Heertuu Yaadannoo: “Sababii Waaqayyo, jaalala isaa isa karaa hafuura qulqulluu nuuf kenname, garaa keenya keessatti dhangalaaseef, abdiin immoo nu hin yeellaasisu.” Room.5:5.

1. Barnoota 7ffaa Hagayya 13, 2022
Heertuu Yaadannoo:
“Sababii Waaqayyo, jaalala isaa
isa karaa hafuura qulqulluu nuuf
kenname, garaa keenya
keessatti dhangalaaseef, abdiin
immoo nu hin yeellaasisu.”
Room.5:5.

2. Jechi beekamaan tokko akkas jedha: “Abdiin bara baraan ni burqa.”
Rakkoo fi gidiraa humnaa fi kaka’umsaan fudhachuuf abdiin
barbaachisaa dha.
Kanaafidha abdiin utubaawwan jireenya kiristaanaa sadan keessaa
tokko, amantii fi jaalala waliin (1Qo. 13:13).
Kiristiyaanonni maal abdatu? Abdii argachuu fi cimsuu kan dandeenyu
akkamitti?

3. “Yoos immoo nuyi fayyina guddaa akkasii isa gooftaan ofii isaatii jalqabatti dubbate tuffannee,
attamitti isa jalaa baana ree? Warri isa dhaga'an immo dubbii kana nuuf cimsaniiru.” (Ibr. 2:3 NIV)
Kitaabni Anbaaqom komii yeroo ammaa fakkaatuun jalqaba: Jeequmsi,
safuu dhabuun, badiisa, falmii, jal’inni jira... Waaqayyo garuu homaa hin
godhu! (Amb. 1:2-4).
Deebiin Waaqayyoo baay’ee yaaddessaadha: Wanti hundinuu hammaataa jira
(Amb. 1:5-11). Deebii har’as dhaga’uu dandeenyudha mitii?
Seexanni erga fincilee kaasee uumamni
hunduu waraana keessa waan jiruuf yeroo
hunda hammaataa deema. Haa ta’u malee,
Waaqayyo Baabilon (fi hammeenyi) dhuma
irratti akka balleeffamtu, sabni Waaqayyoos
bilisa akka ba’u waadaa galeera (Amb. 2:8;
Mul. 18:2).
Yesuus isa hamaa ni xumura. Kun “abdii eebbifamaa” dha (Tito 2:13).

4. Waaqayyo of agarsiisuu kan filatu erga namni hundi yaada isaa
isa irratti kenne booda qofa. Haa ta’u malee waa’ee ofii isaa
homaa hin dubbatu garuu bakka isaa gaaffii gaafata.
Gaaffiiwwan kudhanootaan lakkaaʼaman kan Iyoob deebisuu hin
dandeenye.
Waaqayyo jalqaba macaafa Iyoob irratti Waaqa irratti
agarsiifameera. Haa ta’u malee, Waaqayyo erga rakkoon sun
jalqabee booda bakka sanatti hin mul’atu. Hiriyoonni Iyoob
waa’ee isaa yeroo dubbatan homaa hin dubbatu. Iyoob
dhaddacha yeroo gaafatu homaa hin dubbatu.
Sana booda Iyoob dhuguma Waaqayyoon akka hin hubanne ni
beeka (Iyoob 42:3). Gaaffiiwwan Waaqayyo dura, gaaffiiwwan ofii
isaatii waan xiqqaa fakkaata. Amma Waaqayyoon caalaatti waan
beekuuf itti quufa (Iyob 42:5). Abdiin namaa nageenya argachuu kan
danda’u Uumama ofii keenya caalaa baay’ee guddaa ta’e qofa
keessatti.

5. “Ani Waaqayyo gooftaa kee isa harka kee mirgaa qabee "Hin
sodaatin! Ani sin gargaara'o" siin jedhuu dha.” Isa. 41:13
Isaayaas, boojiʼamuu Baabilon raajii dubbateera. Sabni
Israa’el yeroo sanatti Waaqayyoon akka gataman itti
dhaga’ame.
Yeroo rakkinni nu mudatu, nutis Waaqayyo biraa akka
gatamne nutti dhaga’amuu danda’a. Haa ta’u malee,
Inni yeroo hundumaa nu cinaa jira.
Isa. 41:8
irratti
Waaqayyo
na filateera
Isa. 41:9
irratti
Cubbuu
jalaa na
baasa malee
na hin ganu
Isa. 41:10
irratti
Inni na
waliin jira,
na gargaara,
na jiraachisa
Isa. 41:11-12
dha
Diinota koo
jalaa na
bilisoomsa
sa. 41:13
irratti
Inni harka
koo na qaba,
kanaaf hin
sodaadhu
Isa. 41:14
irratti
Waaqayyo
gargaaraa
koo fi furee
kooti
“Gooftaan gama kootiin jira; Hin sodaadhu. Namni maal na gochuu danda’a?” (Far. 118:6) .

6. Ermiyaas namoota Baabilon keessatti boojiʼaman jajjabeessuuf xalayaa
barreesse. Garaa kutatanii turan, gonkumaa gara biyyaatti hin deebinu jedhanii
yaadan. Waaqayyo garaa akka hin kutatanii isaanitti hime, sababiin isaas:
Inni to’annaa jala ture; haalli isaanii akka tasaa hin taane (Er. 29:4) .
Rakkoo isaanii keessattillee waan hundumaa gaariif ni hojjeta ture (Er. 29:5-7)
Yeroo sirrii ta’etti boojuu ni xumura ture (Er. 29:8-10) .
Abdiin keenya Waaqayyoon ta'uu qaba. Inni seenaa
keenya darbe, kan ammaa fi gara fuulduraa keenya
toʼatee jira.
“Yommus isin gara kootti deebitanii maqaa koo waammattanii ana in
kadhattu, anis isiniif nan dhaga'a; isin ana in barbaaddattu; garaa
keessan guutuudhaan yoo ana barbaaddattan, ana in argattu;” (Er.
29:12-13)

7. “Adabni barsiisuudhaaf kennamu yeroo sanaaf kan nama gaddisiisu malee, kan
nama gammachiisu hin fakkaatu; booddee garuu warra itti baraniif ija in
godhata; iji sunis kan nagaa fi kan qajeelinaa in ta’a.” Ibr. 12:11
Afaan Giriikiitiin jechi “adabbii” jedhu “barachuu” wajjin walitti dhufeenya
guddaa qaba. Waaqayyo karaa adabaatiin nu barsiisa (Ibr. 12:6).
Fakkeenya gootota amantii (Ibr. 12:1) .
Fakkeenya Yesuus (Ibr. 12:2-3) .
Waaqayyo nu jaalata, nuti ijoollee isaati (Ibr. 12:5-7)
Qulqullummaa isaa keessatti qooda ni fudhanna (Ibr. 12:10)
Adabbii “firii nagaa” godha (Ibr. 12:11) .
Inni nu jabeessu, nu qajeelchuus ni fedha (Ibr. 12:12-13)
Phaawuloos furtuuwwan adaba gara abdiitti
jijjiiruuf gargaaran qoodeera:

8. “Gooftaan waan jeequmsaa fi mo’amuu nutti
fakkaachuu danda’u keessaa injifannoo baasuu
danda’a. Ija amantiitiin waan hin mul'anne ilaaluu
mannaa, Waaqayyo dagachuu, waan mul'atu
ilaaluuf balaa keessa jirra. Yeroo balaan ykn
balaan dhufu, Waaqayyoon tuffachuu ykn gara
jabinaan himachuuf qophiidha [...] Adabbiin
qaama karoora isaa isa guddaa akka ta’ee fi ulee
dhiphina jalatti Kiristaanni yeroo tokko tokko
yoom caalaa Gooftaadhaaf waan caalu gochuu
akka danda’u barachuu qabna”
E. G. W. (The Acts of the Apostles, cp. 45, p. 481)