2019 / IV,2018 IV,2019 / III,2019
Vientiin: +42 % +9 %
Kotimaahan: +1 % +10 %

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta
Suomessa
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
5,000
5,500
6,000
6,500
7,000
7,500
8,000
8,500
Vientiin
Kotimaahan
Muutos: 31.12.2019 / 31.12.2018 31.12.2019 / 30.9.2019
Vientiin: +35 % +6 %
Kotimaahan: -2 % +5 %
Yhteensä
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset
Suomessa
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
5,000
5,500
6,000
6,500
7,000
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Vientiin: +13 % +47 %
Kotimaahan: -19 % -42 %

Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta
Suomessa
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
18,000
20,000
Vientiin
Kotimaahan
Muutos: 31.12.2019 / 31.12.2018 31.12.2019 / 30.9.2019
Vientiin: +1 % +2 %
Kotimaahan: +36 % -3 %
Yhteensä
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset
Suomessa
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
220
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Vientiin: +5 % -13 %
Kotimaahan: +1 % +25 %
Yhteensä: 0 % +21 %

Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta
Suomessa
0
100
200
300
400
500
600
700
Vientiin
Kotimaahan
Muutos: 31.12.2019 / 31.12.2018 31.12.2019 / 30.9.2019
Vientiin: -18 % -8 %
Kotimaahan: -2 % +2 %
Yhteensä: -4 % +1 %
Yhteensä
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa
0
100
200
300
400
500
600
700
800
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Yhteensä: -1 % +30 %
*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja
datakeskukset

Tietotekniikka-alan* tilauskanta Suomessa
0
200
400
600
800
1,000
1,200
1,400
1,600
1,800
2,000
Muutos: 31.12.2019 / 31.12.2018 31.12.2019 / 30.9.2019
*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja
datakeskukset
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Teknologiateollisuuden henkilöstö kasvoi
10 000:lla vuonna 2019
606.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond
Henkilöstöstä noin 11 000
lomautusjärjestelyjen
piirissä 31.12.2019

Uusien rekrytointien määrä oli laskusuunnassa
teknologiateollisuudessa vuoden 2019 lopulla
616.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
-4,000
-2,000
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
2014Q3 2015Q1 2015Q3 2016Q1 2016Q3 2017Q1 2017Q3 2018Q1 2018Q3 2019Q1 2019Q3
Henkilöstömäärän muutos edelliseen neljännekseen verrattuna Neljänneksen aikana rekrytoitujen määrä

Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta ja
alkuvuoden 2020 näkymistä Suomessa
• Liikevaihto Suomessa oli yhteensä noin 83 miljardia euroa vuonna 2019. Kasvua
edellisvuotisesta oli koko vuoden ajalta 6 prosenttia.
• Alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 15 %
enemmän kuin heinä-syyskuussa ja 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin
samaan aikaan.
• Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 2 % suurempi kuin syyskuun lopussa ja 9 %
suurempi kuin vuoden 2019 joulukuussa.
• Teknologiateollisuuden liikevaihto on alkuvuonna 2020 arvoltaan suurempi kuin vuonna
2019 vastaavaan aikaan.
• Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi kaikkiaan noin kolme
prosenttia vuonna 2019 verrattuna vuoteen 2018. Henkilöstöä oli vuoden aikana
keskimäärin 319 000 eli noin 10 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
• Alan yritysten henkilöstörekrytoinnit olivat laskusuunnassa vuoden 2019 loppua
kohden. Rekrytointeja oli vuoden aikana kaikkiaan reilut 40 000, kun edellisvuonna
niitä oli noin 50 000.

Teknologiateollisuuden
yritysten kannattavuus
Suomessa on parantunut,
mutta ei ole yltänyt 2006-
2008 tasolle

Kannattavuus (mediaani) teknologiateollisuuden
yrityksissä Suomessa on parantunut
korkeasuhdanteessa 2015 jälkeen
0
1
2
3
4
5
6
7
8
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Kaikki alan yritykset
Suomessa (vuonna
2018: noin 26 000
yritystä, 310 000
työntekijää)
Lähde: Tilastokeskuksen tilinpäätösaineisto, Teknologiateollisuus ry:n jäsenrekisteri
Matalasuhdanne teknologiateollisuudessa
Liiketulos/liikevaihto (mediaani), %

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten liiketulos
Suomessa 2018
Liiketulos-% = liiketulos / liikevaihto *100
Kuvaa varsinaisen toiminnan tulosta ennen veroja sekä rahoitustuottoja ja -kuluja
656.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskuksen tilinpäätösaineisto, Teknologiateollisuus ry:n jäsenrekisteri
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
(Mediaani: 5,0 %)
Hyvä (26 %)
Tyydyttävä (24 %)
Heikko (29 %)
Tappiollinen (21 %)
Yritykset satunnaisjärjestyksessä

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten nettotulos
Suomessa 2018
Nettotulos -% = nettotulos / liikevaihto *100 (verojen sekä rahoitustuottojen ja –kulujen jälkeen)
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
(Mediaani: 4,0 %)
Tappiollinen (23 %)
Hyvä (21 %)
Tyydyttävä (23 %)
Heikko (33 %)

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten sijoitetun
pääoman tuotto Suomessa 2018
Sijoitetun pääoman tuotto -% = (nettotulos+rahoituskulut+verot) / (sijoitettu pääoma
tilikaudella) *100
Mittaa yrityksen tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle, korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
(Mediaani: 12,7 %)
Hyvä (44 %)
Tyydyttävä (12 %)
Välttävä (26 %)
Heikko (18 %)

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten
omavaraisuusaste Suomessa 2018
Omavaraisuusaste -% = (oma pääoma yhteensä + tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä) /
oikaistu tase *100
Mittaa yrityksen vakavaraisuutta vertaamalla taseen omia pääomia taseen loppusummaan
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
(Mediaani: 41,8 %)
Hyvä (52 %)
Tyydyttävä (24 %)
Heikko (24 %)

696.2.2020 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2014
Teknologiateollisuuden tuotteita ja palveluja
käytetään paljon välituotteina* eri toimialoilla
24.35
5.17
5.82
1.03
9.91
2.42
15.18
0.72
0.77
4.92
5.79
2.98
0 5 10 15 20 25 30
Teknologiateollisuuden tuotteet ja palvelut
yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot,
asennuspalvelut
Terästuotteet, värimetallit, valut
Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa
Miljardia euroa

706.2.2020 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2014
Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa
puolet suuntautuu alihankintaan
Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa
150,982
46,530
34,920
3,654
61,038
4,840
0 50,000 100,000 150,000 200,000
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot,
asennuspalvelut
Terästuotteet, värimetallit, valut

Teknologiateollisuuden
henkilöstökehitys Suomessa
ja maailmalla

Teknologiateollisuuden henkilöstö
Henkilöstöstä noin 11 000
lomautusjärjestelyjen
piirissä 31.12.2019

Henkilöstön rekrytointien määrä
teknologiateollisuudessa vuosineljänneksittäin
-4,000
-2,000
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
2014Q3 2015Q1 2015Q3 2016Q1 2016Q3 2017Q1 2017Q3 2018Q1 2018Q3 2019Q1 2019Q3
Henkilöstömäärän muutos edelliseen neljännekseen verrattuna Neljänneksen aikana rekrytoitujen määrä

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa
päätoimialoittain

Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla päätoimialoittain
756.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond

ulkomailla alueittain

ulkomailla maittain
Kiina, 49,386, 17%
Intia, 35,658, 13%
Yhdysvallat, 28,939, 10%
Saksa, 20,676, 7%
Ruotsi, 15,124, 5%
Puola, 14,906, 5%
Ranska, 11,525, 4%
Iso-Britannia, 7,565, 3%
Brasilia, 6,750, 2%
Venäjä, 6,425, 2%
Italia, 5,956, 2%
Kanada, 4,676, 2%
Espanja, 4,372, 2%
Muut maat, 75,513, 26%
Tiedot vuodelta 2018

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö
tytäryrityksissä ulkomailla

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö

Metallien jalostuksen henkilöstö

Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla

Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö

Tietotekniikka-alan henkilöstö

Tietotekniikka-alan henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla

Teknologiateollisuuden henkilöstön
eläkkeelle siirtyminen Suomessa
896.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Toteutunut eläköityminen Arvioitu eläköityminen
Toimihenkilöt
Työntekijät
Henkilöä / vuosi

Teknologiateollisuuden työntekijöiden
(toimihenkilöt pl.) eläkkeelle siirtyminen Suomessa
906.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Elektroniikka- ja sähköteollisuus
Henkilöä / vuosi

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritykset 2018
916.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
250–499 henkilön yritykset
70,029
39%
29,629
16%
26,793
15%
53,249
30%
1,440
92 %
86 kpl
5 %
38 kpl
2 % 24 kpl
1 %
Yritysten lukumäärä / 1 588 Henkilöstön määrä / 179 700
1–249 henkilön yritykset 500–999 henkilön yritykset
1000– henkilön yritykset

Teknologiateollisuus ry:n pk-jäsenyritykset 2018
926.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
477 kpl
33%
483 kpl
33 %
285 kpl
20%
196 kpl
14%
Yritysten lukumäärä / 1 440 Henkilöstön määrä / 70 029
5,101
7%
15,705
23%
19,763
28%
29,460
42%

Suomen talouskasvu on
vakaalla pohjalla, jos myös
vienti kasvaa

Suomen vienti on kasvanut vuoden 2015 jälkeen,
mutta ei ole vielä yltänyt 2008 huipputasolle

Suomen viennissä on vuoden 2008 jälkeen noin 35
prosentin takamatka verrattuna muihin euromaihin

Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden
kehityksestä

Tavaraviennin arvo on kehittynyt epäyhtenäisesti
eri maissa
976.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Suomen Tulli

Suomen viennistä vajaat 70 % on tavaroita,
runsas 30 % palveluja

996.2.2020 Teknologiateollisuus Viimeinen tieto marraskuu 2019
Lähde: Tullihallitus (Tavaroiden ulkomaankauppa)
Suomen tavaraviennin euromääräinen arvo kasvoi
hieman tammi-lokakuussa 2019 vuodesta 2018
2500
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
6500
7000
Miljoonaa euroa kuukausittain, käyvin hinnoin
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Palvelujen vienti Suomesta on kasvanut heikosti
verrattuna muihin EU-maihin
1006.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat

Viennin suhde bkt:hen on Suomessa selvästi
pienempi kuin Ruotsissa ja Saksassa

Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on
Suomessa historiallisen matalalla tasolla
1026.2.2020 Teknologiateollisuus *) Vuosina 1900-1974 teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto.
Lähde: Tilastokeskus
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Teollisuus* Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat

1036.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus
Teollisuusyritysten lukumäärä Suomessa on
vähentynyt 16 prosentilla vuoden 2007 jälkeen
5200
5400
5600
5800
6000
6200
6400
6600
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Vähintään viiden henkilön yritykset

Valtion ja kuntien velkamäärä on korkealla tasolla

1056.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, OECD
Suomen kokonaisveroaste on korkealla tasolla
Verotuksen kiristyminen on yksi este talouskasvulle

1066.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook (November 2019)
Suomessa julkisen sektorin bkt-suhteen
tervehdyttäminen edellyttää vahvaa talous- ja
työllisyyskasvua
38
40
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020e 2021e
Suomi Tanska Ruotsi Euroalue Saksa OECD-maat
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, %

Suomen vaihtotase on edelleen negatiivinen

*) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole
tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.
**) Tiedot vuodelta 2014
Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics
Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava
Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2015
4 3
13
6 5 4
13 15
7
15
6
19
6 6
6
9 9 9
9
9
15
11
18
18
10 13
10 19 20 23
17 15
26
22 30
35
80 78
71
66 65 64 61 61
51 51 46
29
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Ranska Saksa USA** Puola Tsekki Suomi Ruotsi UK Tanska Itävalta Italia Viro
250+
50-249
10-49
0-9
Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %

*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:
Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa
Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa
Keskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroa
Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain
Pk-yritysten osuus tavaraviennissä on kasvamassa
Erikokoisten yritysten osuus Suomen koko tavaraviennistä, %
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Suuri yritys
Keskisuuri yritys
Pieni yritys
Mikroyritys

Tuottavuus ja investoinnit
ovat keskeisiä kilpailukyvyn
kannalta

1116.2.2020 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto heinä-syysäkuu 2019.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts
Suomen tuottavuus on jäänyt jälkeen muista EU- ja
euromaista
Bruttokansantuote kiintein hinnoin / tehdyt työtunnit
90
92
94
96
98
100
102
Euromaat
EU-maat
Suomi
Indeksi 2008=100 (Suomen teollisuuden tuotantokapasiteetin romahdusta edeltävä vuosi)

1126.2.2020 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2019.
Teollisuuden tuottavuuskehityksessä Suomella on
edelleen takamatkaa verrattuna kilpailijamaihin
Teollisuuden arvonlisäys kiintein hinnoin / tehdyt työtunnit
60
65
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
Euromaat
EU-maat
Suomi
2008=100 (Suomen teollisuuden tuotantokapasiteetin romahdusta edeltävä vuosi)

Tuottavuuskehitys* Suomessa
1136.2.2020 Teknologiateollisuus *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos
tuottavuus paranee (käyrä) nousee jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.

Teollisuusyrityksissä tuottavuus on selvästi
suurempi kuin palveluyrityksissä
1146.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito)
50,000
60,000
70,000
80,000
90,000
100,000
110,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Teollisuusyritysten arvonlisäys/työntekijä Palveluyritysten arvonlisäys/työntekijä
Euroa/työntekijä

Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuuden
päätoimialoilla
1156.2.2020 Teknologiateollisuus *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos
tuottavuus paranee (käyrä) nousee jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.

Teollisuuden aineellisten investointien kasvu
Suomessa on jäänyt jälkeen useista kilpailijoista
1166.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat (Kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu tammikuu 2020 (yritysten suunnitelmat 2019-2020)
60
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
Unkari
Puola
Alankomaat
Itävalta
Saksa
Tsekki
Ruotsi
Belgia
Suomi
Euroina, kiintein 2015 hinnoin,
indeksi 2005=100

Teollisuuden investointiaste aineellisissa
investoinneissa on Suomessa matalalla tasolla
1176.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat (Kansantalouden tilinpito)
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
32
34
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Unkari
Puola
Alankomaat
Itävalta
Saksa
Tsekki
Ruotsi
Belgia
Suomi
Aineelliset investoinnit / jalostusarvo, %

Teollisuuden aineettomat investoinnit* Suomessa
ovat lähes puolittuneet vuoden 2005 jälkeen
1186.2.2020 Teknologiateollisuus *) Aineettomiin investointeihin kuuluvat mm. tutkimus- ja kehittämis- sekä tietokoneohjelmistoinvestoinnit.
Lähde: Eurostat (Kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu tammikuu 2020 (yritysten suunnitelmat 2019-2020)
40
60
80
100
120
140
160
180
200
220
240
260
Unkari
Puola
Alankomaat
Itävalta
Saksa
Tsekki
Ruotsi
Belgia
Suomi, pl.
elektroniikkateollisuus
Suomi
Euroina, kiintein 2015 hinnoin,
indeksi 2005=100

Teollisuuden investointiaste aineettomissa
investoinneissa* on pudonnut tuntuvasti Suomessa
1196.2.2020 Teknologiateollisuus *) Aineettomiin investointeihin kuuluvat mm. tutkimus- ja kehittämis- sekä tietokoneohjelmistoinvestoinnit.
Lähde: Eurostat (Kansantalouden tilinpito)
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Unkari
Puola
Alankomaat
Itävalta
Saksa
Tsekki
Ruotsi
Belgia
Suomi pl.
elektroniikkateollisuus
Suomi
Aineettomat investoinnit / jalostusarvo, %

Teollisuuden aineelliset ja aineettomat investoinnit
Suomessa eivät ole yltäneet 2007/2008 tasolle
1206.2.2020 Teknologiateollisuus *) Sisältää ohjelmistoinvestoinnit
Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito, EK:n investointitiedustelu tammikuu 2020 (yritysten suunnitelmat 2019-2020)
0
1
2
3
4
5
6
7
Aineelliset investoinnit
Aineettomat investoinnit
Aineettomat investoinnit (pl.
elektroniikkateollisuus)*
Miljardia euroa, kiintein 2015 hinnoin

Teollisuuden kokonaisinvestoinnit Suomessa ovat
nyt suunnilleen pääomien kulumisen tasolla
1216.2.2020 Teknologiateollisuus *) Sisältää ohjelmistoinvestoinnit
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Aineelliset ja
aineettomat
investoinnit*
Kiinteän pääoman
kuluminen

Teollisuuden aineelliset investoinnit Suomessa
ovat nyt suuremmat kuin pääomien kuluminen
1226.2.2020 Teknologiateollisuus *) Tiedot aineellisen pääoman kulumisesta ovat vuoden 2010 hinnoin
0
1
2
3
4
5
Aineellisen pääoman
kuluminen*

Teollisuuden aineellista pääomaa on hävinnyt
Suomesta merkittävästi, erityisesti 2008 jälkeen
1236.2.2020 Teknologiateollisuus *) Tiedot aineellisen pääoman kulumisesta ovat vuoden 2010 hinnoin
Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Aineellisen pääoman
kuluminen kumulatiivisesti*
kumulatiivisesti
=6,5 mrd. €

1246.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu
Teollisuuden ja teknologiateollisuuden investoinnit
Suomessa ovat edelleen matalalla tasolla
Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
12,000
13,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018e 2019e
Teollisuus (ml. koko teknologiateollisuus)
Teknologiateollisuus, ml. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi
Miljoonaa euroa, kiintein 2017 hinnoin

Kilpailijamaista poiketen yritysten investoinnit
ovat Suomessa edelleen alemmalla tasolla kuin
vuonna 2008
1256.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook (November 2019)
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
145
150
155
160
165
170
175
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019e 2020e 2021e
Yritysten kiinteät investoinnit, kiintein hinnoin, indeksi 2005=100
USA
Ruotsi
Sveitsi
Belgia
Saksa
Suomi

Yritysten investoinnit ovat reaalisesti 3,9 miljardia
euroa alemmalla tasolla kuin 2008
Aineelliset ja aineettomat investoinnit Suomessa
1266.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Miljardia euroa, vuoden 2018 hintatasossa

Yritysten aineelliset investoinnit ovat reaalisesti 1,2
sekä aineettomat investoinnit 2,7 miljardia euroa
alemmalla tasolla kuin vuonna 2008
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Aineelliset
investoinnit
Suomessa
Aineettomat
investoinnit
Suomessa
Miljardia euroa, vuoden 2018 hintatasossa

Yritykset investoivat nyt Suomessa jonkin verran
enemmän kuin pääomia kuluu
16
18
20
22
24
26
28
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Aineelliset ja aineettomat investoinnit Kiinteän pääoman kuluminen
Miljardia euroa, käyvin hinnoin

Pk-yritysten* osuus yritysten investoinneista on
ollut keskimäärin 66 % vuosina 2006-2017
%-osuus yritysten aineellisista
nettoinvestoinneista 2017
1296.2.2020 Teknologiateollisuus *) Alle 250 henkilöä työllistävät yritykset Suomessa
Lähde: Tilastokeskus (yritysten tilinpäätöstilasto)
Alle 10 hlöä
5.52 mrd.€
30%
10-49 hlöä
2.83 mrd.€
15%50-249 hlöä
3.72 mrd.€
20%
250-499 hlöä
1.65 mrd.€
9%
500-999
hlöä
1.75 mrd.€
9%
Vähintään
1000 hlöä
3.25 mrd.€
17%
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
%-osuus yritysten aineellisista nettoinvestoinneista

Lähde: Eurostat
Yritysten investointiaste on Suomessa selvästi
alempi kuin EU-maissa keskimäärin
18
20
22
24
26
28
30
Ruotsi
Itävalta
Belgia
EU-maat
Suomi
Yritysten kiinteät investoinnit suhteessa jalostusarvoon (pl. rahoituslaitokset), %

Yritysten saama TKI –tuki on Suomessa vain 37 %
Ruotsin tasosta
0.0000
0.0500
0.1000
0.1500
0.2000
0.2500
0.3000
0.3500
0.4000
0.4500
2016 2006
Julkinen tuki yritysten T&K toimintaan suhteessa bruttokansantuotteeseen (suorat tuet ja verotuet)
Lähde: OECD
Prosenttia suhteessa BKT:hen

Suomi ei ole ollut houkutteleva toimintaympäristö
ulkomaisille investoinneille ja yrityksille
Ulkomaisten yritysten osuus henkilöstöstä teollisuudessa ja koko elinkeinoelämässä (pl. finanssisektori)
12%
19%
24%
27%
29% 30% 31% 31%
35% 36% 37%
42%
8%
11%
17%
21% 20%
18% 19%
17%
22%
16%
22%
18%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
Teollisuus Koko elinkeinoelämä
Lähde: Eurostat (tiedot vuodelta 2015)

Suomen kustannuskilpailukyky on
parantunut useita vuosia
kestäneen heikkenemisen
jälkeen. Kirittävää on kuitenkin
edelleen. Talouden avoimen
sektorin tuotannon ja työllisyyden
edellytyksissä on kohentamisen
varaa.

Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut,
mutta kirittävää on edelleen

1356.2.2020 Teknologiateollisuus *) EKP:n harmonisoidussa hinta- ja kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi
lasketaan 38 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä.
Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2019. Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut,
mutta on vielä muita euromaita jäljessä
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit
94
96
98
100
102
104
106
108
110
112
2000=100
2005=100
2008=100
Suomen
hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Suomen
hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
paranee
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index
Teollisuuden työvoimakustannukset ja tuottavuus
ovat edelleen erkaantuneina toisistaan
Työn hinta on ollut ristiriidassa tuottavuuden ja hyvän työllisyyskehityksen kanssa 2008 jälkeen
60
65
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo kiintein hinnoin)
Teollisuuden tuottavuus (jalostusarvo kiintein hinnoin per tehdyt työtunnit)
Teollisuuden työn hinta
Teollisuuden työpaikat
2008=100 (Suomen teollisuuden tuotantokapasiteetin romahdusta edeltävä vuosi)

1376.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito
Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut
2000-luvulla noin 100 000
Teollisuus tuo kuitenkin 80 % Suomen vientituloista

Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet 2000-
luvulla eniten pohjoismaissa
65
70
75
80
85
90
95
100
105
Saksa
Itävalta
Alankomaat
EU-maat
Ruotsi
Tanska
Suomi
Teollisuuden työpaikat, indeksi 2000=100

Koko kansantalouden työllisyys on kehittynyt
Suomessa useita kilpailijamaita heikommin
1396.2.2020 Teknologiateollisuus Source: Eurostat / kansantalouden tilinpito

Työttömien työnhakijoiden määrä Suomessa
polkee nyt paikallaan
1406.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, TEM

TES-korotusten ja toteutuneiden
palkankorotusten muutos Suomessa
1416.2.2020 Teknologiateollisuus *) Ennakkotieto
Lähde: Tilastokeskus, TUKUSETO
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
7.0
8.0
9.0
10.0
11.0
12.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018* 2019*
TES-korotus Toteutunut palkankorotus TES-korotukset ylittävät palkankorotukset kumulatiivisesti
%-yksikköä

palkankorotusten muutos Ruotsissa
1426.2.2020 Teknologiateollisuus *) Ennakkotieto
Lähde: Medlingsinstitutet
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
7.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018* 2019*
TES-korotus Toteutunut palkankorotus TES-korotukset ylittävät palkankorotukset kumulatiivisesti
%-yksikköä

palkankorotusten muutos Saksassa
1436.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Statistisches Bundesamt, WSI
-6.0
-5.0
-4.0
-3.0
-2.0
-1.0
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
TES-korotus Toteutunut palkankorotus TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti
%-yksikköä

1446.2.2020 Teknologiateollisuus *) Suomen osalta ennakkotieto
Lähde: Tilastokeskus, TUKUSETO Statistisches Bundesamt, WSI
TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten
muutos Suomessa ja Saksassa
Suomen jäykkä palkkamalli on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä
-6.0
-4.0
-2.0
0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
12.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018*
Suomi Saksa
TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2018, %-yksikköä
14 %-
yksikköä

Teknologiateollisuudessa* työvoimakustannukset
ovat nousseet eniten Suomessa 2008-2012
1456.2.2020 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointi
Lähde: Eurostat
18.5
17.7 17.6
14.8
13.4
12.7
11.9 11.8 11.6
10.1 9.9
8.9
7.1
1.1
-0.7 -3.2
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
Muutos 2008-2012, %

Työvoimakustannukset ovat korkealla tasolla
teknologiateollisuudessa* Suomessa 2012
1466.2.2020 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointi
Lähde: Eurostat
42.541.540.6
38.5
37 36.335.6
33.2
31.930.9
27.527.3
23.422.9
14.714.6
12.411.8
10.29.3 9.1 8.7 7.9 7.4 6.5 6.3
4.5 3.3
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Euroa/tunti

Työn hinnalla mitaten Suomen pahimmat kilpailijat
ovat itäisessä Euroopassa
1476.2.2020
Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat, The Conference Board
0.0 5.0 10.0 15.0 20.0 25.0 30.0 35.0 40.0 45.0 50.0
Norja
Belgia
Tanska
Ruotsi
Saksa
Ranska
Suomi
Itävalta
USA
Alankomaat
Australia
Kanada
Italia
Iso-Britannia
Japani
Espanja
Etelä-Korea
Argentiina
Kreikka
Portugali
Viro
Tšekin tasavalta
Puola
Brasilia
Latvia
Liettua
Romania
Bulgaria
Meksiko
Filippiinit
Palkat
Sivukulut
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus
euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim.
Ruotsi, Norja)
Teollisuuden työn hinta eri maissa 2016, euroa per tunti

1486.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat, Labour Force Survey
Suomalaisten työaika on Euroopan lyhyimpiä
Kokoaikatyössä olevien palkansaajien keskimääräinen toteutunut viikkotyöaika 2017
36
38
40
42
44
46
48
50
Ranska
Suomi
Norja
Tanska
Italia
Belgia
Ruotsi
Irlanti
Espanja
Slovakia
Euroalue
Unkari
Malta
Liettua
Slovenia
EU
Tsekki
Itävalta
Kroatia
Portugali
Latvia
Alankomaat
Saksa
Puola
Bulgaria
Viro
Kypros
Kreikka
Luxemburg
Romania
Iso-Britannia
Makedonia
Sveitsi
Islanti
Montenegro
Turkki
Tuntia

Teollisuuden työaika Suomessa on Euroopan
lyhyimpiä
Kokoaikatyössä olevien teollisuuden palkansaajien keskimääräinen toteutunut viikkotyöaika 2017
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
Lähde: Eurostat, Labour Force Survey
Tuntia

Koko vientiteollisuuden taloudelliset
vaikutukset Suomessa
- Mukana jatkuva toiminta ja investoinnit
- Välittömät, välilliset ja yksityisen kulutuksen
kautta tulevat vaikutukset

Vientiteollisuus - mukana olevat toimialat
• B Kaivostoiminta ja louhinta
• C Teollisuus (mm. teknologia-, metsä-,
kemian- ja elintarviketeollisuus)
• 62-63 Tietotekniikkapalvelut
• 71 Suunnittelu ja konsultointi
Osuus Suomen tavara- ja palveluviennistä 85 %
Lähde: Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa 11/2018

1526.2.2020 Lähde: Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa 11/2018; sis. vientiteollisuuden suoran, välillisen ja yksityisen kulutuksen kautta syntyvän
vaikutuksen.

vaikutuksen.

156
6.2.2020 Lähde: Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa 11/2018
Vientiteollisuuden kokonaisvaikutus arvonlisään oli viime vuonna 90 miljardia euroa eli yli 46 prosenttia Suomen BKT:n arvonlisäyksestä, joka oli 193,3
miljardia euroa vuonna 2017.

Gaia Consulting Oy (2019): Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu
Energia ja
ilmastonmuutos Energian tuottavuus
Uusiutuvien osuus
Suomi Ruotsi Saksa USA Brasilia Kiina
Ilma
Toiminta-
ympäristö
Luonnonvarat
CO2-päästöt
Sähkönpäästökerroin
Hiilinielut
Happamoittavat päästöt
Pienhiukkaspäästöt
Ilmanlaatu
Vedenkäytön intensiteetti
Metsävarojen käytön intensiteetti
Metsäpinta-alan osuus
Maankäytön muutos
Cleantech-innovaatioympäristö
Ympäristöjohtamisjärjestelmät
Ympäristöpolitiikan tiukkuus
Vedenlaatu, ekologinen
Vedenlaatu, kemiallinen
Vertailumaiden keskimmäisessä
kolmanneksessa
Vertailumaiden heikoimmassa
kolmanneksessa
Vertailumaiden parhaassa
kolmanneksessa
Maa ei ole mukana
tilastossa
Suomalainen teollisuus on ekoteko

Vientiteollisuuden luoma arvonlisä talouteen on 90
miljardia euroa eli yli 46 % BKT:sta*
44.8, 50%
29.6, 33%
15.2, 17%
Yhteensä 89,7 mrd. €
Vientiteollisuus (välitön)
Vaikutus muilla toimialoilla
(välillinen)
Vaikutus yksityiseen kulutukseen
(tulovaikutus)
*) BKT:n arvonlisäys oli 193,3 mrd. euroa vuonna 2017.

Vientiteollisuus synnyttää Suomessa lähes 1,1
miljoonaa työpaikkaa (43 % kaikista työllisistä)
466,700, 43%
444,700, 41%
171,200, 16%
Yhteensä 1 082 600 työllistä
(välillinen)
(tulovaikutus)
10 työpaikkaa vientiteollisuudessa luo
13 työpaikkaa muualle talouteen

Jokainen vientiyrityksen työpaikka synnyttää
enemmän kuin yhden työpaikan palveluissa
502,300, 82%
82,200, 13%
31,400, 5%
Välillinen ja tulovaikutusten
työllisyysvaikutus:
615 900 työllistä
Palvelut*
Alkutuotanto
Jalostus*
*) Pl. vientiteollisuuteen lukeutuvat alatoimialat
Lähde: KPMG, Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa, 28.11.2018

Vientiteollisuus tuo Suomeen yli 28 miljardin
euron verotulot vuosittain
14.1, 50%
7.7, 27%
6.6, 23%
(välillinen)
(tulovaikutus)

Teknologiateollisuuden taloudelliset
vaikutukset Suomessa
- Mukana jatkuva toiminta ja investoinnit
- Välittömät, välilliset ja yksityisen kulutuksen
kautta tulevat vaikutukset

Teknologiateollisuus - mukana olevat toimialat
• 07 Metallimalmien louhinta
• 24 Metallien jalostus
• 25 Metallituotteiden valmistus
• 26 Elektroniikkateollisuus
• 27 Sähkölaitteiden valmistus
• 28 Koneiden ja laitteiden valmistus
• 29 Moottoriajoneuvojen ym. valmistus
• 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus
• 325 Lääkintä- ja hammaslääkintäinstrumenttien ja –tarvikkeiden valmistus
• 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus
• 62-63 Tietotekniikkapalvelut
• 71 Suunnittelu ja konsultointi
Lähde: Teknologiateollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa 11/2018

Teknologiateollisuuden luoma arvonlisä talouteen
on 55 miljardia euroa eli yli 28 % BKT:sta*
28.8, 53%
15.6, 29%
10.1, 18%
Teknologiateollisuus (välitön)
(välillinen)
(tulovaikutus)
*) BKT:n arvonlisäys oli 193,3 mrd. euroa vuonna 2017.

Teknologiateollisuus synnyttää Suomessa lähes
650 000 työpaikkaa (yli 25 % kaikista työllisistä)
304,600, 47%
225,800, 35%
114,600, 18%
Yhteensä 644 900 työllistä
(välillinen)
(tulovaikutus)
10 työpaikkaa teknologiateollisuudessa luo
11 työpaikkaa muualle talouteen

Jokainen teknologiateollisuuden työpaikka
synnyttää lähes toisen työpaikan palveluissa
295,100, 87%
12,200, 3%
33,100, 10%
Välillinen ja tulovaikutusten
työllisyysvaikutus:
340 300 työllistä
Palvelut*
Alkutuotanto
Jalostus*
*) Pl. teknologiateollisuuteen lukeutuvat alatoimialat

Teknologiateollisuus tuo Suomeen yli 18 miljardin
euron verotulot vuosittain
9.2, 50%
4.3, 24%
4.7, 26%
(välillinen)
(tulovaikutus)

Taustatietoa
teknologiateollisuudesta sekä
koko vientiteollisuudesta

Teknologiateollisuus on viiden toimialan
kokonaisuus
ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS
ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia,
Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon,
Vaisala…
METALLIEN JALOSTUS
Boliden, Componenta, Kuusakoski,
Luvata, Outokumpu, Outotec,
Ovako, Sacotec, SSAB …
KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS
Abloy, Cargotec, Prima Power, Fiskars,
Glaston, Kone, Konecranes, Metso,
Meyer Turku, Normet, Oras, Patria,
Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet,
Valtra, Wärtsilä…
TIETOTEKNIIKKA-ALA
Affecto, Basware, Bilot, CGI, Comptel,
Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu
Finland, IBM, Innofactor, Knowit,
Microsoft, Nixu, Tieto…
SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI
A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG,
Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll,
Rejlers, SITO, SWECO, WSP…

Teknologiateollisuus on viiden toimialan
kokonaisuus
ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS
• tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
terveysteknologia
• liikevaihto (2019): 18 mrd euroa
• henkilöstö (2019): 38 700
METALLIEN JALOSTUS
• terästuotteet, värimetallit, valut,
metallimalmikaivokset
• liikevaihto (2019): 10,7 mrd euroa
• henkilöstö (2019): 15 800
KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS
• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
• henkilöstö (2019): 134 200
TIETOTEKNIIKKA-ALA
• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
• henkilöstö (2019): 74 100
SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI
• teollisuuden, yhteiskunnan
ja rakentamisen asiantuntijapalvelut
• henkilöstö (2019): 56 200

Teknologiateollisuus Suomessa
– Suomen suurin elinkeino
• Yli 50 % koko viennistä.
• Työllisyysvaikutus suoraan noin
320 000, välilliset vaikutukset mukaan
lukien 675 000 ihmistä.
• Vaikutus arvonlisään yhteensä 57
mrd. € eli 28 % BKT:n
arvonlisäyksestä.
• Tuo Suomeen 18 mrd. €:n verotulot
vuosittain.
• Investoinnit vuosittain 5 mrd. €.
• 70 % elinkeinoelämän
t&k -investoinneista.

Toimialakohtaisia asioita yhdistyksissä ja ryhmissä
Viiden toimialan
kokonaisuus
Liikevaihto teknologiateollisuudessa:
Teknologiateollisuuteen
Kuuluvat
yhdistykset
Toimialaryhmät
Alihankkijat, alumiinituotteet, lämpökäsittely ja takomot, maatalouskonevalmistajat, metallintyöstökonevalmistajat,
nosto- ja siirtolaitetoimialaryhmä, ohutlevytuotteet, ovitoimala, perävaunut ja päällirakenteet, polttomoottorit,
puuntyöstökoneet, rakennuskonevalmistajat, sähköinen liikenne, tietotekniikka, työvälineet, valaisinvalmistajat,
voimansiirto, ydinenergia-alan toimittajat
SUUNNITTELU JA
KONSULTOINTI
8%
KONE- JA METALLI-
TUOTETEOLLISUUS
41%
ELEKTRONIIKKA-
JA SÄHKÖTEOLLISUUS
20%
TIETOTEKNIIKKA-ALA
17%
METALLIEN JALOSTUS
14%

Suomalaisten teknologiateollisuuden
pörssiyritysten henkilöstöstä 87 % on ulkomailla,
13 % Suomessa (2018)
87%
13%
HENKILÖSTÖSTÄ
Tytäryrityksissä ulkomailla Suomessa
Lähde: Pörssiyritysten vuosikertomukset ja teknologiateollisuus ry:n henkilöstökyselyt

1746.2.2020 Teknologiateollisuus *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä alustavien tietojen mukaan noin 13 miljardia euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta
alueittain 2018
Tavaravienti yhteensä 32,5 mrd. euroa*
Pohjois-Amerikka
3,04 mrd. €
9,4 %
Länsi-Eurooppa
17,51 mrd. €
53,9 %
Etelä- ja Väli-
Amerikka
0,89 mrd. €
2,7 %
Keski- ja Itä-Eurooppa
5,06 mrd. €
15,5 %
Afrikka
0,48 mrd. €
1,5 %
Lähi- ja Keski-Itä
0,48 mrd. €
1,5 %
Aasia
5,04 mrd. €
15,5 %

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat
81 % Suomen tavara- ja palveluviennin tuloista
Tavara- ja palveluvienti: miljardia euroa ja osuus Suomen viennistä 2017
1756.2.2020 Teknologiateollisuus Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot ovat alustavia.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa), Teknologiateollisuus ry
Teknologiateollisuus,
43.6, 51%
Metsäteollisuus;
12.9; 15%
Kemianteollisuus;
13; 15%
Muut toimialat; 16.1;
19%

1766.2.2020 Teknologiateollisuus Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot ovat alustavia.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa), Teknologiateollisuus ry
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden tavara-
ja palveluvienti alatoimialoittain (mrd. euroa 2017)
Koneet ja laitteet, 7.8
Elektroniikkateollisuuden palvelut, 5.1
Terästuotteet, 4.2
Pelit ja ohjelmistot, 4.1
Sähkökoneet ja -laitteet, 3.8
Autot ja autonosat, 3.5
Värimetallit, 3.4
Koneteollisuuden palvelut, 2.8
Tietoliikennelaitteet, 2.7
Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1.9
Lääkintäkojeet ja laitteet, 1.6
Metallituotteet, 1.3
Metallien jalostuksen palvelut, 0.6
Suunnittelu- ja konsultointipalvelut, 0.4
Metallimalmit, 0.4
Paperi, kartonki, pahvi, 7.1
Sahatavara, 2.8
Massa, 2.0
Metsäteollisuuden palvelut, 1.0
Dieselpolttoaineet, 4.5
Kemikaalit ja kemialliset
tuotteet, 3.5
Kumi- ja muovituotteet, 2.6
Kemianteollisuuden palvelut, 1.5
Lääkkeet, 0.9
Muut tavarat ja palvelut, 16.1

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat
91 % Suomen tavaraviennin tuloista
Tavaravienti: miljardia euroa ja osuus Suomen tavaraviennistä 2017
1776.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito)
Teknologiateollisuus
30.6 mrd.€
52%
Metsäteollisuus
11.9 mrd.€
20%
Kemianteollisuus
11.5 mrd.€
19%
Muut toimialat
5.5 mrd.€
9%

1786.2.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito)
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden
tavaravienti alatoimialoittain (mrd. euroa 2017)
Koneet ja laitteet, 7.8
Terästuotteet, 4.2
Sähkökoneet ja -laitteet, 3.8
Autot ja autonosat, 3.5
Värimetallit, 3.4
Tietoliikennelaitteet, 2.7
Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1.9
Lääkintäkojeet ja laitteet, 1.6
Metallituotteet, 1.3
Metallimalmit, 0.4
Paperi, kartonki, pahvi, 7.1
Sahatavara, 2.8
Massa, 2.0
Dieselpolttoaineet, 4.5
Kemikaalit ja kemialliset tuotteet, 3.5
Kumi- ja muovituotteet, 2.6
Lääkkeet, 0.9
Muut tavarat , 5.5

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus
tuovat 60 % Suomen palveluviennin tuloista
Erityisesti peliteollisuus on kompensoinut elektroniikkateollisuuden palveluviennin vähenemisen
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Teknologia-, metsä-
ja kemianteollisuuden
palveluvienti
Suomesta (ml.
peliteollisuus)
Muiden toimialojen
palveluvienti
Suomesta
Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot vuodelta 2017 ovat alustavia.
Lähde: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa), Teknologiateollisuus ry

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, helmikuu 2020

Recomendados

Recomendados

Mais conteúdo relacionado

Mais procurados

Mais procurados (20)

Semelhante a Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, helmikuu 2020

Semelhante a Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, helmikuu 2020 (15)

Mais de TechFinland

Mais de TechFinland (20)

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, helmikuu 2020

Notas do Editor