Heertuu Yaadannoo: “Isaan walii isaaniitiin, kunoo abbaan abjuu sun dhufeera jedhan” Uma 37:19

1. Barnoota 11ffaa, Waxabajjii 11, 2022

2. Jeeqamuu maatii; Abjuu Yooseef. Seera Uumamaa 37:1-11
Miidhamuu Yoseef, Uumamaa 37: 12-36
Gidduu: Yihudaa fi Taamaar. Seera Uumamaa 38
Yooseef Gibxi Keessatti Garbicha, Uumamaa 39.
Abjuu Fara'oon. Seera Uumamaa 40:1-41:36
Yaaqoob Raahel wajjin jaalala guddaa waan qabuuf, Yoseef
ilmaan isaa warra kaan caalaa jaallate, “inni ilma bara
dulluma isaa waan ta’eef” (Uumama 37:3. Biniyaam yeroo
sanatti baay’ee xiqqaa ture). Garuu, Yoseef Kan nama hin
dhibnee fi nama hafuuraa ture. Kunis amala badaa fi
beekkamtii obboloota isaa isa waliin wal dhaban wal bira
qabe. Uumamaa 37-41 irratti gochaa fi dogoggorri
gaddisiisaa ta’us, Waaqayyo amma iyyuu waan hundumaa
gaariif hojjeteera.
 Qabxiilee Guguddoo

3. Yoseef amala gadhee obboloota isaa abbaa
isaaniitti gabaasaa ture (Uma. 37:2).
Yaaqoob Yoseef-aangafa Raahel-obboloota
isaa hundumaa irra kaa’uu akka barbaadu ifa
ture (Uma. 37:3).
Uma 37:5-8 Uma 37:9-10
Bu’aan isaas battaluma sanatti: “Obboloonni isaa garuu abbaan isaanii
obboloota isaa hundumaa caalaa akka isa jaallatu yommuu argan, isa
jibbanii nagaa isatti dubbachuu hin dandeenye.” (Uma. 37:4) .
Kana hunda caalaa Yoseef abjuu lama kan obboloota
isaa akka caalu isa agarsiisan qaba ture:
Yaaqoob abjuuwwan sanaan waan gammade hin
fakkaatu, garuu hiika abjuu isaa fi raawwii ta’uu
danda’u irratti xiinxale (Uma. 37:11).

4. Wanti hundi dafee ta'e
(Uumamaa 37:13-36).
1. Yaaqoob
Yoseef
obboloota isaa
akka daawwatu
erge (13-14) .
2. Namni tokko
Yoseefiin “akka tasaa”
wal argee, obboloota
isaa eessa akka argatu
itti hime (15-17) .
3. Obboloonni isaa
yeroo isa argan
ajjeesuuf murteessan
(18-20) .
4. Ruuben isa
fayyisuuf yaalee
bakka bu’ee
kadhate (21-24) .
5. Yihudaan karoora
haaraa yaada
dhiheesse: isa
ajjeesuu mannaa isa
gurguruu (25-28) .
6. Yooseef du’uu isaa
itti himuudhaan
Yaaqoob gowwomsan
(29-35) .
7. Yeroo tokko
Gibxiitti Yoseef
Phoxifaaritti
gurgurame (36) .

5. “Abbaan keenya inni samii fedhiidhaan Sanyii namaa
hin dhiphisu, hin gaddisiisu. Kaayyoo Isaa buubbee
fi obomboleettii keessatti, ibidda fi bishaan badiisaa
keessaa qaba. Gooftaan balaa guddaa irraa akka
isaan baraaruuf balaan gara saba isaatti akka dhufu
ni hayyama. Namni hundinuu garaa ofii isaa sirriitti
fi of eeggannoodhaan akka qoratu, achiis
Waaqayyotti akka dhihaatu barbaada.Jireenyi
keenya harka Waaqayyoo jira. Balaa nuti arguu hin
dandeenye nu sodaachisu ni arga. Inni eebba nuuf
ta’u hundumaa kan kennudha [...]”
E. G. W. (In Heavenly Places, September 15)

6. Yoseef erga gurguramee booda, Yihudaan koonyaa sana
keessaa baʼe. Inni fuudhee ijoollee sadii godhate (Uma. 38:1-
5). Er ilma angafa waan ta’eef Taamaar fuudhe.
Sana booda, Waaqayyo gocha hamaa ijoollee Yihudaatiif
deebii kennuu jalqabe (Uma. 38:6-10).Haa ta’u malee,
Waaqayyo Yihudaa fi Taamaar dogoggora isaaniif hin adabne
(Uma. 38:11-18).
Yihudaan dogoggora isaa ni beeka, Taamaar akka nama
qajeelaa taateetti ilaalama turte (Uma. 38:26).
Waaqayyo hamaa gara gaariitti jijjiire, Taamaar immoo
ayyaanaan fureera. Phereez ilma lammaffaa Taamaarii fi
Yihudaa yoo ta’u, inni abbootii Masiihii keessaa tokkodha
(Mat. 1:3). Taamaar dubartoota afran hidda dhaloota Yesuus
keessatti caqafaman keessaa ishee jalqabaati.

7. Yoseef yommuu Phoxiifaaritti gurgurame Waaqayyo wajjiin ture. Phoxifaar
ajajaa eegduu mana hidhaa moototaa ture (Uma. 39:1-2).
Yoseef qabeenya isaa hundumaa akka itti gaafatamaa taʼu
godhame. Milkaa’inni isa hin mancaane. Faallaa kanaatiin,
yaada giiftii isaatiif harka kennuu dide (Uma. 39:9). Haa
ta'u malee gara mana hidhaatti ergame. Gara jalqabaatti
deebi’e.
Waaqayyo amma iyyuu Yoseef wajjin mana hidhaa ture.
Akkasumas araara isaa isaaf babal’isee fuula eegduu
duratti tola isaaf kenne (Uma. 39:21).
Inni ammas waan hundumaa irratti itti gaafatamaa ta’e
(Uma. 39:22-23). Yoseef milkaa’inni isaa kan Waaqayyoo
ta’uu isaa gonkumaa hin daganne. Haala hundumaa
keessatti Waaqayyoof amanamaa ta’ee itti fufe.

8. “Yooseef gara Gibxiitti gurguramuu isaa
balaa guddaa isa irra gaʼuu dandaʼutti
ilaale; garuu akkuma jaalala abbaa
isaatiin eegumsa argate Waaqayyotti
amanachuun barbaachisaa ta’uu isaa
arge. Yoseef Waaqayyoon isaa wajjin
gara Gibxiitti kan fide siʼa taʼu, gadda
isaa gidduutti gammachuudhaan
argisiiseen dhugaan isaa ifa taʼeera.”
E.
G.
W.
(Sons
and
Daughters
of
God,
November
9)

9. “Abjuun sun Waaqayyoon waan mirkanaa’eef yeroo lama Fara’oonitti
irra deebi’amee in mul’ate, Waaqayyos yeroo dhihootti ni
dhugoomsa.” (Uumamaa 41:32)
Yoseef abjuu nama mana nyaataa fi daabboo tolchu erga hiikee booda
dafee akka gadhiifamu eege (Uma. 40:14-15). Garuu bilisummaan isaa
yeroo sana hin dhufne.
Sana booda, abjuu lamaa fi ammas abjuu yaaddoo keessa jiru. Faraʼoon
hiika isaanii hubachuuf fedhii guddaa qaba ture. Waggaa lama booda
yeroon Waaqayyoo dhumarratti dhufe (Uma. 41:1-14).
Fara’oon durallee Yoseef milkaa’inni isaa
dhugumatti kan Waaqayyoo akka ta’e hin
daganne: “Ana keessa hin jiru; Waaqayyo
Fara’ooniif deebii nagaa ni kenna.” (Uma. 41:16) .
Abjuun Yoseef lamaan dhugaa ta’uu jalqabee
ture. Waggoota dheeraa booda, Gibxii hundumaa
irratti itti gaafatamaa ta’e (Uma. 41:41).

10. “Yooseef mana hidhaa sana keessaa guutummaa biyya Gibxii
irratti bulchaa akka taʼuuf ol kaafame. Ejjennoo kabaja
olaanaa qaba ture, ta’us rakkinaa fi balaan kan guutame [...]
Garuu amalli Yoseef qormaata rakkinaa fi badhaadhina
walqixa ba’e. Waaqayyoof amanamummaan isaa kan mul’ate
yeroo inni masaraa Fara’oonoota keessa dhaabatee ture
akkuma yeroo kutaa hidhamaa keessa ture [...] harki
waaqayyoo tarkaanfii isaa akka qajeelche guutummaatti
amane, yeroo hundumaa Waaqayyootti hirkatee gita hojii
isaa amanamummaadhaan raawwate. Karaa Yoseef
xiyyeeffannaan mootichaafi namoota gurguddoo Gibxii gara
Waaqa dhugaatti [...] qajeele.”
E. G. W. (Patriarchs and Prophets, cp. 20, p. 222)