Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Semelhante a Jätehuolto meriklusteri
Semelhante a Jätehuolto meriklusteri (20)
Jätehuolto meriklusteri
- 2. Miksi kannattaa? MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS • Ajansäästö • Pienemmät kustannukset • Korkeampi kierrätysaste, lajittelun helpottuminen • Jätteen määrän väheneminen • Kasvavat velvoitteet kierrätysasteen nostoon? • Kierrätyksestä kiertotalouteen
- 3. Esimerkki, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Esimerkki Johanna af Hällströmin esityksestä Jätekatselmuksella säästöjä Helsingissä. 25.4.2017. Helsingin kaupungin ympäristökeskus.
- 4. MITEN? •Lähtötilanteen kartoitus •Jätehuoltosuunnitelma •Käytännön toimeenpano •Seuranta •Jätteen synnyn ehkäisy!
- 5. LÄHTÖTILANTEEN KARTOITUS • Tavoitteet • Syntyvän jätteen määrän ja laadun kartoitus • Keräystoimintojen kartoitus • Vaarallisten aineiden kartoitus • Haasteet • Eri toimijoiden toiveet • Tiedonkulku ja perehdyttäminen • Yhteenveto kirjallisena Kuva julkaisusta: Jätehuollon kehittäminen yritykset ja julkiset organisaatiot. Kiertokapula. 2012
- 6. JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA = MITÄ AIOTAAN TEHDÄ • Tavoitteet • Käytännön toimet • Aikataulut ja vastuut • Aluekartat ja pohjapiirrokset • Seuranta
- 7. KÄYTÄNNÖN TOIMEENPANO • Ohjeistus kirjallisena ja selkeästi! • Jätehuoltokansio / tiedot koottuna • Henkilöstön koulutus • Seuranta (loppuraportti?) • Jatkuva kehittäminen kunniaan https://ouluport.com/kartta/
- 8. ERITYISHUOMIOITAVAA MERIKLUSTERISSA • Satamat, telakat ja teollisuuspuistot: monta toimijaa, yhteistyön haasteet • Satamilla & laivoilla jätehuoltosuunnitelma • Alusjätteet & satamatoiminnan jätteet • Alusjäteilmoitus 24h • Ei erityismaksua-järjestelmä • Säännöllisen liikenteen aluksilla mahdollisuus jätteidenjättöpakosta vapautumiseen https://ouluport.com/kartta/
- 9. SATAMIEN JÄTEHUOLTO • Satamien jätehuoltotoimintojen perustana lainsäädäntö ja mahdolliset sertifikaatit • Toimintaa ja jätehuoltoa ohjaa ympäristölupa • Toiminnasta pidetään kirjaa, mm. toiminnassa syntyvät jätteet raportoidaan vuosittain valvontaviranomaiselle (ELY-keskus) • Haasteita mm. alusten ja satamien lajitteluluokitusten erot, satamaan jätettävän jätteen määrän rajoittaminen, ennakkoilmoittautumisen ja maksuperusteiden vaihtelevat käytännöt, kuittien toimitus laskutuksen yhteydessä (Satamien vastaanottolaitteita koskevan direktiivin kansallinen soveltaminen ja direktiivin muutosprosessiin valmistautuminen. Trafin tutkimuksia 11/2014)
- 10. Lähde: GreenCruise Port Waste Management – Port Reception Facility: Cost Effiency and Future Prospects Report.2017
- 11. Lähde: GreenCruise Port Waste Management – Port Reception Facility: Cost Effiency and Future Prospects Report.2017
- 12. ESPO / EcoPorts Port Environmental Review 2016
- 13. ESPO Green Guide. Towards excellence in port environmental management and sustainability. 2012
- 14. HYVIÄ LINKKEJÄ, LÄHTEITÄ.. •Jätehuollon kehittäminen. Kiertokapula. 2012. •The Management of Ship-Generated Waste On- board Ships. EMSA. 2016 •Green Cruise Port Waste Management – Port Reception Facility: Cost Effiency and Future Prospects Report. 2017. •ESPO Green Guide; Towards excellence in port environmental management and sustainability •Kuljetukset ja ympäristö. Shortsea Promotion Centre Finland. 2012.
- 15. Lisää aiheeseen liittyvää oppimateriaalia on saatavilla sivustolla blogit.utu.fi/kiertotalous. Materiaali on tuotettu Turun yliopiston Brahea- keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Kiertotalous, ympäristö ja meriklusteri -hankkeessa vuonna 2018. Rahoituksesta vastasivat Euroopan Sosiaalirahasto Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta sekä Rauman kaupunki. Lisätiedot: suunnittelija Talvikki Välimaa Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Tel. +358 (0)40 779 9491 | e-mail: talvikki.valimaa(@)utu.fi
Notas do Editor
- Jäte on kiertotaloudessa yksi keskeisistä teemoista. Kiertotaloudessa pyritään välttämään jätteen syntyä ja saamaan raaka-aineet uudelleen kiertoon. Tämän esityksen alkuosan aiheena on jätehuoltokartoituksen tekeminen ja jätehuoltosuunnitelman laatiminen yksittäisen yrityksen näkökulmasta. Esityksessä on olennaista jätehuollon kehittäminen, jota varten laaditaan jätehuoltosuunnitelma eli suunnitelma siitä, miten yrityksen jätehuoltoa voisi kehittää. Älä sekoita esityksen alkuosassa käytettyä termiä ”jätehuoltosuunnitelma” satamille pakolliseen jätehuoltosuunnitelmaan, joka sisältää kuvauksen sekä aluksista olevien jätteiden, että satamatoiminnan jätteiden jätehuollon tämän hetkisestä järjestämisestä. Satamien jätehuoltosuunnitelmasta puhutaan esityksen loppuosassa. Esityksen alku soveltuu yleisesti kaikille yrityksille. Esityksen lopussa taas käsitellään meriklusterille ominaisia asioista.
- Jätehuoltoa järkevöittämällä ja kehittämällä voidaan saada aikaan ajansäästöä ja pienentää kustannuksia. Lajittelun lisääntyminen ja jätteen määrän väheneminen edesauttavat ympäristön hyvinvointia ja yrityksen vastuullista toimintaa. Yhteiskunnan tavoitteena on lisätä kierrätysastetta, tämä vaikuttaa myös kotitalouskiin ja yrityksiin. Tulevaisuudessa saattaa olla odotettavissa velvotteita tai kustannuksia, jotka kannustavat kierrättämiseen ja jätteiden määrän vähentämiseen. Tällä hetkellä Sipilän hallitusohjelman, jätedirektiivin (vuoteen 2020 mennessä) ja jäteasetuksen (2016 mennessä) tavoitteena on nostaa yhdyskuntajätteen kierrätysaste 50% (rakennus- ja purkujätteellä tavoite 70%). Tulevaisuudessa kierrätystavoitteet saattavat kiristyä EU:n kiertotalouspaketin ehdottamien jätesäädösmuutosten myötä. Julkisen ohjauksen vaikutus on jätteen vähentämisessä ja kierrätyksen edistämisessä merkittävä! Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena siirtyä kierrätyksestä kiertotalouteen.
- Esimerkki verkossa löytyvästä esityksestä: Jätekatselmuksella säästöjä Helsingissä. 25.4.2017. Johanna af Hällström, Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Huomioitavaa: säästö 25 % vuosikustannuksista. Säästöt saavutettu jäteastioiden tyhjennysrytmin optimoinnilla. Seuranta-aika 5vk, menetelmänä jäteastioiden silmämääräinen täyttöasteen arviointi päivittäin.
- Miten jätehuoltokartoitus ja suunnitelma tehdään? Aloitetaan nykytilanteen kartoituksella, jonka pohjalta laaditaan tavoitteet ja jätehuoltoa kehittävä suunnitelma. Suunnitelma pannaan toimeen! Dia toimii sisällysluettelona, rakenteena esitykselle. Kohdat käydään läpi tarkemmin esityksen aikana. Esityksessä keskitytään jätehuollon järjestämiseen, siihen että syntyvistä jätteistä huolehditaan asianmukaisesti. Tärkeä kuitenkin huomioida, että ensisijaisena tavoitteena tulisi olla jätteen synnyn ehkäisy. Jätteen synnyn ehkäisemisen keinoja ovat esimerkiksi prosessien kehittäminen (esim. suunnittelu, konekannan uusiminen, lasermittaus jne), toimintatapojen kehittäminen (työntekijöiden koulutus, työn suunnitelmallisuus ja järjestelmällisyys), hankintojen tehostaminen (pakkaustapa, pakkausten laatu, isojen toimitusten suosiminen, uudelleen käytettävät pakkaukset), jätteiden hyötykäyttö jne.
- Lähtötilanteen kartoituksella tavoitellaan kokonaiskuvaa yrityksen jätehuollon nykytilasta. Perustietojen kokoaminen syntyvistä jätteistä ja jätehuoltokustannuksista. Keskustelu tavoitteista jo alussa, tavoitteita hyvä tarkentaa kartoituksen ja suunnitelman laadinnan edetessä. Selvitettävä yrityksessä syntyvän jätteen määrä, laatu ja syntypaikka. Syntypaikka vaikuttaa keräysastioiden sijoituspaikkaan! Selvitetään jätekatosten, sisäisten siirtojen ja keräysastioiden tiedot (koko, lukumäärä, kunto, opasteet, sijoitus) ja tiedot keräyskäytännöistä (kuka jätteet hakee, mitä kerätään, täyttöasteet, tyhjennysvälit). Pohjapiirros apuna Tavoitteena selvittää jätehuollon toimivuus ja luoda kuva siitä, mitä jätteitä yrityksen alueella kuljetetaan ja minne. Syntyvien vaarallisten aineiden määrä, laatu ja syntypaikka selvitetään. Riskien kartoitus. Selvitettäviä asioita myös pakkaus, pakkausten ja varastointitilojen merkintä, varastointi, kuljetus, asiakirjat, suojavälineiden kunto ja riittävyys, tiedot käsittelystä, käyttöturvallisuustiedotteiden ajantasaisuus) Eri toimijoiden toiveet selvitettävät. Toimijoita ovat esim. työntekijät, isännöitsijä, siivousfirma, jätteenkuljetusyritys, satama-alueella toimivat yritykset, säännöllisesti vierailevat alukset jne. Samaa jätehuoltojärjestelmää käyttävät toimijat tulee huomioida. Yrityksen sisäinen tiedonkulku vaikuttaa keskeisesti jätehuollon toimivuuteen. Haaste teollisuusalueilla! Kuka tiedottaa, kenelle ja miten? Kuinka hyvin tiedotus toimii? Uusien työtekijöiden perehdyttämisen tärkeys. Yrityksen koko ja toimiala vaikuttavat jätehuollon kehittämisprosessin laajuuteen. Samoin lähtötilanne sekä yrityksen tarpeet ja toivomukset.
- Jätehuoltosuunnitelma laaditaan laaditun kartoituksen pohjalta. Suunnitelma kohdistuu havaittujen puutteiden korjaamiseen, muutostarpeisiin ja tavoitteiden asettamiseen. Tavoitteena on toimiva keräys- ja lajittelujärjestelmä, jonka minimissään pitää täyttää lainsäädännön ja määräysten vaatimukset. Tavoitteiden pohjalta laaditaan lista käytännön toimista, jotta toivotut muutokset ja tavoitteet saadaan aikaan (esim. kuljetussopimusten uusiminen, koulutus, uusien lajitteluohjeiden tekeminen) Kaikille toimenpiteille nimettävä vastuuhenkilö ja toteutumisaikataulu. Varattava riittävästi resursseja jätehuollon suunnitteluun, kehittämiseen ja toteutukseen. Miten seurataan jätehuoltosuunnitelman toteuttamista sekä jätehuollon toimivuutta ja kuinka usein? Mahdollisen ympäristö- ja laatujärjestelmän seikat on huomioitava jätehuoltoa kehitettäessä.
- Ohjeistus kirjallisena koko alueelta sekä kuhunkin työ- ja keräyspisteeseen omat tarkemmat ohjeet. Huomioi jätteenkeräysohjeiden ulkoasu ja luettavuus. Jätehuoltokansio sisältää kaiken yrityksen jätehuoltoon liittyvän materiaalin (vaatimukset, kartat, suunnitelmat, tarvittaessa käyttöturvatiedotteet, jätteiden hyödyntäjien tiedot, jätevesien ja ilmapäästöjen mittaustulokset, yhteystietoja). Kansio toimii jätehuoltovastaavan työvälineenä, ja sitä voidaan käyttää koulutuksessa ja uusien työntekijöiden perehdyttämisessä sekä vaadituissa raportoinneissa. Uusien käytäntöjen sisällyttäminen jokapäiväiseen työrutiiniin vaatii paljon aikaa ja resursseja. Koko henkilöstön tulee sitoutua! Perehdyttäminen, ohjeistus ja johdon esimerkki ovat tärkeitä. Koulutus ja tiedonkulku tärkeä osa! Asenne ratkaise paljon, ei muutoksia hetkessä. Järjestelmällinen seuranta helpottaa jätehuollon kehityskohteiden löytämisessä. Seuranta auttaa tarkistamaan kuinka hyvin järjestelmä toimii! Selkeät mittarit ja oleellisista asioista. Jossain vaiheessa hyvä tehdä loppuraportti jätehuollon kehittämisestä: raportti sisältää lähtötilanteen, suunnitelman siitä mitä aiottiin tehdä, käytännön toimet eli mitä tehtiin ja seurantatoimet eli kuinka toiminut, onko vanhoihin käytäntöihin palattu jne.
- Monta toimijaa samalla alueella: vaikea saada kaikki toimijat ja alueella olevat henkilöt lajittelemaan oikein. Erilaisia kulttuureita esim. telakoilla. Erityisesti alueella vierailevat ja alihankkijat ovat haasteena, koska käytännöt eivät ole tuttuja. Voisiko yhteinen ympäristökierros olla toimiva käytäntö monen toimijan alueilla? Satamat vastaavat omien kiinteistöjen & alusjätteiden vastaanotosta. Satamilla ja aluksilla oltava jätehuoltosuunnitelmat. Merenkulun ympäristönsuojelulain 9 luvun 3 §:n mukaan sataman pitäjän on tehtävä jätehuoltosuunnitelma aluksista peräisin olevien jätteiden eli alusjätteiden jätehuollon järjestämiseksi. Sataman jätehuoltosuunnitelma sisältää kuvauksen sekä aluksista olevien jätteiden että satamatoiminnan jätteiden jätehuollon järjestämisestä. Suunnitelma toimii samalla jätelain mukaisena jätteen käsittelyn seuranta ja tarkkailusuunnitelmana. Katso esimerkki sivuilta http://www.portofhelsinki.fi/ohjeet-ja-maaraykset/alusjatehuoltosuunnitelmat Saapuvien alusten on annettava alusjäteilmoitus 24h ennen satamaan saapumista. Aluksella on velvollisuus ilmoittaa ennen satamaan saapumistaan alusjätteiden ja lastijätteiden jättämisestä, ja nämä jätteet on jätettävä ennen satamasta lähtemistä. Pääsääntöisesti alusten on pakko jättää alusjätteet satamaan. Suomen alueella olevaan satamaan saapuvan aluksen on ennen lähtöään jätettävä satamassa oleviin jätteiden vastaanottolaitteisiin kaikki aluksesta peräisin olevat jätteet ja lastijätteet, joita ei MARPOL-yleissopimuksen ja vuoden 1992 Helsingin sopimuksen mukaan saa päästää Itämeren alueella mereen. Alusjätteiden jättöpakko koskee mm. seuraavia jätelajeja: aluksen konehuoneesta ja lastitiloista peräisin olevat öljyiset jätteet, pilssivesi, jos aluksella ei ole pilssiveden separointilaitteistoa tai jos alus liikennöi yksinomaan alueella, jolla separointilaitteistoa ei saa käyttää, kemikaalisäiliöalusten lastijätteet, jotka on luokiteltu X- tai Y-luokkiin ja joilta vaaditaan säiliöiden esipesu, kiinteät jätteet ruoantähteitä lukuun ottamatta, käsittelemätön käymäläjätevesi, jos alus liikennöi ainoastaan Suomen vesialueella. Alusjätteiden jättöpakko ei sen sijaan koske mm. seuraavia jätelajeja: pilssiveden säilytystankissa oleva pilssivesi, jos aluksella on pilssiveden separointilaitteisto, kemikaalisäiliöalusten lastijätteet, jotka on luokiteltu Y- tai Z-luokkaan ja joilta ei vaadita säiliöiden esipesua, käsittelemätön käymäläjätevesi, jos alus liikennöi Suomen vesialueen ulkopuolella, ruoantähteet, jos alus liikennöi Suomen vesialueen ulkopuolella. Ei erityismaksua-järjestelmässä (no-special fee) laivaperäisen jätteen kustannukset sisältyvät satamamaksuun /tai ne veloitetaan muulla tavoin riippumatta siitä, jättääkö alus jätteistä satamaan vai ei - jätehuoltomaksu kerätään siis jokaiselta satamassa käyvältä alukselta riippumatta siitä, jättääkö alus satamaan jätettä vai ei. Säännöllisessä liikenteessä olevat alukset voivat saada Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta vapautuksen jätteidenjättöpakosta, jos niillä on jätehuoltosopimus suoraan jätehuoltoyrityksen kanssa. Sustis-hankkeen raportissa (Katariina Heikkilä. Perspectives to Sustainability in the Shipbuilding Network. Interview Results of the SUSTIS Project. 2016.) todettu jätehuolto ja kierrättäminen yhdeksi helpoimmista tavoista edistää kestävyyttä.
- Satamien jätehuoltotoimintoja säätelee monta lakia ja asetusta. Merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 9 luvun 3 §:n mukaan sataman pitäjän on laadittava jätehuoltosuunnitelma aluksista peräisin olevien jätteiden eli alusjätteiden jätehuollon järjestämiseksi. Satamien jätehuollon järjestämistä ohjaavat myös satamien toimintaa koskevat sekä yleiset ympäristönsuojelua ja jätehuoltoa koskevat säädökset. Jätehuoltoa käsitellään mm. seuraavissa laeissa: Ympäristönsuojelulaki (527/2014), Ympäristönsuojeluasetus (713/2014), Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012), Merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009), Asetus merenkulun ympäristönsuojelusta (76/2010) ja Jätelaki (646/2011). Kansainvälistä ruokajätettä säätelee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) ja Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita käsittelevien toimijoiden valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (1193/2011). Myös kunnalliset jätehuoltomääräykset vaikuttavat satamien jätehuoltotoimintaan. Sataman pitäjän on huolehdittava siitä, että satamassa on laitteet tai menettelyt, jotka riittävät vastaanottamaan satamaa käyttäviltä aluksilta tulevat, sataman pitäjän huolehdittaviksi jätettävät merenkulun ympäristönsuojelulaissa luetellut jätteet. Tällaisia jätteitä ovat: öljypitoiset jätteet (MARPOL liite I), haitallisia nestemäisiä aineita sisältävät jätteet (MARPOL liite II), käymäläjätevedet (MARPOL liite IV), kiinteät jätteet ja lastijätteet (MARPOL liite V) , pakokaasujen puhdistusjätteet, joiden päästäminen ympäristöön on kiellettyä (MARPOL liite VI). Suurimmilla satamilla on sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät ohjaamassa jätehuoltotoimintaa ja sen kehittämistä. Sataman alueella sijaitsevilla toimijoilla on tarvittaessa vielä erikseen omat ympäristöluvat. Satamien jätteet erilaisia keskenään riippuen satamaan koosta ja luonteesta sekä tyypillisistä alustyypeistä ja kuljetettavista lasteista. Haaste on, että satamien ja alusten lajittelujakeet voivat olla erilaiset. Vaikka jätteet lajitellaan aluksella, ei lajitteluperuste välttämättä sovellu sataman lajitteluluokitukseen. No-special-fee järjestelmä kannustaa jättämään jätteet satamaan, mutta lajittelemaan se ei kannusta. Satamaan jätettävän jätteen määrää voidaan rajoittaa esim. rajoittamalla jätetyhjennykseen käytettävää aikaa. Haasteeksi koetaan myös kuittien toimitus. Alukset tarvitsevat kuitin jätetyistä jätteistä jätepäiväkirjaan, mutta osa jätehuoltoyhtiöistä toimittaa kuitin vasta laskutuksen yhteydessä.
- Taulukot ovat julkaisusta GreenCruise Port Waste Management – Port Reception Facility: Cost Effiency and Future Prospects Report. 2017. Julkaisu on saatavilla verkosta. Selvityksessä on tarkasteltu kahdeksan eri risteilijän (jokaisella ainakin 1 satamakäynti) Helsingin satamaan jättämiä jätevirtoja kesällä 2016. Huomioitavaa on sekajätteen suuri osuus sekä se, että kaikki alukset eivät ole jättäneet jätettä satamaan lainkaan. Mahdollisuuksia kustannusten vähentämiseen löytyy sekä jätteiden lajittelulla että energiajätteen lajittelulla.
- Taulukot samaisesta selvityksestä GreenCruise Port Waste Management – Port Reception Facility: Cost Effiency and Future Prospects Report.´2017. Saatavilla verkosta. Vasemmanpuoleinen taulukko sisältää laskelman siitä, miten paljon säästöä lajittelemalla on mahdollista saavuttaa. Oikeanpuoleinen taulukko sisältää kehitysehdotuksia satamien ja alusten jätehuollon kehittämiseksi.
- Lähde taulukoille: European Sea Port Organisation ESPO / EcoPorts Port Environmental Review 2016 (April 2016). Saatavilla sivulta http://www.espo.be/fact-and-figures Jäteasiat arvioitu ESPOn ympäristökatsauksessa 2016 kymmenen tärkeimmän ympäristöproriteetin joukkoon (sijat 5 ja 6). Jäteasiat ovat samaisessa katsauksessa olleet mukana säännöllisesti vuodesta 2014 asti.
- Lähde: ESPO Green Guide; Towards excellence in port environmental management and sustainability. 2012. Saatavilla sivustolta http://www.espo.be/publications/espo-green-guide-towards-excellence-in-port-enviro Sivulla ohjeita jätehuollon hoitamiseen satamissa.
- Ecoportsin sivuilta löytyy Self Diagnosis Method (SDM): The user-friendly environmental checklist ESPO Green guide (2012) löytyy sivuilta http://www.espo.be/publications/espo-green-guide-towards-excellence-in-port-enviro The Management of Ship-Generated Waste On-board Ships - EMSA-OP-02-2016.pdf