1. Mitä WDC Helsinki 2012 jälkeen?
Helsingin ytimessä, Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon väliselle parkkipaikalle on noussut
keväällä Aalto-yliopiston Puustudion opiskelija- ja asiantuntijaryhmän suunnittelema
paviljonki suomalaisen kestävän puurakentamisen huippunäyttönä. Paviljongin arkkitehtuuri
perustuu opiskelija Pyry-Pekka Kantosen suunnitelmaan ja sen ovat toteuttaneet
designpääkaupungin kanssa Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo ja UPM. Tila-
tiimi johtoryhmineen vahvistettuna Tekesin aineettomuus ja muotoilu osaamisella
kokoontuivat paviljonkiin kuulemaan WDC Helsinki 2012 tiimiläisten näkemyksiä
designpääkaupunkivuoden kohokohdista ja odotettavissa olevista vaikutuksista.
Maalaukset kadussa helpottavat Paviljonki on avointa ja avaraa tilaa. Kalusteet ovat Trash Designin
paviljonkiin löytämistä. tuotantoa.
Tekesin ja WDC Helsinki 2012 yhteisessä tilaisuudessa keskusteltiin palveluista ja aineettomista
sisällöistä sekä luovuudesta ja arvosta, jota näiden avulla voidaan tuottaa loppukäyttäjälle.
Tulevaisuuden tavoitteena on tehdä aineettomuus näkyväksi kilpailukyvyksi kehittyvillä markkinoilla
ajatuksella, jossa aineettomuus sisältää myös brändin, designin ja johtamisen näkökulmia.
Aineettomassa arvonluonnissa asiakkaasta tulee kumppani ja yritys luo kasvua parhaassa tapauksessa
fiiliksen kaupallistamisesta!
Keskustelussa nousi esiin myös laajan yhteistyön tarve luovan talouden kehittämisessä, sekä verkostojen
merkitys. Etenkin luovien alojen kehittämisessä verkostot ovat lähtökohtaisesti vahvat kullakin alueella,
ja niiden aktivointi ja nosteen saaminen yritysverkostoihin voi onnistuessaan tuottaa huimia tuloksia.
Esimerkkinä mainittiin pilottihanke, jossa koreografi liikuttelee ihmismassoja laivassa paikasta toiseen
perinteisen kaupallisen ajattelun sijasta. Jo tehdyssä luovien alojen aktivointityössä on myös noussut
esiin keskeinen näkökulma siitä, kuinka yritykset etsivät uutta bisnestä muotoilun avulla – muotoilulla
pyritään luomaan ideapankkia uusiin palveluihin ja tuotteisiin, pyritään tekemään uusia keksintöjä
yhdessä. Tässä on myös soveltavan teatterin menetelmät käytössä.
Lopuksi todettiin, että kaikki bisnes on kuitenkin viime kädessä muotoilubisnestä. Teollisesta aineettomiin
palveluihin siirtyminen on iso askel, mutta aineeton arvonluonti näyttää olevan se tekijä, joka tulee
pelastamaan teollisuuden tulevaisuudessa ja luo kysyntää nykyistä laajemmalle uudelle osaamiselle.
Tämän muutoksen generaattorina pk-yrityksillä on tärkeä ja vaikuttava rooli.
Teksti Maarit Vuorela, kuvat Maarit Vuorela ja Johanna Kosonen-Karvo
Lisätietoja
 http://www.tekes.fi/ohjelmat/Aineettomuus
 http://wdchelsinki2012.fi/paviljonki
 http://trashdesign.fi/